Millainen on älyllisesti heikkolahjainen ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka kuvittelevat että tietävät miten muiden pitäisi elää.

Moni puolue ja myös ryhmittymät (ei voi sanoa oikeaa nimeä)

ajavat tätä trendiä.

He eivät anna yksilöiden kasvaa vaan typistävät heidän omalle tasolleen.

Juuri tämä on tyhmyyden huipentuma.

Kun lisää  vielä että nämä ihmiset tietävät kansaa paremmin

että monikulttuurisuus  on rikkaus eikä taakka.

Nauran aina kun luen heistä.

up

Vierailija kirjoitti:

Mieheni isoäiti: kouluttamaton ja sivistymätön, marttyyrihenkinen, tympeä, jauhaa aina samat asiat, puhuu kaikesta hyvin negatiivisesti, epähienotunteinen.

Tuo voi olla kasvatuksen ja ympäristön tulosta, ei välttämättä matalasta älykkyydestä johtuvaa.

- Vahingoniloinen

- Ei kysyä tai halua ymmärtää toisten tunteita

- Negatiivinen odotusarvo yllätyksiin

- Passiivisuus

- Uteliaisuuden puute

- Uskonnollisuus

- Omien ennakkoasenteiden ohjailtavissa

- Kateellinen toisten menestyksestä

- Juoruileva

- Itsestään liikoja luuleva (Dunning-Kruger)

- Ehdoton

- Ei haklua ymmärtää erilaisuutta, eri tapoja ja kulttuureita

Asiat jotka eivät korreloi 1:1 tyhmyyden kanssa:

- Koulumenestys

- Työllisyystilanne

- Kavereiden määrä

- Rahallinen rikkaus

- Elämänhallintaongelmat

- Siisteys

- Viestinnälliset ongelmat

- Mielenterveyden häiriöt

- Älykkyydellä kehuskelu (voi olla vain heikkoa itsetuntoa)

- Ilkeys

- Pahuus

- Alkoholismi yms. riippuvuudet

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Itse sanoisin, että älykkyyden puute on huumorintajuttomuutta. Siitä sen huomaa helpoiten. Niin paljon näen ihmisiä, joilla on todistetusti heikkolahjaisuutta ja yhteinen piirre on tosiaan huumorintajuttomuus tai hyvin alkeellinen huumorintaju. Ymmärtävät vain samanlaista huumoria kuin pikkulapset.

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Ei pidä paikkaansa. Älykäs voi pärjätä koulussa helpommalla, mutta todella hyvän koulusmenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoalyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita. Jatko-opiskeluissa älykkyys nousee olennaisempaan osaan kun tehtäväksiannot ja opiskelumalli muuttuu. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat kokeneet opiskelun yliopistossa triviaalia lukiota vaivattomammaksi ovat näitä älykkäämpiä. Ne jotka kokevat yliopisto-opiskelun perusopintoja haasteellisemmaksi, voivat olla yllättyneitä laajojen kokonaisuuksien ja käsitteiden ymmärtämisen tarpeesta kun eivät pärjää enää lukiopänttäämisellään. 

Mutta myös yliopistossa on vähemmän älykkäitä ihmisiä. Esimerkiksi itse olen korkeintaan normaaliälyinen pulliainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen jolla on elämänhallintataidot hukassa aikuisenakin. Oppimisvaikeuksia jo ala-asteella. Huono koulumenestys, mukautettu peruskoulu ja myös amis mukautettuna. Osa kykenee työelämään yksinkertaisiin töihin ja osa ei edes niihinkään, vaan joutuvat erilaisille työpajoille. Ongelmia toiminnan ohjauksessa.

Koita muistaa edes se, että hekin ovat ihmisiä.

Joiden kotiolot, jotka vaikuttavat kaikkeen tulevaisuudessa, ovat hyvin mahdollisesti voineet olla todella hankalat taloudellisesti ja mielenterveydellisesti. Siinä olisi aika moni hukassa elämänsä kanssa, vaikka yrittäisi oikeasti parhaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

Itse pidin erästä tyttöä juurikin vain koulussa näkemisen perusteella jotenkin vajaana. Hän kävi samaa lukiota, mutta kaveriporukkansa ulkopuolelta ei puhunut kellekään. Koulun ulkopuolella häntä ei näkynyt. Kieltäytyi toisinaan tulemasta tunneille eikä ikinä tehnyt ryhmäprojekteja muiden kanssa vaan duunaili omiaan. Hän kirjoitti koko abivuosiluokasta eniten älliä, yhteensä 3 eri pitkästä kielestä, ja kahmi eniten stipendejä kevätjuhlassa. Pääsi ekalla sisään yhteen haastavimmista korkeakoulualoista. Kai hän on vain introvertti, mutta ei yhteiskunnassa helppoa tule hänelle olemaan, kun nykyään arvostetaan sosiaalisia mutta vähän vajaaälyisiä.

