Friends with benefits gone bad.. Tajusin ihastuneeni :´(
Mä oon aatellut, että oon hirveen itsenäinen ja vahva, eli että pystyn hoitelemaan tämmöisen FWB-suhteen "tosta vaan". Tähän asti onkin mun mielestä menny tosi hyvin; seksi on ollu hyvää ja oon saanu nauraa ja iloita paljon. Eilen kuitenkin löi todellisuus ihan päin naamaa, kun huomasin kokevani mustasukkaisuuden tunteita mun panokaverista. Oon nyt ihan lukossa ja paniikissa, en nähnyt tätä tulevaksi, enkä ymmärtänyt aiemmin olevani ihastunut. Se mies on oikeesti ihan mahtava, mutta oon osannut mielestäni suhtautua tähän tosi hyvin eli nähdä kaiken vain seksisuhteena. Luulin vielä eilen tähän aikaan, että homma on mulla hallussa.
Antakaa nyt hyviä neuvoja, mä oon ihan hukassa! Onko mun pakko kertoa tästä sille miehelle? Lopetanko kaiken ja itken itkuni, vai jatkanko vain pokkana, koska seksi on aivan taivaallisen hyvää? Ja jos lopetan, niin pitääkö mun kertoa, miksi? Se mies kohtelee mua todella kauniisti, mutta ei tietenkään halua tästä mitään enempää.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olisi kiinnostunut ap:sta niin EI kehuisi toisia naisia tai puhuisi toivovansa unelmien naisen kohtaamisesta. Mies haluaa pitää ap:n välimatkan päässä ja/tai tehdä mustasukkaiseksi tahallaan.
Millä tavalla ilmenee tuo hyvin kohtelu? T. Se joka ehdotti lopettamaan jutun ja ei kertomaan tunteistaan
Itse olen ollut fwb-suhteessa, jossa minulla oli tunteita miestä kohtaan ja mies taas ei halunnut minusta mitään muuta kuin seksiä. Mies tiesi tunteistani ja yritti usein ikään kuin rivien välistä osoittaa, että ei ole tippaakaan kiinnostunut minusta parisuhdemielessä. Puhui juuri jostain sellaisesta, että ehkä hänellä jonakin päivänä on naisystävä. Mielestäni ei järin hyvää käytöstä yrittää koko ajan osoittaa, että kyllä minä joskus suhteen haluan, mutta en missään nimessä sinun kanssasi. Ja minulle oli kyllä ihan selvää, että meille ei ole tulossa parisuhdetta, vaikka ihastunut mieheen olinkin. Sitä vaan minäkin tässä mietin, että miten se hyvin kohtelu ap:n tapauksessa ilmenee, jos mies yrittää tahallaan tehdä mustasukkaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noi jutut koskaan toimi. Olemme ihmisiä, jotka kiintyvät tyyppeihin kenen kanssa on hyvää seksiä ja vielä hauskaakin, kuten mainitsit. Siinä on siis kaikki ainekset parisuhteeseen, hyvä kemia ja yhteinen huumorintaju.
Miehetkö eivät ole ihmisiä, kun heillä nämä jutut eivät tunnu missään ja noin vain pistetään välit poikki ja kadotaan. Tätä olen miettinyt tässä nyt parina päivänä kun olen kipuillut erään miehen takia. Luulin, että olimme ystäviä ja että hän oikeasti piti minusta. Kuitenkin vuoden verran olimme yhteyksissä. Juttelimme niitä ja näitä, kipeitäkin asioita. Missään vaiheessa en vaatinut ja odottanut mitään muuta kuin ystävyyttä ja satunnaista seksiä. Ja nyt yhtäkkiä täydellinen katoaminen. Ilman mitään selitystä. Minulle olisi ok, jos hän olisi löytänyt jonkun toisen, mutta enemmän sattuu se, että yhteyden katkaiseminen oli näin helppoa eikä hän pitänyt minua ilmeisesti läheisenä ollenkaan.
Ihmisyyshän on juuri tuota(kin). Epäluotettavuutta, ailahtelevaisuutta, kyllästymistä, hylkäämistä, hyväksikäyttöä. Niistä on pienet ihmiset tehty.
