Lue keskustelun säännöt.
Mitä mahtavat perheelliset ajatella, kun lukevat täältä sinkkujen ja velojen helposta arjesta?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Torremolinoksessa
Torre mikä? Piti ihan googlettaa, nätti paikka. Luulin että kyseessä olisi ollut jokin uudenlainen joogajumppa 🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua hirvittävästi jaksa kiinnostaa millaisella tyhjänpäiväisellä puuhastamisella lapseton elämänsä täyttää. Joku käy jumpassa ja toinen Torremolinoksessa, so what. Mitään ei jää näistä elämän heidän jälkeensä.
Sinä itse heität veivin ihan samalla intensiteetillä kuin lapseton. Kun kuolet, olet yhtä olemassa kuin viereisessä haudassa makaava. Eli tasan 0 %. Symppis ajatus tietenkin, mutta en voi käsittää että joku ihan TOSISSAAN olisi noin hölmö.
Minun geenini elävät ja minun kasvattamani lapsi elää jatkaen arvojani. Todennäköisesti elän vielä hänen muistoissaan. Minunkin muistoissani on esi-isien elämää moninen sukupolven aikana edelleen elävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Koetko tämän helpoksi arjeksi? Huh, itse en kyllä päräisi noin helpossa arjessa!
Ei helpoksi, vaan kuin tuo jolle vastasi kertoi että minulla on tyhjä ja merkityksetön elämä. Ilmeisesti sellainen ollut hänellä ja hän sitten ajattelee, että kaikkien lapsettomien elämä on pysähtynyt johonkin samalaiseen mielikuvituksettomaan looppiin kuin hänellä oli ennen lapsia eikä kehity koskaan mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua hirvittävästi jaksa kiinnostaa millaisella tyhjänpäiväisellä puuhastamisella lapseton elämänsä täyttää. Joku käy jumpassa ja toinen Torremolinoksessa, so what. Mitään ei jää näistä elämän heidän jälkeensä.
Sinä itse heität veivin ihan samalla intensiteetillä kuin lapseton. Kun kuolet, olet yhtä olemassa kuin viereisessä haudassa makaava. Eli tasan 0 %. Symppis ajatus tietenkin, mutta en voi käsittää että joku ihan TOSISSAAN olisi noin hölmö.
Minun geenini elävät ja minun kasvattamani lapsi elää jatkaen arvojani. Todennäköisesti elän vielä hänen muistoissaan. Minunkin muistoissani on esi-isien elämää moninen sukupolven aikana edelleen elävänä.
Juu muistot elää GEENEISSÄ :D me perheessä muistetaan kyllä ihan yhtä hyvin tai huonosti ihmisiä, oli sitten lisääntyneitä tai ei. Kukaan muista tai muistele nykypäivänä mitään 100v takaisia ihmisiä, ellei ne ole olleet merkittäviä. Ja lisääntyminen ei ole merkittävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ainakin olen onnellisempi nyt perheellisenä kuin sinkkuna. Helppo elämä ei ole koskaan ollut tavoitteenani. Mielekäs elämä on. Mutta kukin taplaa tyylillään!
Ehdin aika pitkään elää velan ja lapsettoman elämää. Kyllä tiesin mistä olen luopumassa mutta katson että se oli silti sen arvoista. Eli en kummoisiakaan ajattele, ehkä sanonta "aika aikaa kutakin" (mutta jätetään vielä se sano pässi kun päätä leikattiin pois :D) sopisi tähän parhaiten. Kummassakin on puolensa ja molemmat elämät niin erilaisia että paremmuusjärjestykseen laittaminen on mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Lapset ei ole ikuisesti pieniä. Ei ne koko elämää huuda ja kiukuttele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille voi myös lapset merkata enemmän kuin miehelle. Itse en ainakaan koe menettäneeni mitään velana.
Sinkkumies
No et tietenkään koe, koska et ole isä, niin et voi tietää millaista se on.
Ei se noin mene. Moni nainenhan nimenomaan haluaa lapsia, vaikka niitä ei ole.
Sinkkumies
Itse ajattelen, että aika aikaa kutakin. Olenhan itsekin elänyt vuosia sinkkuna ja sen jälkeen dinkkuna ennen perheellistymistäni, eli homman kaikki kuviot on koettu omakohtaisesti. Kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Olen ihan tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni, eikä minua niin hirveästi kiinnosta mitä muut siitä ajattelevat tai olettavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos voisin elää uudelleen villin opiskelijanuoruuden, niin eläisin, mutta työntäyteistä 30-vuotiaan sinkun elämää en kaipaa. Nykyisin on paljon parempi.
Arkimeden ruuvi on tuhansien vuosien jälkeen yhä käytössä. Harva ihminen muistaa sukulaisiaan yli 2000 vuoden päähän.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua hirvittävästi jaksa kiinnostaa millaisella tyhjänpäiväisellä puuhastamisella lapseton elämänsä täyttää. Joku käy jumpassa ja toinen Torremolinoksessa, so what. Mitään ei jää näistä elämän heidän jälkeensä.
Sinä itse heität veivin ihan samalla intensiteetillä kuin lapseton. Kun kuolet, olet yhtä olemassa kuin viereisessä haudassa makaava. Eli tasan 0 %. Symppis ajatus tietenkin, mutta en voi käsittää että joku ihan TOSISSAAN olisi noin hölmö.
Minun geenini elävät ja minun kasvattamani lapsi elää jatkaen arvojani. Todennäköisesti elän vielä hänen muistoissaan. Minunkin muistoissani on esi-isien elämää moninen sukupolven aikana edelleen elävänä.
Et sä voi tietää millaista elämää lapsesi elää sun kuoleman jälkeen. Paitsi jos uskot johonkin henkimaailman juttuihin. Se helpottaa tietenkin , mutta vain sinun elämää.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Lapset ei ole ikuisesti pieniä. Ei ne koko elämää huuda ja kiukuttele.
Kuvio on vain huvittava, kun se onni pitää löytää itsensä ulkopuolelta. Joku tykkää käydä purjehtimassa, toinen istua hiekkalaatikon nurkalla. Ei kai ne kumpikaan toista arvokkaampia kokemuksia ole.
Sinkkumies
Omasta puolestani voin vastata, että joidenkin kohdalla saatan ajatella, että kuulostaapa mukavalta ja onnelliselta elämältä. Joidenkin kohdalla ajattelen, että kamalaa miten joku voi nauttia tuollaisesta elämästä. Ihan samoin ajattelen kyllä eri lapsiperheiden arjestakin.
Omaa elämääni en pois vaihtaisi, mutta onneksi ihmiset osaa nauttia eri asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Aika katkeraa tekstiä.
No itse sain lapset 28-vuotiaana. Ihan voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että en tiedä minkälaista on olla ihminen joka ei ole koskaan halunnut lapsia ja on lapseton 40-vuotiaana. Hänen päässäänhän on aina ollut ihan eri motiivit, toiveet, haaveet ja toiminnot kuin minulla. En minä voi millään tietää minkälaista sellaisen ihmisen elämä on. Minä olen aina ollut lapseton joka haluaa lapsia, sitten ihminen jolla on niitä lapsia.
Vertaan tässä itseäni rakkaaseen siskooni :)