Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ihmisiä ovat nämä "ihastuksia tulee ja menee"-tyypit?
21.02.2018 |
Minulle ei ainakaan mitään ihastuksia tule ja mene. Ei ole koskaan tullut, parisuhteessa etenkään. Ihmiset ilmeisesti kokevat sanan "ihastuminen" todella eri lailla. Jos ihastun, se ei mitenkään vaan mene ohi, se on mulle vakava tunnetila. En kyllä tunne ketään sellaista, jotka jatkuvasti vaan ihastuvat vaikka lyhtypylvääseen, niinkuin nämä "ihastuksia tulee ja menee"- ihmiset.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Selvensi kyllä hieman asiaa. Toisille ihastuminen ei siis oikeasti ole varsinaista tunnetta toista ihmistä kohtaan, vaan joku kutkuttava haihatelma tai fantasia ventovieraasta ihmisestä, jota ajatellaan aikansa omaksi iloksi ja lopetetaan, kun halutaan tehdä niin. Ap
Ihailua ja fyysistä vetovoimaa siis.
Minä en kyllä tee sitä omaksi iloksi enkä voi lopettaa kun haluan. Jos en olisi parisuhteessa, tutustuisin paremmin ja haluaisin seksiä. Mutta minusta silti se tulee ja menee. Saattaa kestää vaikka vuoden mutta joskus se kuitenkin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Selvensi kyllä hieman asiaa. Toisille ihastuminen ei siis oikeasti ole varsinaista tunnetta toista ihmistä kohtaan, vaan joku kutkuttava haihatelma tai fantasia ventovieraasta ihmisestä, jota ajatellaan aikansa omaksi iloksi ja lopetetaan, kun halutaan tehdä niin. Ap
Ei se ihan siihen lopu kun haluaisi. Yleensä se loppuu kun lakkaa törmäämästä ihmiseen, toinen esim. vaihtaa työtä tai sitten siihen että henkilöstä tulee esiin niitä samoja arkisia tylsiä piirteitä mitä omassa parisuhteessakin on. Lakkaa näkemästä ruusunpunaisten lasien läpi. Aina se johonkin loppuu. Sama kuin se että menisit yhteen ihastuksen kanssa, niin siinäkin se harhaisin ja puusilmäisin rakastuminen haihtuu parin vuoden jälkeen viimeistään. Ei se ole mitään aitoa rakkautta, kun se perustuu enemmän omiin haaveisiin kuin siihen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
Pannaanko joskus? Minkä ikäinen olet?
Voidaan mahdollisesti panna. Pitäisi ensin tavata ja päättää sitten. Olen päälle kolmekymppinen.
Mä oon myös päälle kolmekymppinen. Missä päin asut?
Vierailija kirjoitti:
Olenko romanttinen ja epärealistinen, kun ajattelen, että semmoiseen aitoon, kypsään parisuhteeseen kuuluu että ei enää "ihastuksia tule ja mene" kuin parikymppisenä?
Tai jos tällaisessa vakaassa liitossa tulee ihastumisia, niin ne olisivat sitten merkki myös jostain kriisistä?
(Tarkoitan ihastuksella tässä semmoista romanttista ja seksuaalissävyistä tunnetta, johon liittyi halu tutustua häneen, viettää paljon aikaa yhdessä, harrastaa seksiä, yleensäkin nähdä että ko. henkilö nousee muiden "yläpuolelle".)
Vähän, joo. Voihan tuo sulle toimia, mutta en kannusta lähtemään elämään sillä periaatteella, että odotat tunteidesi toimivan sillä tavalla kuin olisi ideaalista ja jos ei toteudu, asiat on pielessä. Kannattaa ennemmin suunnitella elämää niin, että tavalliset ja ennakoitavat ilmiöt jotka eivät ole täysin hallinnassasi eivät välittömästi pilaa kuvioitasi.
