Lue keskustelun säännöt.
Friends with benefits gone bad.. Tajusin ihastuneeni :´(
10.03.2018 |
Mä oon aatellut, että oon hirveen itsenäinen ja vahva, eli että pystyn hoitelemaan tämmöisen FWB-suhteen "tosta vaan". Tähän asti onkin mun mielestä menny tosi hyvin; seksi on ollu hyvää ja oon saanu nauraa ja iloita paljon. Eilen kuitenkin löi todellisuus ihan päin naamaa, kun huomasin kokevani mustasukkaisuuden tunteita mun panokaverista. Oon nyt ihan lukossa ja paniikissa, en nähnyt tätä tulevaksi, enkä ymmärtänyt aiemmin olevani ihastunut. Se mies on oikeesti ihan mahtava, mutta oon osannut mielestäni suhtautua tähän tosi hyvin eli nähdä kaiken vain seksisuhteena. Luulin vielä eilen tähän aikaan, että homma on mulla hallussa.
Antakaa nyt hyviä neuvoja, mä oon ihan hukassa! Onko mun pakko kertoa tästä sille miehelle? Lopetanko kaiken ja itken itkuni, vai jatkanko vain pokkana, koska seksi on aivan taivaallisen hyvää? Ja jos lopetan, niin pitääkö mun kertoa, miksi? Se mies kohtelee mua todella kauniisti, mutta ei tietenkään halua tästä mitään enempää.
Kommentit (80)
Vastaavassa tilanteessa kerroin tunteistani ja vetäydyin pois suhteesta, ei siinä mennyt kuin pari viikkoa sydänsuruissa. Se mies tosin vielä vuosienkin jälkeen kyselee tapaamaan. Itseäni ei kiinnosta enää yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on tullut tasaisesti kommentteja tunteiden kertomisen puolesta ja vastaan. Ainoastaan siitä ollaan yhtä mieltä et juttu kandee lopettaa. Minun huomioni kiinnittyi ap:n kommenttiin ketjussa jossa hän jonkun totesi sanoneen että tunteista ei kannata kertoa joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää jutun lopetus. Eli minun mielestä siinä on jo ikään kuin vastaus sinulle tai ainakin ap:n mielipide tulee esille kun on rekisteröinyt vahvemmin sen kannan ettei tunteista kannata kertoa.
Itse kannatan kertomista, koska asiat on vaan helpompia ilman panttaamista ja salailua. Ja ennen kaikkea, mikäli kerrot tunteistasi ja mies ei niihin vastaa, se on jo hybä alku irtipäästämiseen. Kertomatta jättäminen voi aiheuttaa hairahtumista sänkyyn myöhrmmin ja myös toiveiden elättelyä jolloin irtipäästäminen on vaikeampaa.
Tsemppiä sinulle ap joka tapauksessa!
Vierailija kirjoitti:
Vastaavassa tilanteessa kerroin tunteistani ja vetäydyin pois suhteesta, ei siinä mennyt kuin pari viikkoa sydänsuruissa. Se mies tosin vielä vuosienkin jälkeen kyselee tapaamaan. Itseäni ei kiinnosta enää yhtään.
Eli siis miehen tunteetko ei ollu samat, mutta ois kuitenkin halunnut vielä tapailla seksin merkeissä..?
Ap
Minä ehdotin vuoden seksisuhteen jälkeen, että voisimmeko kokeilla seurustelua. Olin ihastunut ja halusin miehen itselleni. Mies sanoi, että voidaan kokeilla, mutta että hän ei ole erityisen ihastunut minuun. Nämä oli siis lähtöasetelmat suhteelle, ei kovin kummoiset.
Nyt on seurusteltu 4 vuotta. Mies rakastui hitaasti, mutta varmasti. Hän on jälkikäteen kiittänyt, että olin sitkeä ja uskoin meihin, pitää mua loisto"saaliina" ja on tosi sitoutunut suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä ehdotin vuoden seksisuhteen jälkeen, että voisimmeko kokeilla seurustelua. Olin ihastunut ja halusin miehen itselleni. Mies sanoi, että voidaan kokeilla, mutta että hän ei ole erityisen ihastunut minuun. Nämä oli siis lähtöasetelmat suhteelle, ei kovin kummoiset.
Nyt on seurusteltu 4 vuotta. Mies rakastui hitaasti, mutta varmasti. Hän on jälkikäteen kiittänyt, että olin sitkeä ja uskoin meihin, pitää mua loisto"saaliina" ja on tosi sitoutunut suhteeseen.
