Meillä ei ole koskaan lapsivapaata

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

Mary83 kirjoitti:

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

Minusta olennaisin kysymys on se, että miksi isovanhempien pitää maksaa se sinun valintasi olla ilman lapsia. Minusta on Ok reissata kahdestaan, kunhan muistaa, että vain omien lasten kanssa oleminen on ilmaistyötä, kaikille muille siitä kuuluu maksaa tavalla tai toisella.

Mary83 kirjoitti:

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

No kun aika usein nämä omasta ajasta valittavat olettavat että he voivat tyrkätä lapsensa ilmaisille hoitajille aina kun siltä tuntuu. Se suututtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä lähdenkin tästä keittämään kahvia ja sen jälkeen pitkälle lenkille. Illalla miehen kanssa varmaan leffaan ja ulos syömään. Keskustelunaiheena illallisella on ainakin seuraavan reissun suunnittelu. T. Vela

Tämänkaltaiset kommentit harmittavat ainakin mua, koska ne leimaavat myös meidät täyspäiset velat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuole ihmiset sukupuuttoon, vaan maailma tuhoutuu liikakansoittumiseen.  Lapsia saisi tulla puolet vähemmän. Siksi olisi hyvä, että ihmiset ymmärtäisi, kuinka vaativaa on lastenhoito ympäristön suojelu.

Tarkennetaan sitten että Suomalaiset ainakin kuolevat sukupuuttoon. Ootteko ajatelleet että näinä aikoina kun tänne on tullut ja tulee edelleen paljon muun maalaisia jotka tulevat kulttuureista joissa on isoja perheitä väestö muuttuu muutaman sukupolven aikana niin että kantasuomalaiset jäävät vähemmistöksi jos lapsia syntyy yhtä vähän kuin nyt? Sitten kun näiden muualta tulleiden lapset ovat äänestysiässä ja heillä on enemmistö niin islamista tulee Suomen valtauskonto. Tämä on realiteetti eikä edes kovin kaukainen. Suomi siis valloitetaan ilman sotaa ja laillisin keinoin jos ei suomalaiset itse ala lisääntyä enemmän.

Tämä! Nyt kaikki Suomalaiset lapsia tekemään tai tää uhkakuva on totta! En oo ajatellut tätä ennen mutta näinhän se tosiaan menee!

Kyllä lapset on ihania joo, siis ihan oikeasti. Mulla ei ollut lapsivapaata kuin muutama kerta koko heidän lapsuutensa aikana. Ekaan neljään vuoteen ei yhtään kertaa. Olin melkoisen kovilla.

Olimme muuttaneet uudelle paikkakunnalle, silloiset kaverit saivat myös lapsia toisella paikkakunnalla eli olivat kiinni siellä, äitini oli vain vähän yli 60-vuotias, mutta hänelle olivat tärkeämmät muiden sisarusteni lapset.

Lasten isä siis kuoli kun lapset olivat aivan pieniä kumpikin. Sain kyllä kunnalta kotiapua siksi aikaa että pääsin yksin hoitamaan mm. miehen kuolemaan liittyviä asioita. Lapset sairastivat ja eräs lääkäri kyllä kyseli miten jaksan mutta en uskaltanut kertoa siitä että olen äärirajoilla, koska pelkäsin että sitten lapset huostaanotetaan. Olihan mulla illat ja yöt itselleni aikaa sentään. Jotain pienperheyhdistyksen toimintaa mietin, mutta sekin olisi maksanut. Ei ollut rahaa. Ja tärkeämpää oli mielestäni tuolloin se, että lasten ei tarvitse pelätä että minäkin häivyn jonnekin. En halunnut heille sellaisia traumoja.

