Lue keskustelun säännöt.
Mitä mahtavat perheelliset ajatella, kun lukevat täältä sinkkujen ja velojen helposta arjesta?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Kukaan ei sanonut että sä olet hulttio. Tuo olisi myös mun painajainen hoitaa hevosta ja rempata taloa mutta se ei ainakaan mun kantilta liity sinun lapsettomuuteen.
En vain halua hevosta enkä rempattavaa taloa mutta vanhemmista huolehtisin ilman muuta vaikka mulla onkin omia lapsia. Miten tämä ylipäänsä edes liittyy siihen onko omia lapsia vai ei? 🤔
Mun oma äiti on äiti neljälle lapselle ja hän hoitaa osittain myös omaa äitiään, käy hänelle kaupassa ja katsoo raha asioiden perään. Ei mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Aika katkeraa tekstiä.
Jos sellainen ajatus sua ilahduttaa niin kyllä mä sen sulle suon :D
Ajattelen että jokainen elää niinkuin haluaa. Meillä on yksi erittäin toivottu lapsi, enkä koe elämää kovin raskaaksi.. Yhden lapsen kanssa on helppo matkustella ja hänellä on omakotitalon koko yläkerta omassa käytössään. Rahaa on riittämiin, itse teen osa-aikatöitä, ihan leppoisaa elämää.
Mahtava käydä lapsettomana kaupassa ja huomata kun perheelliset huutaa naama punaisena huutaville lapsilleen. Tulee kyllä voittajafiilis kun ei tartte moista itsellä kestää. Menee muuten tehokkaasti lapsentekohalut kun käy marketeissa katsomassa sitä perheellisten menoa.
T.mies 35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus.
Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Kukaan ei sanonut että sä olet hulttio. Tuo olisi myös mun painajainen hoitaa hevosta ja rempata taloa mutta se ei ainakaan mun kantilta liity sinun lapsettomuuteen.
En vain halua hevosta enkä rempattavaa taloa mutta vanhemmista huolehtisin ilman muuta vaikka mulla onkin omia lapsia. Miten tämä ylipäänsä edes liittyy siihen onko omia lapsia vai ei? 🤔
Mun oma äiti on äiti neljälle lapselle ja hän hoitaa osittain myös omaa äitiään, käy hänelle kaupassa ja katsoo raha asioiden perään. Ei mitään ongelmaa.
Liittyi niin, että eräs kirjoittaja sanoi lapsettomien elävän tyhjää ja vastuutonta elämää. Koska oli ilmeisesti itse elänyt sellaista ennen lapsia, ja kuvitteli että lapsettomien elämä jää junnaamaan paikoilleen eikä kehity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Miksi hermostuit ja rupesit nimittelemään, kun sanoin, että sinun elämäsi olisi minulle painajaista? Miksi puhut vanhempien hylkäämisestä, sekö on vaihtoehto omaishoitajuudelle? Hevosta en hoitaisi vaan myisin sen samoin kuin vanhan talonkin. En edellyttäisi moista edes lapsiltani elleivät he itse välttämättä haluaisi.
Äläkä viitsi nimitellä ketään äityliksi, kun et tiedä yhtään, millaista elämää tämä elää ja minkä ikäinen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus.
Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.
Sinkkumies
Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Miksi hermostuit ja rupesit nimittelemään, kun sanoin, että sinun elämäsi olisi minulle painajaista? Miksi puhut vanhempien hylkäämisestä, sekö on vaihtoehto omaishoitajuudelle? Hevosta en hoitaisi vaan myisin sen samoin kuin vanhan talonkin. En edellyttäisi moista edes lapsiltani elleivät he itse välttämättä haluaisi.
Äläkä viitsi nimitellä ketään äityliksi, kun et tiedä yhtään, millaista elämää tämä elää ja minkä ikäinen on.
Älä viitsi kysellä tyhmiä, aikuinen ihminen. Ihanko sinä hyvää hyvyyttäsi kerrot ympärillä oleville ihmisille, että heidän elämänsä olisi sinulle painajaista? Tiedät, miksi sanoin mitä sanoin ja ansaitsit sen myös. Eiköhän jätetä nuo "miksi hermostuit" -kyselyt ilmiselvyyksistä yläasteen koulukiusaajille ja ihan nyt rehdisti otat vastuun minun elämäni haukkumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvio on vain huvittava, kun se onni pitää löytää itsensä ulkopuolelta. Joku tykkää käydä purjehtimassa, toinen istua hiekkalaatikon nurkalla. Ei kai ne kumpikaan toista arvokkaampia kokemuksia ole.