Kiva kuulla, että suhteenne on onnistunut. Mä en itse olisi sun asemassa pystynyt lähtemään suhteeseen, jos alkuasetelmat ois ollut tommoset, mutta mukava kuulla, että teidän juttu on toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ehdotin vuoden seksisuhteen jälkeen, että voisimmeko kokeilla seurustelua. Olin ihastunut ja halusin miehen itselleni. Mies sanoi, että voidaan kokeilla, mutta että hän ei ole erityisen ihastunut minuun. Nämä oli siis lähtöasetelmat suhteelle, ei kovin kummoiset.
Nyt on seurusteltu 4 vuotta. Mies rakastui hitaasti, mutta varmasti. Hän on jälkikäteen kiittänyt, että olin sitkeä ja uskoin meihin, pitää mua loisto"saaliina" ja on tosi sitoutunut suhteeseen.
Kiva kuulla, että suhteenne on onnistunut. Mä en itse olisi sun asemassa pystynyt lähtemään suhteeseen, jos alkuasetelmat ois ollut tommoset, mutta mukava kuulla, että teidän juttu on toiminut.
En minäkään olisi pystynyt. Tuntisin kokoajan, että en ole miehelle mikään elämän rakkaus ja häipyy, kun löytää sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ehdotin vuoden seksisuhteen jälkeen, että voisimmeko kokeilla seurustelua. Olin ihastunut ja halusin miehen itselleni. Mies sanoi, että voidaan kokeilla, mutta että hän ei ole erityisen ihastunut minuun. Nämä oli siis lähtöasetelmat suhteelle, ei kovin kummoiset.
Nyt on seurusteltu 4 vuotta. Mies rakastui hitaasti, mutta varmasti. Hän on jälkikäteen kiittänyt, että olin sitkeä ja uskoin meihin, pitää mua loisto"saaliina" ja on tosi sitoutunut suhteeseen.
Kiva kuulla, että suhteenne on onnistunut. Mä en itse olisi sun asemassa pystynyt lähtemään suhteeseen, jos alkuasetelmat ois ollut tommoset, mutta mukava kuulla, että teidän juttu on toiminut.
En minäkään olisi pystynyt. Tuntisin kokoajan, että en ole miehelle mikään elämän rakkaus ja häipyy, kun löytää sellaisen.
Veikkaisin että ehkä jotain 90% miehistä ottaa vain sen naisen jonka saa eikä ole mikään elämän rakkaus kyseessä koska sellaisia ei yksinkertaisesti voi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ehdotin vuoden seksisuhteen jälkeen, että voisimmeko kokeilla seurustelua. Olin ihastunut ja halusin miehen itselleni. Mies sanoi, että voidaan kokeilla, mutta että hän ei ole erityisen ihastunut minuun. Nämä oli siis lähtöasetelmat suhteelle, ei kovin kummoiset.
Nyt on seurusteltu 4 vuotta. Mies rakastui hitaasti, mutta varmasti. Hän on jälkikäteen kiittänyt, että olin sitkeä ja uskoin meihin, pitää mua loisto"saaliina" ja on tosi sitoutunut suhteeseen.
Kiva kuulla, että suhteenne on onnistunut. Mä en itse olisi sun asemassa pystynyt lähtemään suhteeseen, jos alkuasetelmat ois ollut tommoset, mutta mukava kuulla, että teidän juttu on toiminut.
En minäkään olisi pystynyt. Tuntisin kokoajan, että en ole miehelle mikään elämän rakkaus ja häipyy, kun löytää sellaisen.
Veikkaisin että ehkä jotain 90% miehistä ottaa vain sen naisen jonka saa eikä ole mikään elämän rakkaus kyseessä koska sellaisia ei yksinkertaisesti voi saada.
Kyllä. Tästä syystä on erinomaista että seksirobotit tulevat. Kenenkään ei tarvitse olla jonkun ikuinen Plan B, tyytyä omasta mielestään ”huonompaan” vaihtoehtoon ja lisääntyminen rajoittuu. Siirrytään fantasioinnista toteutukseen!
Kyllä paljon kommentteja kertomisen puolesta ja vastaan. Itselläni kiinnittyi huomio AP:n selitykseen miksi on tähän mieheen ihastunut ja miten hyvin mies häntä kohtelee.
Siis kaikki kerrotut asiat ovat aivan normaaleja toimintatapoja kahden ihmisen, ystävän, miehen ja naisen välillä. Tuskin se mies siellä mitään joulusiivousta teki seksin jälkeen. jos korjaa muutamia kuppeja takaisin keittiöön tai nostaa tyynyn lattialta, tuo kukkasia tai ei heti ryntää ovesta ulos kun performanssi ohi, voi olla vain hänen tapansa rentoutua hieman. Myöskään yhteydenpito muina aikoina ei ole epätavallista. Monilla miehillä on monta rautaa tulessa ja lähettelevät pitkin päivää viestejä ympäriinsä, kun tietävät että naiset niistä haluaa jonkun "vahvistuksen" jutulle saada.
