Yrittäminen on tuhonnut elämäni. Onko kohtalotovereita?
Tuntuu että kaikki on tuhoutunut muutamassa vuodessa: rahat, ystävät, luotettavuus, moraali. Jotain on toki tullut tilallekin: isot silmäpussit ja jatkuva väsymys. Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, ja meidän pitää paasata yrittäjyyden puolesta ja saada opiskelijat innostumaan yrittäjyydestä. Tuntuu pahalta, kun itse en mistään hinnasta lähtisi yrittäjäksi. Omat vanhemmat oli, ja sitten tuli 90-luvun lama. Siinä näki läheltä mitä se yrittäjyys on ja mitä elämä on sen jälkeen kun meni nurin. Se on sen tason riski, että itse en sitä realiteetit nähneenä ota.
KELAN johtaja myös eilen esitti miten innoissaan nuoret on yrittäjyydestä. Toivoo että nuoret joutuisi perikatoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäminen on täyttä paskaa. Olen 30v ja toiminut yrittäjänä nyt viisi vuotta. En IKINÄ tätä kenellekään suosittelisi, ihan hiton vaikeaksi on tämä kaikkien paasaama autuus tehty suomessa. Verotua on sairasta, veroja maksetaan silläkin uhalla, ettei itselle jää rahaa käteen juuri mitään. Lisänä kaikki tyhjänpäiväiset muidentyöllistämisbyrokratiapaskamaksut(evirat ymsyms). Mutta tässäpä sitä jumissa ollaan seuraavat parikymmentä vuotta, ellei käy niin onnekkaasti, että tulee konkka.
Kyllä sitä rahaa jää jos hinnoittelee oikein.
Heität hyvää läppää.
;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäminen on täyttä paskaa. Olen 30v ja toiminut yrittäjänä nyt viisi vuotta. En IKINÄ tätä kenellekään suosittelisi, ihan hiton vaikeaksi on tämä kaikkien paasaama autuus tehty suomessa. Verotua on sairasta, veroja maksetaan silläkin uhalla, ettei itselle jää rahaa käteen juuri mitään. Lisänä kaikki tyhjänpäiväiset muidentyöllistämisbyrokratiapaskamaksut(evirat ymsyms). Mutta tässäpä sitä jumissa ollaan seuraavat parikymmentä vuotta, ellei käy niin onnekkaasti, että tulee konkka.
Kyllä sitä rahaa jää jos hinnoittelee oikein.
Ja sit taas vauvapalstalla nillitetään kun "kaikki on Suomessa niin kallista " ja sit tilataan Kiinasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on yrittäjävihamielinen maa.
miten tämäkin nyt Suomen syy on? :)
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, ja meidän pitää paasata yrittäjyyden puolesta ja saada opiskelijat innostumaan yrittäjyydestä. Tuntuu pahalta, kun itse en mistään hinnasta lähtisi yrittäjäksi. Omat vanhemmat oli, ja sitten tuli 90-luvun lama. Siinä näki läheltä mitä se yrittäjyys on ja mitä elämä on sen jälkeen kun meni nurin. Se on sen tason riski, että itse en sitä realiteetit nähneenä ota.
Vanhempien tehtävä puhua pois haaveet yrittäjyydestä. Voit nukkua hyvällä omallatunnolla, ei ole sinun syysi.
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä töitä teen kirjoitti:
Tuntuu että kaikki on tuhoutunut muutamassa vuodessa: rahat, ystävät, luotettavuus, moraali. Jotain on toki tullut tilallekin: isot silmäpussit ja jatkuva väsymys. Onko täällä kohtalotovereita?
Ihan tuntuu, niin kuin nää ois omia valintoja. Niin mitä yläpeukuttamista tässä muka on? Ei kukaan pakottanut viemään moraalia eikä luotettavuutta. Esimerkiksi.
No omalla kohdalla olen naamioinut orastavan burn outin migreeniksi, koska ei voi sanoa suoraan asiakkaille, mistä on kyse. Menee yli aiemman moraalini.
- väsynyt yksinyrittäjä, ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäminen on täyttä paskaa. Olen 30v ja toiminut yrittäjänä nyt viisi vuotta. En IKINÄ tätä kenellekään suosittelisi, ihan hiton vaikeaksi on tämä kaikkien paasaama autuus tehty suomessa. Verotua on sairasta, veroja maksetaan silläkin uhalla, ettei itselle jää rahaa käteen juuri mitään. Lisänä kaikki tyhjänpäiväiset muidentyöllistämisbyrokratiapaskamaksut(evirat ymsyms). Mutta tässäpä sitä jumissa ollaan seuraavat parikymmentä vuotta, ellei käy niin onnekkaasti, että tulee konkka.