Sinkkumies
Sille ihmiselle itselleen on. Äiti/isä varmasti valitsee oman lapsen mieluummin kuin sen purjehduksen. Ja toisinpäin.
Tosin on niitäkin vanhempia jotka lähtisi sillä venhosella karkuun ja kauas mutta sellaisten nyt ei pitäisi lapsia hankkiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus.
Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.
Sinkkumies
Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.
Et ymmärtänyt vieläkään. Myöskin sinun joulusi voi olla minun mielestäni kidutusta. On muutenkin melko ala-arvoista alkaa haukkumaan sukulaisiani, joita et tunne tippaakaan.
Jokaisen kokemus on subjektiivinen. Ei se sitä tarkoita, että kerrot joulusi olevan ihana, että se olisi minun mielestäni sitä.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvio on vain huvittava, kun se onni pitää löytää itsensä ulkopuolelta. Joku tykkää käydä purjehtimassa, toinen istua hiekkalaatikon nurkalla. Ei kai ne kumpikaan toista arvokkaampia kokemuksia ole.
Sinkkumies
Sille ihmiselle itselleen on. Äiti/isä varmasti valitsee oman lapsen mieluummin kuin sen purjehduksen. Ja toisinpäin.
Tosin on niitäkin vanhempia jotka lähtisi sillä venhosella karkuun ja kauas mutta sellaisten nyt ei pitäisi lapsia hankkiakaan.
Te hukkaatte pointit kovalla prosentilla.
Ihan siinä missä se veneilijäkin valitsisi veneensä. Ei se ole sen kummallisempi valinta. Ei tässä mitään yritetä todistella, vaikka teillä onkin siihen kova tarve.
(koko aloitus oli jo vitsi vastakkainasettelussaan)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Kukaan ei sanonut että sä olet hulttio. Tuo olisi myös mun painajainen hoitaa hevosta ja rempata taloa mutta se ei ainakaan mun kantilta liity sinun lapsettomuuteen.
En vain halua hevosta enkä rempattavaa taloa mutta vanhemmista huolehtisin ilman muuta vaikka mulla onkin omia lapsia. Miten tämä ylipäänsä edes liittyy siihen onko omia lapsia vai ei? 🤔
Mun oma äiti on äiti neljälle lapselle ja hän hoitaa osittain myös omaa äitiään, käy hänelle kaupassa ja katsoo raha asioiden perään. Ei mitään ongelmaa.Liittyi niin, että eräs kirjoittaja sanoi lapsettomien elävän tyhjää ja vastuutonta elämää. Koska oli ilmeisesti itse elänyt sellaista ennen lapsia, ja kuvitteli että lapsettomien elämä jää junnaamaan paikoilleen eikä kehity.
Ahaa, en huomannut sellaista kohtaa. No ei pidä paikkaansa että lapseton elää merkityksetöntä elämää jos ei lapsia itse edes halua. Eri asia jos on tahtomattaan lapseton, heillä on varmasti raskasta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".
Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.
Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.
Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.
No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D
Miksi hermostuit ja rupesit nimittelemään, kun sanoin, että sinun elämäsi olisi minulle painajaista? Miksi puhut vanhempien hylkäämisestä, sekö on vaihtoehto omaishoitajuudelle? Hevosta en hoitaisi vaan myisin sen samoin kuin vanhan talonkin. En edellyttäisi moista edes lapsiltani elleivät he itse välttämättä haluaisi.
Äläkä viitsi nimitellä ketään äityliksi, kun et tiedä yhtään, millaista elämää tämä elää ja minkä ikäinen on.
Älä viitsi kysellä tyhmiä, aikuinen ihminen. Ihanko sinä hyvää hyvyyttäsi kerrot ympärillä oleville ihmisille, että heidän elämänsä olisi sinulle painajaista? Tiedät, miksi sanoin mitä sanoin ja ansaitsit sen myös. Eiköhän jätetä nuo "miksi hermostuit" -kyselyt ilmiselvyyksistä yläasteen koulukiusaajille ja ihan nyt rehdisti otat vastuun minun elämäni haukkumisesta.
