Kysymys naisille: mies karvaisena vai ilman karvoja?
Kommentit (33)
Jännä juttu, mutta mulla on maku muuttunut iän myötä. Nuorena ajattelin, että karvat on ihan kaameita. Piti olla poikamaisen sileä, ei rintakarvoja ainakaan. Mutta nyt yli kolmikymppisenä kiehtoo enemmän se, että miehellä on karvaa. On paljon miehekkäämpi ja seksikkäämpi niin.
Ollaan oltu oman miehen kanssa jo inttiajoisa asti yhdessä, joten karvoja on kasvanut ja mies muuttunut ajan kuluessa :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin nuorena erään talven. Aina tavatessamme miehellä siis pitkähihainen pusero. Kun ekan kerran mentiin sänkyyn ja riisutui niin olisin halunnut lähteä pois. Siis oikeasti sillä kasvoi ruohikko selässä!!! Jäin mutta koko panon ajan mietin vain minne laitan käteni etten edes vahingossa koske selkään. Seurustelu loppui siihen.
Tuli mieleen luokkakaveri. Amitsussa oli niin karvainen jätkä että sillä oli turkki. Hän seurusteli silloin oikeasti tosi hyvännäköisen naisen kanssa. Sitä naista ei selkeesti karvaisuus haitannut. Voin kuvitella minkälainen elävä hiomapaperi jos niin karvaisella sänkivaihe. Auts!
Karvoista vielä. Yksi jätkä väittää että oli törmännyt naiseen jonka karvat oli kun 70 luvun pitkähiuksisen permanentti jalkojen välissä. Selitti että sormi katosi ja vasta kun ranne alkoi upota niin tunsi tiedätte minkä.
Se miksi nauroin ääneen oli kun jätkä jatkoi että karvat onneksi painuu sivuun.
Minä taisin nähdä tällaisen turkkimiehen uimahallissa. Selkäkarvat liehuivat vedessä kuin meriruoho, pitkälle yli 10 cm. Oli aikamoinen karhu, hui.
Karvat. On silti kiva että siistii tiettyjä alueita, ettei ole kuin viidakossa.
Sellaisena kun tuntee olonsa hyväksi.
Karvoilla ehdottomasti. Parta- tai munakarvat on oikeastaan ihan sama, mutta rinta- ja napakarvat on iso turn on, niitä ei saa ajaa.
Mieluiten aika luonnollinen, oli luonnostaan karvainen tai ei. Partaa ja tukkaa on sopivaa tietysti edes vähän siistiä, samoin alapäätä ja kainaloita jos kasvusto on luonnontilassa todella tuuhea ja karvat pitkiä. Selkäkarvoja monet naiset inhoavat jostain syystä. Mikä selkäkarvoissa on hirveämpää kuin rinta-, vatsa- tai reisikarvoissa? Onko sekin hirveää jos pakarat ovat karvaiset vai pitääkö niistäkin karvat poistaa? Eihän selkäkarvoja saa edes itse ajeltua kunnolla, pitäisi käydä jossain vahauksissa.
Karvoilla. En tykkää jos mies sheivaa! Ei selkäkarvoja kovin paljon ainakaan mutta käsivarret, jalat, rinta ja mahakarvat, tykkään! Saa olla pitkät hiukset ja partaa. Mielummin tuuhea kuin pujoparta. Häpykarvojen suhteen pidän luonnollisesta!
Karvoitus ei ole mulle kynnyakysymys, mutta voishan siinä vähän totuttelemista olla, jos olis täysin karvaton tai ihan mahdottoman karvainen, mutta tottuisin kuitenkin varmasti.
Olen itse pieni ja karvaton, joten miehen pitää olla iso ja karvainen.
Karvaisena paras! Naurattaa vieläkin, kun seurustelun alkuaikoina mies oli eräänä päivänä ajellut kaikki karvat ja minä olin kauhuissani, huusin vaan eeeiih mitä olet mennyt tekemään ja mies meni ihan noloksi ja sanoi luulleensa että karvattomuus on seksikästä....... Hän oli piikikäs pitkään kasvattaessaan karvoja takaisin.
Ai, että rintakarvat on niin kuumat :)
Tuli mieleen luokkakaveri. Amitsussa oli niin karvainen jätkä että sillä oli turkki. Hän seurusteli silloin oikeasti tosi hyvännäköisen naisen kanssa. Sitä naista ei selkeesti karvaisuus haitannut. Voin kuvitella minkälainen elävä hiomapaperi jos niin karvaisella sänkivaihe. Auts!
Karvoista vielä. Yksi jätkä väittää että oli törmännyt naiseen jonka karvat oli kun 70 luvun pitkähiuksisen permanentti jalkojen välissä. Selitti että sormi katosi ja vasta kun ranne alkoi upota niin tunsi tiedätte minkä.
Se miksi nauroin ääneen oli kun jätkä jatkoi että karvat onneksi painuu sivuun.