Sitten alkoi vähän helpottaa kun sain kummatkin päiväkotiin, joka sekään ei käynyt helpolla. Piti oikein mennä selostamaan pienemmän kohdalla, miksi sinne pitäisi päästä vaikka olen kotona ja lapsilla oli tuolloin totaalinen subjektiivinen oikeus paikkaan. Olin totaalisen rikki. Muistan kun yritin kirjoittaa jotakin kauppalistoja enkä löytänyt kokonaista arkkia. Kirjoitin pienille lapuille jotka sitten unohtuivat kotiin. Rämmin läpi ne ihanat ensimmäiset vuodet, joista olin haaveillut.

Lapsista tuli kyllä kunnollisia, joten en usko heidän kärsineen paljoa siitä, että minä en saanut lapsivapaata.

Olen tuo edellinen 86/87

Lapsivapaata aikaa saivat sisarukseni sillä tempulla, että heittivät lapsensa äidilleni vain ilman kysymättä mitään. Tenava vain tuotiin pihaan: Joo pidä sä tota nyt 4 tuntia ku mun pitää käydä siellä ja täällä. Äiti taas ei millään olisi ottanut minun lapsiani. Se ärsytti, kun aina oli varoittelemassa minua puhelimessa että ei saa tulla ilmoittamatta. En ole koskaan tullut. En ennen lapsia enkä jälkeenkään. Ilmeisesti muille hän ei tuota sanonut.

Ei ollut meilläkään lapsivapaata. Mies otti sitä sitten ihan itselleen. Kavereiden kanssa oleili ja löysi uuden lapsettoman naisen. Ei 10 vuoteen pitänyt lapsiamme kuin kerran yökylässä. Parin kuukauden välein kävivät lapset 3-4 kyläilemässä. No nyt kun ovat aikuisia näkevät pari kertaa vuodessa. Hoitakaa hyvät ihmiset parisuhdettanne!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä lähdenkin tästä keittämään kahvia ja sen jälkeen pitkälle lenkille. Illalla miehen kanssa varmaan leffaan ja ulos syömään. Keskustelunaiheena illallisella on ainakin seuraavan reissun suunnittelu. T. Vela

Meillä ukko nukkuu ny . Koitan tehdä työjuttuja. Sitte meen lenkille ja illalla kanssa leffaan. Lapsettomia ollaan. Asutaan toki erillää ni omaa rauhaa muutenki. Ihanaa saatana ihanaa, nautin ku nää sikiäjät ulisee täällä. JES. 

Vaikutat todella mukavalta ja älykkäältä ihmiseltä. JES

Vierailija kirjoitti:

Mary83 kirjoitti:

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

No kun aika usein nämä omasta ajasta valittavat olettavat että he voivat tyrkätä lapsensa ilmaisille hoitajille aina kun siltä tuntuu. Se suututtaa.

Tämä! Omat lapset alkaa just olla sen ikäsiä, että niillä on kavereita joiden luona kyläilevät ja muutenkin on omaa aikaa enemmän kun pikkulapsivaihe on ohi. No nyt sitten pitäisi ilmeisesti toimia vähän väliä ilmaisena lastenhoitopalveluna miehen siskon esikoiselle, että saisivat omaa aikaa. Turha varmaan sanoa, että hän ei itse aikanaan kertaakaan tarjoutunut meidän muksuja hoitamaan. Meille se ei ollut ongelma vaan lapset hoidettiin itse tai palkattiin lastenvahti. Miehen sisko ei kuitenkaan piilottele katkeruuttaan siitä, ettei "huolehdita serkkujen lämpimistä väleistä" = toimita ilmaisina lastenvahtina. Huoh.

Mary83 kirjoitti:

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

Varmaan siksi, että jos haluaa lapsia JA haluaa lähteä viikon etelänmatkalle, silloin luonnollisesti tarjotaan jollekin toiselle perheelle vastaava mahdollisuus ja vastavuoroisesti he taas hoitavat lapsia sen aikaa, kun toinen perhe on viikon etelänmatkalla. Jos tätä ei ole tehnyt, ei palstalla valittaminenkaan auta yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mary83 kirjoitti:

Miksi nää keskustelut lähtee aina sille linjalle että "mitäs ootte lapsia tehny??". Kyllä minä ainakin haluan viettää aikaa, ehkä viikonlopun tai jonkin viikon etelänmatkan, mieheni kanssa ilman lapsia enkä ajatellut lapsia tehdessäni että seuraavat 18 vuotta olisin liimattuna niihin kiinni enkä mitään voisi tehdä ilman heitä. Rakkautta lapsiini se ei poista tippaakaan.