Sekö on haukkumista, kun sanoin, että en halua hoitaa hevosia enkä remontoida vanhaa taloa? Et itsekään sanonut, että wau, olisipa ihanaa olla pikkulasten äiti.
Se, että molemmat vanhemmat olisivat siinä kunnossa, että tarvitsevat omaishoitajaa olisi ihan oikeasti painajaista minun lisäksi myös vanhemmille itselleen.
Vaikkei kaikilla lapsia olekaan, kaikki tietävät mitä on olla jonkun lapsi. Toiselle se on hyvä kokemus, toiselle ei.
Vanhemman suhde lapsen on eri asia kuin lapsen suhde vanhempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle.
On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.
Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan.
On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.
Sinkkumies
Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus.
Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.
Sinkkumies
Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.
Et ymmärtänyt vieläkään. Myöskin sinun joulusi voi olla minun mielestäni kidutusta. On muutenkin melko ala-arvoista alkaa haukkumaan sukulaisiani, joita et tunne tippaakaan.
Jokaisen kokemus on subjektiivinen. Ei se sitä tarkoita, että kerrot joulusi olevan ihana, että se olisi minun mielestäni sitä.
Sinkkumies
Minun jouluun kuuluu pitkään nukkumista, hyvin ja pitkään syömistä, saunomista, joululaulujen kuuntelemista, haudoilla käymistä ja sukulaisilla piipahtamista sekä tietenkin lahjoja. Ryyppääminen ei kuulu meidän jouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille voi myös lapset merkata enemmän kuin miehelle. Itse en ainakaan koe menettäneeni mitään velana.
Sinkkumies
No et tietenkään koe, koska et ole isä, niin et voi tietää millaista se on.
Tähän voi vielä todeta jääräpäisimmille unbelievereille, että mulla ei ole miljoonan loistoautoakaan, mutta kyllä tiedän, että nauttisin sellaisesta.
Useimmiten ihminen kyllä itse tietää mistä pitää, eikä siihen tarvita ulkopuolisia kertomaan.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvio on vain huvittava, kun se onni pitää löytää itsensä ulkopuolelta. Joku tykkää käydä purjehtimassa, toinen istua hiekkalaatikon nurkalla. Ei kai ne kumpikaan toista arvokkaampia kokemuksia ole.
Sinkkumies
Sille ihmiselle itselleen on. Äiti/isä varmasti valitsee oman lapsen mieluummin kuin sen purjehduksen. Ja toisinpäin.
Tosin on niitäkin vanhempia jotka lähtisi sillä venhosella karkuun ja kauas mutta sellaisten nyt ei pitäisi lapsia hankkiakaan.Te hukkaatte pointit kovalla prosentilla.
Ihan siinä missä se veneilijäkin valitsisi veneensä. Ei se ole sen kummallisempi valinta. Ei tässä mitään yritetä todistella, vaikka teillä onkin siihen kova tarve.
(koko aloitus oli jo vitsi vastakkainasettelussaan)
Sinkkumies
Täh, en kyllä todistele mitään? Olen muuten vaan pönttö ja naureskelin itselleni lähteväni joskus veneellä karkuun ja arvatenkin tulevani yhtä lujaa takaisin kun tulisi muksuja ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei kaikilla lapsia olekaan, kaikki tietävät mitä on olla jonkun lapsi. Toiselle se on hyvä kokemus, toiselle ei.
Vanhemman suhde lapsen on eri asia kuin lapsen suhde vanhempaan.
56 jatkaa... Eli kyllä meillä monilla lapsettomillakin on kokemusta lapsiperheen arjesta, vaikkei omia lapsia olekaan. Jotkut vanhemmat toteuttavat itseään lastensa kautta, eikä siinä mitään. Mutta ei se sama kokemus ole lapselle; hän kasvaa siellä minne sattuu syntymään.
En tietenkään, mutta todennäköisempää on, että kasvattamani lapsii jatkaa elämässään minun hänelle siirtämiäni arvoja kuin, että niitä jakaisi joku toisen lapsi. Samalla tavalla lapseni voi hummata hänelle siirtyvän ison omaisuuteni, mutta ainakin hummaa ne itse, eikä niitä hummaa jonkun toisen lapsi.