Lue keskustelun säännöt.
”En ole koskaan harrastanut seksiä...” – Merja, 42, kertoo, mitä miesten kanssa tapahtuu kerta toisensa jälkeen
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Nainen haluaa parisuhteen, nainen voisi saada seksiä, joten sinun mielestäsi yksinäisyys on oma vika.
Mies haluaa seksiä, mies voisi saada homoseksiä, joten sinun mielestäsi yksinäisyys on oma vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merja 42..tiedän että luet tätä.
Elämä ei ole reilua ja ulkonäkölotossa ei mee nallekarkit tasan.
Seksi ei ole sinulle tärkeää..nainen saa kyllä pelkkää seksiä.
Nyt toimit seuraavasti.
1. hommaa SÖPÖ koira...ihmiset pysäyttävät sinua kadulla, lakkaat olemasta näkymätön.
2. Opettele tissuttelemaan..viini rentouttaa
3. Hommaa netflix...romanssit tv:ssä eivät koskaan muutu harmaaksi arjeksi.
4. Viimeisenä...JEESUS RAKASTAA KAIKKIA..ja on kauniin hevimiehen näköinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin en edes käy ulkona."
No ei sitten pidä ihmetellä jos ei ole ketään. Ei ne kotoa tule hakemaan.
Luitko juttua?
Tuollainen tilanne on valtava häpeän aihe ja taakka hartioilla. Tietyn pisteen jälkeen ihminen luonnostaan vetäytyy kuoreensa, kun ei kykene selittämään tilannetta itselleen saati sitten toisille. Epäilys ihmisten ymmärtämättömyydestä on niinkyllä suuri, että ei yksinkertaisesti uskalleta laittaa itseä avoimeksi mahdolliselle satutukselle.
No tartteeko sitä nelikymppisenä impenä ensimmäiseksi treffeillä alkaa toitottaa että mää muuten oon neitsyt. Mitä jos olisi siitä hiljaa?
Kannattaa etsiä uskovainen mies joko Suomesta tai sitten ulkomailta. Useissa kulttuureissa asiaa arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea, mutta veikkaan että haussa erittäin kokenut, pitkä, isoleukainen, entinen liigakiekkoilija - nykyinen miljonääripankkiiri.
Tuskinpa. Kyseinen nainen taitaa olla niitä, jotka ovat ensinnäkin vaatimattoman näköisiä ja ovat myös niin ujoja, että käyttäytyvät tahtomattaan siten, että heidän seurassaan on kiusallista olla ja ihmiset hakeutuvat nopeasti heidän luotaan muualle. Kun ihminen huomaa, että hänen seurastaan lähdetään aina pois, hän rupeaa käyttäytymään vielä kömpelömmin ja kierre on valmis. Vaikka joidenkin on sitä vaikea uskoa, on siis todellakin olemassa ihmisiä, jotka eivät löydä seuraa, vaikka he ovat ihan kunnollisia ja tavallisia.
Ja voi kun introvertit tajuaisivat sen, että empatiakyky tai keskustelutaito ei kehity yksikseen. Kun töksäyttelet ja nyrpistelet niin sepä lisää tuota kierrettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Miten naisen mielestä itselle täysin vääränlainen mies (alkoholisti, rasisti, sovinisti, materialisti, väkivaltainen, yli 65-vuotias alle kolmekymppiselle jne.) vastaisi iältään ja luonteeltaan sopivaa miestä?
Revi tuosta analogiaa, ehkä auttaa ymmärtämään.
Ps. Jos seuraava argumenttisi on että naiset ovat nirsoja, niin kerron sitten mielelläni sinulle että yli 65-vuotiaissa on naisia paljon enemmän kuin miehiä, siellä on niille 50 000 naisettomalle miehelle aarreaitta mistä ammentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin en edes käy ulkona."
No ei sitten pidä ihmetellä jos ei ole ketään. Ei ne kotoa tule hakemaan.
Luitko juttua?
Tuollainen tilanne on valtava häpeän aihe ja taakka hartioilla. Tietyn pisteen jälkeen ihminen luonnostaan vetäytyy kuoreensa, kun ei kykene selittämään tilannetta itselleen saati sitten toisille. Epäilys ihmisten ymmärtämättömyydestä on niinkyllä suuri, että ei yksinkertaisesti uskalleta laittaa itseä avoimeksi mahdolliselle satutukselle.
