Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ihmisiä ovat nämä "ihastuksia tulee ja menee"-tyypit?
21.02.2018 |
Minulle ei ainakaan mitään ihastuksia tule ja mene. Ei ole koskaan tullut, parisuhteessa etenkään. Ihmiset ilmeisesti kokevat sanan "ihastuminen" todella eri lailla. Jos ihastun, se ei mitenkään vaan mene ohi, se on mulle vakava tunnetila. En kyllä tunne ketään sellaista, jotka jatkuvasti vaan ihastuvat vaikka lyhtypylvääseen, niinkuin nämä "ihastuksia tulee ja menee"- ihmiset.
Kommentit (124)
Itse vihaan sitä että kun ihastun, ihastus kestää todella pitkään ja on ihan järjetön. Ihastun usein ihmisiin, joihin mulla ei ole mitään mahdollisuuksia (opettajiin, varattuihin, mua 30 vuotta vanhempiin, jopa fiktiivisiin tv-hahmoihin)
No tällä hetkellä oon kyllä ihastunut erääseen työn kautta tuttuun mieheen, joka periaatteessa ei ole mikään naurettava ihastuksen kohde, koska on mun ikäinen ja ei tietääkseni ole suhteessa. Se vaan, että meidän välillä on joku ihme jännite ja oon huomannut, että tää mies tuntuu suuttuvan mulle jos en moikkaa häntä ja selkeästi hän odottaa mun hakeutuvan hänen seuraansa, jos en sitä tee, niin loukkaantuu ja ei varmana puhu mulle mitään. Sitte seuraavalla kerralla ku nähään oon hirmu miellyttämisen haluinen ku en kestä sen välttelyä ja sitten se onkin taas innokkaana mun seurassa. Ja mä taas ilahdun, mutta kohta se sitt taas välttelee mua kun en sanonukaa sille mitää aamulla väsyneenä tavatessamme. Inhottavaa, en jaksais tämmöstä mutta jostain syystä en pääse ihastuksesta yli ja tämmöstä se on ollu koko mun elämä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Otan minä. 20 vuotta samaa touhua entistäkin surkeamman kuuloista. Mun unelma uskollisesti rakkaudesta oli äsken vielä savuava raunio. Sunlaisten kirjoitukset on sille syövyttävää happoa. Pihinä kuuluu varmaan sinne asti.
Voi sua :( Mutta ihmiset on erilaisia, jos sinusta tuntuu pahalta ja jopa pettämiseltä muiden ajattelu, niin usko pois, ei se sitä ole kaikille. Sinä saat ihan vapaasti ajatella vai yhtä ihmistä, se on ihan yhtä oikein! Koen että minä ja mieheni ollaan uskollisia toisillemme (myös monta vuosikymmentä avioliittoa takana), vaikka muitakin ajateltaisiin. Ei ole multa pois jos mies ajattelee jotakuta muuta, kunhan on mun kanssa ja antaa mulle seksiä :) nim. merk. uskovainen pariskunta
Vierailija kirjoitti:
Itse vihaan sitä että kun ihastun, ihastus kestää todella pitkään ja on ihan järjetön. Ihastun usein ihmisiin, joihin mulla ei ole mitään mahdollisuuksia (opettajiin, varattuihin, mua 30 vuotta vanhempiin, jopa fiktiivisiin tv-hahmoihin)
No tällä hetkellä oon kyllä ihastunut erääseen työn kautta tuttuun mieheen, joka periaatteessa ei ole mikään naurettava ihastuksen kohde, koska on mun ikäinen ja ei tietääkseni ole suhteessa. Se vaan, että meidän välillä on joku ihme jännite ja oon huomannut, että tää mies tuntuu suuttuvan mulle jos en moikkaa häntä ja selkeästi hän odottaa mun hakeutuvan hänen seuraansa, jos en sitä tee, niin loukkaantuu ja ei varmana puhu mulle mitään. Sitte seuraavalla kerralla ku nähään oon hirmu miellyttämisen haluinen ku en kestä sen välttelyä ja sitten se onkin taas innokkaana mun seurassa. Ja mä taas ilahdun, mutta kohta se sitt taas välttelee mua kun en sanonukaa sille mitää aamulla väsyneenä tavatessamme. Inhottavaa, en jaksais tämmöstä mutta jostain syystä en pääse ihastuksesta yli ja tämmöstä se on ollu koko mun elämä :(
Kuulostaa hiukkasen pakkomielteiltä. (En ilkeile.)
