Naapurienne oudot tavat
Onko teidän naapureilla outoja tapoja? En nyt tarkoita mitään käräjille päätyviä kauhujuttuja, vaan enemmän sellaisia hauskoja outoja juttuja, joita olette joskus ihmetelleet.
Kommentit (3685)
Vierailija kirjoitti:
Ex yläkerran naapuri ravasi yksiössään päivittäin. Monta kertaa päivässä, 15-30 min kerrallaan tauotta. Kämppä samanlainen ku mun, ja ihan päästä päähän sai samaa huonetta tikata. Mitään siivouksenääniä tms tähän ei yhdistynyt, sitä jämäkkää kantapäämarssia vain. Muutaman kerran kuulin sen vetävän syystä tai toisesta nurin, mikä aiheutti vihaisia kiljahduksia ja kiukkuista lattian potkimista. Sen jälkeen ravi jatkui.[/quote
Tuntuu tutulta. Ainoa erotus,että yläkerran naapuri imuroi päivittäin n. tunnin. Ilmeisesti käytössä joku teollisuusimuri tms.kolisija, kun järkyttävä raapiminen ja pattereiden kolina kuuluu. Aamulla klo 7 alkaa tömpsötys.Kantapäillä mennään. Miten normaalipainoinen ihminen saa aikaan järkyttävää töminää?
Meidän omakotitalon vastapäisessä talossa asuu aika jännää porukkaa :D. Noin 50v nainen nukkuu kesäisin aina etupihan kuistilla pallotuolissa jonne meiltä suora näköyhteys. Hänen miehensä taas kuljettaa salamyhkäisesti kaiken maailman tavaraa peräkärryllään ;). Lisäksi he tuovat meille aina lihaa metsästysreissulta.
Silloin kun heillä käy lapsenlapsensa kylässä, he aina katsovat kiikareilla etupihalla olevalta kiveltä meidän taloon... Ja änkeävät meidän lasten kanssa leikkimään meidän pihaan, mikä sinänsä on ihan ok, mutta nämä lapset ovat 3-6v ja omat lapseni 12-17.
Siis ne lapset katsovat kiikareilla ja änkeävät leikkimään :DD ^^^
Seinänaapurini koputtavat meidän yhteiseen seinään aina silloin kun ovat tulossa kylään, eli voin mennä suoraan avaamaan oven heille valmiiksi kun koputus kuuluu. Ovat ihan mukavia, mutta näitä koputuksia tulee monta kertaa viikossa, eikä heillä yleensä ole edes mitään järkevää asiaa.
Toisen puolen seinänaapurit taas laittavat lapsensa pihalle leikkimään aina samaan aikaan kun minä laitan omani. Ettei heidän tarvitsisi itse vahtia lastaan, vaan minä voin vahtiessani omiani samalla. Lisäksi kyselevät aina silloin tällöin meiltä lasten pieneksi jääneitä vaatteita omalleen.
Alakerrassa asuu ”huutaja-Petterson” eli mies, joka huutaa oletettavasti unissaan, koska huutoa kuuluu aamuöisin, ja se on unisen kuuloista. Olen monesti huutamisen aikaan hereillä, kun imetän. Muutamia kertoja huudon jälkeen on kuulunut myös naureskelua.
Nykyisessä asunnossa asuu aika hiljasta porukkaa, mitä nyt harva se kerta joku naapurinmuija ulvoo sängyssä. Luulin ensin, että heillä oli uliseva koiranpentu.
Entissä itsemurhayksiössä oli jännempi meno. 40 luvun paperitalo, tilaa 23 neliötä, seinät pahvia ja kaikki kuului läpi. Aamuisin naapurin juoppo aloitti ykäämisellä. Toisessa naapurissa asui nuori pariskunta. Yksi rokkigimma ja toinen glam rokkari, joka oli aina hieno näky. Niin kireet farkut ettei varmaan veri kiertänyt ja pitkä permanenttitukka kaikissa neon väreissä. Olimme molemmat hiljaisia introverttejä, joten aina kun tavattiin rappukäytävässä, tuijotimme toisiamme sen kolme sekuntia, odottaen kuka tervehtii ensin.