No tartteeko sitä nelikymppisenä impenä ensimmäiseksi treffeillä alkaa toitottaa että mää muuten oon neitsyt. Mitä jos olisi siitä hiljaa?
Kannattaa etsiä uskovainen mies joko Suomesta tai sitten ulkomailta. Useissa kulttuureissa asiaa arvostetaan.
Eiköhän se uskovainen mies etsi alle 25 v neitsyttä...:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Miten naisen mielestä itselle täysin vääränlainen mies (alkoholisti, rasisti, sovinisti, materialisti, väkivaltainen, yli 65-vuotias alle kolmekymppiselle jne.) vastaisi iältään ja luonteeltaan sopivaa miestä?
Revi tuosta analogiaa, ehkä auttaa ymmärtämään.
Ps. Jos seuraava argumenttisi on että naiset ovat nirsoja, niin kerron sitten mielelläni sinulle että yli 65-vuotiaissa on naisia paljon enemmän kuin miehiä, siellä on niille 50 000 naisettomalle miehelle aarreaitta mistä ammentaa.
yli 65-vuotias ei voi tulla raskaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisessa kerrottiin että tällä naisella on asperger.
Tavallaan ymmärrän että voi olla normaalille raskasta kun aspergerihminen pitää pitkiä monologeja kiinnostuksen kohteistaan jotka välttämättä ei toista kiinnosta.Itse olen olemattoman seurustelukokemuksen omaava mies. Hyvin pieni määrä satunnaisia yhden illan humalaisia seksisekoiluja löytyy, mutta viimeisestäkin alkaa olla useampi vuosi aikaa. Joitakin vuosia sitten tuli se tunne, että jos vielä joskus meinaan saada parisuhteen tai perhettä, niin on yritettävä vaikka treffipalstojen kautta, vaikka yleensä naisten silmissä näkymättömänä ihmisenä koko ajatus lähteä esittelemään omaa naamaansa siellä tuntui hyvin nololta.
No, kuten arvata saattaa, yhteydenottoja naisilta tuli vain muutama. Oikeastaan vain yhden kanssa viestittelystä jäi sellainen kuva, että hän voisi olla henkilönä sellainen, että meillä synkkaisi hyvin. Hän kirjoitti henkilökohtaisen ja eloisan oloisesti, kertoi pieniä tarinoita kokemuksistaan, kun tuli puheeksi millaiset vapaa-ajan asiat kumpaakin kiinnostavat.
Kun joidenkin viikkojen päästä tapasin ensi kertaa kahvilla tämän naisen, niin kokemus oli hyvin erilainen kuin mihin olin henkisesti asennoitunut. Tuntui, että hän on kovin välinpitämätön, jopa poissaoleva ja etten saa hänestä oikein mitään otetta, ja että kirjeenvaihdosta välittynyt kuva lämpimästä persoonasta olikin etupäässä väärinkäsitystä. Jouduin muistuttelemaan itseäni, että tässä tosiaan on se sama ihminen, jonka kanssa olimme jo lupaavasti samalla aaltopituudella.
Toiveikkaasti ajattelin, että ehkä kyse oli kuitenkin ensitapaamisen jännityksestä, ja uudelleen viestiteltyämme sovimme vielä toisen tapaamisen. Eikä se siitä silti miksikään muuttunut. Nyt kasvot olivat jo tutut, ja periaatteessa tunsimme edeltäneen yhteydenpidon pohjalta jollain tasolla toisemme, mutta tunnelma ei päässyt kankeudestaan edes sille vaatimattomalle välittömyyden asteelle kuin tavanomaisessa kohtaamisessa satunnaisen naamatutun työkaverin kanssa. Tämän tapaamisen jälkeen laitoin naiselle viestin, jossa koetin jotenkin kohteliaasti muotoilla sanoiksi sen, että ei tuntuisi oikealta jatkaa tapaamisia jos koen väliemme jäävän vain kaveripohjaisiksi. Hän vaikutti vastauksessaan hieman yllättyneeltä, mutta otti sen muuten hyvin.
