Millainen on älyllisesti heikkolahjainen ihminen?

Olisko nykyhallituksessa hyviä esimerkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka ei ymmärrä abstraktioita ja vertauskuvia. Esim "oma lehmä ojassa" tarkoittaa että joku toiminta vaikuttaa myös toimijaan, niin heikkoälyisempi ihmettelee: emmä tiennyt että sulla on lehmä! Saati sitten jos menee lapsi pesuveden mukana.

Tällaisella ihmisellä voi olla Aspergerin syndrooma ja äly normaali tai keskitasoa ylempi. As-henkilöiden tapa ajatella asioista on hyvin konkreettinen ja kirjaimellinen, eivätkä he siksi usein ymmärrä kieli- ja vertauskuvia. Nuorena deittailin lyhyen aikaa as-miestä, joka oli etenkin matemaattisesti huomattavan älykäs mutta jolle sanaleikit, kielikuvat, kulttuuriset viittaukset, sanojen sävyerot jne. olivat vaikeita käsittää. Ei siis todellakaan ollut heikkolahjainen mutta ei vain ymmärtänyt vertauskuvallisempaa kieltä.

Silloin hän on matemaattisesti lahjakas, mutta muiden osa-alueiden suhteen alisuoriutuva. Nykyisellä hienolla kielenkäytöllä. Valitettavasti pelkkä matemaattinen lahjakkuus ei auta normaalissa elämässä suoriutumista, joten hän saattaa antaa muille ihmisille vaikutelman heikkolahjaisuudesta.

Sivusta: "olla heikkolahjainen" ja "antaa vaikutelma heikkolahjaisuudesta" ovat kaksi eri asiaa. Lainaamasi kirjoittaja myös totesi deittinsä olleen etenkin matemaattisesti huomattavan lahjakas, ei sitä, että olisi ollut vain ja yksinomaan matemaattisesti lahjakas.

Näissä aaveen heikkolahjaisuuskeskusteluissa menee aina puurot ja vellit sekaisin, eli heikkolahjaisuudeksi tulkitaan mm. nepsy-oireilu, kapea-alaiset oppimisvaikeudet, motivaation puute, masennuksen, stressin ym. aiheuttama kognitiivisten toimintojen sakkaaminen ja hyvä jottei liika nauraminen/äänekkyys/hiljaisuus/miettiminen. Yleisestikin huomaa sen ajatuskaavan, että ihmisillä on taipumus luokitella poikkeavasti käyttäytyvä heti heikkolahjaiseksi. Harva osaa tai jaksaa miettiä asiaa pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka ei ymmärrä abstraktioita ja vertauskuvia. Esim "oma lehmä ojassa" tarkoittaa että joku toiminta vaikuttaa myös toimijaan, niin heikkoälyisempi ihmettelee: emmä tiennyt että sulla on lehmä! Saati sitten jos menee lapsi pesuveden mukana.

Tällaisella ihmisellä voi olla Aspergerin syndrooma ja äly normaali tai keskitasoa ylempi. As-henkilöiden tapa ajatella asioista on hyvin konkreettinen ja kirjaimellinen, eivätkä he siksi usein ymmärrä kieli- ja vertauskuvia. Nuorena deittailin lyhyen aikaa as-miestä, joka oli etenkin matemaattisesti huomattavan älykäs mutta jolle sanaleikit, kielikuvat, kulttuuriset viittaukset, sanojen sävyerot jne. olivat vaikeita käsittää. Ei siis todellakaan ollut heikkolahjainen mutta ei vain ymmärtänyt vertauskuvallisempaa kieltä.

Silloin hän on matemaattisesti lahjakas, mutta muiden osa-alueiden suhteen alisuoriutuva. Nykyisellä hienolla kielenkäytöllä. Valitettavasti pelkkä matemaattinen lahjakkuus ei auta normaalissa elämässä suoriutumista, joten hän saattaa antaa muille ihmisille vaikutelman heikkolahjaisuudesta.

Sivusta: "olla heikkolahjainen" ja "antaa vaikutelma heikkolahjaisuudesta" ovat kaksi eri asiaa. Lainaamasi kirjoittaja myös totesi deittinsä olleen etenkin matemaattisesti huomattavan lahjakas, ei sitä, että olisi ollut vain ja yksinomaan matemaattisesti lahjakas.