No kun aika usein nämä omasta ajasta valittavat olettavat että he voivat tyrkätä lapsensa ilmaisille hoitajille aina kun siltä tuntuu. Se suututtaa.

Tämä! Omat lapset alkaa just olla sen ikäsiä, että niillä on kavereita joiden luona kyläilevät ja muutenkin on omaa aikaa enemmän kun pikkulapsivaihe on ohi. No nyt sitten pitäisi ilmeisesti toimia vähän väliä ilmaisena lastenhoitopalveluna miehen siskon esikoiselle, että saisivat omaa aikaa. Turha varmaan sanoa, että hän ei itse aikanaan kertaakaan tarjoutunut meidän muksuja hoitamaan. Meille se ei ollut ongelma vaan lapset hoidettiin itse tai palkattiin lastenvahti. Miehen sisko ei kuitenkaan piilottele katkeruuttaan siitä, ettei "huolehdita serkkujen lämpimistä väleistä" = toimita ilmaisina lastenvahtina. Huoh.

Miehen siskolta kannattaa aina tuollaisessa tilanteessa kysyä, milloin hän haluaisi ottaa veljensä lapset luokseen :)

Itse en käsitä näitä ihmisiä, jotka kaipaavat viikon etelänlomia ilman lapsia. Lapset kuuluvat perheeseen ja yhdessä tehdään juttuja. Jos parisuhdeaikaa kaipaa, niin varmasti lyhyempikin aika, kun viikko siihen riittää.

Kyllähän se oikeasti on niin, että jos lapsia hankkii, nin ne kuuluvat elämääsi forever.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä lähdenkin tästä keittämään kahvia ja sen jälkeen pitkälle lenkille. Illalla miehen kanssa varmaan leffaan ja ulos syömään. Keskustelunaiheena illallisella on ainakin seuraavan reissun suunnittelu. T. Vela

Noin minkäkin tunsin hyvin pitkään, mutta kun aika kuluu ja samanlaisia viikonloppuja alkaa olla plakkarissa jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta, niin alkaa kumma tyhjyys hiipiä kaiken tekemisen ylle... se leffassakäynti ym. viikonlopun pääsisältönä alkaa pikkuhiljaa menettää hohtoaan ja elämä alkaa tuntua merkityksettömältä. Mutta kannattaa nauttia niin kauan kuin se tuntuu mielekkäältä. Se ei nimittäin kestä.

Eli jos ei esim. Ihan oikeasti vaan voi saada lapsia, niin helpommalla pääsee kun vaan tappaa itsensä heti, vai? Mielikuvituksetonta touhua, todella.

Mä en saanut lapsia koska sopivaa kumppania ei löytynyt. Nykyisen kanssa varmaan olisi lapsia jos aiemmin oltais tavattu. Nyt ollaan auttamattomasti liian vanhoja. Kyllä elämässä sisältöä on ja paljon hyviä puolia tässä lapsettomuudessa mutta jos nyt ihan rehellisesti sanon niin jokin tärkeä jäi kyllä puuttumaan. Välillä suren paljonkin sitä etten koskaan näe oman lapseni kasvavan, en saa jakaa hänen ilojaan ja surujaan. En voi järjestää hänelle ihania elämyksiä ja kokemuksia enkä hoitaa hellyydellä kun hän on sairas. En koskaan joudu valvomaan yökausia oman vauvan pitäessä hereillä enkä koskaan koe miltä raskaana oleminen ja synnyttäminen tuntuu. En saa viettää joulua lapseni kanssa enkä järjestellä hänen häitään. Minusta ei myöskään koskaan tule kenenkään mummoa. Kyllä minä olen ihan valmis myöntämään että oma lapsi olisi tuonut elämääni paljon enemmän merkitystä ja sisältöä kuin mikään muu. Ei se tarkoita että elämä ei olisi hyvää ja arvokasta näinkin mutta olisi se ollut vielä paljon enemmän lapsen tai lasten kanssa. Onneksi olen aina saanut olla tiiviisti mukana sikon lasten elämässä. He ovat minulle äärettömän rakkaita ja heistä saan paljon lohtua kun tekee mieli vaipua itsesääliin.