Vierailija kirjoitti:
Itse vihaan sitä että kun ihastun, ihastus kestää todella pitkään ja on ihan järjetön. Ihastun usein ihmisiin, joihin mulla ei ole mitään mahdollisuuksia (opettajiin, varattuihin, mua 30 vuotta vanhempiin, jopa fiktiivisiin tv-hahmoihin)
No tällä hetkellä oon kyllä ihastunut erääseen työn kautta tuttuun mieheen, joka periaatteessa ei ole mikään naurettava ihastuksen kohde, koska on mun ikäinen ja ei tietääkseni ole suhteessa. Se vaan, että meidän välillä on joku ihme jännite ja oon huomannut, että tää mies tuntuu suuttuvan mulle jos en moikkaa häntä ja selkeästi hän odottaa mun hakeutuvan hänen seuraansa, jos en sitä tee, niin loukkaantuu ja ei varmana puhu mulle mitään. Sitte seuraavalla kerralla ku nähään oon hirmu miellyttämisen haluinen ku en kestä sen välttelyä ja sitten se onkin taas innokkaana mun seurassa. Ja mä taas ilahdun, mutta kohta se sitt taas välttelee mua kun en sanonukaa sille mitää aamulla väsyneenä tavatessamme. Inhottavaa, en jaksais tämmöstä mutta jostain syystä en pääse ihastuksesta yli ja tämmöstä se on ollu koko mun elämä :(
Valitettavasti ei kuuolosta terveeltä tuon miehen käytös, koita kuitenkin päästä yli. Voi olla sairaalloisen takertuva tai mustasukkainen, tai muuten vain neuroottinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Otan minä. 20 vuotta samaa touhua entistäkin surkeamman kuuloista. Mun unelma uskollisesti rakkaudesta oli äsken vielä savuava raunio. Sunlaisten kirjoitukset on sille syövyttävää happoa. Pihinä kuuluu varmaan sinne asti.
Voi sua :( Mutta ihmiset on erilaisia, jos sinusta tuntuu pahalta ja jopa pettämiseltä muiden ajattelu, niin usko pois, ei se sitä ole kaikille. Sinä saat ihan vapaasti ajatella vai yhtä ihmistä, se on ihan yhtä oikein! Koen että minä ja mieheni ollaan uskollisia toisillemme (myös monta vuosikymmentä avioliittoa takana), vaikka muitakin ajateltaisiin. Ei ole multa pois jos mies ajattelee jotakuta muuta, kunhan on mun kanssa ja antaa mulle seksiä :) nim. merk. uskovainen pariskunta
Niin, minä ymmärrän teitä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. En ole idiootti. Se tässä surua aiheuttaa kun oivaltaa olevansa niin erilainen kuin muut. Myös hieman inhottaa kuinka monen aviovuodetta sitä on ollut ajatuskuplana piristämässä. Ehkä täytyy alkaa välttelemään katsekontaktia myös pitkässä liitossa olevien, päällisin puolin uskollisilta vaikuttavien miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ihastun herkästi. Ja olen aina ihastunut.
Olen yli 40v, olen ollut naimisissa yli 20v, aina täysin uskollinen miehelleni. Ihastukset tosiaan tulevat ja menevät. Ei niitä kannata murehtia, voimakaskin ihastumisen tunne katoaa aikanaan. Ja minusta se on tietynlainen elämän suola. On kiva, että on ihmisiä, joista pitää. Ja minulla ihastuminen syntyy aina tietynlaisesta vastavuoroisen kiinnostuksen kokemisesta, joten ainahan se on jollain tavalla itsetuntoa nostava kokemus. Jolla ei kuitenkaan ole todellisuudessa yhtään mitään merkitystä.
Ihastumisesta ei kuitenkaan varattu minusta koskaan kertoa ihastumisen kohteelle, eikä muutenkaan tehdä mitään asian eteen.
Tuo on ihan totta että ihastuminen on elämän suola. Itse ajattelen myös näin jo olen jo pian nelikymppinen enkä mikään teini. Ihastuneena tuntee olevansa oikeasti elossa ja koko elämä muuttu ihanaksi. Eikä se tarkoita sitä että niiden ihastusten kanssa harrastetaan seksiä. Ehei. En harrasta koskaan ja useimpien kanssa ei tee edes mieli harrastaa, he ovat vain muuten ihastuttavia.
Tässä ketjussa näyttää olevan useita jolle ihastuminen näyttää merkitsevän lähinnä vastustamatonta seksuaalista himoa, joka aiheuttaa välittömän vaatteiden riisumisen ja seksuaalisen kanssakäymisen heti kun ihastusta menee vahingossa hipaisemaan vaikka ohi kulkiessaan. Ymmärrän kyllä tuolta pohjalta miksi teistä toisiin ihmisiin ihastuminen parisuhteessa on maailman kauhein asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläasteelaisia.