Pari sittemmin erosi, tappelun säestyksellä. Rokkigimma huusi kuin hyeena, syyttäen tätä avokkiaan milloin mistäkin, viimeisenä pettämisestä. Rokkari yritti selittää että olisi muija edes vähän hiljempaa. "Sinä olet hullu! Kuulut hullujenhuoneelle!" kimma huusi. Poika vastasi siihen että "No ainakin hullujenhuoneella olisi hiljaisempaa."
Poliisitkin kävi aina joskus. Naapuritalossa oli jollain punaiset tunnelmavalot aina päällä. Liekö tällä jotain yhteyttä korttelin päässä olevaan s&m klubiin. Mielenkiintoisia aikoja.
Menimme katsomaan erästä asunto-osakemuotoista omakotitaloa. Naapurin pihalla oli pariskunta tupakalla. Tervehdin heitä hillitysti hymyillen ja nyökäten. He katsoivat meitä halveksuvasti ja käänsivät katseensa muualle.
Ajattelimme, että talo on niin ihana, ettemme anna naapureiden tylyn käytöksen häiritä. Kävimme katsomassa talo toisen kerran ja sama homma toistui. Ajattelimme, että on varmaan vain sattumaa, että olivat taas tupakalla pahantuulisen oloisina.
Ostimme talon. Tupakan haju tuli usein sisälle taloomme ilmanvaihdon myötä, mutta muuten ei ole onneksi naapureista ollut juurikaan haittaa.
Toinen naapurimme laittoi talonsa myyntiin. Aina kun oli yleisesittely, tämä tyly pariskunta oli tupakalla esittelyn alussa ja esittelyn lopussa ja samalla tavalla halveksien katselivat taloon tutustujia, mies kävi jopa möykkäämässä, kun joku ostaja oli jättänyt autonsa vähän väärään paikkaan. No eipä mennyt talo kaupaksi. Kun joskus myymme omaa taloamme, emme pidä yleisesittelyjä ollenkaan.
Ärsyttävää käytöstä - pilaavat naapurin talon myynnin käytöksellään.
Taloyhtiössä asui ennen kolmikymppinen wannabe-laulaja, joka huudatti stereoita ja kiekui päälle, pahimmillaan 10h päivässä. Omien sävellystensä loputtoman harjoittelun lisäksi varsin suppeaan valikoimaan kuului pari Whamin ja pari Elton Johnin biisiä. Iron Maidenin tuotannon raiskaamisesta luopui onneks suht pian. Kun Michael Jackson kuoli, kuunneltiin pari viikkoa sit sitä päällekieuttuna.
Entisessä asunnossani (kerrostalo, maineeltaan vähän "slummi" alueella) yläkerrasta kuului joka aamu tasan kello 6 manausta, voivottelua, huutoa ja tömistelyä. Mm. "Voi hel*etti, älä nyt ole tuommoinen pas*a" ja
"Hei, mä en pidä susta ja sä et pidä musta mutta tuo on jo liikaa"
"Et voi olla tosissas nyt, mä hei yritän"
Luulin jo että siellä on kyse jostain vakavastakin kunnes sitten eräänä iltana pienessä sievässä pihan grillikatoksella kysyin että kenelle hän aamuisin huutaa. Tämä vähän pulska poikamies tunnusti, että tappelee vaakansa kanssa. Vaikka miten yrittää niin ei laihdu :D Ja juu, siellä oli paperiseinät.
Vierailija kirjoitti:
Vanhassa asunnossa yläkerran parikymppisen miehen tanssahtelu aiheutti vähän hilpeyttä ja päivästä riippuen toisinaan ärsytystä. Silloin radiossa soi paljon Pitbullin Timber-kappale, joka tuntui olevan nuoren miehen suosikki. Hän kuunteli kappaletta aina volat kaakossa ja otti laukka-askeleita ja sitten pysähtyi ja huudahti kovaan ääneen tuon kertosäkeen TIMBER! Sama toistui parin kuukauden ajan monta kertaa viikossa.