Ihminen, joka on päässyt lukion kolmannelle ei voi olla heikkolahjainen. Nämä eivät selviä nimittäin lukioon asti.

Sosiaalisuus ja älykkyys ei korreloi mitenkään suuresti älyn kanssa. Nykysin pitää olla sekä sosiaalisesti taitava, että älykäs. Mutta jos vain toista, niin älykäs, koska tehtävät alkavat olla liian vaativia lähes työssä kuin työssä.

Enemmän ihmiset arvostaa kuitenkin jotain kehitysvammaisia jonkun Aspergerin sijaan, koska kehitysvammaisethan ovat niin sosiaalisia, aurinkoisia ja ihania. Jopa masentuneita saa pilkata ja syyttää omista ongelmistaan.

No mikä on sitä arvostamista? Ehkä jollekin koululais/lukiolaistasolla aurinkoisuudella pääsee pitkälle, mutta työelämässä äly jyrää. Mitä korkeamman statuksen työ sen suurempi merkitys älyllä on ja siitä tulevalla arvostuksella.

Varmasti se korkea pomo voi tykätä kovastikin siitä omasta pikku aurinkoisesta heikompilahjaisesta siivoajastaan, mutta menisikö hän tämän kanssa naimisiin, jos siivoaja olisi nainen? Toivoisiko hän tytärtään tai poikaansa siihen siivoajan hommaan loppuelämäksi heikolla älylahj

oilla? Enkä siis sano, että siivoajat olisivat tyhmiä, mutta juuri tämä nyt olisi sitä.

Onko masentuneiden pilkkaaminen todettu tulevan juuri älykkäiden suunnalta? Älykkäällä luulisi pikemmin olevan enemmän ymmärrystä asiaan? Hän kykenee järkevästi ajattelemaan syyt ja seuraukset. Eikö se olisi loogisempaa, että se on tyhmemmät jotka pilkkaa ja syyttä, koska äly ei riitä muuhun?

Siivoaja?

Psyrkka kirjoitti:

- Vahingoniloinen

- Ei kysyä tai halua ymmärtää toisten tunteita

- Negatiivinen odotusarvo yllätyksiin

- Passiivisuus

- Uteliaisuuden puute

- Uskonnollisuus

- Omien ennakkoasenteiden ohjailtavissa

- Kateellinen toisten menestyksestä

- Juoruileva

- Itsestään liikoja luuleva (Dunning-Kruger)

- Ehdoton

- Ei haklua ymmärtää erilaisuutta, eri tapoja ja kulttuureita

Asiat jotka eivät korreloi 1:1 tyhmyyden kanssa:

- Koulumenestys

- Työllisyystilanne

- Kavereiden määrä

- Rahallinen rikkaus

- Elämänhallintaongelmat

- Siisteys

- Viestinnälliset ongelmat

- Mielenterveyden häiriöt

- Älykkyydellä kehuskelu (voi olla vain heikkoa itsetuntoa)

- Ilkeys

- Pahuus

- Alkoholismi yms. riippuvuudet

Juurikin näin

Mitä olen tavannut huonoja oppijoita ja oikeasti heikkolahjaisia, niin ero on oikeasti huima: vitosen ja kutosen oppilaat ovat kykeneviä ylläpitämään sosiaalisia suhteita, reippaita ja huumorintajua pukkaa porukassa, kun taas sitten nuo täysin heikot ovat pihalla sosiaalisista kuvioista. Nämä huonot oppijat pääsevät parhaimmillaan oppisopimuksella opiskelemaan ammattikoululinjaa, kun täysin heikoilla en ole kuullut olevan työpaikkaa vaatimusten vain noustessa kovemmiksi - jopa siivoojaksi asti.

Selkeästi moni tähän ketjuun vastannut ei ymmärrä persoonallisuuden ja älykkyyden eroavaisuuksia..

