Missä introvertit sinkkunaiset oleilevat?
Eli olen 29v introvertti (INTJ nettitestit sanovat enimmäkseen; eli hieman aspergermainen "totuudentorvi", mutten pahansuopa) mies; vakituisessa työssä, oma asunto ja harrastuksia sen mitä kaipaan (tietokoneet, valokuvaus, lukeminen ja kesäisin lähinnä maastopyöräilyä ja uintia mielenkiinnon mukaan; toki milloin mitäkin muuta noiden liäksi), mutta mukava kumppani tekisi elämästäni vielä valoisampaa ja mieluusti lapsi tai pari jossain vaiheessa, kun on joku vuosi katseltu yhteistä taivalta.
Eli missähän mukavat vähemmän sosiaalista vilskettä tarvitsevat naiset viettävät aikaansa... tai missä heitä (sinua?) voisi lähestyä? Ikähaarukka 22-30 (ei tarkka, mutta ei enää ihan teinix, muttei mieluusti minua paljoa vanhempi ainakaan). Ainiin en oikeastaan ota alkoa, enkä tupakoi, siis naisellekkin olisi suuri plussa ettei ole tupakoitsija tai kovin päihdemyönteinen (ei huumeille). Siksi en baareista ole vielä yrittänyt etsiä (mutta ehkä raahaudun paikalle, jos sellaista suositellaan).
Josko tämä olisi hyvä foorumi kysellä, kun kaiketi naisia on suurin osa ja varmaan minua kiinostavaa ikäluokkaakin (sekä vähemmän seurapiirinaisiakin kaiketi) joukkoon mahtuu.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Yksin kotosalla suurimman osan ajasta. Itse olen tuon Myers–Briggsin testin perusteella INTP.
Kuulostat mukavalta mieheltä kuvauksesi perusteella. Itsekin olen raitis joskaan en täysin absolutisti (Kylässä saatan ruuan yhteydessä ottaa muutaman lasin viiniä. Arkisin en juo juuri ikinä.) Tykkään myös harrastaa liikuntaa ja luonnossa olo rauhoittaa sielua.
Nautin rauhallisista koti-illoista ja olisi mukava jos löytyisi joku kumppani jonka läheisyydessä niitä viettää. Tarvitsen toki myös suhteellisen paljon omaa tilaa pohdiskeluun ja akkujen lataamiseen mutta nautin myös toki läheisten ihmisten seurasta.
Eli löytyy meitä introvertteja naisiakin. Baareissa tuskin kovinkaan moni pyörii (mutta ilmeisesti et sinäkään). Harrastuksissa voisit ehkä törmätä saman henkiseen naiseen.
N23
Mitä introvertit naiset harrastavat? Omissa harrastuksissa harvoin törmään kehenkään ja jos olen kameran kanssa liikkeelä, niin hyvällä todennäköisyydellä keskityn siihen niin etten edes huomaisi jos joku muukin luonnon helmassa hiippailisi.
ap
Kotona. Käyn vain joskus töissä, kirjastossa ja kaupassa. Olen joskus myös Tinderissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin kotosalla suurimman osan ajasta. Itse olen tuon Myers–Briggsin testin perusteella INTP.
Kuulostat mukavalta mieheltä kuvauksesi perusteella. Itsekin olen raitis joskaan en täysin absolutisti (Kylässä saatan ruuan yhteydessä ottaa muutaman lasin viiniä. Arkisin en juo juuri ikinä.) Tykkään myös harrastaa liikuntaa ja luonnossa olo rauhoittaa sielua.
Nautin rauhallisista koti-illoista ja olisi mukava jos löytyisi joku kumppani jonka läheisyydessä niitä viettää. Tarvitsen toki myös suhteellisen paljon omaa tilaa pohdiskeluun ja akkujen lataamiseen mutta nautin myös toki läheisten ihmisten seurasta.
Eli löytyy meitä introvertteja naisiakin. Baareissa tuskin kovinkaan moni pyörii (mutta ilmeisesti et sinäkään). Harrastuksissa voisit ehkä törmätä saman henkiseen naiseen.
N23
Mitä introvertit naiset harrastavat? Omissa harrastuksissa harvoin törmään kehenkään ja jos olen kameran kanssa liikkeelä, niin hyvällä todennäköisyydellä keskityn siihen niin etten edes huomaisi jos joku muukin luonnon helmassa hiippailisi.
ap
Minun harrastuksiini kuuluu pyöräily ja lenkkeily metsäpoluilla ja muutenkin metsissä kulkeminen, eli saatan vain rämpiä metsässä päämäärättömästi ja ihmetellä luonnon ihmeellisyyksiä. Mutta eihän siellä ihmisiin törmää.
-nro 16
Tätä hieman pelkäsinkin; eli kohtaaminen on harvinaista ja kohdattaessakin ei ehkä tulisi mieleen tai tuntuisi luontevalta yrittää tutustua...
