Mitä mahtavat perheelliset ajatella, kun lukevat täältä sinkkujen ja velojen helposta arjesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle. 

On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.

Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan. 

On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.

Sinkkumies

Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus. 

Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.

Sinkkumies

Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.

Et ymmärtänyt vieläkään. Myöskin sinun joulusi voi olla minun mielestäni kidutusta. On muutenkin melko ala-arvoista alkaa haukkumaan sukulaisiani, joita et tunne tippaakaan.

Jokaisen kokemus on subjektiivinen. Ei se sitä tarkoita, että kerrot joulusi olevan ihana, että se olisi minun mielestäni sitä.

Sinkkumies

Minun jouluun kuuluu pitkään nukkumista, hyvin ja pitkään syömistä, saunomista, joululaulujen kuuntelemista, haudoilla käymistä ja sukulaisilla piipahtamista sekä tietenkin lahjoja. Ryyppääminen ei kuulu meidän jouluun.

Teet siis päätökset muidenkin puolesta. Kontrollifriikithän ne vasta piristävätkin arkea.

Sinkkumies

Sulla taitaa nyt pikkasen olla tossa luetun ymmärtämisessä ongelmia.

Ensin kontrollointia, sitten henkilöhyökkäys. Arki kanssasi on varmaan mahtavaa!

Sinkkumies

En ollut sama henkilö. Joistain ihmisistä vaan huomaa, et ei niiden kannatakaan lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtava käydä lapsettomana kaupassa ja huomata kun perheelliset huutaa naama punaisena huutaville lapsilleen. Tulee kyllä voittajafiilis kun ei tartte moista itsellä kestää. Menee muuten tehokkaasti lapsentekohalut kun käy marketeissa katsomassa sitä perheellisten menoa.

T.mies 35

Joo lapseni on 9vuotias ja rakas kuin mikä, ei tarvitse hälle huutaa

Mutta kyllä minäkin välillä katson kaupassa, että voi luoja.. ei ole omena kauas puusta pudonnut.

Sinkkumies

Liittyi miten tuohon mitä sanoin?

Että aina niin ei ole.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".

Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.

Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.

Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.

No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D

Miksi hermostuit ja rupesit nimittelemään, kun sanoin, että sinun elämäsi olisi minulle painajaista? Miksi puhut vanhempien hylkäämisestä, sekö on vaihtoehto omaishoitajuudelle? Hevosta en hoitaisi vaan myisin sen samoin kuin vanhan talonkin. En edellyttäisi moista edes lapsiltani elleivät he itse välttämättä haluaisi.

Äläkä viitsi nimitellä ketään äityliksi, kun et tiedä yhtään, millaista elämää tämä elää ja minkä ikäinen on.

Älä viitsi kysellä tyhmiä, aikuinen ihminen. Ihanko sinä hyvää hyvyyttäsi kerrot ympärillä oleville ihmisille, että heidän elämänsä olisi sinulle painajaista? Tiedät, miksi sanoin mitä sanoin ja ansaitsit sen myös. Eiköhän jätetä nuo "miksi hermostuit" -kyselyt ilmiselvyyksistä yläasteen koulukiusaajille ja ihan nyt rehdisti otat vastuun minun elämäni haukkumisesta.

Sekö on haukkumista, kun sanoin, että en halua hoitaa hevosia enkä remontoida vanhaa taloa? Et itsekään sanonut, että wau, olisipa ihanaa olla pikkulasten äiti.

Se, että molemmat vanhemmat olisivat siinä kunnossa, että tarvitsevat omaishoitajaa olisi ihan oikeasti painajaista minun lisäksi myös vanhemmille itselleen.

En myöskään sanonut, että lapset olisi minulle painajaista. En sanonut mitään negatiivista kenenkään elämästä, kerroin omastani. Sinä tulit haukkumaan, joten kuten sanoin, ota rehdisti vastuu käytöksestäsi kiitos.

