Lue keskustelun säännöt.
#muovitonmaaliskuu
01.03.2018 |
Puoli seitsemän kutsuu nyt kaikki mukaan viettämään muovitonta maaliskuuta, koska:
1. Muovia tuotetaan järjettömiä määriä koko ajan
Muovia on tuotettu 1950-luvulta asti, kaikkiaan lähes 9 miljardia tonnia.
Joka sekunti tuotetaan 16 000 uutta muovipulloa ja joka minuutti pulloja ostetaan miljoona.
2. Muovi on kertakäyttöistä
95 prosenttia muovista käytetään vain kerran. Pidämme muovia itsestäänselvyytenä ja suhtaudumme siihen siksi aivan liian leväperäisesti.
3. Suuri osa muovista on nyt meressä
Kaikesta tuotetusta muovista suuri osa on luonnossa ja maailman merissä.
Joka vuosi satatuhatta merinisäkästä ja kilpikonnaa sekä yli miljoona merilintua kuolee syömäänsä muoviin.
Yhdeksällä kymmenestä maailman merilinnuista on muovia vatsassa. Jos jatkamme tähän tyyliin, vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja.
4. Muovi hajoaa erittäin hitaasti
Muovipussi säilyy meressä jopa 30 vuotta, muovipullo 450 vuotta ja ongensiima peräti 600 vuotta.
Hajotessaan muovista tulee mikromuovia, joka on edelleen ympäristöriski.
Siksi #muovitonmaaliskuu – kerro omat vinkkisi!
Puoli seitsemän herättelee koko maaliskuun ajan ajattelemaan muovia. Kerromme vinkkejä muovin välttämiseen ja kierrättämiseen. Esittelemme suomalaisia keksintöjä, joilla muovista päästään eroon.
Meidän jokaisen valinnoilla on merkitystä: mitä ostamme, mihin sen pakkaamme ja mitä teemme tuotteille käytön jälkeen.
Millaisia ajatuksia muovi sinussa herättää? Miten olet onnistunut vähentämään tai korvaamaan muovin arjessasi?
Tule mukaan kampanjaan somessa tunnisteilla #muovitonmaaliskuu ja #puoli7.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/01/maailmassa-ostetaan-miljoona-m…
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten käyttämä muovi ei joudu meriin, meitä on turha syyllistää kehitysmaiden touhuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteitä / tietoa kaupan paperipusseista?
Valmistukseen kuluu aivan tuhottomasti energiaa. Sama noissa vanupuikoissa joiden paperirunkoja joku kehuskeli. Mikä tahansa muovi on parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten käyttämä muovi ei joudu meriin, meitä on turha syyllistää kehitysmaiden touhuista.
Muoviroskat ongelma Suomen rannikolla
"Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.
“Tämähän nostattaa toki paljon kysymyksiä”, sanoo MARLIN -projektin projektipäällikkö Hanna Haaksi. “Tuloksesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaiset roskaisivat eniten, sillä myös merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeillä on voinut olla osuutta asiaan.”
Urbaaneilla kohderannoilla roskien lähteet on kuitenkin helppo jäljittää kaupunkiin. ” Turun ja Helsingin rannoilla roskat olivat lähinnä ulkoilijoiden jättämiä”, Haaksi sanoo. ” Take away – ja kertakäyttökulttuuri näkyy rannoilla selvästi.”
Suomessa seurattiin tutkimuksen ajan seitsemää erityyppistä kohderantaa Paraisissa, Kaarinassa, Turussa, Helsingissä, ja Kotkassa.
Yleisin roskatyyppi tunnistamaton muovi
Suomen rannikolta löytyi muita maita enemmän muoviroskaa. Jopa 75 prosenttia kerätyistä roskista oli muovia tai vaahtomuovia, kun koko projektin osalta luku oli lähempänä 60 prosenttia.
Suuri osa kerätystä muoviroskasta oli ollut meressä jo niin kauan, ettei sen alkuperäistä käyttötarkoitusta voinut enää tunnistaa. Muoviroska ei maannu hajotessaan, vaan pilkkoutuu Itämereen samanaiseksi mikroroskaksi kuin muihinkin meriin.
“Toistaiseksi roskaantumista ei olla kuitenkaan pidetty Itämeren alueella ongelmana, eikä roskaantumisen vähentämiseksi tehdä juuri mitään”, Haaksi sanoo.