Mikäli joku keksisi jotain avitetta kohtaamattomuushaasteeseen olisin suuresti kiitollinen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kotona. Käyn vain joskus töissä, kirjastossa ja kaupassa. Olen joskus myös Tinderissä.
Mulla on sama juttu, kumppanin löytyminen vaikutti todella epätodennäköiseltä kun en käy missään. Sitten tapasin uudessa työpaikassa nykyisen miesystäväni, joka ei myöskään käy missään. Selvisi, että ollaan asuttu vierekkäisissä taloissa kymmenen vuotta, mutta kotihiiriä kun olemme, ei oltu koskaan ennen törmätty 😄
Ehkä nettideittailu on introverttien pariutumistapa, sitä ainakin itse suosin nuorena kun ei silloinkaan baarit ja muut riennot innostaneet.
Kun kirjasto on useampaankin otteeseen mainittu, pahastuisitteko, jos joku tämmöinen turrikka (karvainen ja useimmiten punainen parta jotain muuta kuin sileäksi ajeltuna; 183cm) yrittäisi alkaa juttelemaan (todennäköisesti hieman takellellen ja vasta tuokion itsensä motivoimisen jälkeen)?
ap
Vierailija kirjoitti:
Tätä hieman pelkäsinkin; eli kohtaaminen on harvinaista ja kohdattaessakin ei ehkä tulisi mieleen tai tuntuisi luontevalta yrittää tutustua...
Mikäli joku keksisi jotain avitetta kohtaamattomuushaasteeseen olisin suuresti kiitollinen.
ap
No se nettideittailu. Sen jo tiedätkin, miten hyvin toimii. Mutta siihen minä aina ryhdyn jos tuntuu että miestä pitäisi ihan asioikseen etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjasto on useampaankin otteeseen mainittu, pahastuisitteko, jos joku tämmöinen turrikka (karvainen ja useimmiten punainen parta jotain muuta kuin sileäksi ajeltuna; 183cm) yrittäisi alkaa juttelemaan (todennäköisesti hieman takellellen ja vasta tuokion itsensä motivoimisen jälkeen)?
ap
Tuo olisi hienoa ja rohkeaa! Itse arvostaisin kovasti. Kyllä se oma kulta ap sinullekin vielä löytyy. Tsemiä sinulle!
Kahviloissa ja keikoilla.
Todellako kaipaat seuraksesi vain toisen introvertin? Itse en hakeudu ainakaan tarkoituksella ainoastaan muiden introverttien seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä hieman pelkäsinkin; eli kohtaaminen on harvinaista ja kohdattaessakin ei ehkä tulisi mieleen tai tuntuisi luontevalta yrittää tutustua...
Mikäli joku keksisi jotain avitetta kohtaamattomuushaasteeseen olisin suuresti kiitollinen.
ap
No se nettideittailu. Sen jo tiedätkin, miten hyvin toimii. Mutta siihen minä aina ryhdyn jos tuntuu että miestä pitäisi ihan asioikseen etsiä.
Täytynee kai paneutua siihen edelleen, kunhan saan kiireet pois alta. Etsimättä vain mun todennäköisyys törmätä johonkuhun sopivaan on melko lähellä nollaa. Miesvaltainen ala ja pienehkö firma, sekä harrastukset, joissa törmäisi aktiivisesti uusiin ihmisiin eivät sattuneesta syystä ole mun makuuni.
ap
Kotona. En poistunut perjantai iltapäivä-maanantaiaamu välisenä aikana kotoani minnekkään. Kavereita ja muuta sos elämää kun ei ole. Ainoa sosiaalinen kontakti on tinder mutta en saa sieltäkään matcheja. Viime matchi vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kahviloissa ja keikoilla.
Todellako kaipaat seuraksesi vain toisen introvertin? Itse en hakeudu ainakaan tarkoituksella ainoastaan muiden introverttien seuraan.
Ei introversio ole mikään kiveen hakattu kriteeri ja todella mukavaa ekstrovertinkin seurassa voi olla, mutta harva heistä ymmärtää tai hyväksyy sosiaalista uupumusta, vaan melkein aina pitäisi olla menossa (ja tietysti introvertin pitäisi tulla mukaan sosiaalistumaan :p)
Eli kuitenkin toiveissa olisi ihan loppuelämän suhde.
Mä melko intovertti nainen löysin melkein kaltaisesi miehen aikoinaan Eliittikumppaneista. Ollaan molemmat kotona viihtyviä yksineläjiä, mutta yhdessä on mukavempi olla yksin :) Lapsenkin olemme saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olen 29v introvertti (INTJ nettitestit sanovat enimmäkseen; eli hieman aspergermainen "totuudentorvi", mutten pahansuopa) mies; vakituisessa työssä, oma asunto ja harrastuksia sen mitä kaipaan (tietokoneet, valokuvaus, lukeminen ja kesäisin lähinnä maastopyöräilyä ja uintia mielenkiinnon mukaan; toki milloin mitäkin muuta noiden liäksi), mutta mukava kumppani tekisi elämästäni vielä valoisampaa ja mieluusti lapsi tai pari jossain vaiheessa, kun on joku vuosi katseltu yhteistä taivalta.