Sinä oikeasti suutut siitä että joku ei pidä hevosista eikä remontoimisesta, koska sinä niin pidät?? :,D

Ihmisten lukutaidottomuus alkaa pikkuhiljaa häiritä enemmän kuin itse keskustelu...

SUUTUIN siitä, että ihminen joka haukkui elämääni painajaiseksi meni vielä päälle loukkaantumaan siitä, että vastasin hänelle sarkastisesti. Nähdäkseni annoin hänelle vain samalla mitalla takaisin, mutta hän sitten loukkaantui sydänjuuriaan myöten siitä, että en vain hiljaisesti hyväksynyt hänen haukkumistaan ja vielä ääneen ihmetteli asiaa.

Kaikki saa haukkua minua vaikka päivät läpeensä, siitä en suutu. Mutta siitä suutun, jos takaisin antaminen on muka se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L kirjoitti:

Tulee väkisinkin outo olo ihmisistä jotka kuvittelevat perheellisten kadehtivan heidän elämiään tai joiden täytyy käydä katsomassa perheellisten menoa voidakseen mennä tyytyväisinä omissa elämissään eteenpäin. Kuulostaa siltä että loistavaa ettette ole lapsia hommanneet. En minä ainakaan lastani siihen vaihtaisi että saisin seisoa yksinäni marketin kassajonossa :D en usko että kukaan kadehtii lapsettomien elämiä. Ehkä se meillä perheellisillä ennemminkin on sellaista tarvetta omalle ajalle ja levolla ja se voi tuntua joskus raskaalle mutta ei se mitenkään tarkoita sitä että elämän kokisi ilman lapsia mielekkäämmäksi.

Minusta yksin seisominen marketin kassajonossa on vain surullista, ei sellaista kadehtia voi kukaan.

Minä taas nimenomaan haluan käydä yksin kaupassa. Se tuntuu ihan luksukselta, kun pystyy lapset jättäämään kotiin.

Niin itsekin nautin niistä hetkistä mutta tosiaan vain hetkistä. En haluaisi tehdä niin aina. Lopunelämää ilman lapsia? Ei kiitos, ei sopisi itselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L kirjoitti:

Tulee väkisinkin outo olo ihmisistä jotka kuvittelevat perheellisten kadehtivan heidän elämiään tai joiden täytyy käydä katsomassa perheellisten menoa voidakseen mennä tyytyväisinä omissa elämissään eteenpäin. Kuulostaa siltä että loistavaa ettette ole lapsia hommanneet. En minä ainakaan lastani siihen vaihtaisi että saisin seisoa yksinäni marketin kassajonossa :D en usko että kukaan kadehtii lapsettomien elämiä. Ehkä se meillä perheellisillä ennemminkin on sellaista tarvetta omalle ajalle ja levolla ja se voi tuntua joskus raskaalle mutta ei se mitenkään tarkoita sitä että elämän kokisi ilman lapsia mielekkäämmäksi.

Minusta yksin seisominen marketin kassajonossa on vain surullista, ei sellaista kadehtia voi kukaan.

Minä taas nimenomaan haluan käydä yksin kaupassa. Se tuntuu ihan luksukselta, kun pystyy lapset jättäämään kotiin.

Niin itsekin nautin niistä hetkistä mutta tosiaan vain hetkistä. En haluaisi tehdä niin aina. Lopunelämää ilman lapsia? Ei kiitos, ei sopisi itselle.

Mutta en ymärtäny, mikä tekee minun seisomisen yksin kassajonossa surulliseksi? Eihän ne mitkään lavatanssit ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L kirjoitti:

Tulee väkisinkin outo olo ihmisistä jotka kuvittelevat perheellisten kadehtivan heidän elämiään tai joiden täytyy käydä katsomassa perheellisten menoa voidakseen mennä tyytyväisinä omissa elämissään eteenpäin. Kuulostaa siltä että loistavaa ettette ole lapsia hommanneet. En minä ainakaan lastani siihen vaihtaisi että saisin seisoa yksinäni marketin kassajonossa :D en usko että kukaan kadehtii lapsettomien elämiä. Ehkä se meillä perheellisillä ennemminkin on sellaista tarvetta omalle ajalle ja levolla ja se voi tuntua joskus raskaalle mutta ei se mitenkään tarkoita sitä että elämän kokisi ilman lapsia mielekkäämmäksi.