Näissä aaveen heikkolahjaisuuskeskusteluissa menee aina puurot ja vellit sekaisin, eli heikkolahjaisuudeksi tulkitaan mm. nepsy-oireilu, kapea-alaiset oppimisvaikeudet, motivaation puute, masennuksen, stressin ym. aiheuttama kognitiivisten toimintojen sakkaaminen ja hyvä jottei liika nauraminen/äänekkyys/hiljaisuus/miettiminen. Yleisestikin huomaa sen ajatuskaavan, että ihmisillä on taipumus luokitella poikkeavasti käyttäytyvä heti heikkolahjaiseksi. Harva osaa tai jaksaa miettiä asiaa pidemmälle.

Uutta tietoa tulee koko ajan lisää ja vanha tieto vanhenee jo muutamassa vuodessa. Hyvä jos edes alan ammattilaiset saavat tietonsa päivitettyä ajan tasalle, muu väestö omine töineen ja muine velvollisuuksineen ei ehdi paneutua asioihin. Keskustelukulttuuriimme ei valitettavasti kuulu omien ajatusten kyseenalaistaminen, monille se että on 10 vuotta sitten opiskellut jotain, saa aikaan hieman liiallista varmuutta oikeassaolosta ja tästä seuraa lokerointi vanhentuneiden ja alunperinkin niukkojen tietojen perusteella.  Näistä keskusteluista voi oppia paljon, mikäli ei jumita puolustamaan mielipiteitä, vaan ymmärtää tehdä eron faktoihin ja mielipiteisiin, luotettavaan tutkimustuloksiin perustuvaan tietoon ja mutuun. Sanoisin sitä sivistykseksi, älykäskin ihminen voi olla sivistymätön. 

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki lukion selvittäneet tai yliopistoon päässeet ovat vähintään älykkydeltään sen äo 100. Eli keskiarvoa tai älykkäämpiä ja se ei ole heikkolahjaisuutta.

Väitteesi on kun väittäsit, että Kalevan kisojen sadan metrin viimeinen tulosluettelossa on hidas juoksija.

Onko tämä mutuilua vai onko jotain faktoja lyödä pöytään? Itse en usko lukion läpikäynnin olevan minkäänlainen indikaattori älykkyydelle poislukien kehitysvammaiset, jotka harvemmin lukiota suorittavat. Niinikään yliopistoon pääsykään ei kerro älykkyydestä. Olen itse arviolta korkeintaan normaaliälyinen pulliainen ja kandin papereihin asti on menty ihan vaan paikalle saapumalla. Tosin näen ympärilläni älykkäitä ja lahjakkaita ihmisiä, jotka sitten varmasti jatkavat väikkärillä ja professuureilla akateemisessa maailmassa, kun minä olen dropouttina "välipapruilla" virastossa tuurilla saadun viran turvin pyörittämässä byrokratian rattaita. 

Alkuperäinen väite oli siis ” älykäs voi pärjätä helpommalla, mutta todella hyvän koulumenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoälyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita.”

https://www.duodecimlehti.fi/duo12121

Nyt sitten tilanteesta ”kaikki” poistettiin kehitysvammaiset. Ok, poistetaan otoksesta kehitysvammaiset. Tässä ”jutussa” on tultu tulokseen, että 60 äo ei välttämättä tarkoita kehitysvammaisuutta, eikä 80 äo tarkoita etteikö sellaista ole. Eli koska puhumme siis lukiosta emmekä geneerisesti koulusta, voimme siis päätellä, että sieltä pitäisi väittämään mukaan löytyä kaikkea 60äo:sta n. 170äo väliltä.

Samaisessa ”jutussa” lukee, ” Koulutus on luonnollisesti hyvä mittari. Opiskeluvuosien määrä korreloi vahvasti ÄO-pisteisiin. Lukion käyneiden suomalaisten ÄO oli WAIS III -standardoinnissa 112 ja vain kansakoulun käyneiden 92 (12). Arvio täsmentyy, kun tiedetään keskiarvo ja ahkeruus läksyjen luvussa.”