Eli missähän mukavat vähemmän sosiaalista vilskettä tarvitsevat naiset viettävät aikaansa... tai missä heitä (sinua?) voisi lähestyä? Ikähaarukka 22-30 (ei tarkka, mutta ei enää ihan teinix, muttei mieluusti minua paljoa vanhempi ainakaan). Ainiin en oikeastaan ota alkoa, enkä tupakoi, siis naisellekkin olisi suuri plussa ettei ole tupakoitsija tai kovin päihdemyönteinen (ei huumeille). Siksi en baareista ole vielä yrittänyt etsiä (mutta ehkä raahaudun paikalle, jos sellaista suositellaan).
Josko tämä olisi hyvä foorumi kysellä, kun kaiketi naisia on suurin osa ja varmaan minua kiinostavaa ikäluokkaakin (sekä vähemmän seurapiirinaisiakin kaiketi) joukkoon mahtuu.
Sinunkaltaisillesi ei löydy naista. Aivan liian toivoton tapaus. Naiset jotka eivät ole sosiaalisesti kyvyttömiä ovat jo varattu ja ne haasteelliset tapaukset ovat sitten rakentaneet muurin ympärilleen. Valmistaudu pitkään, synkkään ja yksinäiseen elämään.
No ei välttämättä. Koska eihän introvertti nyt tarkoita mitään paksut suokamuurit ympärillee rakentanutta erakkoa. Toki sellaisiakin on, mutta jos nyt puhutaan ns. ihan normaalista introvertista eikä syystä tai toisesta täysin eristäytynyttä ihmistä. Esimerkiksi minä itse, käyn ihan normaalisti töissä, saatan (harvakseltaan kyllä) käydä vaikka baarissa, joskus myös kaverin kanssa jossain ja pystyn tutustumaan uusiin ihmisiin ilman ongelmia, mutta viihdyn omissa oloissani kotona vapaa-aikana enkä tarvitse sosiaalisuutta ympärilleni.
Vierailija kirjoitti:
Mä melko intovertti nainen löysin melkein kaltaisesi miehen aikoinaan Eliittikumppaneista. Ollaan molemmat kotona viihtyviä yksineläjiä, mutta yhdessä on mukavempi olla yksin :) Lapsenkin olemme saaneet.
Kun tuota eliittikumppania hieman joskus selailin tuli vaikutelma, että on lähinnä onnenonkija etsii lääkäriään tai sit 35+ kohtauspaikka. Onkohan siellä enemmänkin alle 30v naisia, joille "kunnianhimo ja korkea koulutus" ei ole tärkein ominaisuus miehessä?
Sellaisen kuvan mainonta aikanaan vain loi ja maksa tehdäksesi mitään hieman arveluttaa.
ap
Täällä 29v introvertti sinkkunainen, ja itsekin olen harmitellut tuota kohtaamisongelmaa.
Pitäisi kuulemma tavata puolisoehdokkaat sellaisen touhun parissa josta aidosti pitää, ja hyväksyä se että puoliso jatkaa sitä touhua vielä pariutumisen jälkeenkin. Eli baarista introvertti löytäisi todennäköisesti aktiivisen bilettäjän eikä sitä seuraa mitä oikeasti kaipaa. Itse viihdyn parhaiten kotona hääräämässä tai luontopolulla eikä luonnollisesti tule ketään tavattua.
Olen yrittänyt arjessa ottaa kontaktia muihin ihmisiin, mutta olen sellainen erakko että hymyileminenkin on spontaanisti vähän vaikeaa.
Oman ukkoni tapasin kaveripiirin kautta. Minun ystäväni ja miehen ystävä menivät naimisiin, tutuistumme siis heidän kauttaan :D
Vierailija kirjoitti:
Mä melko intovertti nainen löysin melkein kaltaisesi miehen aikoinaan Eliittikumppaneista. Ollaan molemmat kotona viihtyviä yksineläjiä, mutta yhdessä on mukavempi olla yksin :) Lapsenkin olemme saaneet.
Mikäs teistä teki eliittikumppaneita?
Mä ehkä jollain tapaa edustan noita etsimiäsi naisia. Oon itsekseni viihtyvä, temperamentiltani hyväntuulinen ja rauhallinen, suorasanainen, perusfiksu, järkevä ja perusvastuullinen nörttityttö. Kaverini on samanlaisia paitsi vähän parempia ja tietenkin melkein kaikki varattuja jo :D Meidän elämiin miehet on tulleet yleensä koulusta, töistä tai kavereiden kautta, joskus tinderistä tai muista deittipalveluista.
Että sieltä kehotan etsimään. Todennäköisesti löydytään jopa helposti, mutta se saako meidän kanssa aikaan mitään onkin jo eri juttu.