Ai on vai? Että voidaan vuoden verran esittää ihan mutkattomia välejä ja aitoa vuorovaikutusta ja sitten vuoden kuluttua noin vain lopettaa koko homma seinään eikä tämän ihmisen olemassaoloa enää edes muisteta. Joskus kyllä kovasti ihmetelen, miten jotkut pystyvät mitätöimään oikean ihmissuhteen vain siksi, ettei enää nyt oikein kiinnosta. Kyllä se ihminen on edelleen se sama ihminen ja ne hänen kanssaan on yhdessä koettu niitä asioita, vaikka tiet eroaisivatkin.
On se, koska juuri ihmisrotu näin käyttäytyy. On jokaisen henkilökohtainen valinta, hyväksyykö ja haluaako tällaista omalle kohdalleen. Mutta kyllä: etenkin miehissä tämä on perimään kirjoitettua.
Minulla oli sinkkuna ihan oikea sinkkuystävä ilman mitään panokuvioita. Rakastuimme ja nyt yhdessä jo 30 v.
Jos seksi on todella hyvää, miten mies voi olla ihastumatta. Näin naisena kun en voi edes ajatella seksiä ilman ihastumista. En usko, että miesten ja naisten kyvyissä tuntea on suuria eroja. Voisiko joku selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noi jutut koskaan toimi. Olemme ihmisiä, jotka kiintyvät tyyppeihin kenen kanssa on hyvää seksiä ja vielä hauskaakin, kuten mainitsit. Siinä on siis kaikki ainekset parisuhteeseen, hyvä kemia ja yhteinen huumorintaju.
Miehetkö eivät ole ihmisiä, kun heillä nämä jutut eivät tunnu missään ja noin vain pistetään välit poikki ja kadotaan. Tätä olen miettinyt tässä nyt parina päivänä kun olen kipuillut erään miehen takia. Luulin, että olimme ystäviä ja että hän oikeasti piti minusta. Kuitenkin vuoden verran olimme yhteyksissä. Juttelimme niitä ja näitä, kipeitäkin asioita. Missään vaiheessa en vaatinut ja odottanut mitään muuta kuin ystävyyttä ja satunnaista seksiä. Ja nyt yhtäkkiä täydellinen katoaminen. Ilman mitään selitystä. Minulle olisi ok, jos hän olisi löytänyt jonkun toisen, mutta enemmän sattuu se, että yhteyden katkaiseminen oli näin helppoa eikä hän pitänyt minua ilmeisesti läheisenä ollenkaan.
Ihmisyyshän on juuri tuota(kin). Epäluotettavuutta, ailahtelevaisuutta, kyllästymistä, hylkäämistä, hyväksikäyttöä. Niistä on pienet ihmiset tehty.
Ai on vai? Että voidaan vuoden verran esittää ihan mutkattomia välejä ja aitoa vuorovaikutusta ja sitten vuoden kuluttua noin vain lopettaa koko homma seinään eikä tämän ihmisen olemassaoloa enää edes muisteta. Joskus kyllä kovasti ihmetelen, miten jotkut pystyvät mitätöimään oikean ihmissuhteen vain siksi, ettei enää nyt oikein kiinnosta. Kyllä se ihminen on edelleen se sama ihminen ja ne hänen kanssaan on yhdessä koettu niitä asioita, vaikka tiet eroaisivatkin.
On se, koska juuri ihmisrotu näin käyttäytyy. On jokaisen henkilökohtainen valinta, hyväksyykö ja haluaako tällaista omalle kohdalleen. Mutta kyllä: etenkin miehissä tämä on perimään kirjoitettua.
Eli miehet eivät ihan tosissaan pysty ystävystymään kenenkään kanssa? Aidosti viihtymään toisen ihmisen kanssa ja arvostamaan tätä? Oli sitten se toinen osapuoli mies tai nainen? Itse nimenomaan en mitään perheitä ja sitoutumisia pyytänyt, vaan ihan sitä ystävyyttä. Tekevätkö miehet toisilleenkin näitä katoamistemppuja, että jos jonkun seura ei kiinnosta, niin lakataan vastaamasta viesteihin, poistetaan fb:stä eikä moikata kadulla? Ja tämä on sitten normaalia ihmisrodun käytöstä?
