Miten jakaisitte kulut seuraavassa tapauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Entä sitten? Tässä oli kyse siitä, onko ap:n puolison maksama korvaus riittävä ja se ei todellakaan ole riittävä. Tämä on nyt edelleen ymmärretty väärin: "Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa". Miehen kuuluu maksaa käyttökorvaus, joka on hieman suurempi kuin mitä ap maksaa omasta puolestaan. Eli 50 % aivan kaikista kiinteistä ja juoksevista kuluista + korko. Ap on investoinut asuntoon eli sitonut siihen omaa pääomaansa ja ottanut omaa velkaa. Hän on siten menettänyt vaihtoehtoisen hyödyntämistavan rahalle/asunnolle. Vaihtoehtoinen tapa hyödyntää rahaa olisi ollut sijoittaa koko potti esim. osakkeisiin tai kiinteistösijoitukseen ja asua itse vuokralla. Ap on siten menettänyt myös noista mahdollisuuksista saatavat tulot.

Rautalangasta väännettynä: kuvitellaan että ap olisi laittanut omistamansa asunnon vuokralle. Hän (vain hän toki) saisi tulot ja maksaisi menot. Ap jäisi plussalle. Ap ja tämän puoliso asuisivat yhdessä joltain toiselta vuokratussa asunnossa. Ap saisi vuokratuottoja ja maksaisi 50 % yhteisestä vuokrasta. Puoliso maksaisi loput 50 % yhteisestä vuokrasta. Ainoa, joka saisi vuoratuloja on ap, koska kyseessähän on hänen sijoituksensa, ja hänen ottamansa riski ja vaiva. Nyt puolison kanssa ap:n asunnossa asuessaan ap jää puolisoaan paljon vähemmän plussalle, suhteellinen eniten hyötyjä on puoliso. Puolison ei kuuluisi olla tuo eniten hyötyjä, koska eihän puolison rahoja edes sitoudu mihinkään eikä hänellä ole asuntoon liittyviä lainakuluja ym. Hän voi vapaasti kerryttää omaisuuttaan esim. sijoittamalla osakkeisiin ja saamalla siitä tuloja, kun taas ap on sitonut omaa varallisuuttaan hölmösti puolisonkin hyväksi.

t. ekonomi

Nykyisellään ap:n investoinnin tuotto on maksamatta jäävä vuokrakulu. Jos ap haluaa parempaa tuottoa omaisuudelleen, niin toki hän voi ottaa alivuokralaisen. Mikä häntä estää?

Ymmärtääkseni ap on halunnut miehen asumaan kanssaan (korjatkaa jos olen väärässä). Tällöin hän on riistänyt mieheltä mahdollisuuden asua omistusasunnossa, jossa miehelle tulisi maksettavaksi ainoastaan vastike. Miehellähän ei ole mahdollisuutta asua omistusasunnossa, jos hän haluaa asua naisen kanssa yhdessä. Ainoa mahdollisuus on nykyisellään asua naisen omistamassa asunnossa. Täysin käsittämätön logiikka, että naisella pitäisi olla oikeus pakottaa mies asumaan vuokralla ja maksamaan itselleen vuokraa.

Nykytilanne on reilu. Puoliso voi kerryttää omaisuuttaan sijoittamalla esimerkiksi rahastoihin. Ap puolestaan kerryttää omaisuuttaan sijoittamalla asuntoonsa (lainanlyhennyksen ja rahoitusvastikkeen muodossa). Kaiken lisäksi kummankin asuinkulut ovat alemmat kuin jos he asuisivat yksin, sillä kummatkin maksavat vain puolet hoitovastikkeesta. Kaikki voittavat.

t. KTM

Kaikki voittavat, mutta suhteellisesti puoliso voittaa paljon enemmän. Ap:n kommentti "Mutta harmittaa, että tuloistani leijonaosan nielee asunto ja mieheni isompituloisena ikäänkun asuu lähes ilmaiseksi" ei kuulosta siltä, että hän olisi väen vängällä raahannut puolison asumaan asuntoonsa. Ap:ta harmittaa nykytilanne, eli lienee ennemminkin niin, että mies on ilosta riemuen tunkenut hänen asuntoonsa asumaan puoli-ilmaiseksi.