Mikä on sitten ”todella” hyvä koulumenestys lukiossa? Hyvä menestys voisi olla 8 keskiarvo ja M paperit. Todella hyvä on silloin jotain E:n ja L paperit ja 9-10 keskiarvo. Jos uskomme tuota tutkimusta, jossa väitetään ja oletan, että kirjoittajalla on linkit väitteelleen, että lukiossa opiskelevan äo:n keskiarvo on 112.

Herää kysymys, että minkälaisia todistuksia nämä tuon keskiarvon yläpuolella olevat saavat? Loogista olisi ajatella, että älykäs ja ahkera sekä motivoitunut saa aina paremmat paperit kun heikkolahjainen, ahkera ja motivoitunut. Minulla ei ole linkkiä, että älykkyys korreloisi laiskuuden, huonon motivaation tai saamattomuuden kanssa. Ehkä sinulla on?

Ylioppilastulokset noudattavat Gaussin käyrää. Vain määrätty määrä voi siis saada todella hyvät paperit ja nyt siis väitetään, että säännönmukaisesti heikkolahjaiset ovat heitä, jotka kirjoittavat näitä hyviä papereita. Siis jopa 60äo:lla. Normaaliälykkyys on siis 90-109äo, joten puhumme siis 60-89äo:n opiskelijoista, jotka kirjoittavat väitteen mukaan säännönmukaisesti kirjoittavat vähintään M:n papereita, mutta jopa Laudatureita. Huomio siis, että puolella niistä tämän heikkolahjaisen luokkakavereista on älykkyydeltään yli 112.

Mitä sitten yliopistoon tulee. No, niitähän on kaikenlaisia yliopistoja ja varmasti sellaiseen minne pääsee rahalla, sinne pääsee kaikki.

Jos puhumme suomalaisista yliopistoista, kuten Helsingin, Turun tai Oulun yliopisto alamme puhumaan jo monen tiedekunnan kohdalla pääsykokeista, pisteistä ja suurista hakijamääristä. Vaikka ajatus tuntuu mielenkiintoiselta, eikä minulla ole linkkiä antaa, näen kyllä suuria vaikeuksia ihmiselle, jolla on 85äo ensin saada tarpeeksi hyvä ylioppilastodistus ja sitten selvitä oikeustieteellisen tai lääketieteellisen pääsykokeet ja päästä sisään opiskelemaan. Fysiikkaa ehkä pääsisi , mutta uskonko, että siellä pärjää 85äo:lla pelkällä paikalla olemisella loppuun asti. Naa, enpä usko.

Voisiko ihminen, jolla on pieniä vaikeuksia kielellisesti pärjätä humanistisella alalla? Koska sitä jollain 85 äo:lla on pakosti oltava tai sitten kaikki muut osa-alueet hänen älykkydessään on oltava niin matalat, että ne tukevat jo esteeksi. Koska yksikin lahjakkuuden osa-alue nostaa kokonaispisteitä ja keskiarvo nousee.

Sillä ei ole merkitystä mitä sinä uskot, vaan tosiasioilla.

Joten faktat pöytään ja linkkiä, missä on todisteet, että alle 90äo:lla saadaan säännönmukaisesti todella hyviä ylioppilastuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Ei pidä paikkaansa. Älykäs voi pärjätä koulussa helpommalla, mutta todella hyvän koulusmenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoalyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita. Jatko-opiskeluissa älykkyys nousee olennaisempaan osaan kun tehtäväksiannot ja opiskelumalli muuttuu. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat kokeneet opiskelun yliopistossa triviaalia lukiota vaivattomammaksi ovat näitä älykkäämpiä. Ne jotka kokevat yliopisto-opiskelun perusopintoja haasteellisemmaksi, voivat olla yllättyneitä laajojen kokonaisuuksien ja käsitteiden ymmärtämisen tarpeesta kun eivät pärjää enää lukiopänttäämisellään. 

Mutta myös yliopistossa on vähemmän älykkäitä ihmisiä. Esimerkiksi itse olen korkeintaan normaaliälyinen pulliainen.

