Siis miten ihmeessä lastentarhanopettaja on yo-tutkinto eikä amk-tutkinto?! Kätilöt jne opiskelee AMK:saa!
Amk-tutkintoja on esim. Fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja, sosionomi, kätilö, röntgenhoitaja, optikko.... Ei nyt millään pahalla, mutta näillä kaikilla on todella paljon enemmän erityisosaamista kuin lastentarhanopettajalla. Ei kerta kaikkiaan mene kalloon tämä!
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
On muuten hyvä kysymys. Eihän se koulutuskaan ole kuin 3? Vuotta.
Menossa ihan hulluun suuntaan koko varhaiskasvatus, lapset tarvii syliä ja luotettavia aikuisia. Ei mitään opettajia opettamaan kirjaimia 3-vuotiaille. Varsinkin kun ryhmäkoot on mitä on ja sijaiset vaihtuu. Jos ensin saataisiin perusasiat kuntoon ja sitten mietittäisiin muita juttuja...Kuinka paljon koulutukseen mahtaa sisältyä nykyään kehityspsykologiaa? Jotenkin tullut oman lapsen kohdalla sellainen olo, ettei ymmärretä ihan perusasioita.. ja vanhoilla lastenhoitajilla varsinkin puutteita tiedoissa ja taidoissa. Tai sitten vaan leipääntyneet työhönsä...
Suurin osa työssäkäyvistä lastentarhanopettajista on sosionomi tai lastenhoitaja-koulutuksella (sijaustus mahdollistaa) työtään tekeviä. Todennäköisesti koko lapsesi päiväkodissa on 0-3 yliopiston käynyttä lastentarhanopettajaa. Jos siis nyt puhutaan siitä, mitä lastentarhanopettajat saavat yliopistokoulutuksesta, niin näkemyksesi on todennäköisesti vanhemman roolissa jäävi. Sanon tämän ihan tilastojen valossa. Itse tein kyseistä työtä kaksi vuotta ja vaihdoin alaa, kuten suurin osa muistakin yliopiston käyneistä. Ja mikä oli syy? No juurikin se, ettei muu henkilökunta uskonut, ettei 2-vuotiaan saa antaa itkeä yksin kymmentä minuuttia pihalla lumihangessa, tai että uhmaikä on ihan normaali vaihe (yksi lastenhoitaja kertoi minulle, ettei aikuisen uhmaaminen kuulu alle kouluikäisen luonnolliseen kehitykseen), koko päiväkodissa oli yksi piano ja muutamia rytmisoittimia, tieteellisiä tutkimuksia ei kuulemma voinut tehdä 3-5-vuotiaiden kanssa koska ei ne siitä mitään ymmärrä, se ryhmän "vaikea" lapsi oli muiden mielestä vain häiriintynyt ja kaikki olisi pitänyt hoitaa jäähyttämällä, niin ja 2-vuotias oli kuulemma häiriintynyt kun puri itselle vierasta aikuista, mitään "omahoitajuutta" ei olisi saanut olla koska sitten vaikeat lapset olisivat aina samojen vastuulla, elton suosittelemia metodeja ei voinut ottaa käyttöön kun eivät ne kuitenkaan toimisi, eikä mitään missään nimessä saanut esittää niin, että itse olen lukenut tällaisesta/opiskellessamme puhuimme tästä ja tästä jne. Juu, ei kiitos enää. Jatkakaa te vain mollausta, ei tuonne alalle kukaan yliopistossa varhaiskasvatusta lukenut halua, kun ei saa nimenomaan ottaa oppimaansa käyttöön ettei leimaudu "ylimieliseksi". Ja kyllä, kehityspsykologia on yksi tärkeimmistä aineista. Se antaa pohjan monille kursseille.
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa nyt ihmeessä jos olen väärässä, mutta ei kai lastentarhanopettajia tarvitse päiväkodissa olla kuin yksi "vastuuhenkilö". Muutenhan nuo tarhatädit kai ovat pitkälti lähihoitajia koulutukseltaan.
