Kyllä on perheissä erilaiset ruokakulttuurit. Mut kutsuttiin syömään...
Vein viinipullon. Mulle tarjottiin sellaista vakuumissa kaupassa myytävä tuorepastaa, jossa oli juustoa sisällä. Piste. Ei muuta. Yksi paketti oli kolmelle hengelle. Sen pastan keittämiseen meni varmaan tunti, kun ensin laskettiin kymmenen litraa jääkylmää vettä jättimäiseen kattilaan ja lämmiteltiin sitä sitten liedellä kansi auki kiehuvaksi. Kansi laitettiin päälle siinä vaiheessa kun pastat heitettiin veteen. Kyseessä n. 35-vuotiaat korkeasti koulutetut varakkaat uraihmiset. Vau. En haluais olla m*****u, mutta siis huh huh.
Kommentit (115)
Eikö ollut edes ketsuppia? Ota seuraavalla kerralla oma ketsuppi ja suola mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ollut edes ketsuppia? Ota seuraavalla kerralla oma ketsuppi ja suola mukaan.
En kyllä haluais mun ravioleihin ketsuppia.
Hävetyksen kauhistus kirjoitti:
Virheitä sattuu.
Minäkin 18-vuotiaana 80-luvulla tein avopuolisoni kanssa kutsumillemme illallisvieraille vihersalaattia. Siis pelkkää salaatinlehteä, kurkkua ja tomaattia. Olin siis kuullut, että salaatti on ihan hyvä ruoka tarjota.
Kyllä hävetti myöhemmin. En sitä silloin tajunnut, luulin olevani trendikäs ja vieraanvarainen.
Tuolloin olin itse todella pieniruokainen, joten en tajunnut yhtään, että salaattia pidettiin lähinnä alkuruokana.
No 18-vuotiaalle tuommoisen voi kyllä antaa anteeksi :D
Jarkko Vicel kirjoitti:
Mitä vittu, jos saan kysyä. Itse olen ammatti kokki ja kokkaan joka päivä gurmee ruokaa. Viiniä litkin niikuin vettä ja syömme yleellisesti. Tienaan noin 10 000€/kuukausi ja olen muutenkin ylempi arvoisempi kuin keskiverto suomalainen. Siellä on siis ollut valmis ruokaa. Toisin sanoen myrkkyä lautasella. Etkai syönyt? Itse en koskisi pitkällä tikullakaan köyhien ruokaan. *huh huh*
Opettele yhdyssanat.
"Etkai" ei ole yhdyssana.
Siis eikö ihmiset ymmärrä pastan ja makaronin eroa, vai tahallaanko kaikki kutsuu jopa ravioleja makaroniksi?
No samaa pas(k)taa ne on..yök. Sen jälkeen, kun söin kaverilla juustomakaronit, puoli kuivana ja veden kanssa, ei edes salaattia, olen kieltäytynyt kutsusta tulemaan illalliselle tai kääntänyt jollakin verukkeella niin, että tulee meille ja kokataan kimpassa. Kyllä, jos minä kutsun jonkun illalliselle, pöytään kuuluu vähintään salaatti, leivät, pääruoka viineineen ja jälkiruoka kahveineen.
Todella ärsyttävää kun aikuinen ihminen käyttää ruoasta sanaa "yök". Ihan kuin joku pikkumukula. Kaikesta ei tietenkään tartte tykätä, mutta yökkiminen on aika vastenmielistä.
Kohtuus kirjoitti:
Kuinka hirveesti ihmiset syö??? Illalla nimenomaan syön vähän ja nautiskellen. En päivälläkään hirveästi, jotta jaksan syödä vielä illalla. Joillain tuntuu olevan tapana syödä niin paljon kuin napa vetää.