Ap on harmissaan siitä, että on ostanut kalliimman asunnon kuin mihin hänellä olisi varaa. Se kävi selväksi. Mutta miten tämä liittyy parisuhteeseen tai mieheen? Jos ap ei olisi parisuhteessa, asunnon kalleus ja sen aiheuttamat suuret kulut olisivat ihan samalla tavalla harmituksen aihe.

Ostanut liian kalliin asunnon? Tuskin. Ymmärtääkseni se ap:n harmistus liittyy miehen harjoittamaan taloudelliseen hyväksikäyttöön ja epäreiluuteen.

Minusta hän sanoi, että harmittaa kun jää niin vähän rahaa käteen asunnon kulujen jälkeen. Tosin jos miestä ei olisi, niin jäisi vielä vähemmän.

"Mutta harmittaa, että tuloistani leijonaosan nielee asunto"

Vierailija kirjoitti:

Aina ku kuvio on toistepäin huudetaan täällä ”älä säästä miehesi puolesta” aka älä maksa sen lainaa. Kummasti tarina muuttuu kun asetelmat kääntyvät.

Oman tyttöystäväni kanssa olemme sopineet että hän maksaa vastikkeen kokonaisuudessaan ja netin kun muutamme omistusasuntooni. Korvauksena kulumisesta ja pääoman sitoutumisesta. Reilu 200 silti kohtuuhinta asumisesta 5min stockalta.

Laskuta mieheltäsi puolet vastaavanlaisen asunnon vuokraushinnasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Niin, siksi käytinkin termiä "virallisemmin". Eli on aivan normaali ja oikeudenmukaisena pidetty käytäntö, että asunnon omistajalle kuuluu korvaus asunnon käytöstä (joka usein sitten meneekin lainanlyhennyksiin ja vastikkeisiin). Nyt toisen omistusasunnossa asuu aviomies, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on sama. Parisuhteellisesti ehkä ei. Mutta on huonoa logiikkaa väittää että on väärin että mies kasvattaa naisen omaisuutta, niinhän tehdään joka kerta kun asutaan muussa kuin itse omistetussa asunnossa.

On sitten aivan eri keskustelu miten suhteen kannalta on mielekästä toimia. Itse en näe tuossa kuin huonoja vaihtoehtoja sekä asujalle että omistajalle joten hankkisin ehdottomasti asuttavaksi yhteisen kämpän.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni asunto on omistajan käytössä. Miksi hänen pitäisi siis sen käytöstä saada korvaus?

Korvaus siitä, että hän on sitonut pääomansa myös miehen hyödyksi. Vai luuletko, että mies oikeasti saisi asunnon 165€:lla Helsingistä?

Naisella on siis käytössään koko asunto, mutta hän haluaa lisäksi käyttökorvauksen asunnon käytöstä. Onko hullumpaa kuultu? Haluaa siis syödä kakkua ja säästää sen.

On ihan mahdollista asua tuolla kustannuksella Helsingissä. Esimerkiksi sijoitusasunnossani on pienempi vastike. Jos laskee että hoitovastike olisi peräti 4 e/m^2 niin tuolla saisi noin 40 neliön asunnon. Tosin tuo 4 e on vähän yläkanttiin, jos on oma tontti.

Vastike on vain osa asumisen kuluista. Et saa ostettua ja pidettyä yllä asuntoa Helsingissä vastikehinnallasi. Mutta mitäpä tätä enää jatkamaan, sama kuin luennoisi kastemadoille aakkosista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Niin, siksi käytinkin termiä "virallisemmin". Eli on aivan normaali ja oikeudenmukaisena pidetty käytäntö, että asunnon omistajalle kuuluu korvaus asunnon käytöstä (joka usein sitten meneekin lainanlyhennyksiin ja vastikkeisiin). Nyt toisen omistusasunnossa asuu aviomies, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on sama. Parisuhteellisesti ehkä ei. Mutta on huonoa logiikkaa väittää että on väärin että mies kasvattaa naisen omaisuutta, niinhän tehdään joka kerta kun asutaan muussa kuin itse omistetussa asunnossa.

On sitten aivan eri keskustelu miten suhteen kannalta on mielekästä toimia. Itse en näe tuossa kuin huonoja vaihtoehtoja sekä asujalle että omistajalle joten hankkisin ehdottomasti asuttavaksi yhteisen kämpän.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni asunto on omistajan käytössä. Miksi hänen pitäisi siis sen käytöstä saada korvaus?