Ja sen yhdenkään ei tarvitse olla käynyt yliopistokoulutusta. Tämä on se mitä vanhemmat eivät monesti ymmärrä, he puhuvat palstalla kuinka ainakin heidän lasten päiväkodin lastentarhanopettajat eivät tiedä mistään mitään, joten ei kai siellä yliopistossa mitään opeteta. Tietämättä, että he eivät todennäköisesti ole tavannut kuin ehkä ohimennen joskus yliopiston käyneen lastentarhanopettajan. Ainakin näin monissa kunnissa. En tiedä, onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tilanne eri.
-Se joka teki pari vuotta kyseistä työtä yliopistokoulutuksella ja sanoi adios
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa nyt ihmeessä jos olen väärässä, mutta ei kai lastentarhanopettajia tarvitse päiväkodissa olla kuin yksi "vastuuhenkilö". Muutenhan nuo tarhatädit kai ovat pitkälti lähihoitajia koulutukseltaan.
Lto:ita on muistaakseni yksi per seitsemän lasta.
Koulutus sisältää teoriaa ja tutkimusta kasvatustieteestä, ja sillä perusteella se on yo-koulutus. Amk-opinnoissa ei ole tutkimusta, se erottaa sen yo-koulutuksesta.
Sairaanhoitaja voi tosiaan osata vaihtaa siteen tai pestä potilaan oikeaoppisesti joko vuoteessa tai pesuhuoneessa, mutta tautien synnystä, kehityksestä tai eri lääkitsemisvaihtoehdoista tai kansainvälisistä lääkealan tutkimuksista ja niiden tuloksista hän ei tiedä. Siihen tarvitaan lääkärien yo-koulutus.
Minun amk-opinnäytteeni oli satasivuinen kvantitatiivinen tutkimus eräälle ministeriölle. Mistä syntyy käsitys, ettei amk sisällä tutkimuksen tekoa?
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi voi toimia lto:na eikä ole yliopistotutkinto.
No tähänhän juuri on tulossa muutos, kun olivat korkeammalla sitä mieltä, ettei sosionomi nyt vaan voi olla lastentarhanopettaja.
Näillä näkymin lastentarhaan suuntautuvia sosionomeja kutsutaan jatkossa ammattinimikkeellä varhaiskasvatuksen sosionomi.
Minusta oli hassua kun toisessa ketjussa lto:t sanoivat miten suuren ryhmän paimentamisessa tarvitaan sitä lto:n ammattitaitoa. Kun terve järkikin sanoo, ettei ole ihan tervettä edes pitää niin suuria ryhmiä! Se on jotenkin epäluonnollista miten lauma samanikäisiä laitetaan yhteen. Perheetkin voi olla suuria, mutta niissä on ikäerot ja oppiminen tapahtuu parhaiten kun lapsi pystyy näkemään miten joku itseä vähän isompi ja taitavampi tekee asioita. Aikuisen malli on liian kaukana siitä mihin lapsi pystyy ja ikätoverit taas ovat tasoissa.
On ihan turhaa hurskastelua yrittää väittää että päiväkodit olisivat mitään muuta kuin lasten laitosmaisia säilytyspaikkoja. Ne on sitä varten, että vanhemmat voivat mennä töihin. Koululaitos on pitkälle sitä samaa. Siellä tapahtuu kyllä oppimista, mutta hyvin tehottomasti ja luonnottomalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Syy löytyy pitkälti historiasta, opettajakoulutushan oli myös ennen opistokoulutus, kunnes siirtyi yliopistoon. Koulutuspolkujen vuoksi luonnollisinta on kuitenkin, että lastentarhanopettajat ja luokanopettajat opiskelevat jonkin verran samoja opintoja, jotta molemmilla on jonkinasteinen ymmärrys molempien työstä. Erityisesti lapsen siirtyessä esikoulusta alaluokille tämä korostuu.