Minusta yksin seisominen marketin kassajonossa on vain surullista, ei sellaista kadehtia voi kukaan.

Minä taas nimenomaan haluan käydä yksin kaupassa. Se tuntuu ihan luksukselta, kun pystyy lapset jättäämään kotiin.

Niin kaksi siskoanikin tekee. Mies jää joko kotiin lasten kanssa tai sitten jos olen kylässä, niin minäkin jään. Lisäksi heillä on sovittuna tunti omaa aikaa joka ilta. Tietty sitä varmaan oppii arvostamaan, mutta itselleni se tuntuu aivan kauhean ahdistavalta, että olisi vain tunti omaa aikaa päivässä.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtava käydä lapsettomana kaupassa ja huomata kun perheelliset huutaa naama punaisena huutaville lapsilleen. Tulee kyllä voittajafiilis kun ei tartte moista itsellä kestää. Menee muuten tehokkaasti lapsentekohalut kun käy marketeissa katsomassa sitä perheellisten menoa.

T.mies 35

Joo lapseni on 9vuotias ja rakas kuin mikä, ei tarvitse hälle huutaa

Mutta kyllä minäkin välillä katson kaupassa, että voi luoja.. ei ole omena kauas puusta pudonnut.

Sinkkumies

Liittyi miten tuohon mitä sanoin?

Että aina niin ei ole.

Sinkkumies

Itse en ole koskaan nähny kun isommille lapsille huudetaan kaupassa? Outoa..miksi sen ikäisille pitäisi huutaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle. 

On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.

Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan. 

On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.

Sinkkumies

Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus. 

Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.

Sinkkumies

Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.

Et ymmärtänyt vieläkään. Myöskin sinun joulusi voi olla minun mielestäni kidutusta. On muutenkin melko ala-arvoista alkaa haukkumaan sukulaisiani, joita et tunne tippaakaan.

Jokaisen kokemus on subjektiivinen. Ei se sitä tarkoita, että kerrot joulusi olevan ihana, että se olisi minun mielestäni sitä.

Sinkkumies

Minun jouluun kuuluu pitkään nukkumista, hyvin ja pitkään syömistä, saunomista, joululaulujen kuuntelemista, haudoilla käymistä ja sukulaisilla piipahtamista sekä tietenkin lahjoja. Ryyppääminen ei kuulu meidän jouluun.

Teet siis päätökset muidenkin puolesta. Kontrollifriikithän ne vasta piristävätkin arkea.

Sinkkumies

Sulla taitaa nyt pikkasen olla tossa luetun ymmärtämisessä ongelmia.

Ensin kontrollointia, sitten henkilöhyökkäys. Arki kanssasi on varmaan mahtavaa!

Sinkkumies

En ollut sama henkilö. Joistain ihmisistä vaan huomaa, et ei niiden kannatakaan lisääntyä.

Et sinä niitä ihmisiä tunne. Olet vain pienisydäminen ja mitätön ihminen.

Sinkkumies

Minun sinkkukavereiden elämä ainakin on suht samanlaista nyt 30+ kuin 18-vuotiaana: biletystä, alkoholia, kavereita, oman ulkonäön laittamista. Ainut vaan, että eivät meinaa enää jaksaa valvottuja öitä samalla tavalla kuin nuorena, kun nyt pitää käydä töissäkin. :D Minun silmiini sinkkuus ja lapsettomuus näyttää siis varsin surulliselta, en ikinä haluaisi jämähtää tuolla lailla bilevaiheeseen ja pyöriä baareissa parikymppisten seassa. :O

Vierailija kirjoitti:

L kirjoitti:

Tulee väkisinkin outo olo ihmisistä jotka kuvittelevat perheellisten kadehtivan heidän elämiään tai joiden täytyy käydä katsomassa perheellisten menoa voidakseen mennä tyytyväisinä omissa elämissään eteenpäin. Kuulostaa siltä että loistavaa ettette ole lapsia hommanneet. En minä ainakaan lastani siihen vaihtaisi että saisin seisoa yksinäni marketin kassajonossa :D en usko että kukaan kadehtii lapsettomien elämiä. Ehkä se meillä perheellisillä ennemminkin on sellaista tarvetta omalle ajalle ja levolla ja se voi tuntua joskus raskaalle mutta ei se mitenkään tarkoita sitä että elämän kokisi ilman lapsia mielekkäämmäksi.

Just tämä..tuntuu siltä että lapsettomien pitää koko ajan olla todistelemassa jotain. Ei siinä, en itse kadehdi lapsettomia koska itse halusin lapsia. Tämä on muutenkin sellainen aihe joka ei koskaan kuole niin en ymmärrä miksi tästä pitää vääntää vuosi toisensa jälkeen.

Ei sun ole pakko keskustella ja ketjukin on 10 vuotta vanha.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".

Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.

Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.

Hui kauheaa, nuo olisi minulle ihan painajaista.

No hui kauheaa :D voin toki olla tuollainen täyttä ja merkityksellistä elämää elävä äityli, joka hylkää omat vanhempansa, pistää heidän ison työn tehneen hevosen teuraalle ja myyn suvussa kulkeneen talon. Mutta kun oon vaan lapseton eikä mulla muuhun nyt rahkeet riitä, kun tähän. Mutta kyllähän te kaikki äidit tiedätte, kun tekin ootte olleet tällaisia parisuhteettomia ja lapsettomia hulttioita. Että mitä mä tässä selitän :D

Miksi hermostuit ja rupesit nimittelemään, kun sanoin, että sinun elämäsi olisi minulle painajaista? Miksi puhut vanhempien hylkäämisestä, sekö on vaihtoehto omaishoitajuudelle? Hevosta en hoitaisi vaan myisin sen samoin kuin vanhan talonkin. En edellyttäisi moista edes lapsiltani elleivät he itse välttämättä haluaisi.

Äläkä viitsi nimitellä ketään äityliksi, kun et tiedä yhtään, millaista elämää tämä elää ja minkä ikäinen on.

Älä viitsi kysellä tyhmiä, aikuinen ihminen. Ihanko sinä hyvää hyvyyttäsi kerrot ympärillä oleville ihmisille, että heidän elämänsä olisi sinulle painajaista? Tiedät, miksi sanoin mitä sanoin ja ansaitsit sen myös. Eiköhän jätetä nuo "miksi hermostuit" -kyselyt ilmiselvyyksistä yläasteen koulukiusaajille ja ihan nyt rehdisti otat vastuun minun elämäni haukkumisesta.

Sekö on haukkumista, kun sanoin, että en halua hoitaa hevosia enkä remontoida vanhaa taloa? Et itsekään sanonut, että wau, olisipa ihanaa olla pikkulasten äiti.

Se, että molemmat vanhemmat olisivat siinä kunnossa, että tarvitsevat omaishoitajaa olisi ihan oikeasti painajaista minun lisäksi myös vanhemmille itselleen.

En myöskään sanonut, että lapset olisi minulle painajaista. En sanonut mitään negatiivista kenenkään elämästä, kerroin omastani. Sinä tulit haukkumaan, joten kuten sanoin, ota rehdisti vastuu käytöksestäsi kiitos.

Sinä oikeasti suutut siitä että joku ei pidä hevosista eikä remontoimisesta, koska sinä niin pidät?? :,D

Ihmisten lukutaidottomuus alkaa pikkuhiljaa häiritä enemmän kuin itse keskustelu...

SUUTUIN siitä, että ihminen joka haukkui elämääni painajaiseksi meni vielä päälle loukkaantumaan siitä, että vastasin hänelle sarkastisesti. Nähdäkseni annoin hänelle vain samalla mitalla takaisin, mutta hän sitten loukkaantui sydänjuuriaan myöten siitä, että en vain hiljaisesti hyväksynyt hänen haukkumistaan ja vielä ääneen ihmetteli asiaa.