Nyt höpötät omiasi. Ainakin itse olen ihan opintojeni puolesta lukenut näistä paljon. Henkilö, jolla on alhainen älykkyysosamäärä voi pärjätä koulussa keskitasoisesti, jos hänellä on muita persoonaan ja ympäristöön liittyviä suojatekijöitä riittävästi. Mutta ei hyvin/erinomaisesti. Toki tuollainen voi kiemurrella yliopistoonkin jotain kautta ja saada tutkinnon helposta koulutusohjelmasta. Silti on aika epätodennäköistä, että matalalla älykkyyosamäärällä akateemiset suoritteet edes peruskoulussa olisivat kummoisia.

Eiköhän avata kiintiöpaikat yliopistoon kehitysvammaisille ja täysin heikoillekin. Tulee Afrikastakin raketti-insinöörejä.

Vierailija kirjoitti:

Minä sitten olen tällainen. Löysin nimittäin 12 vuotta vanhoja lausuntoja lastenpsykiatrian poliklinikalta, jossa olin asiakkaana ollessani alakoululainen. Ensimmäinen kosketus lastenpsykiatriaan tapahtui ollessani 12-vuotias, jolloin muistan tavanneeni pari ammattihenkilöä (luulisin toisen olleen psykiatri). Puoli vuotta ensimmäisen tapaamisen jälkeen joukko laajentui: kuvioihin tuli mukaan psykologi, lääkäri ja perhetyöntekijä. Minulle tieto oli suoraan sanoen aikamoinen pommi, mitä loppuarviointia koskevissa papereissa luki: autismi ja lievä älyllinen heikkolahjaisuus. Sanoin kuitenkin koulupsykologille olleeni hieman helpottunutkin, vaikka tuota jälkimmäistä diagnoosia koulupsykologi hämmästeli miettiessään tämän päiväisiä testituloksia, joissa yleistietous ja looginen päättely olivat ne alueet, joilla pärjäsin hyvin.

Minulla ei ole mitään hajua, miten suoriuduin alakoulusta. Alakoululaisena olin pienluokassa, jossa noudatin yleisopetussuunnitelmaa lukuun ottamatta matematiikkaa ja äidinkielen, englannin ja uskonnon tunnit kävin isossa luokassa. Minulle vain tulee mieleen erityisopettajan kuvailut minusta, minkä mukaan olin omissa ajatuksissani välillä. Se piti paikkansa.

Yläkoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 7,5, ja suoritin pari oppiainetta (matematiikka ja fysiikka) yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Pidin historiasta ja yhteiskuntaopista yläkoululaisena.

Olin kuitenkin ujo ja arka, mikä teki ryhmien jaosta vaikeaa ajatellen pari- tai ryhmätöitä. Sillä jos jouduin jonkun minua inhonneen oppilaan pariksi, niin siitä tuli heti ongelmia enkä itse uskaltanut sanoa mitään opettajalle. Joidenkin oppilaiden kanssa tulin toimeen, vaikkei muuten hengailtu koulussa. Itselleni ihan syystäkin puhkesi sosiaalisten tilanteiden pelko johtuen kiusaajistani, joita löytyi alemmilta ja ylemmiltä luokilta. Yksi luokaltani oleva poika muuttui 8. luokalla, muttei ollut kiusaaja pahimmasta päästä verrattuna toiseen luokkatoveriini, jonka piti varmaan joka hetki ottaa puheeksi, että miksi vammaiset (tarkoitti minua sillä) ja normaalit eivät käy eri koulua ja haukkua minua vajakiksi.

Uskon kyllä autismiin ja olen enemmän Aspergerin oireyhtymään kallellaan, koska sen kuvaukset pätee hyvin minuun. Aspergerithan koittaa olla sosiaalisia ja mukana sosiaalisissa tilanteissa tajuamatta, miten niissä tulisi toimia tunnistaen ihmisten eleitä ja hienovaraisuutta. Muistan vieläkin sen hetken, kun seurasin muiden tyttöjen touhuja tunkeutumatta heidän porukoihin, vaikka ensin sitä valittivat, että miksi seuraan, vaikka odotin vuoroa päästä kiikkumaan. Siinä sitten selitin, että koitan voittaa ujouteni. Olin lapsena kieltämättä outo, ja moni muukin sen totesi minulle. Viihdyin enemmän tietokoneen äärellä ja ihan syystäkin, koska kukaan ei halunnut olla minun kanssa, koska en mahtunut tiettyyn muottiin, mikä toi minulle ulkonäköpaineita ja sen seurauksena itsetunto-ongelmia. Ehkä välillä serkkua näin ja yksi luokkatoveri alakoulusta tuli toimeen kanssani välillä, vaikka kyseinen tyttö hengaili niiden minua inhonneiden tyttöjen kanssa.