Repesin! Taisi perhe herätä tähän.
Vierailija kirjoitti:
Naapurien tenavat tykkäävät toisinaan haukahdella ja ulvoa heidän pihalla ollessaan. Käsittääkseni yrittävät saada meidän koirat haukkumaan tällä tapaa, näin ainakin ymmäsin niistä katkonaisista keskusteluista jotka pihallemme kerran kantautui.
Hauskinta toki on se, kun poppoon vanhin lapsi, liekö jo 16-vuotias, kutsuu kaverinsa kylään illanviettoon ja jossain vaiheessa iltaa siellä on kokonainen teinilauma ulvomassa sydämensä kyllyydestä. Koirat vaan kääntelevät päätään kummissaan.
Kuulostaa vähän siltä, että teidän koirat haukkuu ja ulisee kun olette itse pois kotoa. Naapurit ovat täysin kyllästyneitä siihen. Meillä oli naapurissa juuri tuollaiset rakit.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä asunnossa asuu aika hiljasta porukkaa, mitä nyt harva se kerta joku naapurinmuija ulvoo sängyssä. Luulin ensin, että heillä oli uliseva koiranpentu.
Entissä itsemurhayksiössä oli jännempi meno. 40 luvun paperitalo, tilaa 23 neliötä, seinät pahvia ja kaikki kuului läpi. Aamuisin naapurin juoppo aloitti ykäämisellä. Toisessa naapurissa asui nuori pariskunta. Yksi rokkigimma ja toinen glam rokkari, joka oli aina hieno näky. Niin kireet farkut ettei varmaan veri kiertänyt ja pitkä permanenttitukka kaikissa neon väreissä. Olimme molemmat hiljaisia introverttejä, joten aina kun tavattiin rappukäytävässä, tuijotimme toisiamme sen kolme sekuntia, odottaen kuka tervehtii ensin.
Pari sittemmin erosi, tappelun säestyksellä. Rokkigimma huusi kuin hyeena, syyttäen tätä avokkiaan milloin mistäkin, viimeisenä pettämisestä. Rokkari yritti selittää että olisi muija edes vähän hiljempaa. "Sinä olet hullu! Kuulut hullujenhuoneelle!" kimma huusi. Poika vastasi siihen että "No ainakin hullujenhuoneella olisi hiljaisempaa."
Poliisitkin kävi aina joskus. Naapuritalossa oli jollain punaiset tunnelmavalot aina päällä. Liekö tällä jotain yhteyttä korttelin päässä olevaan s&m klubiin. Mielenkiintoisia aikoja.
*sammuttaa hitaasti laavalamppunsa*
"Menimme katsomaan erästä asunto-osakemuotoista omakotitaloa."
Menitte siis katsomaan erillistaloa.
Vierailija kirjoitti:
"Menimme katsomaan erästä asunto-osakemuotoista omakotitaloa."
Menitte siis katsomaan erillistaloa.
Jotkut välittäjätkin kutsuvat erillistaloja omakotitaloiksi ja yhtiömuotoisuus käy ilmi siitä, että kiinteistöveron sijaan kustannuksissa on ilmoitettu yhtiövastike.