Kyllä sitä rahaa jää jos hinnoittelee oikein.
Sinähän oot hauska heppu 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä töitä teen kirjoitti:
Tuntuu että kaikki on tuhoutunut muutamassa vuodessa: rahat, ystävät, luotettavuus, moraali. Jotain on toki tullut tilallekin: isot silmäpussit ja jatkuva väsymys. Onko täällä kohtalotovereita?
Ihan tuntuu, niin kuin nää ois omia valintoja. Niin mitä yläpeukuttamista tässä muka on? Ei kukaan pakottanut viemään moraalia eikä luotettavuutta. Esimerkiksi.
No omalla kohdalla olen naamioinut orastavan burn outin migreeniksi, koska ei voi sanoa suoraan asiakkaille, mistä on kyse. Menee yli aiemman moraalini.
- väsynyt yksinyrittäjä, ei ap
No miksikäs äitinsä toimien seurauksena itsenäisyytensä menettäneet minkäkin naamioivat? Onpa tosi kestävä tie, not.
Totuus on se että julkinen sektori on kermankuorija, joka ottaa omansa, jopa ennen kuin yrittäjä on saanut vielä mitään itselleen.
Aina kun joku perustaa yrityksen niin sillä sekunnilla julkinen sektori alkaa lähetellä laskua, ja sitten lähettää kyselyä, että kun ei homma kehity käyrien mukaan, ja että nän ja näin paljon on jäänyt verotuloa saamatta.
Älkää hyvät nuoret alkako yrittäjiksi. Julkisella on jo lasku kirjoitettuna, pitäkää huoli ettei laskun osoite ole sinun osoitteesi.
Olen ollu yrittäjänä 25v muutama fakta yrittäjyydestä.a) älä perusta yritystä jos et 5 tai 6 kertaisesti tienaa työtuloansiota.b)muista et tilille tulevasta rahasta puolet on sun rahaa.c)älä osta töitä itsellesi.
Meillä yliopistossa oli pakollinen yrittäjyyskurssi. Kurssia pitänyt entinen yliopisto-opettaja nykyinen yrittäjä sanoi suoraan, että yritystä ei kannata perustaa Suomeen. Hän pyöritti 10 vuotta yritystä Suomessa, mutta siirsi sitten kirjansa, yrityksensä ja perheensä Viroon.
Hän sanoi ihan suoraan, että vasta Viron kevyempi verotus ja yritysmyönteisempi lainsäädäntö teki yrittämisestä niin kannattavaa, että hän voi elää päätoimisena yrittäjänä, pitää toimistoa, jne. Suomessa oli pakko olla viran tuoma palkka, yrittäjyydellä ei saanut tarpeeksi rahaa elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Siis tekisin samat hommat kuin nyt, mutta laskuttaisin firmaa naurettavan pienellä palkkiolla. Sanoin ei kiitos ja sain potkut. Aloitin yrittäjänä ja teen työt suoraan entisille asiakkailleni, ex-työnantajani putosi siitä välistä pois kynimästä oman osuutensa.
Monella vaan on nykyisin työsopimus, jonka estolausekkeet estävät tekemästä noin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yliopistossa oli pakollinen yrittäjyyskurssi. Kurssia pitänyt entinen yliopisto-opettaja nykyinen yrittäjä sanoi suoraan, että yritystä ei kannata perustaa Suomeen. Hän pyöritti 10 vuotta yritystä Suomessa, mutta siirsi sitten kirjansa, yrityksensä ja perheensä Viroon.
Hän sanoi ihan suoraan, että vasta Viron kevyempi verotus ja yritysmyönteisempi lainsäädäntö teki yrittämisestä niin kannattavaa, että hän voi elää päätoimisena yrittäjänä, pitää toimistoa, jne. Suomessa oli pakko olla viran tuoma palkka, yrittäjyydellä ei saanut tarpeeksi rahaa elämiseen.
Turha alapeukuttaa. Meillä kävi jostain yritysneuvonnasta tyyppi pitämässä tsemppausluennon, jossa jenkkihenkisesti innosti kaikkia vaan perustamaan yrityksen, kyllä kannattaa!
Kysyin sitten, millainen yritys hänellä itsellään on. Ei ollut tyyppi koskaan ollut yrittäjä. Oli vaan käynyt jonkun yrittäjäneuvojakoulutuksen. Eli tyhjää puhui.
Kurssin vetäjä liputti koko ajan yrittämisen puolesta Virossa, mutta sanoi suoraan, että älkää edes harkitko yrittämistä Suomessa.
Lopetin ajoissa ja maksoin velkani, nykyään palkansaaja.