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Ei pidä paikkaansa. Älykäs voi pärjätä koulussa helpommalla, mutta todella hyvän koulusmenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoalyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita. Jatko-opiskeluissa älykkyys nousee olennaisempaan osaan kun tehtäväksiannot ja opiskelumalli muuttuu. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat kokeneet opiskelun yliopistossa triviaalia lukiota vaivattomammaksi ovat näitä älykkäämpiä. Ne jotka kokevat yliopisto-opiskelun perusopintoja haasteellisemmaksi, voivat olla yllättyneitä laajojen kokonaisuuksien ja käsitteiden ymmärtämisen tarpeesta kun eivät pärjää enää lukiopänttäämisellään. 

Mutta myös yliopistossa on vähemmän älykkäitä ihmisiä. Esimerkiksi itse olen korkeintaan normaaliälyinen pulliainen.

Älä sotke normaaliälykkyyttä ja heikkolahjaisuutta keskenään. Vähemmän älykäs, kuin huippuälykäs ei ole sama asia kuin heikkolahjainen.

On monta tapaa olla älykäs, mutta vain yksi tapa olla tyhmä. Hyvää koulumestystä ei voi saada, jos älykkyyden kaikki osa-alueet ovat heikkoja ja jos taas yksi osa-alue on hyvä se nostaa kokonaisälykkyyttä. Hyvä muisti kompensoi esimerkiksi jotain heikompaa osa-aluetta. Mutta hyvä työmuisti lasketaan yhdeksi älykkyyden osaksi.

Jos sinulla on huonot kognitiiviset taidot, heikko työmuisti, et kykene pitkäjänteiseen työskentelyyn ja hahmottaminen on vaikeaa, olet todella hidas oppimaan ja et kykene edes hallitsemaan kokonaisuuksia, niin et, et vain selviä lukiosta. Et kirjoita hyviä papereita. Vaan miten meinasit saada kirjoitettua Laudaturin jostain kielestä, kun se kieli ei vaan suju? Kielioppi ei mene päähän ja kirjoitusvirheita on aina ja sanat eivät jää mieleen.

Ei, et pääse yliopistoon. Et ehkä selviä edes ammattikoulua.

Lähes kaikki lukion selvittäneet tai yliopistoon päässeet ovat vähintään älykkydeltään sen äo 100. Eli keskiarvoa tai älykkäämpiä ja se ei ole heikkolahjaisuutta.

Väitteesi on kun väittäsit, että Kalevan kisojen sadan metrin viimeinen tulosluettelossa on hidas juoksija. Aivan, ehkä Kalevan kisoissa. Vaikka kaikki me tiedämme, että ne oikeasti hitaat eivät saa kun ehkä juostua 3 metriä ja loput on kävelyä. Osa ei saa juostua edes. Tässä ketjussa ei puhuttu pelkästään lukiosta tai yliopistosta, vaan koko väestöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka ei ymmärrä abstraktioita ja vertauskuvia. Esim "oma lehmä ojassa" tarkoittaa että joku toiminta vaikuttaa myös toimijaan, niin heikkoälyisempi ihmettelee: emmä tiennyt että sulla on lehmä! Saati sitten jos menee lapsi pesuveden mukana.

Tällaisella ihmisellä voi olla Aspergerin syndrooma ja äly normaali tai keskitasoa ylempi. As-henkilöiden tapa ajatella asioista on hyvin konkreettinen ja kirjaimellinen, eivätkä he siksi usein ymmärrä kieli- ja vertauskuvia. Nuorena deittailin lyhyen aikaa as-miestä, joka oli etenkin matemaattisesti huomattavan älykäs mutta jolle sanaleikit, kielikuvat, kulttuuriset viittaukset, sanojen sävyerot jne. olivat vaikeita käsittää. Ei siis todellakaan ollut heikkolahjainen mutta ei vain ymmärtänyt vertauskuvallisempaa kieltä.

Silloin hän on matemaattisesti lahjakas, mutta muiden osa-alueiden suhteen alisuoriutuva. Nykyisellä hienolla kielenkäytöllä. Valitettavasti pelkkä matemaattinen lahjakkuus ei auta normaalissa elämässä suoriutumista, joten hän saattaa antaa muille ihmisille vaikutelman heikkolahjaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki lukion selvittäneet tai yliopistoon päässeet ovat vähintään älykkydeltään sen äo 100. Eli keskiarvoa tai älykkäämpiä ja se ei ole heikkolahjaisuutta.