Minä ihmettelen sitä miksi panokaverista ei saisi olla mustasukkainen. Minä ainakin olen ollut, mutta en tietenkään ole siitä mitään mekastanut tai suuttunut hänelle. Minulla on oikeus omiin tunteisiin ja pelin henki onkin juuri siinä, ettei niillä tunteilla aleta sekoilla.
Tottakai haluaisin olla hänen ainoa seksijumalatar itsekkäistä syistä. No en ole. Se on ok, mutta samalla tavalla hänkään ei ole minun ainoa seuramies...
Vierailija kirjoitti:
Hetken verran tunsit olevasi normaali tunteva ihminen ja nyt sitten paniikissa.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä ei seurustella pannaan ympäri kyliä ja toki ollaan vielä "ystäviä" suhteita. Harva pystyy lukitsemaan tunteensa noin, toisaalta miten joku pysty panemasn ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Oikea miesten unelmasuhde.
No eipä taida ainakaan meikäläinen miehille tällaiseen suhteeseen kelpaavan. Panemiseen kyllä kelpaa, mutta se ystävyyspuoli ei sitten toimi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hetken verran tunsit olevasi normaali tunteva ihminen ja nyt sitten paniikissa.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä ei seurustella pannaan ympäri kyliä ja toki ollaan vielä "ystäviä" suhteita. Harva pystyy lukitsemaan tunteensa noin, toisaalta miten joku pysty panemasn ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Oikea miesten unelmasuhde.
Minä pystyn panemaan ilman ihastusta, mutta olenkin kylmä ja tunteeton ihminen tässä suhteessa vaikka muuten olen oikein mukava ihminen. Riittää kun saa hyvät orgasmit. Tosin miehen kanssa pitää kuitenkin synkata myös juttelutasolla. Yleensä jutellaan niitä näitä siinä seksin lomassa ja taas jatketaan. Yhden entisen vakipanon kanssa pidetään säännöllisesti yhteyttä sähköpostitse. Kirjoitellaan kuulumisia puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetken verran tunsit olevasi normaali tunteva ihminen ja nyt sitten paniikissa.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä ei seurustella pannaan ympäri kyliä ja toki ollaan vielä "ystäviä" suhteita. Harva pystyy lukitsemaan tunteensa noin, toisaalta miten joku pysty panemasn ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Oikea miesten unelmasuhde.No eipä taida ainakaan meikäläinen miehille tällaiseen suhteeseen kelpaavan. Panemiseen kyllä kelpaa, mutta se ystävyyspuoli ei sitten toimi ollenkaan.
Eiköhän nuo fwb suhteet ole panosuhteita, naisten keksimä nätti nimi.
Vierailija kirjoitti:
Jos seksi on todella hyvää, miten mies voi olla ihastumatta. Näin naisena kun en voi edes ajatella seksiä ilman ihastumista. En usko, että miesten ja naisten kyvyissä tuntea on suuria eroja. Voisiko joku selittää.
Miehelle pano on pano, niitä panosuhteita voi olla useita.
Nainen voi tulla raskaaksi mies ei. Harva nainen haluaa miettiä onko isäehdokas Kake, Make, Pera vai kenties joku muu.
Mies pumppaa tyytyväisenä uusinta Tinder-löytöään kun aloittaja vatvoo tunne-elämäänsä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos seksi on todella hyvää, miten mies voi olla ihastumatta. Näin naisena kun en voi edes ajatella seksiä ilman ihastumista. En usko, että miesten ja naisten kyvyissä tuntea on suuria eroja. Voisiko joku selittää.
Miehelle pano on pano, niitä panosuhteita voi olla useita.
Nainen voi tulla raskaaksi mies ei. Harva nainen haluaa miettiä onko isäehdokas Kake, Make, Pera vai kenties joku muu.
Juuri näin, evoluutio ja mahdollisen hedelmöittymisen seuraukset selittää, miksi seksi on naiselle isompi juttu kuin miehelle ja miksi nainen valikoi kumppanit tarkempaan, mutta sitoutuu valitsemiinsa helpommin.