Pihlajasaaren roskat jätettiin tutkimuksesta pois
Lokakuussa 2013 Suomen Luonto oli PSS ry:n mukana Pihlajasaaressa tutustumassa projektin rutiininomaiseen rantasiivouskertaan. Saarella siivousryhmää odotti valtava määrä rannalle ajautunutta lasikuitusilppua ja panoslankaa. Keräsimme sadan metrin rantaviivalta 18 jätesäkillistä roskaa.
Suomen Luonto selvitti roskan alkuperäksi Länsimetro -työmaan, jonka louhetta käytettiin Jätkäsaaren täyttömailla. Helsingin ympäristökeskus linjasi, että Pihlajasaaren roskaus rikkoi jätelakia ja, että vastuullisia olivat Helsingin rakennusvirasto ja Helsingin Satama.
PSS ry päätti jättää Pihlajasaaren syksyisen siivouskerran pois loppuraportin laskuista, sillä se olisi yksittäisenä tapauksena vääristänyt tilastoja.
Siivousvelvollisina Helsingin Rakennusvirasto ja Helsingin Satama kävivät syksyllä puhdistamassa Pihlajasaaren rannan. Tämän jälkeen PSS ry tai Suomen Luonto ei ole kuullut tapauksesta mitään.
“Olen lähettänyt kyselyitä Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, mutta vastausta ei ole kuulunut”, Haaksi sanoo.
Suomen Luonto jää seuraamaan asian etenemistä."
Lähde: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/muoviroskat-ongelma-suome…
Suomenlahden pohjoisrantaa pitkin kulkee merivirta länteen ja se tuo kaikki pietarilaisten Nevaan kippaamat roskat, saasteet ja ravinteet Suomen rannikolle. Nuo tuossa lainaamassasi uutisessa mainitut Jätkäsaaren työmaan roskat tai ulkoilijoiden jättämät roskat ovat sen rinnalla täysin marginaalinen juttu.
Käytän ympäristöystävällisiä Ecover- ja Method-merkkisiä siivous- ja pyykinpesuaineita. Niitä saa nykyään myös monista marketeista (sekä tietenkin netistä tilaamalla ja ns. ekokaupoista).
Tupakantumppi on maailman yleisen roska.
Täältä voi lukea aiheesta lisää:
https://yle.fi/uutiset/3-7945925
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten käyttämä muovi ei joudu meriin, meitä on turha syyllistää kehitysmaiden touhuista.
Muoviroskat ongelma Suomen rannikolla
"Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.
“Tämähän nostattaa toki paljon kysymyksiä”, sanoo MARLIN -projektin projektipäällikkö Hanna Haaksi. “Tuloksesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaiset roskaisivat eniten, sillä myös merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeillä on voinut olla osuutta asiaan.”
Urbaaneilla kohderannoilla roskien lähteet on kuitenkin helppo jäljittää kaupunkiin. ” Turun ja Helsingin rannoilla roskat olivat lähinnä ulkoilijoiden jättämiä”, Haaksi sanoo. ” Take away – ja kertakäyttökulttuuri näkyy rannoilla selvästi.”
Suomessa seurattiin tutkimuksen ajan seitsemää erityyppistä kohderantaa Paraisissa, Kaarinassa, Turussa, Helsingissä, ja Kotkassa.
Yleisin roskatyyppi tunnistamaton muovi
Suomen rannikolta löytyi muita maita enemmän muoviroskaa. Jopa 75 prosenttia kerätyistä roskista oli muovia tai vaahtomuovia, kun koko projektin osalta luku oli lähempänä 60 prosenttia.
Suuri osa kerätystä muoviroskasta oli ollut meressä jo niin kauan, ettei sen alkuperäistä käyttötarkoitusta voinut enää tunnistaa. Muoviroska ei maannu hajotessaan, vaan pilkkoutuu Itämereen samanaiseksi mikroroskaksi kuin muihinkin meriin.
“Toistaiseksi roskaantumista ei olla kuitenkaan pidetty Itämeren alueella ongelmana, eikä roskaantumisen vähentämiseksi tehdä juuri mitään”, Haaksi sanoo.
Pihlajasaaren roskat jätettiin tutkimuksesta pois
Lokakuussa 2013 Suomen Luonto oli PSS ry:n mukana Pihlajasaaressa tutustumassa projektin rutiininomaiseen rantasiivouskertaan. Saarella siivousryhmää odotti valtava määrä rannalle ajautunutta lasikuitusilppua ja panoslankaa. Keräsimme sadan metrin rantaviivalta 18 jätesäkillistä roskaa.