Asun luhtitalossa, keittiön ikkuna käytävän puolella. Naapurin lapset seistä toljottavat usein ikkunan takana tuijottamassa sisään. Täytyy olla tosi tylsä ja ankea elämä jos niin kovasti kiinnostaa kiinnostaa katsella kun naapurin täti tiskaa:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurikin akateemisesti koulutettu, mutta eivät tunnista voikukkaa rikkaruhoksi eivätkä kitke. Muu naapurusto hermoromahduksen partaalla, kun yritämme pitää pihat voikukattomina. Toinen naapuri tulee AINA pihahommiin, kun itse olemme pihalla. Monesti olemme mieheni kanssa puhuneet, että tiedostavatkohan he itse. Meillä ruohonleikkuri käynnistyy, 10 min ja sielläkin tarvetta leikata ruoho. On tää omakotiasuminen niin hauskaa:-)
Vihreä se on voikukkakin ja sammal myös. Kukkiva voikukka- apilaketo on paratiisi hyönteisille ja minä tykkään katsella ja kuvata perhosia ja muita ötököitä. Napsin voikukanlehtiä ja kukintoja salaattiin ja smoothieen. Lisäsin voikukan kukintoja. Miksi kitkisin ja ajaisin kedon ankeaksi aavikoksi?
Sammalen alta taas rastaat ja muut linnut etsivät toukkia. Mukava seurata lintujen touhua.
Sen verran huomioin teitä neuroottisia naapureita, että nypin pois voikukkien höytyväpallot. Turhaahan se on, koska tuuli tuo voikukan siemenet heidän pihoihinsa matkojen päästä tienpientareilta ja joutomailta. Mutta kun se hiukan stressiänne helpottaa, niin ei ole iso vaiva minulta.
Voikukkaketo on niin halvan näköinen. Sitä löytyy kyllä niityltä. Meillä on 150 m tuija-aitaa ja piha ihanan vehreä ja vihreä. Saattaahan se kerrostalosta katsottuna harmittaa. Voi kunpa ihmiset tunnistaisivat rikkaruohot eivätkä niitä omakotitalojen pihoilla kasvattaisi:-)
Tuollahan perusteltiin voikukkien hyödyllisyys, sopii ruokakasviksi. Itse olen nokkosten ystävä, tulee hemmetin hyviä lettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurikin akateemisesti koulutettu, mutta eivät tunnista voikukkaa rikkaruhoksi eivätkä kitke. Muu naapurusto hermoromahduksen partaalla, kun yritämme pitää pihat voikukattomina. Toinen naapuri tulee AINA pihahommiin, kun itse olemme pihalla. Monesti olemme mieheni kanssa puhuneet, että tiedostavatkohan he itse. Meillä ruohonleikkuri käynnistyy, 10 min ja sielläkin tarvetta leikata ruoho. On tää omakotiasuminen niin hauskaa:-)
Vihreä se on voikukkakin ja sammal myös. Kukkiva voikukka- apilaketo on paratiisi hyönteisille ja minä tykkään katsella ja kuvata perhosia ja muita ötököitä. Napsin voikukanlehtiä ja kukintoja salaattiin ja smoothieen. Lisäsin voikukan kukintoja. Miksi kitkisin ja ajaisin kedon ankeaksi aavikoksi?
Sammalen alta taas rastaat ja muut linnut etsivät toukkia. Mukava seurata lintujen touhua.
Sen verran huomioin teitä neuroottisia naapureita, että nypin pois voikukkien höytyväpallot. Turhaahan se on, koska tuuli tuo voikukan siemenet heidän pihoihinsa matkojen päästä tienpientareilta ja joutomailta. Mutta kun se hiukan stressiänne helpottaa, niin ei ole iso vaiva minulta.
Voikukkaketo on niin halvan näköinen. Sitä löytyy kyllä niityltä. Meillä on 150 m tuija-aitaa ja piha ihanan vehreä ja vihreä. Saattaahan se kerrostalosta katsottuna harmittaa. Voi kunpa ihmiset tunnistaisivat rikkaruohot eivätkä niitä omakotitalojen pihoilla kasvattaisi:-)
Tuijottele sitä tuija-aitaasi äläkä naapurin voikukkia.