Lisäksi naiselle seksi ja orgasmit erittää enemmän oksitosiinia, joka aiheuttaa sitoutumisen tunnetta (bonding). Miehelle seksi lisää myös oksitosiinia mutta vähemmän kuin naisille, sekä lisää vasopressiinin tuotantoa mikä myös liittyy asiaan jollakin tavalla, mutta kannattaa muistaa että jos miehellä on useita seksikumppaneita niin samat lievät sitoutumishormonit erittyvät myös niiden toisten kanssa. Miehelle on erittäin edullinen tilanne, että hänellä on monta rakastunutta eli todennäköisesti vapaaehtoisesti melko uskollista kumppania, mutta naiset eivät pistä häntä tilille uskottomuudesta kun sellaista sääntöä ei ole sovittu.
En ole aloittaja mutta itselläni on vähän kinkkinen tilanne saman aihepiirin parissa.
Olen ollut täysin lääpälläni yhteen jäbään jo tosi pitkään tai puhutaan yli vuodesta. Ollaan jonkinlaisia kavereita/ystäviä ja vietetään aikaa samassa tuttavaporukassa. En pitkään aikaan uskaltanu tehdä mitään koska mulla on aika mojovia menneisyyden traumoja ja kiintymyssuhdetraumoja, puhutaan lapsuusajasta, ja aattelin että mulla ei ole mitään mitä tarjota kun terapiat ja muut on vielä kesken. Tämä ei oo ihan totta kuitenkaan että ei olis mitään mitä tarjota. Oon seurustellut aikaisemmin ja ollut keskimäärin ihan törkeen hyvä tyttöystävä. Naispuolisia kavereitakin mulla on paljonkin ja niiden mielestä oon tosi ihana. Myönnän et oon varmasti suht lämmin, empaattinen ja hyväntahtoinen tyyppi. Hauskaksiki monet sanoo tai ainakin nauraa mun jutuille. Silti monesti tunnen ihan järkyttävää arvottomuuden tunnetta enkä usko itseeni. Se on kai yleistä ihmisillä keillä on jotain traumaperäistä oirehdintaa.
Tää jäbäkin oli musta kai jossain vaiheessa ainakin jollain lailla kiinnostunut. Vähintään seksuaalisesti mut ilmeisesti pitää musta myös ihmisenä ja usein pyrkii viettää kanssani aikaa paikoissa missä seksihommat ei ois ees mahdollisia. Ajattelin tossa monta kuukautta että mun tarvii vaan löytää tinderistä tai jostain jotain panoseuraa että saan jotain muuta ajateltavaa kun tää tyyppi koska se pyörii päässä niin paljon. Ollut kaikenlaisia muita menetyksiä elämässä parina viime vuotena niin ei houkutellut rueta sellasen kanssa kenestä on täysiä kiinnostunut kun sit jos loppuu tai tulee jotain suurempaa ongelmaa niin se ois yks iso menetys lisää.
Ongelma on että on kolahtanu niin syvällisesti että ei kiinnosta kukaan muu. Oon käyny tanssimassa pari kertaa ja jos on ees jotai lähekkäin tanssimista, ja vaik seura ois mukavaa niin ei vaan kiinnosta. Tuskaisena ajattelen vaan että kunpa se ois se jäbä siinä. Ajatuskin seksihommista joidenki muiden kaa suorastaan ällöttää. Myös sellasten joista voisin normisti olla kiinnostunut. Yleensä en kiinnostu oikein kenestäkään missään mielessä mutta nyt vielä erityisen korostuneesti en kiinnostu.
jatkuu -->
Sit käsittelin menetyksiä ja tulin siihen tulokseen että vaik se ois sille vaan seksiä niin tarvii kattoo tää kortti kerta en pääse tästä yli enkä ympäri.
Ollaan nusailtu jonkin aikaa ja se on mulle aivan taivaallista. Mulla on niin tyytyväinen olo ollu seksuaalisesti ja muutenkin että en tienny ihmisellä voivan sellaista ollakaan. Muutenkin sen kanssa hengailu ja nusailu on täyttä hunajaa sielulle ja keholle.
Varjopuolena on se et noiden kiintymyssuhdeongelmieni takia pelkään tyyliin aina lähtiessä että tää on viimeinen kerta kun sen nään. Mun toinen vanhempi on ollut reissutöissä aina välillä siitä asti kun olen ollut tosi pieni ja ilmeisesti siitä kumpuaa ihan järkyttävä hylätyksi tulemisen pelko. Oikeasti tiedän että tää tyyppi tykkää musta vähintään ihmisenä vissiin melko syvällä tasolla ja pelolleni ei oo varsinaista tosiasioihin perustuvaa perustetta. Järkitasolla uskon myös että vaikka en näkis koko tyyppiä enää ikinä niin mun elämä ois varmaan ihan hyvä silti. Tunnetasolla tuntuu kauheelta kuitenkin :D.