Voi kertoa tunteistaan. Mies tuskin tulee mitään oikein vastaamaan. Saattaa roikutella seksisuhdetta eteenpäin antamalla laihahkoa toivoa enemmästä - jota ei koskaan tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisin. Pääset nopeammin yli. Jos et kerro ja lopetat jutun, mies voi silti yhteillä myöhemmin kun ei tiedä oikeaa syytä. Kunnon mies ymmärtää tilanteen. Ja jos taas tunteensa olisivatkin samat, saisitte mahdollisuuden. Jos olet kovin vahvasti tuonut esiin ettet halua suhdetta, mies voi pitää tunteensa piilossa koska ei myöskään uskalla niitä tuoda esiin. Jutut toisesta naisesta voi liittyä tähän tai joku voi myös näin katsoa, olisitko mustasukkainen.
Jos et kerro, mietit lopun elämääsi mitä jos.
Mä en saanut kerrottua yhdelle tyypille ja mietin kymmenen vuoden jälkeenkin mitä jos.
Mulla oli tämmöinen fwb-juttu, olin ihastunut ja seurusteltiin ja ei seurusteltu. Säädettiin. Lopulta kiskoilta itseni irti siitä typerästi toisen miehen avulla. Jonkun vuoden/puolen vuoden päästä kun olin vakavasti parisuhteessa ja yhteenmuuttaneena, tää fwb-mies otti yhteyttä ja kyseli kuulumisia muka työasioissa ja selvästi häkeltyi tilanteestani, kuulosti aivan kuin olisi keksinyt sitten jutun oman elämänsä etenemisestä vakiintuneeseen suhteeseen. Muualta olen kuullut että oli sittemmin pitkään sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa sitä olla ihastunut. Mitä enemmän tunteita on, sitä upeampaa seksi on. Kannattaa jatkaa suhdetta, mutta sano miehelle ettei sinua kiinnosta kuulla muista naisista äläkä kysy niistä mitään, älä stalkkaa somea. Anna miehen elää omaa elämäänsä ja elä sinäkin omaasi. Voi olla että parisuhteessa mies ei edes olisi yhtä ihana vaan pitäisi sinua varmana ja lämmittelisi samalla ja veisi kukkia jollekin toiselle naiselle. Nauti nyt, voihan se olla että kyllästyt itse tähän suhteeseen jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei noi jutut koskaan toimi. Olemme ihmisiä, jotka kiintyvät tyyppeihin kenen kanssa on hyvää seksiä ja vielä hauskaakin, kuten mainitsit. Siinä on siis kaikki ainekset parisuhteeseen, hyvä kemia ja yhteinen huumorintaju.
Miehetkö eivät ole ihmisiä, kun heillä nämä jutut eivät tunnu missään ja noin vain pistetään välit poikki ja kadotaan. Tätä olen miettinyt tässä nyt parina päivänä kun olen kipuillut erään miehen takia. Luulin, että olimme ystäviä ja että hän oikeasti piti minusta. Kuitenkin vuoden verran olimme yhteyksissä. Juttelimme niitä ja näitä, kipeitäkin asioita. Missään vaiheessa en vaatinut ja odottanut mitään muuta kuin ystävyyttä ja satunnaista seksiä. Ja nyt yhtäkkiä täydellinen katoaminen. Ilman mitään selitystä. Minulle olisi ok, jos hän olisi löytänyt jonkun toisen, mutta enemmän sattuu se, että yhteyden katkaiseminen oli näin helppoa eikä hän pitänyt minua ilmeisesti läheisenä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noi jutut koskaan toimi. Olemme ihmisiä, jotka kiintyvät tyyppeihin kenen kanssa on hyvää seksiä ja vielä hauskaakin, kuten mainitsit. Siinä on siis kaikki ainekset parisuhteeseen, hyvä kemia ja yhteinen huumorintaju.
Miehetkö eivät ole ihmisiä, kun heillä nämä jutut eivät tunnu missään ja noin vain pistetään välit poikki ja kadotaan. Tätä olen miettinyt tässä nyt parina päivänä kun olen kipuillut erään miehen takia. Luulin, että olimme ystäviä ja että hän oikeasti piti minusta. Kuitenkin vuoden verran olimme yhteyksissä. Juttelimme niitä ja näitä, kipeitäkin asioita. Missään vaiheessa en vaatinut ja odottanut mitään muuta kuin ystävyyttä ja satunnaista seksiä. Ja nyt yhtäkkiä täydellinen katoaminen. Ilman mitään selitystä. Minulle olisi ok, jos hän olisi löytänyt jonkun toisen, mutta enemmän sattuu se, että yhteyden katkaiseminen oli näin helppoa eikä hän pitänyt minua ilmeisesti läheisenä ollenkaan.