Korvaus siitä, että hän on sitonut pääomansa myös miehen hyödyksi. Vai luuletko, että mies oikeasti saisi asunnon 165€:lla Helsingistä?

Naisella on siis käytössään koko asunto, mutta hän haluaa lisäksi käyttökorvauksen asunnon käytöstä. Onko hullumpaa kuultu? Haluaa siis syödä kakkua ja säästää sen.

On ihan mahdollista asua tuolla kustannuksella Helsingissä. Esimerkiksi sijoitusasunnossani on pienempi vastike. Jos laskee että hoitovastike olisi peräti 4 e/m^2 niin tuolla saisi noin 40 neliön asunnon. Tosin tuo 4 e on vähän yläkanttiin, jos on oma tontti.

Ei sillä ole enää käytössään koko asuntoa, kun toinenkin asuu siellä. Jos olisi koko asunto vain omassa käytössä, niin asuisi yksin.

Onko ap siis osoittanut miehelle asunnosta oman huoneen vai miten tila on jaetty naisen ja miehen hallinnoimaan tilaan? Epäilen, että nainen käyttää kuitenkin koko asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Aina ku kuvio on toistepäin huudetaan täällä ”älä säästä miehesi puolesta” aka älä maksa sen lainaa. Kummasti tarina muuttuu kun asetelmat kääntyvät.

Bullshit. Asia on kaikissa tapauksissa samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sijoittaa mieluummin asuntoon kuin veneilyyn, se on hänen valintansa. Kaikkea ei voi saada. Kymmenen vuoden kuluttua asunnonomistaja saa myydessään kaksinkertaisen hinnan, purjeveneellä ei silloin paljon ole arvoa. Ihme narinaa, kun itse on asiansa tuollaiseksi järjestänyt.

No asuu sitten siinä purjeveneessä. Hus. Hus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Niin, siksi käytinkin termiä "virallisemmin". Eli on aivan normaali ja oikeudenmukaisena pidetty käytäntö, että asunnon omistajalle kuuluu korvaus asunnon käytöstä (joka usein sitten meneekin lainanlyhennyksiin ja vastikkeisiin). Nyt toisen omistusasunnossa asuu aviomies, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on sama. Parisuhteellisesti ehkä ei. Mutta on huonoa logiikkaa väittää että on väärin että mies kasvattaa naisen omaisuutta, niinhän tehdään joka kerta kun asutaan muussa kuin itse omistetussa asunnossa.

On sitten aivan eri keskustelu miten suhteen kannalta on mielekästä toimia. Itse en näe tuossa kuin huonoja vaihtoehtoja sekä asujalle että omistajalle joten hankkisin ehdottomasti asuttavaksi yhteisen kämpän.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni asunto on omistajan käytössä. Miksi hänen pitäisi siis sen käytöstä saada korvaus?

Korvaus siitä, että hän on sitonut pääomansa myös miehen hyödyksi. Vai luuletko, että mies oikeasti saisi asunnon 165€:lla Helsingistä?

Naisella on siis käytössään koko asunto, mutta hän haluaa lisäksi käyttökorvauksen asunnon käytöstä. Onko hullumpaa kuultu? Haluaa siis syödä kakkua ja säästää sen.

On ihan mahdollista asua tuolla kustannuksella Helsingissä. Esimerkiksi sijoitusasunnossani on pienempi vastike. Jos laskee että hoitovastike olisi peräti 4 e/m^2 niin tuolla saisi noin 40 neliön asunnon. Tosin tuo 4 e on vähän yläkanttiin, jos on oma tontti.

Vastike on vain osa asumisen kuluista. Et saa ostettua ja pidettyä yllä asuntoa Helsingissä vastikehinnallasi. Mutta mitäpä tätä enää jatkamaan, sama kuin luennoisi kastemadoille aakkosista.

En minä ainakaan maksa asumisestani muuta kuin vastikkeen, veden, sähkön ja kotivakuutuksen. Jos vastike ei kata kuluja niin silloin yhtiöllä on jotain muuta omaisuutta (esim. liikehuoneisto), jolla katetaan asumisen kustannuksia.