Voisin joskus vielä harkita sivubisnestä esim. y- tunnuksella, en muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Siis tekisin samat hommat kuin nyt, mutta laskuttaisin firmaa naurettavan pienellä palkkiolla. Sanoin ei kiitos ja sain potkut. Aloitin yrittäjänä ja teen työt suoraan entisille asiakkailleni, ex-työnantajani putosi siitä välistä pois kynimästä oman osuutensa.
Monella vaan on nykyisin työsopimus, jonka estolausekkeet estävät tekemästä noin.
Aika usein ne estolausekkeet eivät ole lain mukaan päteviä. Kilpailukieltoa ei voi laittaa kenelle vaan. Lisäksi kilpailukiellon kesto on rajallinen.
Minulla oli mainostoimistosta lähtiessäni kilpailukielto, jolle kylläkään liiton mukaan ei olisi ollut perusteita. Noudatin silti kilpailukieltoa ihan vaan oman mukavuuteni vuoksi, ja ilmoitin minua lähestyneille entisille asiakkaille, että minulla on kilpailukielto x.x. saakka. Ottivat sitten uudelleen yhteyttä kilpailukiellon päätyttyä.
Yrittäjyyden helppoudesta/hankaluudesta: ainakin asiantuntija-aloilla yrittäjyyttä on mahdollista toteuttaa noin nollariskillä, ja monelle se on monin verroin kannattavampaa kuin palkkatyö. Itse en ole katunut päivääkään, ja palkkatyöhön en enää palaa.
Olen ollut yrittäjänä liki 20 v. Viimeiset 2 v olen tehnyt ympäripyöreitä päiviä aamusta puoleenyöhön. Nyt alkaa olla terveyskin mennyttä, verenpaine pilvissä, kiloja tullut vuodessa 5 ja rytmihäiriöitä. Kesälomaakin olisi mukava pitää, mutta kun ei ole varaa. Kuukauden lomailun jälkeen tili on pakkasella. Teini-ikäisiin lapsiin uppoaa niin paljon kuin vain tienaan.
Kyllä joku aina rikastuukin yrittämisellä. Minulla ei tällä alalla ole siihen mitään saumaa. En olisi ryhtynyt yrittäjäksi, mutta nykyään ei kukaan enää ota tämän ikäistä tällä kokemuksella mihinkään töihin.
Kiitos näistä kommenteista.
Itselläni on pari eri tutkintoa, nykyisin olen "ihan vaan lähäri" ja välillä sitä miettii, pitäisikö alkaa yrittäjäksi tms.
Itselläni toinen vanhemmista on yrittäjä, ja muistan kyllä nuorena ajatelleeni, että en ikinä ryhdy yrittäjäksi, helvetisti töitä se on vaatinut, raatamista, perhe-elämän minimoimista, väsymystä, vastuuta, unettomia öitä, järkyttävät määrät stressiä.
Ja nyt kun te vielä muistutitte asioista... kiitos.
Mähän pääsen hiton helpolla. Vaikka palkka on pienehkö, saan sillä silti kaikki mitä tarvitsen. Ja on lomat ajallaan, ja vapaa-aika oikeasti on juuri sitä.. kun työpäivän jälkeen suljen työpaikan oven takanani, kaikki työasiat jää sinne, ei mun tarvi niitä vapaalla miettiä, ei ole niin isoa vastuuta.
Eli joo, en ala yrittäjäksi. Tsemppiä teille jotka yritätte, arvostan teitä kyllä!
Ihmeellisesti joillakin yrittäjyys onnistuu hyvin ja joillakin taas ei onnistu yhtään mikään. Tunnen muutaman yrittäjän, joilla menee huonosti, mutta he ovat jotenkin muutenkin ihan outoja tyyppejä. Yksikin on sellainen taivaanrannan maalari, että hän ei pärjäisi missään työssä. Toinen taas on nirppanokka, joka ajatteli yrittäjyyden olevan sitä, että suurinpiirtein tehty riittää ja asiakkaat vain ovat hankalia. Kolmas nyt on tavallinen tyyppi, mutta sairastelee paljon, sairasteli jo ennen yrittäjyyttäkin. Meitä on moneksi, mutta moni osaa hommansa ja firma kulkee kuin juna raiteillaan iloisesti eteenpäin.
Virossa aletaan verottaa vasta sitten kun ottaa rahaa firmasta ulos. Suomessa verotetaan siitä päivästä lähtien kun pistää yrityksen pystyyn vaikkei firmalla olisi vielä mitään tuloa.
Tämän tietää Suomessa kaikki puolueet, tai ainakin pitäisi tietää, eikä kuitenkaan kukaan tee asialle mitään. Suomessa yritys on pelkkä julkisen sektorin lypsylehmä.
Kyllä sitä rahaa jää jos hinnoittelee oikein.