Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Alkoholistit! Mitä teille kuuluu?
08.03.2018 |
Terveisin paatunut alkoholisti... Avautukaa, jos haluatte.
Olen taas lievässä päivähumalassa, vaikkei olisi edes rahaa. Onneksi kissoilla on kaikki tarvittava.
Näin torstain ratoksi voitaisiin taas kerran miettiä, miksi me juodaan. Itselläni on heikko stressinsietokyky ja traumatausta. Mulla on kai asperger, siis on diagnoosi. En vaan pärjää tässä maailmassa, mutten voi hyväksyä sitä. On pakko yrittää ja epäonnistua kerta toisensa jälkeen. Yritän taas lähteä opiskelemaan, enkä saisi enää epäonnistua. Pelko vaan on kova. En pysty ylläpitämään mitään ihmissuhteitakaan, koska en vaan osaa.
Tapasin yhden naisen yli viikko sitten, mutten uskalla laittaa hänelle viestiä. Pelkään jokaista lopputulosta liikaa ilman mitään syytä. Olen ollut erakko liian kauan. Tiedän, että nyt olisi helppo vaan laittaa joku "hyvää naistenpäivää" -viesti, mutten tiedä, mitä sitten teen. Olen ollut yksin niin kauan, etten tiedä, mitä ihmisten kanssa tehdään.
Tuntuu siltä kuin olisin maannut jossain sarkofagissa viimeiset kymmenen vuotta. Olen pystynyt järjestämään itselleni mahdollisuuden uuteen elämään monella alueella, mutta kun pitäisi tarttua johonkin, joku refleksi estää kaiken. Johonkin uuteen heittäytyminen on kuin tahallaan polttaisi itseään. On vaikea tehdä se. Mulle on vaan aina käynyt huonosti. Kun kaatuu liian monta kertaa, alkaa olla vaikeaa nousta ylös. Typeriä metaforia, mutten uskalla edes puhua oikeista asioista.
Miten teillä menee?
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Vierailija kirjoitti:
Ala BANTU-mieheksi. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta jos laitan sille naiselle viestiä: "Hyvää naistenpäivää! t- oman lehtikasansa bantumies", niin se varmaan nauraisi, jos mistään tiedän mitään.
Syvemmin jos ajattelee, niin ehkä uuden identiteetin omaksuminen auttaisi pääsemään eteenpäin. Kuolisin itselleni ja syntyisin lehtikasan bantuna... Kuulostaa vähän Nuuskamuikkuselta, mutta Nuuskamuikkunen vaikuttaa liian traumatisoituneelta ihmiseltä uudeksi identiteetikseni. Hmm.. Haluaisin olla joku muu.
ap
Olen yrittänyt raitistua ja nyt on krapula ja vituttaa kun tiedän että olon kasaantumisessa menee melkein viikko taas.
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Olivatko kaikki entiset ystäväsi housuun kusevia rapa-alkoholisteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveisin paatunut alkoholisti... Avautukaa, jos haluatte.
Olen taas lievässä päivähumalassa, vaikkei olisi edes rahaa. Onneksi kissoilla on kaikki tarvittava.
Näin torstain ratoksi voitaisiin taas kerran miettiä, miksi me juodaan. Itselläni on heikko stressinsietokyky ja traumatausta. Mulla on kai asperger, siis on diagnoosi. En vaan pärjää tässä maailmassa, mutten voi hyväksyä sitä. On pakko yrittää ja epäonnistua kerta toisensa jälkeen. Yritän taas lähteä opiskelemaan, enkä saisi enää epäonnistua. Pelko vaan on kova. En pysty ylläpitämään mitään ihmissuhteitakaan, koska en vaan osaa.
Tapasin yhden naisen yli viikko sitten, mutten uskalla laittaa hänelle viestiä. Pelkään jokaista lopputulosta liikaa ilman mitään syytä. Olen ollut erakko liian kauan. Tiedän, että nyt olisi helppo vaan laittaa joku "hyvää naistenpäivää" -viesti, mutten tiedä, mitä sitten teen. Olen ollut yksin niin kauan, etten tiedä, mitä ihmisten kanssa tehdään.