Asteelaisia XDD mikä v##un logiikka tuossa ylimääräisessä e:ssä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Otan minä. 20 vuotta samaa touhua entistäkin surkeamman kuuloista. Mun unelma uskollisesti rakkaudesta oli äsken vielä savuava raunio. Sunlaisten kirjoitukset on sille syövyttävää happoa. Pihinä kuuluu varmaan sinne asti.
Voi sua :( Mutta ihmiset on erilaisia, jos sinusta tuntuu pahalta ja jopa pettämiseltä muiden ajattelu, niin usko pois, ei se sitä ole kaikille. Sinä saat ihan vapaasti ajatella vai yhtä ihmistä, se on ihan yhtä oikein! Koen että minä ja mieheni ollaan uskollisia toisillemme (myös monta vuosikymmentä avioliittoa takana), vaikka muitakin ajateltaisiin. Ei ole multa pois jos mies ajattelee jotakuta muuta, kunhan on mun kanssa ja antaa mulle seksiä :) nim. merk. uskovainen pariskunta
Niin, minä ymmärrän teitä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. En ole idiootti. Se tässä surua aiheuttaa kun oivaltaa olevansa niin erilainen kuin muut. Myös hieman inhottaa kuinka monen aviovuodetta sitä on ollut ajatuskuplana piristämässä. Ehkä täytyy alkaa välttelemään katsekontaktia myös pitkässä liitossa olevien, päällisin puolin uskollisilta vaikuttavien miesten kanssa.
Aviovuode XDDDD Tekeekö joku helv#tin avioliitto jo sängynkin pyhäksi XD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Otan minä. 20 vuotta samaa touhua entistäkin surkeamman kuuloista. Mun unelma uskollisesti rakkaudesta oli äsken vielä savuava raunio. Sunlaisten kirjoitukset on sille syövyttävää happoa. Pihinä kuuluu varmaan sinne asti.
Voi sua :( Mutta ihmiset on erilaisia, jos sinusta tuntuu pahalta ja jopa pettämiseltä muiden ajattelu, niin usko pois, ei se sitä ole kaikille. Sinä saat ihan vapaasti ajatella vai yhtä ihmistä, se on ihan yhtä oikein! Koen että minä ja mieheni ollaan uskollisia toisillemme (myös monta vuosikymmentä avioliittoa takana), vaikka muitakin ajateltaisiin. Ei ole multa pois jos mies ajattelee jotakuta muuta, kunhan on mun kanssa ja antaa mulle seksiä :) nim. merk. uskovainen pariskunta
Niin, minä ymmärrän teitä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. En ole idiootti. Se tässä surua aiheuttaa kun oivaltaa olevansa niin erilainen kuin muut. Myös hieman inhottaa kuinka monen aviovuodetta sitä on ollut ajatuskuplana piristämässä. Ehkä täytyy alkaa välttelemään katsekontaktia myös pitkässä liitossa olevien, päällisin puolin uskollisilta vaikuttavien miesten kanssa.
Aviovuode XDDDD Tekeekö joku helv#tin avioliitto jo sängynkin pyhäksi XD.
Naura pois, ei mua hävetä olla tällainen. En halua olla kolmantena osapuolena mukana muiden suhteessa millään tasolla. En ole uskovainen jos sitä mietit. Eikä mua haittaa muiden tavat elää elämäänsä. Inhottaisi vain joutua tahtomattaan osalliseksi jonkun väljehtyneen suhteen piristämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko ap olet ollut suhteessasi? Itselläni ihastuksia tulee ja menee. Olen ollut mieheni kanssa 20 vuotta. En tee noiden ihastusten suhteen mitään. Odotan että tunne menee ohi. Joskus se voi kestää pitkäänkin, useamman kuukauden. En pidä sitä merkkinä mistään. Tykkään nyt vain ylipäätään miehistä niin paljon. Mutta olen sitoutunut yhteen. Luulen että nuo ihastumiset johtuvat lähinnä omista hormoneistani. Jotkut kattoo romanttisia elokuvia, minä katon oikeita ihmisiä. Suunnilleen sama asia. Lääkettä arjen tylsyyteen. Ihastun säännöllisesti myös omaan mieheeni uudelleen.
Sama kuin katsoisi eroottisia elokuvia. Ei sekään ole keltään pois. Ja ne ovat vain fantasiaa.
Jep. Pornoa. Tai strippibaari.