Vierailija kirjoitti:

Laskuta mieheltäsi puolet vastaavanlaisen asunnon vuokraushinnasta!

Toivottavasti mies ei ole niin tyhmä että alkaa ap.n velkoja makselemaan.

Jos tätä on ehdotettu, suokaa anteeksi, en jaksanut lukea koko ketjua. Mitä, jos ap:n puoliso ostaa ap:lta puolet asunnosta? Jos kerran asunto on hyvä eikä muutto tarpeellinen? Ja sitten sen jälkeen kaikki kustannukset (vastikkeet ym) puoliksi.

Miksei mies osta puolta asunnosta? Olette kuitenkin naimisissa ja outoa että kuitenkin ihan eri elintaso.

age is just a number kirjoitti:

Mun mielestä on ookoo, ettei mies maksa asunnosta enempää. Mutta onhan toi nyt aika ankeaa omaa puolisoa kohtaan, jos sitten haluaa käydä ulkona syömässä eikä sitten edes kustanna kun toisella ei ole varaa. Mitä se mies niillä "yli jäävillä" rahoilla tekee - tuhlaa vai pistää kaikessa hiljaisuudessa omalle säästötilille/sijoituksiin? (So. kasvattaako omaa omaisuuttaan kun sinä elät ns. kädestä suuhun?)

Mä asun yhdessä huomattavasti huonompituloisemman kanssa (minä kokopäivätöissä, hän osa-aikatöissä ja opiskelija), ja se, mitä hän tienaa hän myös käyttää suurimmaksi osaksi itseensä (ostaa vaatteet, käy salilla, parturissa ym). Kuitenkin jos - ja yleensä kun - hänellä jää rahaa yli, hän käy sitten ruokakaupassa tai maksaa jos mennään ulos syömään. Olen ihan ookoo sen kanssa että maksan suurimmat asumisen kulut (mulla on tosin oma talo), mutta en suostuisi siihen että sillä välin kun minä maksan tyyliin kaikki (rahaa ei mulla juurikaan jää yli, vaikka ei kitsastellakaan tarvi), niin hänellä jäisi rahaa säästöön. 

Ja siis te olette naimisissa! Me vasta avoliitossa, ja suhdekin aika tuore (vain vähän yli vuoden). 

Kyllähän AP:kin kokoajan kasvattaa omaisuuttaan joten miksi ei mieskin saisi? Vai pitäisikö kasvattaa AP:n omaisuutta ihan kiltisti varsinkin kerran avioehto rajaa omaisuudet jo muutenkin erilleen.

Ukko on yksi porsas ihan selvästi, pienempituloisemman naisen siivellä eläjä. 5k kuukausituloilla. Hyi olkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Niin, siksi käytinkin termiä "virallisemmin". Eli on aivan normaali ja oikeudenmukaisena pidetty käytäntö, että asunnon omistajalle kuuluu korvaus asunnon käytöstä (joka usein sitten meneekin lainanlyhennyksiin ja vastikkeisiin). Nyt toisen omistusasunnossa asuu aviomies, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on sama. Parisuhteellisesti ehkä ei. Mutta on huonoa logiikkaa väittää että on väärin että mies kasvattaa naisen omaisuutta, niinhän tehdään joka kerta kun asutaan muussa kuin itse omistetussa asunnossa.

On sitten aivan eri keskustelu miten suhteen kannalta on mielekästä toimia. Itse en näe tuossa kuin huonoja vaihtoehtoja sekä asujalle että omistajalle joten hankkisin ehdottomasti asuttavaksi yhteisen kämpän.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni asunto on omistajan käytössä. Miksi hänen pitäisi siis sen käytöstä saada korvaus?

Korvaus siitä, että hän on sitonut pääomansa myös miehen hyödyksi. Vai luuletko, että mies oikeasti saisi asunnon 165€:lla Helsingistä?

Naisella on siis käytössään koko asunto, mutta hän haluaa lisäksi käyttökorvauksen asunnon käytöstä. Onko hullumpaa kuultu? Haluaa siis syödä kakkua ja säästää sen.

On ihan mahdollista asua tuolla kustannuksella Helsingissä. Esimerkiksi sijoitusasunnossani on pienempi vastike. Jos laskee että hoitovastike olisi peräti 4 e/m^2 niin tuolla saisi noin 40 neliön asunnon. Tosin tuo 4 e on vähän yläkanttiin, jos on oma tontti.