Tuntuu siltä kuin olisin maannut jossain sarkofagissa viimeiset kymmenen vuotta. Olen pystynyt järjestämään itselleni mahdollisuuden uuteen elämään monella alueella, mutta kun pitäisi tarttua johonkin, joku refleksi estää kaiken. Johonkin uuteen heittäytyminen on kuin tahallaan polttaisi itseään. On vaikea tehdä se. Mulle on vaan aina käynyt huonosti. Kun kaatuu liian monta kertaa, alkaa olla vaikeaa nousta ylös. Typeriä metaforia, mutten uskalla edes puhua oikeista asioista.
Miten teillä menee?
Ei kannata pyytää naisia kissan kuselle ja vanhalle viinalle haisevaan kämppään
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala BANTU-mieheksi. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta jos laitan sille naiselle viestiä: "Hyvää naistenpäivää! t- oman lehtikasansa bantumies", niin se varmaan nauraisi, jos mistään tiedän mitään.
Syvemmin jos ajattelee, niin ehkä uuden identiteetin omaksuminen auttaisi pääsemään eteenpäin. Kuolisin itselleni ja syntyisin lehtikasan bantuna... Kuulostaa vähän Nuuskamuikkuselta, mutta Nuuskamuikkunen vaikuttaa liian traumatisoituneelta ihmiseltä uudeksi identiteetikseni. Hmm.. Haluaisin olla joku muu.
ap
tarkoitit kai pantu
Mene PANEMA ravintolaan kaljalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Jos ei AA ja terapia auta niin sitten kaivetaan hauta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisin paatunut alkoholisti... Avautukaa, jos haluatte.
Olen taas lievässä päivähumalassa, vaikkei olisi edes rahaa. Onneksi kissoilla on kaikki tarvittava.
Näin torstain ratoksi voitaisiin taas kerran miettiä, miksi me juodaan. Itselläni on heikko stressinsietokyky ja traumatausta. Mulla on kai asperger, siis on diagnoosi. En vaan pärjää tässä maailmassa, mutten voi hyväksyä sitä. On pakko yrittää ja epäonnistua kerta toisensa jälkeen. Yritän taas lähteä opiskelemaan, enkä saisi enää epäonnistua. Pelko vaan on kova. En pysty ylläpitämään mitään ihmissuhteitakaan, koska en vaan osaa.
Tapasin yhden naisen yli viikko sitten, mutten uskalla laittaa hänelle viestiä. Pelkään jokaista lopputulosta liikaa ilman mitään syytä. Olen ollut erakko liian kauan. Tiedän, että nyt olisi helppo vaan laittaa joku "hyvää naistenpäivää" -viesti, mutten tiedä, mitä sitten teen. Olen ollut yksin niin kauan, etten tiedä, mitä ihmisten kanssa tehdään.
Tuntuu siltä kuin olisin maannut jossain sarkofagissa viimeiset kymmenen vuotta. Olen pystynyt järjestämään itselleni mahdollisuuden uuteen elämään monella alueella, mutta kun pitäisi tarttua johonkin, joku refleksi estää kaiken. Johonkin uuteen heittäytyminen on kuin tahallaan polttaisi itseään. On vaikea tehdä se. Mulle on vaan aina käynyt huonosti. Kun kaatuu liian monta kertaa, alkaa olla vaikeaa nousta ylös. Typeriä metaforia, mutten uskalla edes puhua oikeista asioista.
Miten teillä menee?
Ei kannata pyytää naisia kissan kuselle ja vanhalle viinalle haisevaan kämppään
Pahinta on varmastikin mätä keittiö. Ei kissankusi tai viinanhaju ole mitään. Tämä nainenkin on vähän ongelmainen. On parasta tavata jossain muualla kuin kämpissämme. Tavattiin yhdessä tukiryhmässä, jolla ei ole muuten mitään tekemistä alkoholin kanssa. En usko, että hän edes juo. Yritetään parantua.