Tunteet ja ajatukset eivät koskaan tule olemaan täysin kontrolloitavissasi. Jos lähtökohtaisesti et hyväksy tunteita tai ajatuksia jotka sinulle tulevat, voit ainoastaan yrittää kieltää ne. Fiksumpi tapa on tunnustaa ja käsitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
En usko, jos miettisit esim puoli vuotta päivittäin jotain tiettyä kohdetta niin sitten.
Pillua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko romanttinen ja epärealistinen, kun ajattelen, että semmoiseen aitoon, kypsään parisuhteeseen kuuluu että ei enää "ihastuksia tule ja mene" kuin parikymppisenä?
Tai jos tällaisessa vakaassa liitossa tulee ihastumisia, niin ne olisivat sitten merkki myös jostain kriisistä?
(Tarkoitan ihastuksella tässä semmoista romanttista ja seksuaalissävyistä tunnetta, johon liittyi halu tutustua häneen, viettää paljon aikaa yhdessä, harrastaa seksiä, yleensäkin nähdä että ko. henkilö nousee muiden "yläpuolelle".)
Kyllä mä olen ihan samaa mieltä. Jos oikeita tunteita toista kohtaan tulee ja todellinen halu olla tämän toisen seurassa, omassa suhteessa ei ole kaikki kunnossa. Mutta nyt puhutaan siis ihastumisesta, eikä "ihastumisesta".
No niitä kriisejäkin kattokaas tulee ja menee pitkässä suhteessa. Siinä sitä vaan rämmitään. Ylämäki, alamäki, ylämäki... sellasta se nyt vaan on kun on päättäny pysyä jonkun kanssa.
Tarkotitiko ap nyt sitä että sinä et parisuhteessa ollessa ihastu kehenkään toiseen ja uskot siksi olevasi ns. parempi ihminen ja moralisoit niitä jotka ihastuu? Vai että nuo ihastujat on huonoja ihmisiä siksi, koska heidän ihastuksensa kestävät selvästi lyhyen aikaa, kun "niitä vain tulee ja menee" ja he eivät tosissaan ihastu?
Mielestäni on täysin normaalia että normaali empaattinen ja tunteellinen ihminen ihastuu myös muihin kuin omaan kumppaniinsa. Aika tunnekylmä saa olla jos ei ikinä ihastu kehenkään muuhun. Ihastumistakin on monenlaista ja siihen ei tarvi kuulua seksuaalista himoa ollenkaan. Olisi siis suorastaan outoa ja epänormaalia jos ei aina välillä tykkäisi jostain niin paljon, että sen voi laskea jo ihastumiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
En usko, jos miettisit esim puoli vuotta päivittäin jotain tiettyä kohdetta niin sitten.
Pillua?
Jep!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
Pannaanko joskus? Minkä ikäinen olet?
Voidaan mahdollisesti panna. Pitäisi ensin tavata ja päättää sitten. Olen päälle kolmekymppinen.
Mä oon myös päälle kolmekymppinen. Missä päin asut?
Helsingissä. Missäpäin sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
Pannaanko joskus? Minkä ikäinen olet?
Voidaan mahdollisesti panna. Pitäisi ensin tavata ja päättää sitten. Olen päälle kolmekymppinen.
Mä oon myös päälle kolmekymppinen. Missä päin asut?
Helsingissä. Missäpäin sinä?
Sama :D missä päin helsinkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
Pannaanko joskus? Minkä ikäinen olet?
Voidaan mahdollisesti panna. Pitäisi ensin tavata ja päättää sitten. Olen päälle kolmekymppinen.
Mä oon myös päälle kolmekymppinen. Missä päin asut?
Helsingissä. Missäpäin sinä?
Sama :D missä päin helsinkiä?
Laitatko spostia tähän, niin voidaan jatkaa :)
jofin(at)luukku.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä aloittaja kirkkainta kruunua saa, vaikka kuinka täällä huutelisit!!!!! :D
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on sitä häilyväisyyttä että omien hetkellisten tunteiden mukaan lopetetaan suhteita ja erotaan. En mä nyt sen takia heitä hyvää miestä, parasta kaveriani ja lasteni isää menemään että törmään johonkin tyyppiin joka saa hormonit hyrräämään. Nää ehdottomat on varmaan niitä tyyppejä jotka vaihtaa parin vuoden välein.