Vastike on vain osa asumisen kuluista. Et saa ostettua ja pidettyä yllä asuntoa Helsingissä vastikehinnallasi. Mutta mitäpä tätä enää jatkamaan, sama kuin luennoisi kastemadoille aakkosista.

En minä ainakaan maksa asumisestani muuta kuin vastikkeen, veden, sähkön ja kotivakuutuksen. Jos vastike ei kata kuluja niin silloin yhtiöllä on jotain muuta omaisuutta (esim. liikehuoneisto), jolla katetaan asumisen kustannuksia.

Todellakin. Kuten äskeinen totesi: kastemato.

Et sit-ten mak-sa-nut a-sun-nos-ta mi-tään?

Vierailija kirjoitti:

Jos tätä on ehdotettu, suokaa anteeksi, en jaksanut lukea koko ketjua. Mitä, jos ap:n puoliso ostaa ap:lta puolet asunnosta? Jos kerran asunto on hyvä eikä muutto tarpeellinen? Ja sitten sen jälkeen kaikki kustannukset (vastikkeet ym) puoliksi.

Ainakin kahteen kertaan on kysytty/ehdotettu ja ap vastasi jotain siitä, että mies kokee asunnon ap:n asunnoksi. He ovat kuitenkin avioliitossa, sitoutuneet siis toisiinsa (oletettavasti) loppuelämäkseen ja asuvat yhdessä. Jostain syystä se ei kuitenkaan ole heidän kotinsa. Ap ei palannut kommentoimaan miksi näin on, eli onko kyseessä joku tilapäinen ratkaisu vai miksi he asuvat toisen asunnossa, ei yhteisessä kodissa.

Tulinkin siihen tulokseen, että kyseessä on vain provo. Mahdollisesti miehen keksimä, sen joka nyt jankuttaa että jos sukupuolet olisivat toisin päin niin mammat sitä-ja-tätä.

Voi luoja mitä loisia ketju täynnä.

Heitä pummi ulos. Vidhu kerran pääsi tollanen saakelin punkki hilautumaan mun kämppään ja maksamaan "osuutensa", jonka se määritteli ihan omien periaatteidensa pohjalta. Hitto, että oli vaikea saada se pihamaan puolelle.

Sääliksi käy ap:ta ja ketä tahansa samassa tilanteessa olevaa oli mies tai nainen. Tästäkin ketjusta näkee, että näitä on maailmassa enemmän kuin tarpeeksi. MUN raha on MUN rahaa ja SUN raha on MUN RAHAA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nämä "että mies ei tahdo kasvattaa sinun omaisuuttasi", mutta samaan aikaan asuu lähes ilmaiseksi, toisen kustannuksella. Ilman asunnon omistajaa ei olisi koko asuntoa.

Missään muualla mies ei asuisi tuolla summalla, kartuttaisi sitten omaa omaisuuttaan tai ei.

Mutta eikö se ole reilua että mies mies voi halutessaan säästää rahansa itselleen kun nainen laittaa rahansa asuntoonsa?

Tottakai, mutta kyllä miehen kuuluisi maksaa asumisestaan realistinen hinta. Onhan se mukava asua siivellä ja kerryttää siinä samalla omaa omaisuuttaan.

Mieshän maksaa asumisestaan realistisen hinnan eli puolet asuinkuluista. Miksi miehen pitäisi naisen velkaa lyhentää? Pitäisikö antaa naiselle rahaa myös rahastosäästämistä varten?

EIhän maksa. Todellinen hinta asumisesta ei ole se, että hyppäät jonkun toisen hankkimaan asuntoon ja maksat asumisestasi vain osan juoksevista kuluista. Ap:n puolison kuuluisi maksaa summa, joka kattaa 50 % kaikista ap:n asuntokustannuksista (sisältäen myös lainakustannukset ja rahoitusvastikkeet ym.) + korko, sillä ap:n sijoitukseen sitoutuu hänen pääomaansa. Puoliso ei maksa ap:n lyhennyksiä, vaan puoliso maksaa oikeudesta asua ap:n pääomilla rahoitetussa kämpässä.