Kaikki saa haukkua minua vaikka päivät läpeensä, siitä en suutu. Mutta siitä suutun, jos takaisin antaminen on muka se ongelma.

Pitääkö sun antaa lapsillekin "takaisin". Olet esimerkki kypsästä vanhemmasta.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Minun sinkkukavereiden elämä ainakin on suht samanlaista nyt 30+ kuin 18-vuotiaana: biletystä, alkoholia, kavereita, oman ulkonäön laittamista. Ainut vaan, että eivät meinaa enää jaksaa valvottuja öitä samalla tavalla kuin nuorena, kun nyt pitää käydä töissäkin. :D Minun silmiini sinkkuus ja lapsettomuus näyttää siis varsin surulliselta, en ikinä haluaisi jämähtää tuolla lailla bilevaiheeseen ja pyöriä baareissa parikymppisten seassa. :O

Sinä kypsä vanhempi. Tämän pitäisi varmaan nyt satuttaa? 

Vanhempana en pyöri baareissa, paitsi välillä josta löytyi edellinen tyttöystäväkin. Nykyään viihdyn enemmän mökillä, kalassa, sienessä ja purjehtimassa.

Vähän erilaista kuin pyöriä kaveriporukalla 2kymppisenä baarissa.

Sinkkumies

Minä elin vaimon kanssa kahdeksan yhteistä ”vela”-vuotta ja tiedän hyvin millaista se oli. Nyt olen maailman onnellisin isä. En vaihtaisi päivääkään pois.

Tämän palstan mielipiteet eivät hetkauta minua suuntaan eikä toiseen. Ei lapsettoman, lapsellisen tai minkään muunkaanlaisen elämän suhteen. Tämän palstan mielipiteet ovat mitä ovat muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden ihanuuksia saa myös maistaa suvun kanssa Joulun aikaan. On se niin ihanaa, kun on kiire joulusaunaan, kun joku niistä taaperoista kuitenkin väsyy, jos ilta venyy ja sitten alkaa loputon kiukuttelu. On se niin ihanaa kun on kiire, että se pukki saadaan äkkiä paikalle. 

On se niin ihanaa kun sitten kun ne on nukkumassa vasta pitääkin olla hiljaa.

Eikä se riitä. Aamulla on huuto jo päällä viimeistään 8 aikaan. 

On se niin ihanaa, kun joulun jälkeen pääsee kotiin omaan rauhaan! Kyllä niitä siskojen lapsia muutaman päivän vuodessa jaksaa. Kyllä sen kidutuksen kestää.

Sinkkumies

Onpa sinulla ankea suku, harmin paikka. Mutta tiedäthän, ettei sinun henkilökohtainen kokemuksesi lapsiperheen kanssa olemisesta ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva yleispätevä totuus. 

Myöskään sinun kokemuksesi ei ole koko totuus. Ulkopuolinen voi nähdä sinun tilanteesi erilailla, kuin sinä näet. Voi myös kokea sen erilailla ja sille sinä et voi mitään.

Sinkkumies

Itsehän sinä kerroit joulujesi olevan kidutusta.

Et ymmärtänyt vieläkään. Myöskin sinun joulusi voi olla minun mielestäni kidutusta. On muutenkin melko ala-arvoista alkaa haukkumaan sukulaisiani, joita et tunne tippaakaan.

Jokaisen kokemus on subjektiivinen. Ei se sitä tarkoita, että kerrot joulusi olevan ihana, että se olisi minun mielestäni sitä.

Sinkkumies

Minun jouluun kuuluu pitkään nukkumista, hyvin ja pitkään syömistä, saunomista, joululaulujen kuuntelemista, haudoilla käymistä ja sukulaisilla piipahtamista sekä tietenkin lahjoja. Ryyppääminen ei kuulu meidän jouluun.