Sä oot ap psykopaatti. Et kykene oikeasti tuntemaan mitään etkä rakastamaan ketään.
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se verrattavissa tähän mun tunteeseen, että haluaisin panna tosi helposti eri naisia.
Pannaanko joskus? Minkä ikäinen olet?
Voidaan mahdollisesti panna. Pitäisi ensin tavata ja päättää sitten. Olen päälle kolmekymppinen.
Mä oon myös päälle kolmekymppinen. Missä päin asut?
Helsingissä. Missäpäin sinä?
Sama :D missä päin helsinkiä?
Laitatko spostia tähän, niin voidaan jatkaa :)
jofin(at)luukku.com
Laitan :)
Vierailija kirjoitti:
Olenko romanttinen ja epärealistinen, kun ajattelen, että semmoiseen aitoon, kypsään parisuhteeseen kuuluu että ei enää "ihastuksia tule ja mene" kuin parikymppisenä?
Tai jos tällaisessa vakaassa liitossa tulee ihastumisia, niin ne olisivat sitten merkki myös jostain kriisistä?
(Tarkoitan ihastuksella tässä semmoista romanttista ja seksuaalissävyistä tunnetta, johon liittyi halu tutustua häneen, viettää paljon aikaa yhdessä, harrastaa seksiä, yleensäkin nähdä että ko. henkilö nousee muiden "yläpuolelle".)
Minusta asia on miltei päinvastoin. Suhteen alkuhuumassa ja etenkin ensimmäisten parisuhteiden aikana on aivan tavallista olla pelkästään toisen pauloissa. Ehkä vähän naiivisti ajatella, että me olemme olleet Maccen kanssa jo kolme vuotta yhdessä, enkä pystyisi koskaan ajatella ketään muuta. Jos alkuhuumavuosien aikana, kun uutuudenviehätys ja vetovoima toista kohtaan ovat voimakkaimmillaan, ihastuu herkästi muihin, ei se minusta lupaa kovin hyvää jatkoa suhteelle. Mutta sitten, kun ollaan vuosikymmeniä yhdessä, nähdään elämää. Tiedän monia +60 -pareja, jotka suhtautuvat lempeydellä ja huumorillakin puolisoidensa tunne-elämään. Ikä tuo usein pilkettä silmäkulmaan. Enkä tarkoita tällä pettämistä tai sen hyväksymistä. Kun on nähnyt, kuinka puoliso on pysynyt rinnalla läpi vaikeiden vuosien, sairauksien, talousongelmien ym., ja tuntee tämän valtavan rakkauden, ei jaksa enää pahoittaa mieltänsä siitä, jos puoliso punastuu viehättävän harrastuskaverin kanssa puhuessaan. Elämänkokemus ja yhteiset vuodet tuovat perspektiiviä, inhimillisyyttä. Ei tätä elämää kannata ottaa liian ryppyotsaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olenko romanttinen ja epärealistinen, kun ajattelen, että semmoiseen aitoon, kypsään parisuhteeseen kuuluu että ei enää "ihastuksia tule ja mene" kuin parikymppisenä?
Tai jos tällaisessa vakaassa liitossa tulee ihastumisia, niin ne olisivat sitten merkki myös jostain kriisistä?
(Tarkoitan ihastuksella tässä semmoista romanttista ja seksuaalissävyistä tunnetta, johon liittyi halu tutustua häneen, viettää paljon aikaa yhdessä, harrastaa seksiä, yleensäkin nähdä että ko. henkilö nousee muiden "yläpuolelle".)
Parikymppisenä ihastuin huonosti, sen sijaan olin syvästi rakastunut.
Kyllä mä olen ihan samaa mieltä. Jos oikeita tunteita toista kohtaan tulee ja todellinen halu olla tämän toisen seurassa, omassa suhteessa ei ole kaikki kunnossa. Mutta nyt puhutaan siis ihastumisesta, eikä "ihastumisesta".