Väitteesi on kun väittäsit, että Kalevan kisojen sadan metrin viimeinen tulosluettelossa on hidas juoksija.

Onko tämä mutuilua vai onko jotain faktoja lyödä pöytään? Itse en usko lukion läpikäynnin olevan minkäänlainen indikaattori älykkyydelle poislukien kehitysvammaiset, jotka harvemmin lukiota suorittavat. Niinikään yliopistoon pääsykään ei kerro älykkyydestä. Olen itse arviolta korkeintaan normaaliälyinen pulliainen ja kandin papereihin asti on menty ihan vaan paikalle saapumalla. Tosin näen ympärilläni älykkäitä ja lahjakkaita ihmisiä, jotka sitten varmasti jatkavat väikkärillä ja professuureilla akateemisessa maailmassa, kun minä olen dropouttina "välipapruilla" virastossa tuurilla saadun viran turvin pyörittämässä byrokratian rattaita. 

vihervasurit kaikki!

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Ei pidä paikkaansa. Älykäs voi pärjätä koulussa helpommalla, mutta todella hyvän koulusmenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoalyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita. Jatko-opiskeluissa älykkyys nousee olennaisempaan osaan kun tehtäväksiannot ja opiskelumalli muuttuu. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat kokeneet opiskelun yliopistossa triviaalia lukiota vaivattomammaksi ovat näitä älykkäämpiä. Ne jotka kokevat yliopisto-opiskelun perusopintoja haasteellisemmaksi, voivat olla yllättyneitä laajojen kokonaisuuksien ja käsitteiden ymmärtämisen tarpeesta kun eivät pärjää enää lukiopänttäämisellään. 

Mutta myös yliopistossa on vähemmän älykkäitä ihmisiä. Esimerkiksi itse olen korkeintaan normaaliälyinen pulliainen.

Nyt höpötät omiasi. Ainakin itse olen ihan opintojeni puolesta lukenut näistä paljon. Henkilö, jolla on alhainen älykkyysosamäärä voi pärjätä koulussa keskitasoisesti, jos hänellä on muita persoonaan ja ympäristöön liittyviä suojatekijöitä riittävästi. Mutta ei hyvin/erinomaisesti. Toki tuollainen voi kiemurrella yliopistoonkin jotain kautta ja saada tutkinnon helposta koulutusohjelmasta. Silti on aika epätodennäköistä, että matalalla älykkyyosamäärällä akateemiset suoritteet edes peruskoulussa olisivat kummoisia.

Vierailija kirjoitti:

Psyrkka kirjoitti:

- Vahingoniloinen

- Ei kysyä tai halua ymmärtää toisten tunteita

- Negatiivinen odotusarvo yllätyksiin

- Passiivisuus

- Uteliaisuuden puute

- Uskonnollisuus

- Omien ennakkoasenteiden ohjailtavissa

- Kateellinen toisten menestyksestä

- Juoruileva

- Itsestään liikoja luuleva (Dunning-Kruger)

- Ehdoton

- Ei haklua ymmärtää erilaisuutta, eri tapoja ja kulttuureita

Asiat jotka eivät korreloi 1:1 tyhmyyden kanssa:

- Koulumenestys

- Työllisyystilanne

- Kavereiden määrä

- Rahallinen rikkaus

- Elämänhallintaongelmat

- Siisteys

- Viestinnälliset ongelmat

- Mielenterveyden häiriöt

- Älykkyydellä kehuskelu (voi olla vain heikkoa itsetuntoa)

- Ilkeys

- Pahuus

- Alkoholismi yms. riippuvuudet

Juurikin näin

Ah, niin keskiluokkaista. Mitenkäs se palkkakehitys, entäs velkamäärä?

Eikö muuta tekemistä ole? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tyhmän tunnistaa? Mitkä ovat merkit? Mitä persoonallisuuden piirteitä tyhmillä mahdollisesti usein on?

"Kirjoittelee tällaisia aloituksia palstalle!" - Noin, nyt sen on sanottu, ja voimme keskustella asiasta.

Siitä, että toistuvasti määrittelee, diagnosoi ja haukkuu muita tyhmiksi typerillä perusteilla.