Teet siis päätökset muidenkin puolesta. Kontrollifriikithän ne vasta piristävätkin arkea.

Sinkkumies

Sulla taitaa nyt pikkasen olla tossa luetun ymmärtämisessä ongelmia.

Ensin kontrollointia, sitten henkilöhyökkäys. Arki kanssasi on varmaan mahtavaa!

Sinkkumies

En ollut sama henkilö. Joistain ihmisistä vaan huomaa, et ei niiden kannatakaan lisääntyä.

Et sinä niitä ihmisiä tunne. Olet vain pienisydäminen ja mitätön ihminen.

Sinkkumies

Parempi pienisydäminen kuin sydämetön. Tai aivoton.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua hirvittävästi jaksa kiinnostaa millaisella tyhjänpäiväisellä puuhastamisella lapseton elämänsä täyttää. Joku käy jumpassa ja toinen Torremolinoksessa, so what. Mitään ei jää näistä elämän heidän jälkeensä.

Mutta heillä on ollut hauskaa ja hyvä elämä, ja sillä on eniten merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

L kirjoitti:

Tulee väkisinkin outo olo ihmisistä jotka kuvittelevat perheellisten kadehtivan heidän elämiään tai joiden täytyy käydä katsomassa perheellisten menoa voidakseen mennä tyytyväisinä omissa elämissään eteenpäin. Kuulostaa siltä että loistavaa ettette ole lapsia hommanneet. En minä ainakaan lastani siihen vaihtaisi että saisin seisoa yksinäni marketin kassajonossa :D en usko että kukaan kadehtii lapsettomien elämiä. Ehkä se meillä perheellisillä ennemminkin on sellaista tarvetta omalle ajalle ja levolla ja se voi tuntua joskus raskaalle mutta ei se mitenkään tarkoita sitä että elämän kokisi ilman lapsia mielekkäämmäksi.

Minusta yksin seisominen marketin kassajonossa on vain surullista, ei sellaista kadehtia voi kukaan.

Perheelliset seisovat aina yksin kaupan kassajonossa! Paitsi jotkut kauheat prismaperheet...

Säälin ihmisiä jotka vaihtaa oman perheen viinilasiin sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Säälin ihmisiä jotka vaihtaa oman perheen viinilasiin sohvalla.

Vapaus joka päivä! Mitä kadehdittavaa siinä ei ole?

Jos siitä juuri täältä luen, ajattelen että kirjoittajalla on pätemisen ja todistelemisen tarve. Esim. minä olin perheetön yli 30 v-vuotiaaksi, joten tiedän millaista se on ilman av:takin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että onpas tyhjää ja merkityksetöntä elämää, mutta ei kai enempää voi vaatiakaan sellaisilta, joilla ei rahkeet muuhun riitä. Ja olenhan minäkin aikani ollut sinkkuna ja lapsettomana, että tiedän kyllä mistä "jään paitsi".

Sinkun ja lapsettoman elämä kehittyy ja muuttuu kyllä ihan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, joten et tiedä mistä jäät paitsi. Nyt olen mm. kahden vanhan vanhempani omaishoitaja, ison työhevosen omistaja ja remontoin ikivanhaa taloa. Pyöritän harrastusporukkaa ja aloitin juuri yrityksen.

Edelleen olen sinkku ja perheetön, mutta 5 vuotta sitten elämäni oli ihan erilaista.

Lapsettoman elämä kehittyy juuri niin, että siihen liittyy edellisestä sukupolvesta luopumista, mutta ei uuden sukupolven kasvun ja aikuistumisen seuraamista.

Vietämme lomaa mökillä, joka on suvun hallussa jo viidennessä sukupolvessa. Tunnen suurta kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä, että saan viettää aikaa täällä lasteni kanssa ja joku päivä kun minua ei enää ole, he saavat olla täällä kenties omien lastensa kanssa. Elämä jatkuu sukupolvien ketjussa eikä katkea minuun. Todella merkityksellinen ja hieno tunne.