Siinä määrin kiusallinen maku itselleni kuitenkin koko kuviosta jäi, etten ole sittemmin enää nettitreffaillut. Ei ole helppoa muodostaa sosiaalisia suhteita, jos yhtälössä on yksi, saati sitten kaksi tältä osin jollain tapaa rajoitteista yksilöä.
Sehän se onkin surullista, että ihminen voi olla vaikka kuinka mukava ja lämmin, mutta jos hän ei osaa tuoda sitä esiin, hän vaikuttaa ikävältä ja tylyltä. Silloin jää helposti yksin, vaikka toivoisi toisten seuraa.
Kaikki eivät opi olemaan magneettisia seuran keskipisteitä, eikä tarvitsekaan, mutta on surullista, että toiset eivät iänkään myötä opi edes sitä alkeellisinta jutustelun taitoa.
Et sitten ollenkaan ymmärrä mistä tuo mahtaisi johtua? Tuonkaan taidon oppiminen ei oikein onnistu, jos sitä ei ole edes mahdollisuutta harjoitella.
Muiden syy? Vaan entä kun on omasta taidosta kiinni, niin eikö se ole jokaisen itse viitsittävä? Tuolla on niitäkin joilla olisi joka päivä mahdollista harjoitella, mutta aina vaan on niiiin muiden syy, nyyh, että introvertti on hiljaa ja töksäyttelee. Niih.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Miten naisen mielestä itselle täysin vääränlainen mies (alkoholisti, rasisti, sovinisti, materialisti, väkivaltainen, yli 65-vuotias alle kolmekymppiselle jne.) vastaisi iältään ja luonteeltaan sopivaa miestä?
Revi tuosta analogiaa, ehkä auttaa ymmärtämään.
Ps. Jos seuraava argumenttisi on että naiset ovat nirsoja, niin kerron sitten mielelläni sinulle että yli 65-vuotiaissa on naisia paljon enemmän kuin miehiä, siellä on niille 50 000 naisettomalle miehelle aarreaitta mistä ammentaa.
Ei meidän taida auttaa kuin sopia, että elämme eri todellisuuksissa.
Sinä naisten todellisuudessa, minä miesten todellisuudessa. Eihän näiden maailmojen yhteensovittamista ole ikinä helpoksi kuvattukaan - molempia puolia kun ei valitettavasti pysty kokeilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merja 42 tiedän että luet tätä
Nyt hoidat homman kotiin...seksitaudin riskillä ja punaviinin rohkaisemana annat parin miehen panna sinua.
Ota puhelin numerot talteen.
Ei ole liian myöhäistä tulla raskaaksi,
Sit vaan elareita vaatimaan...ja kas uusperhe on valmis:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin en edes käy ulkona."
No ei sitten pidä ihmetellä jos ei ole ketään. Ei ne kotoa tule hakemaan.
Luitko juttua?
Tuollainen tilanne on valtava häpeän aihe ja taakka hartioilla. Tietyn pisteen jälkeen ihminen luonnostaan vetäytyy kuoreensa, kun ei kykene selittämään tilannetta itselleen saati sitten toisille. Epäilys ihmisten ymmärtämättömyydestä on niinkyllä suuri, että ei yksinkertaisesti uskalleta laittaa itseä avoimeksi mahdolliselle satutukselle.
No tartteeko sitä nelikymppisenä impenä ensimmäiseksi treffeillä alkaa toitottaa että mää muuten oon neitsyt. Mitä jos olisi siitä hiljaa?
Ei tietenkään tarvi. Siltikin se ajatus omasta poikkeavuudesta on aina läsnä ja vaikuttamassa käytökseen. Sinulla pitää olla selitys/valhe valmiina, jos entiset seurustelut ja muut liittyvät asiat tulevat treffeillä esiin keskusteluissa. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.
Ja kyllähän se puheeksi tulee, ennemmin tai myöhemmin. Jostain syystä se pitkän ja vakavan parisuhteen puuttuminen on päälle kolmekymppisellä melkoisen mittainen miinus ja karkottaa muuten potentiaaliset miehet. Tuntuu ihan järjettömältä, että pitäisi valehdella itselleen menneisyys jotta se ei tuhoaisi myös tulevaisuutta.
N41
Miksi moinen nainen ei ottaisi vastaavaa miestä? Silloin ei kai tarvitsisi selitellä eikä ihmetellä jos olisi kaksi samanlaisella historialla olevaa. Kokemattomia miehiä löytyy kyllä pilvin pimein.