Sanoisin, että teillä on enemmänkin aliarvostettu käsitys ammattikorkeakouluja kohtaan, eihän se sitä tarkoita että kätilö olisi missään nimessä vähemmässä arvostuksessa ja vähemmän vaativa ala, koska kyseessä on amk-koulutus! Näillä koulutuslinjoilla on toisaalta joitain käytännön syitä miksi ovat noin, ja toisaalta jotkin ovat vain jäännös historiaa. Opettajakoulutukset ovat yliopistossa sen takia, että Suomessa niiden halutaan olevan tutkimuspohjaisia koulutuksia, eli opetuksen tulisi perustua uusimpaan tieteelliseen tietoon, ja kyseisellä alalla pitäisi myös kouluttaa tutkijoita. Mielestäni tämä pätee myös varhaiskasvatukseen.
Vai todellako ajattelette noin, että vähempiarvoiset ja vähemmän vaativammat koulutukset pitäisi laittaa amkiin ja arvostetummat yliopistoon? Yleensä raja on vedetty ns. praktisuuteen perustuen, ymmärrän että monen mielestä lastentrahanopettajan työ on käytännöllistä, mutta minun mielestäni ala nimenomaan tarvitsee paljon tutkimustietoa. Sanon siis näin luokanopettajana, joka kerää näitä "varhaiskasvatuksen hedelmiä".
Minulla on siis kaksi tutkintoa: luokanopettaja ja amk-koulutus ei-työllistävältä alalta.
Erittäin hyvin sanottu. Kiitos tästä. T.Lto
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Usassa ja Briteissä sairaanhoitaja, röntgenhoitaja, kätilö ja fysioterapeutti ovat maisteritutkinoja (jopa optimetriakin taisi olla). Kuka tahansa ei noissa maissa hoitoalalle pääsekään.
Ja arvostuskin on ihan eri luokkaa kuin täällä Suomessa, joissa ko. ammatit mielletään hoivaviettisten naisten töiksi.
Esim. fysioterapeutti voi tienata muualla saman verran kuin suomalainen lääkäri. Kätilön opinnot taisivat olla kaikista AMK-tutkinnoista pisimmät? Melkein 5 vuotta ja on erittäin vaativa ammatti. Se jos mikä olisi yliopistotasoinen koulutus. Myös terveydenhoitajalla täytyy hallita hyvin iso määrä tietoa.
Tosiaan tärkeä muutos nimikkeisiin tulossa. Nykyään vanhemmat eivät tiedä päiväkodeissa henkilöstön koulutustaustaa: sosionomeilla varmasti omia vahvuuksia, mutta opettajia he eivät ole kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa nyt ihmeessä jos olen väärässä, mutta ei kai lastentarhanopettajia tarvitse päiväkodissa olla kuin yksi "vastuuhenkilö". Muutenhan nuo tarhatädit kai ovat pitkälti lähihoitajia koulutukseltaan.
Lto:ita on muistaakseni yksi per seitsemän lasta.
Koulutus sisältää teoriaa ja tutkimusta kasvatustieteestä, ja sillä perusteella se on yo-koulutus. Amk-opinnoissa ei ole tutkimusta, se erottaa sen yo-koulutuksesta.
Sairaanhoitaja voi tosiaan osata vaihtaa siteen tai pestä potilaan oikeaoppisesti joko vuoteessa tai pesuhuoneessa, mutta tautien synnystä, kehityksestä tai eri lääkitsemisvaihtoehdoista tai kansainvälisistä lääkealan tutkimuksista ja niiden tuloksista hän ei tiedä. Siihen tarvitaan lääkärien yo-koulutus.
Näkemyksesi sairaanhoitajan työstä tarvitsee näköjään päivitystä, sillä se sh osaa nykyään kyllä paljon muutakin kuin nämä mainitsemasi haavanhoitokurssin sekä perushoitotyön perusteet, joita myös lähihoitajakoulu tarjoaa.