Aina tämä sama sönkötys " miten paljon ihmiset syö". Herranjestas, jos kutsutaan joku illalliselle, kyllä siellä tarjotaan muutakin kuin nokare ravioleja. Olihan tuo nyt ihan älytön tarjoilu, mitä ap kuvaili. Ei ollut kyse sinun syömisestä ja nautiskelusta. Tottakai sä syöt vähemmän kuin lintu, niinhän me kaikki.
Mutta jos kutsutaan vieras syömään, sille vieraalle on tapana tarjota ruokaa oikeasti, eikä siten kuin nukkeleikissä 5 vuotiaana.
Mä syön muuten yleensä tosi paljon koska siitä tulee mulle hyvä mieli ja se pitää mut terveenä. Rakastan ruokaa ja oon normaalipainoinen. Ap
Avasiko ne sen viinipullon? Mulla on yksi tuttu joka aina laittaa tuomani viinipullon kaappiin ja tarjoaa hanapakkauksesta lasin viiniä.
Tietty jos olisi miettinyt tarkkaan jonkun muun kunnon viinin juuri sille valmistamalleen ruoalle ja juotaisiin se eikä tuliainen niin se ok mutta kun tarjoaa halvinta kuraa hanasta...
Vierailija kirjoitti:
Avasiko ne sen viinipullon? Mulla on yksi tuttu joka aina laittaa tuomani viinipullon kaappiin ja tarjoaa hanapakkauksesta lasin viiniä.
Tietty jos olisi miettinyt tarkkaan jonkun muun kunnon viinin juuri sille valmistamalleen ruoalle ja juotaisiin se eikä tuliainen niin se ok mutta kun tarjoaa halvinta kuraa hanasta...
Joo, viini juotiin kyllä yhdessä. Ap :)
Oli kyllä ihan italialaista ruokakulttuuria siinä mielessä, että tortelliinit syödään parmesan-juuston ja mustapippurin kanssa Italiassakin. On sitten asia erikseen, jos sinut on oikein kutsuttu illalliselle, että sopiiko tuollaiset tarjoilut tilanteeseen.
Sain kerran kutsun kaverille lounaspöytään. Kaverilla oli pari leikki-ikäistä muksua ja vauva ja ilmeisesti vankat arkirutiinit. En ehtinyt kissaa sanoa, kun eteeni ilmestyi valmiiksi lautaselle laitettu, pilkottu ruoka-annos, pikkutilkka maitoa mukiin ja vielä kurottui käsi olkani yli truuttaamaan ketsuppia ruokaani. :D Sain siis saman palvelun kuin lapset. Myöhemmin kun sain omia, ymmärsin myös maitotilkan tarkoituksen. Eihän pikkulasten laseja kaadeta täyteen maitoa.
Huvitti kyllä, kun äitimoodi meni heittämällä "meillä on lounasvieras"-moodin edelle. :) Vauva-aika vielä.
Parasta pastaa on booboo-spagetti, sitä voisi tehdä ap:lle seuraavalla vierailulla.
Keitetään reilusti spagettia (yleensä vettä pitäisi olla kattilassa paljon, mutta ap haluaa varmaan, että ne spagetit takertuvat möykkyisekis keräksi, eli vettä vain sen verran, että spagetit peittyvät).
Sitten kuumennetaan mikrossa 200 grammaa voita ja 100 gramma ketsuppia. Sekoitetaan kaikki keskenään.
Ruuan kuuluu roiskua naamalle ja rinnuksille syötäessä.
Virheitä sattuu.
Minäkin 18-vuotiaana 80-luvulla tein avopuolisoni kanssa kutsumillemme illallisvieraille vihersalaattia. Siis pelkkää salaatinlehteä, kurkkua ja tomaattia. Olin siis kuullut, että salaatti on ihan hyvä ruoka tarjota.
Kyllä hävetti myöhemmin. En sitä silloin tajunnut, luulin olevani trendikäs ja vieraanvarainen.
Tuolloin olin itse todella pieniruokainen, joten en tajunnut yhtään, että salaattia pidettiin lähinnä alkuruokana.