Mutta mitäpä sitten, kun nainen ei olekaan kokonaan kokematon? Naisen vuosia kestänyt sinkkuus ja tapailusuhteet on täydellinen turn-off jopa kokeneellekin miehelle.
Minulle sopii miehenä erinomaisesti että sarjatapailu katsotaan tasapuolisesti miestenkin osalta totaaliseksi turn-offiksi. Pallo on teillä naiset.
-Poikuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin en edes käy ulkona."
No ei sitten pidä ihmetellä jos ei ole ketään. Ei ne kotoa tule hakemaan.
Luitko juttua?
Tuollainen tilanne on valtava häpeän aihe ja taakka hartioilla. Tietyn pisteen jälkeen ihminen luonnostaan vetäytyy kuoreensa, kun ei kykene selittämään tilannetta itselleen saati sitten toisille. Epäilys ihmisten ymmärtämättömyydestä on niinkyllä suuri, että ei yksinkertaisesti uskalleta laittaa itseä avoimeksi mahdolliselle satutukselle.
No tartteeko sitä nelikymppisenä impenä ensimmäiseksi treffeillä alkaa toitottaa että mää muuten oon neitsyt. Mitä jos olisi siitä hiljaa?
Ei tietenkään tarvi. Siltikin se ajatus omasta poikkeavuudesta on aina läsnä ja vaikuttamassa käytökseen. Sinulla pitää olla selitys/valhe valmiina, jos entiset seurustelut ja muut liittyvät asiat tulevat treffeillä esiin keskusteluissa. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.
Ja kyllähän se puheeksi tulee, ennemmin tai myöhemmin. Jostain syystä se pitkän ja vakavan parisuhteen puuttuminen on päälle kolmekymppisellä melkoisen mittainen miinus ja karkottaa muuten potentiaaliset miehet. Tuntuu ihan järjettömältä, että pitäisi valehdella itselleen menneisyys jotta se ei tuhoaisi myös tulevaisuutta.
N41
Tämä!
"Sinulla ei ole lapsia".
- "juu, ei ole".
"Etkä niitä haluakaan?"
- "Tykkään lapsista ja haluaisin omiakin"
"Aaa, exäsi ei niitä halunnut... ymmärrän".
- "ei, kun... ei ihan niinkään, ei ole tullut sellaista mahdollisuutta tähän mennessä"
"Okei, toisella oli lapset hankittuna eikä halunnut uusperhettä?" / "Etkö ole ollut niin pitkässä parisuhteessa, jossa lasten hankkimista on pohdittu? "/ Joku muu tarkentava kysymys
- "tuota noin.... ei ole ollut niitä parisuhteita...."
Seuraa syvä hiljaisuus ja miehelle tulee kiire jonnekin.
Itse kuittasin lapsettomuuden sanomalla ettei ole sopivaa miestä osunut kohdalle, eikä tarkentavia kysymyksiä kukaan esittänyt. En tosin ikinä myöskään myöntänyt kokemattomuuttani jos joku aiemmista seurusteluista kysyi, vaan vastasin jotain ympäripyöreää tapailusuhteista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisessa kerrottiin että tällä naisella on asperger.
Tavallaan ymmärrän että voi olla normaalille raskasta kun aspergerihminen pitää pitkiä monologeja kiinnostuksen kohteistaan jotka välttämättä ei toista kiinnosta.Itse olen olemattoman seurustelukokemuksen omaava mies. Hyvin pieni määrä satunnaisia yhden illan humalaisia seksisekoiluja löytyy, mutta viimeisestäkin alkaa olla useampi vuosi aikaa. Joitakin vuosia sitten tuli se tunne, että jos vielä joskus meinaan saada parisuhteen tai perhettä, niin on yritettävä vaikka treffipalstojen kautta, vaikka yleensä naisten silmissä näkymättömänä ihmisenä koko ajatus lähteä esittelemään omaa naamaansa siellä tuntui hyvin nololta.
No, kuten arvata saattaa, yhteydenottoja naisilta tuli vain muutama. Oikeastaan vain yhden kanssa viestittelystä jäi sellainen kuva, että hän voisi olla henkilönä sellainen, että meillä synkkaisi hyvin. Hän kirjoitti henkilökohtaisen ja eloisan oloisesti, kertoi pieniä tarinoita kokemuksistaan, kun tuli puheeksi millaiset vapaa-ajan asiat kumpaakin kiinnostavat.