Miksi miehen pitäisi rahoittaa naisen tekemää investointia (asunto), joka hyödyttää vain naista eli kasvattaa vain naisen omaisuuden arvoa?

Siksi, että jos et asu omistamassasi asunnossa, asut jonkun toisen omistamassa asunnossa ja hänelle kuuluu tästä korvaus. Tätä kutsutaan virallisemmin vuokra-asumiseksi, hyvin yleistä Suomessa.

Mutta minulle juuri sanottiin, että kyseessä on aviomies eikä alivuokralainen.

Niin, siksi käytinkin termiä "virallisemmin". Eli on aivan normaali ja oikeudenmukaisena pidetty käytäntö, että asunnon omistajalle kuuluu korvaus asunnon käytöstä (joka usein sitten meneekin lainanlyhennyksiin ja vastikkeisiin). Nyt toisen omistusasunnossa asuu aviomies, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on sama. Parisuhteellisesti ehkä ei. Mutta on huonoa logiikkaa väittää että on väärin että mies kasvattaa naisen omaisuutta, niinhän tehdään joka kerta kun asutaan muussa kuin itse omistetussa asunnossa.

On sitten aivan eri keskustelu miten suhteen kannalta on mielekästä toimia. Itse en näe tuossa kuin huonoja vaihtoehtoja sekä asujalle että omistajalle joten hankkisin ehdottomasti asuttavaksi yhteisen kämpän.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni asunto on omistajan käytössä. Miksi hänen pitäisi siis sen käytöstä saada korvaus?

Korvaus siitä, että hän on sitonut pääomansa myös miehen hyödyksi. Vai luuletko, että mies oikeasti saisi asunnon 165€:lla Helsingistä?

Naisella on siis käytössään koko asunto, mutta hän haluaa lisäksi käyttökorvauksen asunnon käytöstä. Onko hullumpaa kuultu? Haluaa siis syödä kakkua ja säästää sen.

On ihan mahdollista asua tuolla kustannuksella Helsingissä. Esimerkiksi sijoitusasunnossani on pienempi vastike. Jos laskee että hoitovastike olisi peräti 4 e/m^2 niin tuolla saisi noin 40 neliön asunnon. Tosin tuo 4 e on vähän yläkanttiin, jos on oma tontti.

Vastike on vain osa asumisen kuluista. Et saa ostettua ja pidettyä yllä asuntoa Helsingissä vastikehinnallasi. Mutta mitäpä tätä enää jatkamaan, sama kuin luennoisi kastemadoille aakkosista.

En minä ainakaan maksa asumisestani muuta kuin vastikkeen, veden, sähkön ja kotivakuutuksen. Jos vastike ei kata kuluja niin silloin yhtiöllä on jotain muuta omaisuutta (esim. liikehuoneisto), jolla katetaan asumisen kustannuksia.

Todellakin. Kuten äskeinen totesi: kastemato.

Et sit-ten mak-sa-nut a-sun-nos-ta mi-tään?

Tottakai maksoin. Tein investoinnin asuntoon, kuten ap:kin on tehnyt. Asunto (tai sen hallinnointiin oikeuttavat osakkeet) ovat omaisuuttani, ymmärrätkö? O-mai-suut-ta. Kun joskus myyn asunnon pois, saan investoimani rahat takaisin ja lisäksi myös myyntivoittoa arvonnoususta. Ihan niinkuin ap:kin saisi, jos myisi asuntonsa. Sinun mielestäsi ilmeisesti miehen pitäisi lyhentää ap:n asuntolainaa ja ap sitten pitäisi rahat itsellään, kun joskus myisi asunnon. Toivottavasti mies ei ole niin hölmö, että tuollaiseen suostuisi.

Kustannuksia asumisesta tulee vain vastikkeen, veden, sähkön ja kotivakuutuksen verran.

Aloittajalle ei käy mikään ratkaisu. Haluaa väkisin asua siinä omassaan ja koittaa maksattaa sitä miehellä vaikka järkevintä olisi ostaa yhteinen ja maksaa sitä puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Mun mielestä on ookoo, ettei mies maksa asunnosta enempää. Mutta onhan toi nyt aika ankeaa omaa puolisoa kohtaan, jos sitten haluaa käydä ulkona syömässä eikä sitten edes kustanna kun toisella ei ole varaa. Mitä se mies niillä "yli jäävillä" rahoilla tekee - tuhlaa vai pistää kaikessa hiljaisuudessa omalle säästötilille/sijoituksiin? (So. kasvattaako omaa omaisuuttaan kun sinä elät ns. kädestä suuhun?)