Tiedän pari ilmaista taidenäyttelyä, mutten tiedä, nauttiiko hän taiteesta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Se usko AAssa on omassa päässä, se korkein voima voi olla ryhmän tuki esimerkiksi. Eniten tarvitset halun raitistua, oikeasti. Kun sen löydät, haluat oikeasti muuttaa elämäsi kulun otat tarvitsemasi tuen vastaan. Jos taas kuitenkin haluat turvautua viinan turrutukseen ei mikään eikä kukaan sinua kykene auttamaan. Se on itsestä kiinni. Oletko valmis katsomaan itseäsi ja elämääsi rehellisesti, tajuamaan mihin se johtaa jos jatkat tuolla tyylillä - ja näkemään mahdollisuudet jos muutat suuntaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa kuuluu, kiitos kysymästä! :)
Olen vielä muutaman tunnin töissä ja olen puolesta päivästä asti nappaillut minttuviinaa noin puolisen pulloa. Sitten menen kaupan kautta kotiin ja laittelen itselleni hyvän piffin ja pyykkikone pyörittää pyykkejä. Tyttöystävä tulee vasta huomenna käymään joten tänään vedän ihan rauhassa vielä toisen pullon minttua. Lauantaina tulee lapset syömään perheineen, joten silloin en ota vaan laitan kunnon sapuskat koko porukalle. Tyttöystävä osallistuu myös ja jäänee yöksi sitten, todennäköisesti saunotaan! ;)
Sunnuntaina kun kaikki on lähteneet, alan taas maistelemaan minttua ja varmaan myös lonkeroa. Sitten teen ehkä töitä kotoa käsin tietokoneella ja maanantaina taas varsinaisesti töihin aamulla. Puolelta päivin sitten korkkaan taas minttupullon. :)
Voisi sanoa, että elämä hymyilee! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Jos ei AA ja terapia auta niin sitten kaivetaan hauta
No, suvun alkoholistit on aika pitkäikäisiä, ellei kuolinsyy ole itsemurha. Itse asiassa ainoat tämän suvun yli 75 vuotta eläneet miehet on olleet alkoholisteja niin pitkälle kuin tiedän. Outoa itse asiassa. Kaivan sen haudan sitten neljän vuosikymmenen päästä. Sittenkin on todennäköisesti aikaa vaikka rakentaa vene ja lähteä merelle kuolemaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Jos ei AA ja terapia auta niin sitten kaivetaan hauta
Hyvä ystävä on paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa kuuluu, kiitos kysymästä! :)
Olen vielä muutaman tunnin töissä ja olen puolesta päivästä asti nappaillut minttuviinaa noin puolisen pulloa. Sitten menen kaupan kautta kotiin ja laittelen itselleni hyvän piffin ja pyykkikone pyörittää pyykkejä. Tyttöystävä tulee vasta huomenna käymään joten tänään vedän ihan rauhassa vielä toisen pullon minttua. Lauantaina tulee lapset syömään perheineen, joten silloin en ota vaan laitan kunnon sapuskat koko porukalle. Tyttöystävä osallistuu myös ja jäänee yöksi sitten, todennäköisesti saunotaan! ;)
Sunnuntaina kun kaikki on lähteneet, alan taas maistelemaan minttua ja varmaan myös lonkeroa. Sitten teen ehkä töitä kotoa käsin tietokoneella ja maanantaina taas varsinaisesti töihin aamulla. Puolelta päivin sitten korkkaan taas minttupullon. :)
Voisi sanoa, että elämä hymyilee! :)
Ihan mielenkiinnosta kyselen miten sinulla pysyy elämä kasassa tuon mintun juonnin ja työn/tyttöystävän/lasten seassa. Tietääkö muut että olet alkoholisti?