Olen siis elänyt 12 vuotta jälkeenjääneenä ilman, että tietäisin asiasta, ja silti olen päässyt heti ammattikoulusta päästyäni palkkatöihin, jossa en tee mitään sovellettuja töitä. Omaa yritystä olen välillä miettinyt, mutta se vain askarruttaa, että mitä jos minulla menisi päin persettä matemaattinen osaaminen. Osaan kyllä peruslaskut ja prosentit laskea. Rahoistakin olen aika tarkka ollut kassalla. Oma amk-koulutuksen käynyt mies onkin sitten ihan sokea, ettei ole tajunnut, että jokin minussa voisi olla vialla. Olen kyllä hänelle puhunut suoraan asperger-epäilyistä eikä hän sitä vielä kammoksu.

Seiskalla alkavat keskiarvot ovat ihan ok-tasoa. Ihan heikko oppilas ei voi saada seiskaa ilman helpotuksia. Nk. normaalilta oppilaalta tai oppimisongelmaiselta (mikä on eri asia kuin heikkolahjaisuus) se vaatii jo jonkinlaisen osaamisen. Ja edellä mainituilla seiskan saaminen voi vaatia kovaa työtä.

Sun vaikeudet kuulostaa enemmän dyskalkulialta ja as-oireilta kuin heikkolahjaisuudelta. Kokemukset koulukiusaamisesta ovat voineet viedä uskoa omiin kykyihin ja koulukin voi mennä niin ja näin, kun murheet pelätä mennä kouluun vaivaavat. Mä suosittelen päivittämään tämän hetkistä tilannetta, saatat vaikka yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Ovat primitiivisiä eivätkä jaksa lukea montaa lausetta peräkkäin. Jos jaksavat, eivät ymmärrä lukemaansa.

Kun älyä ei ole, ja ei muuten pärjää, niin sortuvat valehtelmaan tai käyttämään väkivaltaa.

Ei väkivallan käyttö ole älyn puutetta, se on vain yksi työkalu pakissa asioiden hoitamiseksi.

Ei pärjää koulussa, ei ole sosiaalista pelisilmää, ei osaa keskustella monimutkaisista asioista ja jankuttaa aina samoja asioita eikä kehity ikinä ihmisenä.

Ei osaa laskea eikä kirjoittaa edes omaa nimeään.

Monet "häiritsijät" tunneilla voivat olla heikkolahjaisia tai lievästi kehitysvammaisia, diagnosoimattomia kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Joten faktat pöytään ja linkkiä, missä on todisteet, että alle 90äo:lla saadaan säännönmukaisesti todella hyviä ylioppilastuloksia.

En tiedä kuka tuollaisen väitteen on tehnyt, en minä. Tietenkin älykkyys korreloi jossian määrin koulumenestyksen kanssa, mutta perustason pänttäämisessä (ala-asteelta lukioon) pärjää mahtavasti keskimääräistä huonommallakin älykkyydellä. Tunnut arvostavan koulumenestystä turhan paljon. Väitätkö että itse et ole tavannut koskaan esim- diplomi-insinööriä joka on tyhmä kuin saapas? Aivan.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni isoäiti: kouluttamaton ja sivistymätön, marttyyrihenkinen, tympeä, jauhaa aina samat asiat, puhuu kaikesta hyvin negatiivisesti, epähienotunteinen.

Kuulostaa ihan mun äidiltä, sillä erolla että on koulutettu. Raskasta ja energiaa vievää seuraa, silti äitini.

Joskus aikoinaan luin yleisopetukseen integroituneesta Down-oppilaasta, joka pärjäsi hyvällä muistilla. Asioiden ymmärtäminen on sitten toinen juttu, mikä ei tullut lukemassani tekstissä esille.

Taitoprofiilit voi vaihdella kehitysvammaisillakin. Hyvä muisti ei mitään kerro vielä ihmisen älykkyydestä, vaikka peruskoulu painottaa siihen, että on asiat siellä ulkomuistissa. Entä itse soveltaminen, mikä olisi hyödyllistä ainakin kielissä. Aina ottaa päähän hyvän muistin esille ottaminen älykkyyden mittariksi.