Kun joidenkin viikkojen päästä tapasin ensi kertaa kahvilla tämän naisen, niin kokemus oli hyvin erilainen kuin mihin olin henkisesti asennoitunut. Tuntui, että hän on kovin välinpitämätön, jopa poissaoleva ja etten saa hänestä oikein mitään otetta, ja että kirjeenvaihdosta välittynyt kuva lämpimästä persoonasta olikin etupäässä väärinkäsitystä. Jouduin muistuttelemaan itseäni, että tässä tosiaan on se sama ihminen, jonka kanssa olimme jo lupaavasti samalla aaltopituudella.
Toiveikkaasti ajattelin, että ehkä kyse oli kuitenkin ensitapaamisen jännityksestä, ja uudelleen viestiteltyämme sovimme vielä toisen tapaamisen. Eikä se siitä silti miksikään muuttunut. Nyt kasvot olivat jo tutut, ja periaatteessa tunsimme edeltäneen yhteydenpidon pohjalta jollain tasolla toisemme, mutta tunnelma ei päässyt kankeudestaan edes sille vaatimattomalle välittömyyden asteelle kuin tavanomaisessa kohtaamisessa satunnaisen naamatutun työkaverin kanssa. Tämän tapaamisen jälkeen laitoin naiselle viestin, jossa koetin jotenkin kohteliaasti muotoilla sanoiksi sen, että ei tuntuisi oikealta jatkaa tapaamisia jos koen väliemme jäävän vain kaveripohjaisiksi. Hän vaikutti vastauksessaan hieman yllättyneeltä, mutta otti sen muuten hyvin.
Siinä määrin kiusallinen maku itselleni kuitenkin koko kuviosta jäi, etten ole sittemmin enää nettitreffaillut. Ei ole helppoa muodostaa sosiaalisia suhteita, jos yhtälössä on yksi, saati sitten kaksi tältä osin jollain tapaa rajoitteista yksilöä.
Sehän se onkin surullista, että ihminen voi olla vaikka kuinka mukava ja lämmin, mutta jos hän ei osaa tuoda sitä esiin, hän vaikuttaa ikävältä ja tylyltä. Silloin jää helposti yksin, vaikka toivoisi toisten seuraa.
Kaikki eivät opi olemaan magneettisia seuran keskipisteitä, eikä tarvitsekaan, mutta on surullista, että toiset eivät iänkään myötä opi edes sitä alkeellisinta jutustelun taitoa.
Et sitten ollenkaan ymmärrä mistä tuo mahtaisi johtua? Tuonkaan taidon oppiminen ei oikein onnistu, jos sitä ei ole edes mahdollisuutta harjoitella.
Niinpä Hyvin harva sitä jaksaa ja haluaa hakata päätään seinään toistuvasti. Kun tulee torjutuksi kerta toisensa jälkeen, niin kyllä sitä vain jossain vaiheessa lakkaa hakeutumasta toisten seuraan. Ei halua tupata kun ei kerran tykätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko Merjassa joku kauhea vika? Tuskin. Ovatko kaikki miehet pinnallisia av-ääliöitä? Eivät todellakaan.
Purjoliisat löytävät isiä lapsilleen, mt-ongelmaiset, vammaiset ja aspergerit löytävät kumppaneita, lihavat pariutuvat ihan sujuvasti katukuvan perusteella. Aivan kaikenlaiset ihmiset pariutuvat.
Nykyään vain on niin että se aika kun ihminen tapaa luontevasti vastakkaista sukupuolta on aika lyhyt, ja jos jostain syystä ei silloin pariudu, myöhemmin on vähemmän tilaisuuksia. Sitten jos on sellainen ihminen jolle työpaikkaromanssi ei ole vaihtoehto, ei käy baareissa eikä harrasta mitään sopivaa, ei ole isoa kaveriipiiriä jonka veljiä/tuttuja voisi tavata luontevasti ja nettideittailu ei sovi esim. siksi ettei ole sujuva kirjoittaja, kuvauksellinen, tai vaan sellainen joka haluaa tutustua rauhassa ennen treffeille säntäämistä, niin vaikeaa tulee. Tiloja joissa aikuiset miehet ja naiset voivat tavata toisiaan luontevasti selvin päin, on loppujen lopuksi aika vähän.