Vierailija kirjoitti:
Hienoa kuuluu, kiitos kysymästä! :)
Olen vielä muutaman tunnin töissä ja olen puolesta päivästä asti nappaillut minttuviinaa noin puolisen pulloa. Sitten menen kaupan kautta kotiin ja laittelen itselleni hyvän piffin ja pyykkikone pyörittää pyykkejä. Tyttöystävä tulee vasta huomenna käymään joten tänään vedän ihan rauhassa vielä toisen pullon minttua. Lauantaina tulee lapset syömään perheineen, joten silloin en ota vaan laitan kunnon sapuskat koko porukalle. Tyttöystävä osallistuu myös ja jäänee yöksi sitten, todennäköisesti saunotaan! ;)
Sunnuntaina kun kaikki on lähteneet, alan taas maistelemaan minttua ja varmaan myös lonkeroa. Sitten teen ehkä töitä kotoa käsin tietokoneella ja maanantaina taas varsinaisesti töihin aamulla. Puolelta päivin sitten korkkaan taas minttupullon. :)
Voisi sanoa, että elämä hymyilee! :)
Näyttää hymyilevän. Hienosti saat koko elämäsi suunniteltua ja rytmitettyä etukäteen niin, että suurin rakkautesi alkoholi ei kärsi.
Kaikki ne hetket ilman ja ennen juomista.. perhepäivälliset, saunat, tyttöystävän kanssa vietetty aika.. mikään ei ole sama kuin se suurimman rakkautesi antama lämpö. Kaikki hetket ilman sitä on vaan valhetta jota suoritat uskotellaksesi itsellesi, että et ole rappiolla.
Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Olen ollut raittiina yli 7 vuotta, ja se on ollut ihmeellistä aikaa. Olen löytänyt itseni, voimani, tunteeni, sieluni.
Pystyisinpä minäkin tuohon. Miten pystyit raitistumaan? Miten hoidit ne riippuvuuteen johtaneet ongelmat?
Mä kävin AA:n kokouksissa joskus, mutten vaan pystynyt uskomaan yhtään mihinkään, ja se oli sen koko homman perusta.
Antabuksen voimin olen myös ollut raitis pitkiäkin aikoja, mutta ei se ollut aitoa. Korvasin alkoholin muulla epäterveellä. Terapiakaan ei ratkaisssut kaikkea.
ap
Se usko AAssa on omassa päässä, se korkein voima voi olla ryhmän tuki esimerkiksi. Eniten tarvitset halun raitistua, oikeasti. Kun sen löydät, haluat oikeasti muuttaa elämäsi kulun otat tarvitsemasi tuen vastaan. Jos taas kuitenkin haluat turvautua viinan turrutukseen ei mikään eikä kukaan sinua kykene auttamaan. Se on itsestä kiinni. Oletko valmis katsomaan itseäsi ja elämääsi rehellisesti, tajuamaan mihin se johtaa jos jatkat tuolla tyylillä - ja näkemään mahdollisuudet jos muutat suuntaa?
Yritin uskoa Jumalaan, muihin ihmisiin, maailmankaikkeuteen ja myös itseeni, mutta mikään ei kantanut.
Tiedän kyllä, mitä pakenen siihen viinan turrutukseen. Kiitos sanoistasi, koska en oikeastaan tajunnut tietäväni sitä niin hyvin. Mutta se tuntuu mua vahvemmalta. Joka kerta se, tämä hirviö, pieksee mut henkihieveriin saatuaan mut kiinni, tai kun koitan sen kohdata.
Pahinta on kai se, että olen alistunut tähän. Yritän taistella vastaan, mutta pohjimmiltani tunnen olevani tasan niin kelvoton ja kykenemätön kuin ihmiset aina ennen sanoi. Kuulin vanhemmiltani, että synnyin sairaana ja pahana, ja olen selvästi valinnut elämän "sillan alla". Jotenkin olin niin heikko, että tein siitä totta. Olen tietoinen siitä, miten mulle käy tällä tiellä. Ja koen hyväksyväni sen. Tietysti tavallaan en hyväksy, mutta mun pitäisi pitää itseäni jonkin arvoisena noustakseni. Rationaalinen mieli ajattelee eri tavalla kuin liskonaivot, mutta en tunne ansaitsevani mitään.
Joskus ajattelen, että jos nousen tästä, voin auttaa muita nousemaan. Se auttaa, mutta siltikin mä jotenkin vaan harhailen.
Anteeksi kun olen sekava.
ap
Alue: Aihe vapaa
Ala BANTU-mieheksi. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.