Sama tilanne täällä. Jos voisin palata ajassa taaksepäin tekisin lapsen vaikka yksin. Vuodet vaan ajoi ohi salakavalasti. Melkein suututtaa kun jotkut ihmiset eivät tajua millaisia aarteita heidän lapsensa ovat.

Tiedän tunteen. Silloin nuorena surin lapsettomuutta, ajan kanssa helpotti. Nyt kuitenkin tuttavapiirissä kaikki alkavat saada lapsenlapsia ja tuntuu että joudun käymään saman surun läpi uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuole ihmiset sukupuuttoon, vaan maailma tuhoutuu liikakansoittumiseen.  Lapsia saisi tulla puolet vähemmän. Siksi olisi hyvä, että ihmiset ymmärtäisi, kuinka vaativaa on lastenhoito ympäristön suojelu.

Tarkennetaan sitten että Suomalaiset ainakin kuolevat sukupuuttoon. Ootteko ajatelleet että näinä aikoina kun tänne on tullut ja tulee edelleen paljon muun maalaisia jotka tulevat kulttuureista joissa on isoja perheitä väestö muuttuu muutaman sukupolven aikana niin että kantasuomalaiset jäävät vähemmistöksi jos lapsia syntyy yhtä vähän kuin nyt? Sitten kun näiden muualta tulleiden lapset ovat äänestysiässä ja heillä on enemmistö niin islamista tulee Suomen valtauskonto. Tämä on realiteetti eikä edes kovin kaukainen. Suomi siis valloitetaan ilman sotaa ja laillisin keinoin jos ei suomalaiset itse ala lisääntyä enemmän.

Tämä! Nyt kaikki Suomalaiset lapsia tekemään tai tää uhkakuva on totta! En oo ajatellut tätä ennen mutta näinhän se tosiaan menee!

Joku imaami julistikin että valloittavat Euroopan lastenvaunuilla.

Ohis

Kyllä se helpottaa kun lapsi täyttää 20 vee. Elät elämäsi onnellisinta aikaa. Nauti siitä. Vähän aikaa lapset on pieniä. Anna aikaa nyt ja lopputulos näkyy vuosien päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi, meillä oli maksettu lastenvahti. Vanhemmat saivat juuri niin paljon lapsivapaata aikaa kuin halusivat, hammaslääkäriin tai kampaajalle pääsi ilman lapsia, vaikka isovanhemmat ei lapsenvahtina olleet. Onko nykyinen vanhempisukupolvi aidosti niin avuton, ettei osaa maksaa lastenhoidosta?

ei minun tarvinnut lastani jättää kun menin kampaajalle tai minne menenkin. Turhat menot jätin pois. Nyt on taas vapaata kun ainokainen opiskelee yliopistossa. Mietinkin minne lähtisin matkalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos kaipaat sitä "lapsivapaata" voit esim. palkata lastenvahdin tai luoda itseaktiivisesti itsellesi tukiverkkoa. Asutaan itse pääkaupunkiseudulla vaikka ollaan muualta kotoisin. Ollaan siis ihan itse rakennettu tänne ns. tukiverkostot kun sukua ei läheltä löydy. Esim. yhdellä ystäväperheellä on sen ikäiset lapset, että viihtyvät ihan hyvin yhdessä vaikka ovatkin ns. väärää sukupuolta (meillä poika 8v ja tyttö 5v ja  heillä tyttö 7v ja poika 6v). Ollaan tehty tän perheen kanssa diili, että ottavat meidän muksut yökylään yhdeksi yöksi pari kertaa vuodessa ja me vastaavasti heidän lapset yhtä usein. Esim. näin saadaan vanhemmille kahdenkeskistä aikaa. Järjestelykysymys.