Onkohan vielä jossain ruokakaupassa se sinkkukori-idea? Se oli oikeasti hyvä idea tässä tilanteessa.
Ei ole kun ei sitä kukaan käyttänyt. Aktiivinen seuranhaku on nykyään noloa sillä itsenäinen vahva nainen pärjää yksinäänkin. Tai ainakin näin julkisuudessa halutaan rummuttaa. Suurin osa miehistä olisi valmis tuohonkin korihommaan, sen verran avoimesti epätoivoisia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Miten naisen mielestä itselle täysin vääränlainen mies (alkoholisti, rasisti, sovinisti, materialisti, väkivaltainen, yli 65-vuotias alle kolmekymppiselle jne.) vastaisi iältään ja luonteeltaan sopivaa miestä?
Revi tuosta analogiaa, ehkä auttaa ymmärtämään.
Ps. Jos seuraava argumenttisi on että naiset ovat nirsoja, niin kerron sitten mielelläni sinulle että yli 65-vuotiaissa on naisia paljon enemmän kuin miehiä, siellä on niille 50 000 naisettomalle miehelle aarreaitta mistä ammentaa.
yli 65-vuotias ei voi tulla raskaaksi?
Niin, sekin etu vielä. Eipähän nainen sitten salaa jätä pillereitä ottamatta tai kaavi kortongista spermaa ja hankkiudu raskaaksi. Miehethän eivät lapsia halua, se on kuulemma naisten oma projekti, johon miehet viekkaudella ja vääryydellä huijataan mukaan.
Lisäksi yli 65-vuotiailla on jo varmasti omat tulot (=eläke), joten lompakkoloisiminenkin on epätodennäköisempää.
Yhä paremmalta kuulostaa, eikö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin en edes käy ulkona."
No ei sitten pidä ihmetellä jos ei ole ketään. Ei ne kotoa tule hakemaan.
Luitko juttua?
Tuollainen tilanne on valtava häpeän aihe ja taakka hartioilla. Tietyn pisteen jälkeen ihminen luonnostaan vetäytyy kuoreensa, kun ei kykene selittämään tilannetta itselleen saati sitten toisille. Epäilys ihmisten ymmärtämättömyydestä on niinkyllä suuri, että ei yksinkertaisesti uskalleta laittaa itseä avoimeksi mahdolliselle satutukselle.
No tartteeko sitä nelikymppisenä impenä ensimmäiseksi treffeillä alkaa toitottaa että mää muuten oon neitsyt. Mitä jos olisi siitä hiljaa?
Ei tietenkään tarvi. Siltikin se ajatus omasta poikkeavuudesta on aina läsnä ja vaikuttamassa käytökseen. Sinulla pitää olla selitys/valhe valmiina, jos entiset seurustelut ja muut liittyvät asiat tulevat treffeillä esiin keskusteluissa. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.
Ja kyllähän se puheeksi tulee, ennemmin tai myöhemmin. Jostain syystä se pitkän ja vakavan parisuhteen puuttuminen on päälle kolmekymppisellä melkoisen mittainen miinus ja karkottaa muuten potentiaaliset miehet. Tuntuu ihan järjettömältä, että pitäisi valehdella itselleen menneisyys jotta se ei tuhoaisi myös tulevaisuutta.
N41
Tämä!
"Sinulla ei ole lapsia".
- "juu, ei ole".
"Etkä niitä haluakaan?"
- "Tykkään lapsista ja haluaisin omiakin"
"Aaa, exäsi ei niitä halunnut... ymmärrän".
- "ei, kun... ei ihan niinkään, ei ole tullut sellaista mahdollisuutta tähän mennessä"
"Okei, toisella oli lapset hankittuna eikä halunnut uusperhettä?" / "Etkö ole ollut niin pitkässä parisuhteessa, jossa lasten hankkimista on pohdittu? "/ Joku muu tarkentava kysymys
- "tuota noin.... ei ole ollut niitä parisuhteita...."
Seuraa syvä hiljaisuus ja miehelle tulee kiire jonnekin.