Ensinnäkin sairaanhoitajille opetetaan lääkehoitoa, farmakologiaa, patofysiologiaa (oppi sairauksien synnystä), anatomiaa, kehityspsykologiaa, kliinistä psykologiaa, kansansairauksia, mielenterveys ja päihdehoitotyötä yms. Lisäksi hoitajat erikoistuvat johonkin omaan mielenkiintoalaansa kuten geriatriaa, sisätautikirurgia, psykiatriaan, ensihoitoon etc.
Sairaanhoitajat eivät tee diagnooseja eivätkä määräile lääkkeitä kuin erityisluvalla - sairaanhoitajat voivat kyllä olla mukana hoitotyön kehittämisessä, varsinkin avopuolella ja sitten yamk.ssa, jos haluavat. Hoitajat myös lukevat omia tiedelehtiään ja samoja lääkejulkaisuja kuin lääkärit. He kouluttautuvat ja ovat mukana samoissa seminaareissa kuin lääkärit, varsinkin opetussairaaloissa - tähän kannustetaan ja opetetaan siellä koulussa ja työpaikoilla, sillä itsensä kokoaikainen kehittäminen on nykyisen hoitotyön elimellinen osa, pohjakoulutuksen (sairaanhoitaja) lisäksi.
Lääkärit määräävät hoitolinjaukset, Hoitajat toteuttavat ne saatujen resurssien kautta. Hoitotyössä on myös muita mukana (sossut, psykologit, ohjaajat ja lääkärit + erikoislääkärit yms.) ja usein se on tiimityötä. Lääkäri tekee omat diagnostiset arviot myös hoitajien päivittäiskirjausten ja huomioiden pohjasta. Hoitajia ja lääkäreitä ei voida verrata toisiinsa, mutta ovat hoito/kuntoutustyössä toisia tukevia komponentteja - ilman toista ei toinen voi kovinkaan hyvin toimia.
Joku jo mainitsi, että se sosinomi, erityisalueena lapset, kyllä varmasti osaa ne lapsen kehitysasteet etc. - sitä sosinomia on koulutettu meidän korkeakoulujärjestelmässä, ja hänen tutkintonsa vastaa, on kyllä rinnasteinen, kanditutkintoon.
Se että meillä on kaksi korkeakoulujärjestelmää, on oma lukunsa, mutta jostain syystä jotkin tahot haluavat nostaa tätä kanditutkintoa (siis alempaa korkeakoulututkintoa) korkeampaan asemaan kuin se nähtävästi on. Itse näen kanditutkinnon täysin turhana askeleena kohti maisterin tutkintoa - itseasiassa voitaisiin se kandi poistaa ja jättää AMK - sossu voimaan, ovat tehokkaita, hoitavat hommansa ja valmistuvat nopeammin. Siitä amksista voisi sitten ponnistaa siihen maisteriksi, jos haluaa. Olisi laadukasta ja kustannustehokasta.
Vierailija kirjoitti:
Minun amk-opinnäytteeni oli satasivuinen kvantitatiivinen tutkimus eräälle ministeriölle. Mistä syntyy käsitys, ettei amk sisällä tutkimuksen tekoa?
Sisältää varmasti opinnäytteet tutkimustyön tekemistä, nykyäänhän amk-tutkinto vastaa kandidaatintutkintoa siinä mielessä, että sillä voi pyrkiä maisteriohjelmaan. Mutta pointti oli, että itse amk:ssa ei tehdä tutkimusta siinä mielessä mitä yliopistossa tehdään. Yliopiston päätehtävä on opettaa tekemään tutkimusta ja tehdä tutkimusta. Myös varhaiskasvatuksen tutkimusta. Ja koulutuksen halutaan olevan siellä, missä on alan tutkijakoulutuskin, professuurit ja itse tutkimus. Opettajien halutaan opiskelevan siellä, missä tutkimus varsinaisesti tehdään, ja tämä on varsin ymmärrettävä ajatus.
Myös poliisit valmistuu amkista.