Ihan jo normaaliälyisissä kympin oppilaissakin olen nähnyt sellaisia, jotka saa arvosanansa ahkeruudella ja toistamalla kuin papukaija, mutta raja on tullut sitten vastaan yleensä yliopistossa.

Työelämässä ei tasankaan kysytä sitä, saitko peruskoulussa vitosia, seiskoja vai kymppejä. Siellä on ihan eri vaatimukset kuin peruskoulussa: teoriaa sisältävillä aloilla ei voi enää vain muistaa esim. lakipykäliä, vaan myös soveltaa sitä käytännössä ja ymmärtääkin käsitteitä. Ne heprealta kuulostavat sanatkin pitää konkretisoida. Ihan jo ammattikoulussa etenkin SORA-aloilla (mm. lastenohjaaja) tulee nämä vastaan, vaikka ei vielä tarvitse lakikirjaa lukea kannesta kanteen.

älyllisesti heikkolahjainen....

jos ei jummarra harrastaa muuta ku tupakkaa ja kaljaa sekä yöllistä metelöintiä kerrostalossa ja pihamaalla.

😬

Heikkolahjainen ei osaa äidinkielen kielioppia, vaikka on kirjoitetun tekstin kanssa tekemisissä päivittäin. Lisäksi heikkolahjainen ei osaa esimerkiksi ratkaista tällaista ensimmäisen asteen yhtälöä; −2−3𝑥−2=5−3−2𝑥−2.

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten faktat pöytään ja linkkiä, missä on todisteet, että alle 90äo:lla saadaan säännönmukaisesti todella hyviä ylioppilastuloksia.

En tiedä kuka tuollaisen väitteen on tehnyt, en minä. Tietenkin älykkyys korreloi jossian määrin koulumenestyksen kanssa, mutta perustason pänttäämisessä (ala-asteelta lukioon) pärjää mahtavasti keskimääräistä huonommallakin älykkyydellä. Tunnut arvostavan koulumenestystä turhan paljon. Väitätkö että itse et ole tavannut koskaan esim- diplomi-insinööriä joka on tyhmä kuin saapas? Aivan.

Olen tosiaan tavannut vaikka millaista insinööriä diplomilla ja ilman ja monen kohdalla voisin tosiaan sanoa, että onpa törppö ihminen. Luulenko, että jos heille laitettaisiin älykkyystesti nenään eteen, he saisivat siitä 78 pistettä? En, en luule.

En tiedä miten ihmeessä kuvittelet, että teknisestä korkeakoulusta, mistä diplomi-insinöörit valmistuvat valmistuu ihmisiä alle 90äo:lla.

En tiedä minäkään kuka tuon väitteen teki, mutta joku sen nyt kuitenkin kirjoitti, kuten ketjua lukemalla voit itse todeta. Ehkä joukkoon tuli myös ohiksia, kuten sinä, mutta joku nyt kirjoitti kuinka heikkolahjaiset säännönmukaisesti kirjoittavat todella hyviä papereita.

Mutta kyllä minulle kelpaa sinunkin linkit, jossa todistetaan tuo väite. Siinä samalla voit todistaa tuon omankin väitteesi, että dippainssit voivat olla tyhmiä ja oletan sinun puhuvan vieläkin alle 90 pisteen älykkyydellä varustetuista henkilöistä.

90äo: n alla ei siis ole enää normaali vaan matalampi älykkyys ja minusta voimme tässä kohtaa alkaa puhumaan heikkolahjaisuudesta. Joku muu saattaisi laittaa rajan vielä alemmas.

Toivon ettet sekoittaisi näitä termejä keskenään, koska puheessa jopa todistetusti 150äo, voi elämässä tehdä "tyhmiä" ja virheellisiä ratkaisuja, mutta se ei tee hänestä tyhmää. Älykäs ei ole immuuni virheille.

Odotan siis jotain muuta kun jotain henkilökohtaista kokemusta tyyliin, eräs dippainssit ei tiennyt kuinka tiramisu valmistetaan tai hän ei saanut edes saunaa lämmitettyä tai jos kannattaa jotain määrättyä puoluetta ei voi olla älykäs.