Suomen Luonto selvitti roskan alkuperäksi Länsimetro -työmaan, jonka louhetta käytettiin Jätkäsaaren täyttömailla. Helsingin ympäristökeskus linjasi, että Pihlajasaaren roskaus rikkoi jätelakia ja, että vastuullisia olivat Helsingin rakennusvirasto ja Helsingin Satama.
PSS ry päätti jättää Pihlajasaaren syksyisen siivouskerran pois loppuraportin laskuista, sillä se olisi yksittäisenä tapauksena vääristänyt tilastoja.
Siivousvelvollisina Helsingin Rakennusvirasto ja Helsingin Satama kävivät syksyllä puhdistamassa Pihlajasaaren rannan. Tämän jälkeen PSS ry tai Suomen Luonto ei ole kuullut tapauksesta mitään.
“Olen lähettänyt kyselyitä Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, mutta vastausta ei ole kuulunut”, Haaksi sanoo.
Suomen Luonto jää seuraamaan asian etenemistä."
Lähde: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/muoviroskat-ongelma-suome…
Suomenlahden pohjoisrantaa pitkin kulkee merivirta länteen ja se tuo kaikki pietarilaisten Nevaan kippaamat roskat, saasteet ja ravinteet Suomen rannikolle. Nuo tuossa lainaamassasi uutisessa mainitut Jätkäsaaren työmaan roskat tai ulkoilijoiden jättämät roskat ovat sen rinnalla täysin marginaalinen juttu.
Näissä unohtuu helposti suhteellisuus. Suomessa eniten muovijätettä päätyy vesistöihin tosiaan autonrenkaista. Parkkialueilta jne. ne saadaan helposti talteen, mutta laaja tieverkkomme ei olekaan niin helposti hoidettu. Yksi maailman pahimmista muovijätteiden meriin jouduttajista ovat muoviset vesipullot. Suomella on todellakin homma mallillaan. Haja-asutusalueiden käyttövesiä jne. voitaisiin vielä seuloa esim. lääkejäämistä yms. Kyllä ne ongelmat ovat aivan muualla. Mitä tulee Itämereen, niin kummasti aina unohtuu mainita, että tiettyjen maiden laivat myllyttävät muoviroskat ja dumppaavat suoraan mereen!
Laitan muoviroskat muovinkierrätysroskikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten käyttämä muovi ei joudu meriin, meitä on turha syyllistää kehitysmaiden touhuista.
Kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa valmistetaan todella monia tuotteita, joita me täällä Suomessa käytämme päivittäin, joten asia kuuluu myös meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras ratkaisu on ottaa kauppaan mukaan omat pienet pussit myös hedelmille. Joissakin ruokakaupoissa näitä noin parin euron kestohedelmäpusseja on myynnissä hedelmä- ja vihannesosastoilla.
Puuvillasta valmistettuja todellisia vesi ja resurssisyöppöjä. Hedelmillä on ihan luonnolliset pakkaukset joita kuoriksikin kutsutaan. Mitään pussukoita ei tarvita.
Jos ostat kerralla 20 omenaa, 10 sipulia ja 10 porkkanaa, niin kyllä ne on kätevämpi pakata johonkin kuin kuljettaa (ja punnitta) irrallaan. Kestopussin voi tehdä myös kierrätysmateriaalista, itse tein mummoni vanhasta, ohuesta verhosta jota oli heittämässä roskiin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö sen öljyn käyttö polttonesteessäkin lopettaa?
Käyttäkää muuta kuin yksityisautoa.
Jos sen käyttö polttoaineenakin lopetetaan, niin sitten se halpenee entisestään ja sitä poltetaan esimerkiksi energialaitoksissa.
Eli et aio vähentää turhaa autoiluasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö sen öljyn käyttö polttonesteessäkin lopettaa?
Käyttäkää muuta kuin yksityisautoa.
Jos sen käyttö polttoaineenakin lopetetaan, niin sitten se halpenee entisestään ja sitä poltetaan esimerkiksi energialaitoksissa.
Eli et aio vähentää turhaa autoiluasi?