Mietinkin tässä että lopettaisko koko homman, oisko näkemättä koko tyyppiä ja yrittäiskö sitä vaan hoitaa kiintymyssuhdevaurionsa kuntoon jotenkin. Luulen että siihen että voi parantua tollasesta, tarvii kyllä jonkun turvallisen kiintymyssuhteen ja mielellään ohelle terapiaa missä käsitellä tunteita. Eli pelkkä terapia vois olla aika teoreettista eikä läheskään tehokasta.
Tolla jäbälläkin on vissiin jotain kiintymyssuhdeongelmaa. On puhunu ainakin että kiintyminen ahdistaa.
En nyt sit tiedä jutskaisinko senkaa asioista vai lopettaisinko koko jutun joka tuo mulle niin paljon kaikkee hyvää, jonkinlaisista itsesuojelullisista syistä.
Nyt ei olla nähty muutamaan viikkoon molempien aikataulujen ja lomien takia ja oon saanu takaisin kykyä tehdä paljon asioita. Uskon et jos sen taas nään niin menee taas ainakin viikko pari siihen et oon aivan hömppänä ja kieriskelen jossain tunneryöpyissä ja elämää suuremmassa panetuksessa enkä muussa elämässä saa juuri mitään aikaseks. Se on vähän hankalaa koska haluaisin saada vaikka ja mitä aikaseks :D. Jutskatako vaiko lopettaa vai jatkaa samaan malliin ja kehitellä sietokeinoja, siinäpä kysymys.
Lisään viel että tää jäbä ei käsittääkseni halua seurustella. Mäkään en tarvi tai ehkä halua mitään seurustelua tässä vaiheessa mutta joku pieni kiintymys ja se että on itselle ja toiselle hyvä voisi tuntuu aivan mukavalta. Tuntuu et tää ystävyyspuolikin on mennyt vähän kummaksi näiden nusailujen ja erityisen paljon lähellä olemisen myötä kun kumpaakin ehkä ahdistaa joku asia vaikka tuntuu taivaalliselta, niin jotain tarttis tehdä asioille.
Oon siitä erikoinen että mua ei haittais vaikka puuhastelis ja ois hellyyttä muiden kanssa, tiedän miten paljon hyvää siitä itse saan niin vaikea olisi evätä sitä vaikka joltain kivalta tytöltä. Jos joidenkin kusipää akkojenkin kanssa puuhailisi tai hellisi niin se vois vähän kirpaista mutta pystyisin ajattelee että ehkä nekin saa siitä vähän rakkautta kylmiin kyynsydämiinsä ja niistä tulee parempia ihmisiä. Ite en koe tarvetta puuhata muiden kanssa mut kestäisin jos tää sitä tekee.
Tsemppiä kaikille muillekin jotka elelee epämääräisessä tilanteessa <3
Näitä kun lukee niin alkaa näin miehenä lähinnä vituttaa.
Kuulostaa kyllä todella epämääräiseltä tuo nusailutilanne ja sellaiselta, että ei siitä hyvä seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Kokenut saman. Itkin sydän verillä kauan. Fwb ei toimi naisille.
Etsin vain vanhempia ukkoja, joilla jotenkin seisoo. Tai katson pornoa.
Ei se FWB ole monelle miehellekään toimiva. Itse sentään tiedostan sen, että kiinnyn kovin. En voisi kuvitellakaan yrittäväni olla ystävä ja paneskelukaveri olematta suhteessa. Enkä myöskään paneskelevani jotakuta johon ei olisi syvempiä tunteita, joten parisuhde on ainoa vaihtoehto mulle henkisesti näissä asioissa.
M29
Hetken verran tunsit olevasi normaali tunteva ihminen ja nyt sitten paniikissa.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä ei seurustella pannaan ympäri kyliä ja toki ollaan vielä "ystäviä" suhteita. Harva pystyy lukitsemaan tunteensa noin, toisaalta miten joku pysty panemasn ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Oikea miesten unelmasuhde.