Vierailija kirjoitti:
Asun luhtitalossa, keittiön ikkuna käytävän puolella. Naapurin lapset seistä toljottavat usein ikkunan takana tuijottamassa sisään. Täytyy olla tosi tylsä ja ankea elämä jos niin kovasti kiinnostaa kiinnostaa katsella kun naapurin täti tiskaa:D
Laita joku hirviönaamari salaa kasvoille (pidä siinä käden ulottuvilla) ja säikäytä ne :)
Minun entinen naapurini, rauha hänen muistolleen, löytyisi sanakirjasta siitä rutiinin kohdalta :D Enkä sano pahalla, se toi paljon turvallisuuden tunnetta, kun tapahtui maailmassa mitä tahansa, niin naapuri luovi elämässään sillä samalla kaavalla kuin aina. Ei myöskään tarvinnut suuremmin kelloa katsoa, koska hänen rutiininsa toistuivat oikeasti kellontarkasti valehtelematta päivittäin. Tein itse yötöitä, ja olin paljon päivisin kotona. Viimeisen yön jälkeen en koskaan mennyt aamulla nukkumaan, joten oli aikaa kytätä kahvipöydästä pihalle :D
Päiväohjelma oli jotakuinkin tämmöinen:
klo 7.10 koiran kanssa ulos
klo 10 autolla kauppaan
klo 14 koiran kanssa toisen kerran ulos
klo 19 koiran kanssa kolmannen kerran ulos
klo 21 suihku, sen jälkeen koira vielä viimeiselle pissalenkille lähimetsään ja iltasikari alaovella
klo 22.xx (kymppiuutisten jälkeen) tv kiinni ja nukkumaan.
Lauantai oli siivouspäivä, joten klo 10 kauppareissun jälkeen matot tuotiin pihalle klo 11.00-11.45 väliseksi ajaksi, sillä välin kuului imuroinnin ja moppauksen äänet ja keskipäivän koiralenkki alkoi jo klo 13. Hän oli entinen kapiainen, joten kai se rutiininomaisuus jäi sieltä päälle. Todella mukava ja kohtelias mies, huvitti vain suuresti kun tajusin hänen menojensa tapahtuvan oikeasti aina prikulleen samalla kellonlyömällä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän naapuriin muutti vuosi sitten rikkaan oloinen (kallis auto, kalliita vaatteita jne.) perhe (4 lasta ja vanhemmat). Siis kolmen huoneen kerrostalokämppään. He asuivat siellä noin kaksi kuukautta ja muuttivat pois...
Asunnosta kuului vähän väliä lasten riitelyä. He eivät myöskään olleet ikinä viikonloppuisin kotona. Vaikuttivat kyllä ihan mukavilta paitsi vähän nirppanokilta mitä nyt joskus törmättiin parkkihallissa.
Olivat siis ilmeisesti esimerkiksi putkiremontin tai muun isomman remontin ajan "maanpaossa". Tuoksi ajaksi tuskin kannattaa vuokrata iosa lukaalia ja käyttää paljon rahaa remonttikulujen lisäksi, kun tietää hetken aikaa pärjäävänsä pienemmissä tiloissakin, etenkin jos sijainti on ok työpaikkojen ja koulujen kannalta katsottuna. Ja hyvin voi olla pinna kireällä, jos on remonttia ja pienet väistötilat, ja tuskin tosiaan tuolla pienessä tilapäisasunnossa niin hyvin viihtyivät, että olisivat viitsineet siellä viikonloputkin hengailla, jos muuallekin pääsi. Eli en nyt ymmärrä, mikä tuossa herätti ihmetyksesi?
Meidän naapuriin muutti vuosi sitten rikkaan oloinen (kallis auto, kalliita vaatteita jne.) perhe (4 lasta ja vanhemmat). Siis kolmen huoneen kerrostalokämppään. He asuivat siellä noin kaksi kuukautta ja muuttivat pois...
Asunnosta kuului vähän väliä lasten riitelyä. He eivät myöskään olleet ikinä viikonloppuisin kotona. Vaikuttivat kyllä ihan mukavilta paitsi vähän nirppanokilta mitä nyt joskus törmättiin parkkihallissa.