En tiedä mistä sinulle syntyy ajatus, että arvostan koulumenestystä turhan paljon? Siksi, että korreloin sen älykkyyteen, kuten monet tutkimukset todistavat tekevän?

On paljon ihmisiä, joilla on todella korkea älykkyys, eivätkä he ole voineet tai halunneet käydä kouluja. En kyseenalaistaa sitä hetkeäkään. Mutta se ei ole sama asia, kun väittää, että yliopistossa äo keskiarvo on sama kuin väestöllä keskimäärin, eli 100 ja monella laitoksella, jonne on alle 10% sisäänpääsy mahdollisuus, sisään pääsee ja siellä pyörii säännönmukaisesti alle 90äo pisteen tyyppejä ja he vielä valmistuvat sieltä. Kyse ei ole minun arvoistani, vaan ihan vaan tosiasioista.

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten faktat pöytään ja linkkiä, missä on todisteet, että alle 90äo:lla saadaan säännönmukaisesti todella hyviä ylioppilastuloksia.

En tiedä kuka tuollaisen väitteen on tehnyt, en minä. Tietenkin älykkyys korreloi jossian määrin koulumenestyksen kanssa, mutta perustason pänttäämisessä (ala-asteelta lukioon) pärjää mahtavasti keskimääräistä huonommallakin älykkyydellä. Tunnut arvostavan koulumenestystä turhan paljon. Väitätkö että itse et ole tavannut koskaan esim- diplomi-insinööriä joka on tyhmä kuin saapas? Aivan.

Vaihdatte nyt kokoajaan näitä parametrejä, ensin oli lukio ja nyt puhumme sitten alakoulusta. Kyllä, alakoulun pääsee läpi lähestulkoon kaikki, onneksemme jopa kehitysvammaiset ja heidänkin todistuksessa voi olla 7 ja 8, en yllättyisi vaikka joku olisi antanut 10 hyvästä yrittämisestä heille. Väite nyt ei kuitenkaan koskenut alakoulua, vaan lukiota, jonne mennään ja jossa ollaan 16-19 vuotiaana.

Älykkyys voi muuttua lapsuuden aikana jopa suuresti ja tähän väitteiseeni löydät itsekin helposti lukuisia linkkejä. Se voi siis sekä laskea, että nousta. Joten alakoulun menestys ei kerro oikeastaan paljoakaan. Olen siitä samaa mieltä.

Sen lisäksi ihan kehittyminen voi vaihdella suuresti. Siinä missä joku 12- vuotias voi olla jo lähes biologisesti aikuinen, joku toinen voi olla aivan lapsi. Joten tietenkin jos on kehityksessä 2 vuotta edellä, niin jossainhan se näkyy. Kunnes se kehitys loppuu toisilla ehkä 14 iässä ja toisilla 22 vuoden iässä. Siksi esimerkiksi monen tytön kohdalla liian aikainen puberteetti aiheuttaa, että älykkyys jää mataliksi ja tästäkin löydät todella helposti englanninkielistä tutkimustulosta ihan itse.

Mutta kun tulemme kohtaan, jossa puhumme aikuisista ja jo lukiolaisista, emme puhu enää 10- vuotiasta, joiden aivot muovautuvat ja tulokset vaihtelevat jopa kymmenillä pisteillä muutamassa vuodessa. Lukiossa älykkyys alkaa saavuttamaan vähitellen maksimi tasonsa.

Kaikki voivat muuttua tyhmemmiksi, mutta älykkyyden nostaminen pysyvästi on lähestulkoon mahdotonta ja tästäkin on vaikka millaista tutkimusta. Joten ehkä tosiaan sinne Tekuun on päästy 130 älyllä ja muutama potku päähän ja liikaa viinaa ja se on jossain 89 pisteessä ja silloin siellä käytävillä pyörii tosiaan heikompilahjainen opiskelija.

Sisältyykö heikkolahjaisuuteen automaattisesti huono menestys äidinkielessä? Vai voiko oppilas olla heikkolahjainen on oppinut lukemaan 6-vuotiaana eikä kärsi lukihäiriöstä?

Vierailija kirjoitti:

Joskus aikoinaan luin yleisopetukseen integroituneesta Down-oppilaasta, joka pärjäsi hyvällä muistilla. Asioiden ymmärtäminen on sitten toinen juttu, mikä ei tullut lukemassani tekstissä esille.

