Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ja lapsi kävivät. Minulle tuli siitäkin aivan hirveä psyykkinen pahoinvointi. Mitä tämä oikein on? Auttakaa!
25.02.2018 |
Mies siis asuu lasten kanssa, koska minä olin lapsuuteni psyykkisesti pahoinvoiva ja se kiellettiin. Siis kukaan ei hyväksynyt asiaa, joten koitin voida niin hyvin kuin osasin. Hankin lapsiakin ja perheen, mutta siellä asiat eivät enää sujuneet lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja muutin pois. Joku äskettäin hienosti oivalsikin, että pakenen tavallaan jotain itsessäni, ja se on varmasti totta.
Tänään mies tuli käymään lapsen kanssa (lapsen aloitteesta) luonani, ja käynti meni ihan hyvin, tosin pientä päänsärkyä tunsin jo sen aikana, mutta heidän lähdettyään mulle tuli taas kerran todella paha olo. Päänsärkyä, oksennuttaa, aivan kuin tuntisin nyt sitä kuvotusta, jota äitini aiheutti minussa pienenä, ja jota ei saanut näyttää. Voiko se olla mahdollista, että se on sitä, siis juontuu siitä?
Koska miestä ja lasta vastaan persoonina minulla ei ollut mitään, mutta jokin siinä, että tilaani vain tullaan nostaa nyt tällaista pintaan, vaikka koitan ajatella, että pitäisihän sen nyt olla aivan normaalia, että tullaan ja että käyvät ja lapsikin sitä varmasti tarvitsee.
Mulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaista oloa.
Hankalaa, koska en haluaisi torjua heitä, mutta tämä olo on huono!
Kommentit (516)
Tajuan vasta nyt, että olin lapsuudessani psyykkisesti pahoinvoiva, eikä kukaan kestänyt sitä, eikä käsittänyt sitä, eikä välittänyt oloistani. Aina piti teeskennellä hyvinvoivaa ja itseasiassa jaksoinkin. Mutta sitä pahoinvointia ois kuulunut saada osoittaa ja saada siihen apua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIVIKISSA-ALERT. Älkää ruokkiko peikkoa
Vierailija kirjoitti:
Otin päänsärkyyn Panacodin ja tulehduskipulääkkeen, mutta se ei lopu :'(
ap
Älähän hättäile. Ootapa nyt ensiksi se puol tuntia ennenkuin se särkylääkkeen vaikutus alkaa.
Psyykkiseen pahoinvointiin ei oteta Panadolia. Otetaan ne psykiatrin määräämät lääkkeet ja toivotaan, että lapsi saa uuden äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alotas nyt ihan alusta
Lyhyesti sanottuna sain psyykkistä alkuperää olevan pahoinvointireaktion miehen ja lapsen käytyä luonani ja tajuan tämän olevan epänormaalia ja huono asia. Vaikutan varmasti kamalalta ihmiseltä, mutta vannon, ettei tämä ole tietoista.
En voi sanoa heille, etten enää voi nähdä heitä, koska heistä tämä on varmasti täysin epäymmärrettävää. Että tekosyy, sille, etten halua olla heille ystävällinen hyvä ja niin edelleen. Vaikka haluaisin, mutta sitten aloin voida todella pahoin. Tiedän, miten hirveältä tämä kuulostaa.
ap
Vedän itse yhtäläisyysviivat lapsuuden pidätellyn psyykkisen pahoinvoinnin ja tämän välille.
En vain tiedä mistä saisin apua, kun en silloinkaan saanut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KIVIKISSA-ALERT. Älkää ruokkiko peikkoa
Tuo hälytys pitäisi saada näkyviin jo pääsivulle...! Aika usein aloitukset kyllä tunnistaa jo otsikosta.
Ihan ilahduin kun he olivat tulossa, mutta silti tämä päättyi näin, huonoon oloon.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pidätelty psyykkinen pahoinvointi esti minua itseäni ymmärtämästä omaa parastani.
ap
Kuulostaa kyllä hirveältä tilanteelta. Oletko harkinnut/käytkö/oletko joskus käynyt puhumassa ammattiauttajalle (terapeutille,psykologille) asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä saa miestä ymmärtämään, että tämmöinen on tilanne. Mies epäilee minun toimivan tahallisesti. Vaikka yrittäisikin ymmärtää. En voi moittia siitä, mutta silti tosi hankalaa. Näin ollen hän pitää sitä lapsille optiona, että minä osallistun.
ap
Oot kai terapiassa? Jos et, mene terkkariin heti huomenna ja kerro siellä nuo tuntemukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä hirveältä tilanteelta. Oletko harkinnut/käytkö/oletko joskus käynyt puhumassa ammattiauttajalle (terapeutille,psykologille) asiasta?
Kyllä, olen hakenut apua omaan masennukseeni nuorempana ja nyt perhetilanteen eskaloituessa menin terapiaan uudelleen. Se tätä prosessin syvenemistä tavallaan edistääkin. Eli paranemista, mutta ilmeisesti tässä vaiheessa alan oireilla näin, kun mun ei ole enää pakko pidätellä sitä, mitä tunnen. :'(
ap
Vierailija kirjoitti:
Oot kai terapiassa? Jos et, mene terkkariin heti huomenna ja kerro siellä nuo tuntemukset.
Mulla ois ollut eka aika psykiatrian polille tiistaina, mutta siirsin sitä, kun olen koko viikon töissä :/
Mutta ainakin olisin pääsemässä järeämmän avun piiriin. Täytyy tietenkin ottaa tämä puheeksi siellä, vaikka pelottakin, ettei kukaan ymmärrä.
ap
Pahinta on kun ei kukaan ymmärrä, enkä voi edes moittia muita siitä.
ap
Itse olet asiasi sössinyt. Deal with it.
Ehkä soitan työterveyshoitajalle, hän on mun tuki ja turvani ennen kuin pääsen sinne polille. Ei ole kyllä montaa hetkeä ensi viikolla että pääsisin hänellekään, mutta ehkä silti joustavammin. Tää on ihan karmeaa, minuthan tässä vain tuomitaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olet asiasi sössinyt. Deal with it.
En ole. Jos lapsi pidättelee pahoinvointiaan, jotta aikuisilla ois hyvä olla, niin ei ole milloinkaan ollut oma vikani.
ap
Alue: Aihe vapaa
Otin päänsärkyyn Panacodin ja tulehduskipulääkkeen, mutta se ei lopu :'(
ap