Ottaa toistuvasti esille älykkyysosamäärää koskevia keskusteluja.

Kokee olevansa itse muita älykkäämpi ja parempi ihminen mm. tällaisilla keskustelunavauksilla.

Ai heikkilahjainen tekisi tuommoista?

Vierailija kirjoitti:

Psyrkka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys muuten korreloi älykkyyden kanssa. Tai sanotaanko, että heikolla älykkyydellä varustettu ei voi olla hyvä koulussa, mutta älykäskin voi olla pärjäämätön.

Ei pidä paikkaansa. Älykäs voi pärjätä koulussa helpommalla, mutta todella hyvän koulusmenestyksen voi kuka tahansa heikkolahjainen saavuttaa kun taustajoukot ja sitä kautta motivaatio ja sinnikkyys ovat kunnossa. Heikkoalyiset voivat ja säännönmukaisesti kirjoittavatkin lukiosta hyviä papereita. Jatko-opiskeluissa älykkyys nousee olennaisempaan osaan kun tehtäväksiannot ja opiskelumalli muuttuu. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat kokeneet opiskelun yliopistossa triviaalia lukiota vaivattomammaksi ovat näitä älykkäämpiä. Ne jotka kokevat yliopisto-opiskelun perusopintoja haasteellisemmaksi, voivat olla yllättyneitä laajojen kokonaisuuksien ja käsitteiden ymmärtämisen tarpeesta kun eivät pärjää enää lukiopänttäämisellään. 

Mutta myös yliopistossa on vähemmän älykkäitä ihmisiä. Esimerkiksi itse olen korkeintaan normaaliälyinen pulliainen.

Nyt höpötät omiasi. Ainakin itse olen ihan opintojeni puolesta lukenut näistä paljon. Henkilö, jolla on alhainen älykkyysosamäärä voi pärjätä koulussa keskitasoisesti, jos hänellä on muita persoonaan ja ympäristöön liittyviä suojatekijöitä riittävästi. Mutta ei hyvin/erinomaisesti. Toki tuollainen voi kiemurrella yliopistoonkin jotain kautta ja saada tutkinnon helposta koulutusohjelmasta. Silti on aika epätodennäköistä, että matalalla älykkyyosamäärällä akateemiset suoritteet edes peruskoulussa olisivat kummoisia.

Höh? Heikkilahjaisten yliopisto?

Jos yliopistoon kiemurtelee, niin TAKUULLA ei ole heikkilahjainen.

Kyllä on käsitteet nyt hukassa.

Heikkilahjainen ei kiemurtele edes peruskoulua läpi

Moni, joka taas ei peruskoulussa pärjää kärsii useimmiten jostain ihan muusta kuin, että olisi heikkolahjainen. Monella on niin iso taakka perheoloista, että ei ole mahdollista pystyä keskittymään, kun on pelko jatkuvana läsnä..

Heikkolahjaisella (lievä älyllinen kehitysvamma) tarkoitetaan sitä että osasta oppiaineista on vaikeaa saada edes se 5 arvosanaksi erityisellä tuella. Eli kaikki mahdollinen tuki normaaliin oppiaineeseen on annettu, ja oppilas ei silti pärjää siinä riittävästi. Tällöin tarvittavia oppiaineita mukautetaan.

Oppilas, joka saa pääsääntöisesti arvosanoiksi esimerkiksi 5-6 ilman että edes on kokeiltu antaa tehostettua tukea, kärsii mitä todennäköisimmin esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöstä tai vaikkapa lukivaikeudesta, eikä varsinaisesti päättelykyvyssä ole mitään vikaa. Voi olla erilaisia käyttäytymishäiriöitäkin. Tällainen oppilas voi hyvinkin vielä oikeaa tukea ja kannustusta saatuaan valmistua korkeakoulusta. Hän ei ole ns. heikkolahjainen, vaikka tarvitsee tukea. Kyse on muista haasteista kuin päättelykyvyn haasteista.

Sen sijaan jos oppiaineita on tosiaan jouduttu mukauttamaan niin, että oppilas selviytyy peruskoulusta, ei hän tule valmistumaan korkeakoulusta. Tällaisella ihmisellä voi kuitenkin olla lahjakkuutta esimerkiksi kädentaitojen, kuvataiteen, liikunnan tms. parissa ja löytää oman elämänpolkunsa sieltä.

T. Erityisopettaja