Elokuva on purkitettu tarina. Strippaus on live. On siinä hiukan eroa, vaikka molemmat on kuvitelmaa.
Ei ole. Vaihtelua ja ihanaa arjen fantasiaa! Tosi tervettä! Etkö itse ihastu usein elämäsi aikana? Minäkin! Taidetaan olla naimisissa! Minä käyn strippibaarissa toteuttamassa itseäni - haaveile sinä komeropanosta duunikaverin kanssa!
Duunissa on naisia, ja minäkin olen... Taisit sekoittaa minut Ap:hen, en ole. Olen yksi paljon liberaalimpi kommentoija, jolle ei tulisi mieleenkään kieltää kenenkään strippibaarissa käyntiä.
Katselin äsken eroottista burleskia itsekin.Ooh! Luulitko saavasi tuosta lisäpinnoja horomarkkinoille ja täällä meilisteltyä miehiä?
Sähän olet kuin se meidän duunin senioriitta, joka kyylää ja vahtii muita kun omassa sängyssä ei tapahdu enää mitään.
Kuitenkin sillä on rivoin mielikuvitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko ap olet ollut suhteessasi? Itselläni ihastuksia tulee ja menee. Olen ollut mieheni kanssa 20 vuotta. En tee noiden ihastusten suhteen mitään. Odotan että tunne menee ohi. Joskus se voi kestää pitkäänkin, useamman kuukauden. En pidä sitä merkkinä mistään. Tykkään nyt vain ylipäätään miehistä niin paljon. Mutta olen sitoutunut yhteen. Luulen että nuo ihastumiset johtuvat lähinnä omista hormoneistani. Jotkut kattoo romanttisia elokuvia, minä katon oikeita ihmisiä. Suunnilleen sama asia. Lääkettä arjen tylsyyteen. Ihastun säännöllisesti myös omaan mieheeni uudelleen.
Sama kuin katsoisi eroottisia elokuvia. Ei sekään ole keltään pois. Ja ne ovat vain fantasiaa.
Jep. Pornoa. Tai strippibaari.
Elokuva on purkitettu tarina. Strippaus on live. On siinä hiukan eroa, vaikka molemmat on kuvitelmaa.
Ei ole. Vaihtelua ja ihanaa arjen fantasiaa! Tosi tervettä! Etkö itse ihastu usein elämäsi aikana? Minäkin! Taidetaan olla naimisissa! Minä käyn strippibaarissa toteuttamassa itseäni - haaveile sinä komeropanosta duunikaverin kanssa!
Duunissa on naisia, ja minäkin olen... Taisit sekoittaa minut Ap:hen, en ole. Olen yksi paljon liberaalimpi kommentoija, jolle ei tulisi mieleenkään kieltää kenenkään strippibaarissa käyntiä.
Katselin äsken eroottista burleskia itsekin.Ooh! Luulitko saavasi tuosta lisäpinnoja horomarkkinoille ja täällä meilisteltyä miehiä?
Sähän olet kuin se meidän duunin senioriitta, joka kyylää ja vahtii muita kun omassa sängyssä ei tapahdu enää mitään.
Kuitenkin sillä on rivoin mielikuvitus.
Mistä ihmeestä tiedät työkaverisi petielämästä? Olet se setämiehien jokapaikan höylä, jolle nauraa kaikki takanapäin koska ”ihastut” kaikkiin, ja kaikkien mielestä olet kuvottava lumppu ja puolisosi säälittävä reppana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle se on ainoastaan surullista kun kaksi ihmistä pysyy yhdessä ja vällyjen välissä miettivät molemmat jotain muuta. Se on jotain sellaista mihin en haluaisi joutua osalliseksi. En vällyjen välissä enkä ajatuskuplassa.
Välillä jotain muuta, välillä seuraavan päivän kauppareissua ja välillä sitten on ajatukset ihan siinä hetkessä ja henkilössä. En pysty kontrolloimaan ajatuksiani noin. Seksiä on tullut tuossa 20 vuoden yhteiselon aikana harrastettua varmaan tuhansia kertoja. Kyllä siinä kaikenlaista on ehtinyt samalla miettiä. Älä kuule ota niin vakavasti.
Otan minä. 20 vuotta samaa touhua entistäkin surkeamman kuuloista. Mun unelma uskollisesti rakkaudesta oli äsken vielä savuava raunio. Sunlaisten kirjoitukset on sille syövyttävää happoa. Pihinä kuuluu varmaan sinne asti.