Taitoprofiilit voi vaihdella kehitysvammaisillakin. Hyvä muisti ei mitään kerro vielä ihmisen älykkyydestä, vaikka peruskoulu painottaa siihen, että on asiat siellä ulkomuistissa. Entä itse soveltaminen, mikä olisi hyödyllistä ainakin kielissä. Aina ottaa päähän hyvän muistin esille ottaminen älykkyyden mittariksi.

Ihan jo normaaliälyisissä kympin oppilaissakin olen nähnyt sellaisia, jotka saa arvosanansa ahkeruudella ja toistamalla kuin papukaija, mutta raja on tullut sitten vastaan yleensä yliopistossa.

Työelämässä ei tasankaan kysytä sitä, saitko peruskoulussa vitosia, seiskoja vai kymppejä. Siellä on ihan eri vaatimukset kuin peruskoulussa: teoriaa sisältävillä aloilla ei voi enää vain muistaa esim. lakipykäliä, vaan myös soveltaa sitä käytännössä ja ymmärtääkin käsitteitä. Ne heprealta kuulostavat sanatkin pitää konkretisoida. Ihan jo ammattikoulussa etenkin SORA-aloilla (mm. lastenohjaaja) tulee nämä vastaan, vaikka ei vielä tarvitse lakikirjaa lukea kannesta kanteen.

Ehkä se muisti otetaan esille, koska sitä pidetään älykkyyden osa-alueena. Se on totta, jos muistiosuudessa saa 170, nostaahan se ja vääristää se lopullista tulosta. Tuollaisella muistilla tosin kompensoi kyllä paljonkin. Koska paljon asioita perustuu ihan vaan ulkoa opittuun asiaan ja muistamiseen. Kuten näemme esimerkiksi koulun kohdalla. Onhan sekin omanilainen menestymisen ja saavutus, jos sieltä lukiosta tulee sen ansioista hyvät paperit kädessä ulos.

Mutta mitenkäs näiden huonomuististen ja kaikkissa muissakin osa-alueissa huonosti pärjäävät? Eli vaatiko se siltikin ainakin yhdellä osa-alueilla, hyvää tai korkeaa tasoa?

Saan käsityksen, että sinusta edes normaaliälyinen ei välttämättä pärjää yliopistolla.

”Ihan jo normaaliälyisissä kympin oppilaissakin olen nähnyt sellaisia, jotka saa arvosanansa ahkeruudella ja toistamalla kuin papukaija, mutta raja on tullut sitten vastaan yleensä yliopistossa.”

Tämä kokemuksesi sotii aika vahvasti tuota aiempaa jonkun kirjoittamaa väitettä, jossa ahkeruudella ja motivaatiolla sitten kuitenkin heikompilahjainen pärjäisi siellä. Koska kympin oppilasta ei varmaan motivaation puutteesta voida syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Sisältyykö heikkolahjaisuuteen automaattisesti huono menestys äidinkielessä? Vai voiko oppilas olla heikkolahjainen on oppinut lukemaan 6-vuotiaana eikä kärsi lukihäiriöstä?

Mielestäni pitäisi pikemmin katsoa ymmärtääkö hän lukemansa. Äidinkielessä on paljon osa-alueita, joten pelkkä lukeminen ei kerro kaikkea. Joten periaatteessa hän voisi olla sitä, jos kaikki muut osa alueet ovat todella heikkoja.

Jos hän lukee, kirjoittaa ja ymmärtää sekä hänellä on laaja sanavarasto, hän luultavasti normaalin älykkyyden rajojen sisällä. Koska se tarkoittaa, että hänellä on tarpeeksi hyvä muisti oppia paljon uusia sanoja muillakin aloilla. Hän osaa käyttää niitä sanoja oikein. Tämä kyky pätee varmasti silloin kaikkeen muuhunkin hänessä. Hän osaa siis hyödyntää tietojaan.

Hän kykenee ilmaisemaan ajatuksensa järkevästi ja ilman suuria virheitä. Tämä vaati jonkin sortin ajattelua jne.

Vierailija kirjoitti:

Olisko nykyhallituksessa hyviä esimerkkejä?

Husu