Mä asun yhdessä huomattavasti huonompituloisemman kanssa (minä kokopäivätöissä, hän osa-aikatöissä ja opiskelija), ja se, mitä hän tienaa hän myös käyttää suurimmaksi osaksi itseensä (ostaa vaatteet, käy salilla, parturissa ym). Kuitenkin jos - ja yleensä kun - hänellä jää rahaa yli, hän käy sitten ruokakaupassa tai maksaa jos mennään ulos syömään. Olen ihan ookoo sen kanssa että maksan suurimmat asumisen kulut (mulla on tosin oma talo), mutta en suostuisi siihen että sillä välin kun minä maksan tyyliin kaikki (rahaa ei mulla juurikaan jää yli, vaikka ei kitsastellakaan tarvi), niin hänellä jäisi rahaa säästöön. 

Ja siis te olette naimisissa! Me vasta avoliitossa, ja suhdekin aika tuore (vain vähän yli vuoden). 

Kyllähän AP:kin kokoajan kasvattaa omaisuuttaan joten miksi ei mieskin saisi? Vai pitäisikö kasvattaa AP:n omaisuutta ihan kiltisti varsinkin kerran avioehto rajaa omaisuudet jo muutenkin erilleen.

Kyllä toki saa. Mutta ei niin että toinen joutuu elämään kädestä suuhun. Se oli tässä se pointti. Kulut pitäisi puolittaa reilusti eikä niin, että mies maksaa asumisesta satkun kuussa ja ostaa säästöön jääneillä rahoilla itselleen sadantuhannen euron purjeveneen. 

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Mun mielestä on ookoo, ettei mies maksa asunnosta enempää. Mutta onhan toi nyt aika ankeaa omaa puolisoa kohtaan, jos sitten haluaa käydä ulkona syömässä eikä sitten edes kustanna kun toisella ei ole varaa. Mitä se mies niillä "yli jäävillä" rahoilla tekee - tuhlaa vai pistää kaikessa hiljaisuudessa omalle säästötilille/sijoituksiin? (So. kasvattaako omaa omaisuuttaan kun sinä elät ns. kädestä suuhun?)

Mä asun yhdessä huomattavasti huonompituloisemman kanssa (minä kokopäivätöissä, hän osa-aikatöissä ja opiskelija), ja se, mitä hän tienaa hän myös käyttää suurimmaksi osaksi itseensä (ostaa vaatteet, käy salilla, parturissa ym). Kuitenkin jos - ja yleensä kun - hänellä jää rahaa yli, hän käy sitten ruokakaupassa tai maksaa jos mennään ulos syömään. Olen ihan ookoo sen kanssa että maksan suurimmat asumisen kulut (mulla on tosin oma talo), mutta en suostuisi siihen että sillä välin kun minä maksan tyyliin kaikki (rahaa ei mulla juurikaan jää yli, vaikka ei kitsastellakaan tarvi), niin hänellä jäisi rahaa säästöön. 

Ja siis te olette naimisissa! Me vasta avoliitossa, ja suhdekin aika tuore (vain vähän yli vuoden). 

Kyllähän AP:kin kokoajan kasvattaa omaisuuttaan joten miksi ei mieskin saisi? Vai pitäisikö kasvattaa AP:n omaisuutta ihan kiltisti varsinkin kerran avioehto rajaa omaisuudet jo muutenkin erilleen.

Kyllä toki saa. Mutta ei niin että toinen joutuu elämään kädestä suuhun. Se oli tässä se pointti. Kulut pitäisi puolittaa reilusti eikä niin, että mies maksaa asumisesta satkun kuussa ja ostaa säästöön jääneillä rahoilla itselleen sadantuhannen euron purjeveneen. 

Nythän ne jakautuvat reilusti puoliksi. Se että nainen on tehnyt ylisuuren investoinnin liian kalliiseen asuntoon on naisen oma valinta, eikä oikeuta laittamaan miestä virheinvestoinnin maksajaksi (ellei miehelle anneta asunnosta vastaavasti omistusta).