Voi sua :( Mutta ihmiset on erilaisia, jos sinusta tuntuu pahalta ja jopa pettämiseltä muiden ajattelu, niin usko pois, ei se sitä ole kaikille. Sinä saat ihan vapaasti ajatella vai yhtä ihmistä, se on ihan yhtä oikein! Koen että minä ja mieheni ollaan uskollisia toisillemme (myös monta vuosikymmentä avioliittoa takana), vaikka muitakin ajateltaisiin. Ei ole multa pois jos mies ajattelee jotakuta muuta, kunhan on mun kanssa ja antaa mulle seksiä :) nim. merk. uskovainen pariskunta
Niin, minä ymmärrän teitä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. En ole idiootti. Se tässä surua aiheuttaa kun oivaltaa olevansa niin erilainen kuin muut. Myös hieman inhottaa kuinka monen aviovuodetta sitä on ollut ajatuskuplana piristämässä. Ehkä täytyy alkaa välttelemään katsekontaktia myös pitkässä liitossa olevien, päällisin puolin uskollisilta vaikuttavien miesten kanssa.
Aviovuode XDDDD Tekeekö joku helv#tin avioliitto jo sängynkin pyhäksi XD.
Naura pois, ei mua hävetä olla tällainen. En halua olla kolmantena osapuolena mukana muiden suhteessa millään tasolla. En ole uskovainen jos sitä mietit. Eikä mua haittaa muiden tavat elää elämäänsä. Inhottaisi vain joutua tahtomattaan osalliseksi jonkun väljehtyneen suhteen piristämisessä.
Joo, minua myös etoo väljähtyneiden suhteiden lieveilmiöt. Sellaisissa elävät miehet ruokkivat mielikuvitustaan muilla naisilla. Kuinkahan moneen parivuoteeseen ja pariarkeen sitä on itsekin päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä koen että kevyet ihastustumiset on uutuuden viehätystä. Ihastun uusiin ihmisiin helposti ja se tunne on sellainen onpas tää kiva tyyppi ja tasottuu siitä aika nopeasti. Harvoin ihastun palavasti kehenkään.
Luulen että suurin osa näistä piruilijoista on vaan katkeria akkoja, kun ei itse koskaan tapaa ketään tai ihastu. Jotkut eivät ehkä ole koskaan ihastuneet tulisesti, eivätkä siis edes tiedä miltä se tuntuu! Kateellisia!
Vierailija kirjoitti:
Luulen että suurin osa näistä piruilijoista on vaan katkeria akkoja, kun ei itse koskaan tapaa ketään tai ihastu. Jotkut eivät ehkä ole koskaan ihastuneet tulisesti, eivätkä siis edes tiedä miltä se tuntuu! Kateellisia!
Huono omatunto kolkuttaa horolla. :(
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Selvensi kyllä hieman asiaa. Toisille ihastuminen ei siis oikeasti ole varsinaista tunnetta toista ihmistä kohtaan, vaan joku kutkuttava haihatelma tai fantasia ventovieraasta ihmisestä, jota ajatellaan aikansa omaksi iloksi ja lopetetaan, kun halutaan tehdä niin. Ap
No ei se ihan noinkaan mene. Itse ihastun tosi helposti ja tunne on kyllä ihan todellinen. Että ompa komea/mukava/ihana/mahtava tyyppi. Mutta tähän mennessä se oma avomies on ollut kuitenkin se paras.
Mun mielestä ihastuminen on ihan normaali tunnetila. Mä en nimittäin usko siihen "ainoaan oikeaan", vaan parisuhde on vaan päätös lopettaa se etsiminen ja päättää, että tämä tyyppi on nyt sen arvoinen, että voin elää hänen kanssaan. Mun mielestä maailma on täynnä miehiä, jotka olisivat ns. oikeita, mutta koska satun rakastamaan tätä nykyistäni täysillä, en kaipaa muutosta. Jos ei ihan tynnyrissä elä, sitä tulee elämässä vastaan ihmsiä, jotka vaan viehättää.
Onko suomi aloittajan äidinkieli? Ihastushan juuri, sananmukaisesti, on keveää, ohimenevää, ei yleensä seksuaalista tunnetta, jonka olemassaolo on vain ja ainoastaan positiivista.
Rakastuminen on eri asia, se vaatii tuntemista, yhdessä jakamista, ja tunteilleen antautumista.
Ihastus on hormonitoimintaa, reaktioita aivoissa. Eikö näissä voi olla yksilöllisiä eroja kuten vaikkapa kuukautiskierrossa? Ei kai kukaan päätä ihastua?
Jonkun mielestä sitten niin ahdistava ketju että pitää provota pilalle