Todennäköisesti en, koska en omista edes ajokorttia. :) Kunhan välillä tuon vähän realismia näihin juttuihin. Kuka tahansa energia-asioihin perehtynyt voi kertoa sinulle miten öljyn kanssa käy sitä mukaa kun siitä siirrytään ajoneuvoissa muihin käyttövoimiin. Kuten myös sen, miksi sähkönkulutusta tulee vähintää kaikkialla, mutta sähköautoilua tuleekin lisätä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras ratkaisu on ottaa kauppaan mukaan omat pienet pussit myös hedelmille. Joissakin ruokakaupoissa näitä noin parin euron kestohedelmäpusseja on myynnissä hedelmä- ja vihannesosastoilla.
Puuvillasta valmistettuja todellisia vesi ja resurssisyöppöjä. Hedelmillä on ihan luonnolliset pakkaukset joita kuoriksikin kutsutaan. Mitään pussukoita ei tarvita.
Jos ostat kerralla 20 omenaa, 10 sipulia ja 10 porkkanaa, niin kyllä ne on kätevämpi pakata johonkin kuin kuljettaa (ja punnitta) irrallaan. Kestopussin voi tehdä myös kierrätysmateriaalista, itse tein mummoni vanhasta, ohuesta verhosta jota oli heittämässä roskiin :)
Totta. Kommentoinkin vain noita kauppojen parin euron puuvillakasseja.
Vierailija kirjoitti:
Muovittomuus on kyllä tosi hankala toteuttaa, kun niin iso osa ruuista, lääkkeistä, hygieniatarvikkeista jne. pakataan muoviin. Muovin vähentäminen kyllä onnistuu kohtuu helpostikin, mutta totaalinen muovipaasto on hyvin hankala toteuttaa, tai ainakin siihen menee paljon aikaa (esim. ruuan ostaminen vaikeutuu).
En ole moneen vuoteen ostanut muovista shampoo- tai hoitoainepulloa. Käyn täyttämässä vanhat Ruohonjuuressa aina uudelleen ja uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palasaippuoita ja palashampoita voi ostaa myös ilman muovikääreitä.
Jotenkin tuntuu, että suurin vastuu muoviroskan vähentämisessä olisi tavaroiden valmistajilla ja pakkaajilla. Ei tällaista voi yksittäisen kuluttajan harteille vierittää, vaikka kuluttajan valinnoilla olisikin merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että suurin vastuu muoviroskan vähentämisessä olisi tavaroiden valmistajilla ja pakkaajilla. Ei tällaista voi yksittäisen kuluttajan harteille vierittää, vaikka kuluttajan valinnoilla olisikin merkitystä.
Eihän kuluttajalla saa nykyään olla minkäänlaista vastuuta yhtään mistään. Kyllä jonkun muun pitää hoitaa.
Kysyntään vastataan. Kuluttajalla on silloin se vastuu luoda se kysyntä johon tuottaja sitten vastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että suurin vastuu muoviroskan vähentämisessä olisi tavaroiden valmistajilla ja pakkaajilla. Ei tällaista voi yksittäisen kuluttajan harteille vierittää, vaikka kuluttajan valinnoilla olisikin merkitystä.
Eihän kuluttajalla saa nykyään olla minkäänlaista vastuuta yhtään mistään. Kyllä jonkun muun pitää hoitaa.
Kysyntään vastataan. Kuluttajalla on silloin se vastuu luoda se kysyntä johon tuottaja sitten vastaa.
Muotoilin tökerösti. Tavaroiden valmistajilla on vastuuta esim. sikäli, että mielestäni tavaroita usein ylipakataan. Esimerkiksi pahvisen muropaketin sisällä on vielä muovipussi, jossa murot ovat.
Maksaako ne kaupan biohajoavat hedelmäpussit jotain?
Käyttäjä4478 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muovittomuus on kyllä tosi hankala toteuttaa, kun niin iso osa ruuista, lääkkeistä, hygieniatarvikkeista jne. pakataan muoviin. Muovin vähentäminen kyllä onnistuu kohtuu helpostikin, mutta totaalinen muovipaasto on hyvin hankala toteuttaa, tai ainakin siihen menee paljon aikaa (esim. ruuan ostaminen vaikeutuu).
En ole moneen vuoteen ostanut muovista shampoo- tai hoitoainepulloa. Käyn täyttämässä vanhat Ruohonjuuressa aina uudelleen ja uudelleen.
Kävellen tietysti. Kai tiedät, ettei shampoota, eikä hoitoainetta tarvita mihinkään, vaan hiukset tottuvat nopeasti vesipesuun?
Tai lääkkeissä.