Ihmisyyshän on juuri tuota(kin). Epäluotettavuutta, ailahtelevaisuutta, kyllästymistä, hylkäämistä, hyväksikäyttöä. Niistä on pienet ihmiset tehty.
Fuck-buddy kirjoitti:
Naisista ei ole vakipanosuhteeseen. Jos seksi on huonoa, ei uusintaa tule. Jos se on hyvää, nainen ennen pitkää ihastuu. Ja tämä useamman yritelmän kokemuksella.
Minulla on kyllä onnistunut. Vakipanosuhteeni ovat olleet nuorempia miehiä, joiden kanssa en voisi kuvitella muuten seurustelevani. Hauskaa ja mukavaa on ollut. Eron jälkeen en enää halua vakavaa seurustelua, tosin jotain kevytsuhdetta voisin harkita, mutta en ihan vielä.
N47
Olin useita vuosia tuollaisessa suhteessa. Tajusin tosin jo melko alkuvaiheessa, että haluaisin miehen kanssa muutakin kuin seksiä. Mies tiesi sen, mutta ei ollut kiinnostunut parisuhteesta. Jatkoimme kuitenkin tuota suhdetta, ja miehen osalta kaikki varmaan olikin ihan ok, mutta minä kärsin. Roikuin kai mukana, koska elättelin toiveita, että meistä tulisi vielä jotain muutakin. Olin todella pahassa koukussa. :( Jossakin vaiheessa sitten tapasin nykyisen mieheni, ja suhde loppui.
Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että ei kannata jäädä roikkumaan fwb-suhteeseen, jos itsellä on tunteita toista osapuolta kohtaan. Siinä vain särkee sydämensä, ja totuus kuitenkin on, että harvoin tuollainen ns. oikeaksi parisuhteeksi muuttuu. Tai jos pystyy oikeasti tukahduttamaan tunteensa, niin mikäs siinä sitten, mutta eipä sellainen kovin monelta onnistu.
No voihan vitsi - se vaara noissa jutuissa aina piilee, eikä siihen oikein mitään hyvää yleispätevää neuvoa edes ole. Ehkä sun kannattaa ensin koettaa järjestää omat tunteesi, ja jos ei mikään muu auta, kerrot kaverille, että näin kävi ja sitten päätätte yhdessä, miten tästä eteenpäin. Ehkä...
Sama täällä. En halua lopettaa kaveruutta koska haluan seksiä edes kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noi jutut koskaan toimi. Olemme ihmisiä, jotka kiintyvät tyyppeihin kenen kanssa on hyvää seksiä ja vielä hauskaakin, kuten mainitsit. Siinä on siis kaikki ainekset parisuhteeseen, hyvä kemia ja yhteinen huumorintaju.
Miehetkö eivät ole ihmisiä, kun heillä nämä jutut eivät tunnu missään ja noin vain pistetään välit poikki ja kadotaan. Tätä olen miettinyt tässä nyt parina päivänä kun olen kipuillut erään miehen takia. Luulin, että olimme ystäviä ja että hän oikeasti piti minusta. Kuitenkin vuoden verran olimme yhteyksissä. Juttelimme niitä ja näitä, kipeitäkin asioita. Missään vaiheessa en vaatinut ja odottanut mitään muuta kuin ystävyyttä ja satunnaista seksiä. Ja nyt yhtäkkiä täydellinen katoaminen. Ilman mitään selitystä. Minulle olisi ok, jos hän olisi löytänyt jonkun toisen, mutta enemmän sattuu se, että yhteyden katkaiseminen oli näin helppoa eikä hän pitänyt minua ilmeisesti läheisenä ollenkaan.
Ihmisyyshän on juuri tuota(kin). Epäluotettavuutta, ailahtelevaisuutta, kyllästymistä, hylkäämistä, hyväksikäyttöä. Niistä on pienet ihmiset tehty.
Ai on vai? Että voidaan vuoden verran esittää ihan mutkattomia välejä ja aitoa vuorovaikutusta ja sitten vuoden kuluttua noin vain lopettaa koko homma seinään eikä tämän ihmisen olemassaoloa enää edes muisteta. Joskus kyllä kovasti ihmetelen, miten jotkut pystyvät mitätöimään oikean ihmissuhteen vain siksi, ettei enää nyt oikein kiinnosta. Kyllä se ihminen on edelleen se sama ihminen ja ne hänen kanssaan on yhdessä koettu niitä asioita, vaikka tiet eroaisivatkin.
Toivottavasti näin.. Menis nää tunteet pois.. :/
Ap