Itse kuittasin lapsettomuuden sanomalla ettei ole sopivaa miestä osunut kohdalle, eikä tarkentavia kysymyksiä kukaan esittänyt. En tosin ikinä myöskään myöntänyt kokemattomuuttani jos joku aiemmista seurusteluista kysyi, vaan vastasin jotain ympäripyöreää tapailusuhteista...
Ympäripyöreät tapailusuhteet on vielä pahempi kuin kokemattomuus. Toki kumpikaan ei ole hyvä asia, mutta kokemattomuus on naisella pienempi paha.
Samaistun jossain määrin kirjoituksen Merjaan. Olen päälle 40 ja harrastanut seksiä vain yhden kumppanin kanssa yli 10 vuotta sitten. Olen ruma, eikä rumuuteni ole vain korvien välissä. Lisäksi olen lihava. Jokunen mies olisi ehkä minut silti saattanut ottaa, mutta suurempi ongelma on ettei seksi juurikaan kiinnosta ellei ole ns. suuria tunteita myös pelissä. Minusta olisi siis tullut jollekin pihtaava akka enkä usko parisuhteen muodostuneen kumpaakaan osapuolta tyydyttäväksi. Ei niitä tilaisuuksiakaan ole liiemmälti ollut, koska en ole kumppania "vioistani" johtuen niin etsinyt. Kyllä se silti harmittamaan on jäänyt, että perhe jäi hankkimatta. Olisi ollut mukava saada jälkikasvua ja myös kumppanin tuomaa turvaa. Kumppanille olisin voinut antaa luvan seksin hakuun muualta jos se olisi jäänyt vain siihen seksiin, joka olisi toteutettu turvallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nettitreffitkin kokeiltu mutta akateemiset rikkaat miehet eivät vastanneet. Naisells yksinäisyys on täysin oma valinta.
Sinullekin on tarjolla karvainen karju lähimmässä homobaarissa. Myös sinulle yksinäisyys on täysin oma valinta.
Miten homomies heteromiehelle vastaisi miestä heteronaiselle?
En ymmärrä tätä logiikkaa.
Miten naisen mielestä itselle täysin vääränlainen mies (alkoholisti, rasisti, sovinisti, materialisti, väkivaltainen, yli 65-vuotias alle kolmekymppiselle jne.) vastaisi iältään ja luonteeltaan sopivaa miestä?
Revi tuosta analogiaa, ehkä auttaa ymmärtämään.
Ps. Jos seuraava argumenttisi on että naiset ovat nirsoja, niin kerron sitten mielelläni sinulle että yli 65-vuotiaissa on naisia paljon enemmän kuin miehiä, siellä on niille 50 000 naisettomalle miehelle aarreaitta mistä ammentaa.
yli 65-vuotias ei voi tulla raskaaksi?
Niin, sekin etu vielä. Eipähän nainen sitten salaa jätä pillereitä ottamatta tai kaavi kortongista spermaa ja hankkiudu raskaaksi. Miehethän eivät lapsia halua, se on kuulemma naisten oma projekti, johon miehet viekkaudella ja vääryydellä huijataan mukaan.
Lisäksi yli 65-vuotiailla on jo varmasti omat tulot (=eläke), joten lompakkoloisiminenkin on epätodennäköisempää.
Yhä paremmalta kuulostaa, eikö!
Mitä sinä LAPSI VIHAAJA teet vauva palstalla.?
Minä haluan perheen
"Ajattelen, että jos joku minusta kiinnostuu, hän myös lähestyy."
75 % miehistä olisi forever alone, jos tuolla tavalla ajattelisivat.
Tämä!
"Sinulla ei ole lapsia".
- "juu, ei ole".
"Etkä niitä haluakaan?"
- "Tykkään lapsista ja haluaisin omiakin"
"Aaa, exäsi ei niitä halunnut... ymmärrän".
- "ei, kun... ei ihan niinkään, ei ole tullut sellaista mahdollisuutta tähän mennessä"
"Okei, toisella oli lapset hankittuna eikä halunnut uusperhettä?" / "Etkö ole ollut niin pitkässä parisuhteessa, jossa lasten hankkimista on pohdittu? "/ Joku muu tarkentava kysymys
- "tuota noin.... ei ole ollut niitä parisuhteita...."
Seuraa syvä hiljaisuus ja miehelle tulee kiire jonnekin.