Juu onhan se kätevää jos sattuu asettumaan sellaiseen paikkaan että löytyy juuri se samanhenkinen perhe johon tutustuu noin hyvin.

Itsekin pk-seudulla mutta ei tässä ole naapureina sellaisia lapsiperheitä kehen tutustua, eläkeikäisiä tai ne kellä on lapsia samassa iässä suunnilleen luikkivat nopeasti koteihinsa eikä mitään elettä että haluavat tutustua. Niin laaja alue että kun leikkipuistoon menee on siellä aina uudet naamat joten vaikea luoda väkisin mitään suhteita.

Luepa tuo lainaamasi teksti uudelleen ihan ajatuksella läpi. Ensinnäkin ollaan itse hyvin aktiivisesti ja määrätietoisesti rakennettu näitä verkostojamme. Helposti tai sattumalta emme ole näihin tai muihinkaan ystävä/tuttavaperheisiin tutustuneet. Asumme toki molemmat perheet pääkaupunkiseudulla mutta emme asu edes samassa kaupungissa, puhumattakaan samasta naapurustosta. 

Juu kyllä mä ihan luin sen ekalla kerralla jo läpi. Siitä vaan sai kuvan että jossain lähistöllä jossa asutte olette tutustuneet. Samapa tuo missä olette tutustuneet, hyvä että teillä on nyt se tukiverkko.

Vierailija kirjoitti:

Tukiverkkoa voi kokeilla rakentaa lapsen päiväkotikavereista. Me pyydettiin aluksi lapsen parhaita kavereita meille leikkimään säännöllisesti ja näin tutustuttiin samalla kavereiden vanhempiin. Yhden perheen kanssa juttu tuntui luistavan erityisen hyvin, joten pyydettiin koko perhettä kylään. Nyt kun on tutustuttu paremmin, on voitu sopia lasten yökyläilyjä puolin ja toisin. Samalla lasten kaverisuhteet on muodostunu todella kiinteiksi ja päiväkotiin on aina mukava lähteä!

Niine entäs kun on tätäkin kokeiltu, lapset ollut leikkimässä vain muutaman kerran usean vuoden ajanjaksolla keskenään toistensa luona ja synttäreillä. Mutta koskaan se ei kehity siitä eteenpäin. Äidit sanoo joo pitäis tehdä leikkitreffit jne., no jos jotain tällaista on sovittu on se aina minä joka niitä leikkitreffejä ehdottaa lopulta. Tulee fiilis ettei niitä oikeasti kiinnosta.. se vastavuoroisuus olisi kiva juttu.

Vierailija kirjoitti:

Itse en käsitä näitä ihmisiä, jotka kaipaavat viikon etelänlomia ilman lapsia. Lapset kuuluvat perheeseen ja yhdessä tehdään juttuja. Jos parisuhdeaikaa kaipaa, niin varmasti lyhyempikin aika, kun viikko siihen riittää.

Kyllähän se oikeasti on niin, että jos lapsia hankkii, nin ne kuuluvat elämääsi forever.

Eli raahaat lapsesi vaikka väkipakolla viikoksi etelään, koska niin kuuluu tehdä forever?

Meillä reissataan perheen kesken ulkomailla vähintään 4 vkoa vuodessa + joka vuosi yks viikko pelkästään me vanhemmat. Lapsia se ei edes harmita (tai eivät ainajaan näytä sitä), heillä on jotain muuta kivaa ja erilaista se viikko.

Tietävät että tällä kertaa näin ja taas seuraavilla reissuilla ovat mukana.