Hyväksyisittekö tätä kumppaniltanne?
Mieheni ja minä käymme töissä, ja meillä on lapsi (on siis päivähoidossa). Tällä viikolla yhtenä päivänä ei miehellä ollut töitä, joten sanoin hänelle, että nythän lasta ei tarvitse viedä hoitoon ollenkaan, kun hän on kotona. Sanoin siis edeltävänä iltana, ja tällöin mies vain nyökkäili ja sanoi: "Juu, kyllä käy, mmm." Seuraavana aamuna heräsin normaalisti töihin, ja ihmettelin vähän, että miksi mieheni on jo jalkeilla. En kuitenkaan kysynyt sitä häneltä, joka oli virhe, koska ajattelin, että hän nyt vain sattuu olemaan aikaisin jalkeilla. Olin siinä juuri harjaamassa hiuksia, kun mies yhtäkkiä vain sanoo: "Joo, sori ku en kertonu, meen nyt "Pertille" (Pertti asuu n. 200km päässä), kun ei olla nähty niin pitkään aikaan, heippa!" Ja painui ulos. Kertoi siitä siis ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa. Niin, ja siinä vaiheessahan minun työni olisivat alkaneet aivan kohta, ja meidän lapsi nukkui vielä huoneessaan, pukeutumatta, pesemättä hampaita, tekemättä vielä mitään aamutoimia! Eli MINUN piti äkkiä herättää se, pukea, pestä ne hampaat, ja JUURI sinä aamuna lapsella oli aivan hirveä känkkäränkkä olo, eikä lähdöstä meinannut tulla mitään. Myöhästyin sitten puoli tuntia töistä. Illalla kun mies palasi, raivosin hänelle tästä asiasta, johon hän sitten jotain: "Joo kerro vähän vielä miten paska ihminen oon." Ja sai sitten sen vaikuttamaan siltä, että MINÄ olen nyt syypää. Voi v*ttu! Hyväksyisittekö tällaista?
Kommentit (81)
Ei lapsi saa jäädä noin vain pois hoidosta, että se illalla päätetään. Asiasta pitää sopia etukäteen hoitopaikan kanssa, ellei kyseessä ole lapsen sairastuminen.
Kyllä on ihmisillä heikoissa kantimissa normaalit keskustelutaidot. Kommunikointiongelmia tuntuu olevan vähän joka suhteessa, en ole ikinä tajunnut mikä siinä on niin vaikeaa, jos molemmat ovat suht normaalijärjellä varustettuja. Joskus tulee väärinymmärryksiä, mutta sitten siitä puhutaan ja käydään asia läpi, ettei mitään jää hampaankoloon. En yhtään ihmettele että ihmiset ei voi suhteissaan hyvin kun kaikki on niin saamarin vaikeaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma oli sinun yksipuolinen sanelusi siitä, miten mies vapaapäivänsä viettää. Olisit kysynyt, viedäänkö lapsi aamulla hoitoon vai haluatko omaa aikaa. Mies ei uskaltanut sanoa suunnitelmistaan kuin vasta viime tingassa, siinä pelossa että kampitat ne jotenkin.
Voi hyvä luoja. Muuten tuollaiset "pelkurimiehet" on kaikkien pahimpia kusipäitä, mies vauva ei osaa kommunikoida järkevästi niin ei "uskalleta" kertoa että haluaisi lähtä kaverille? Mies vain tietää itsekin, että ehdotus on jo alkuunsa epäsopiva kyseiselle ajankohdalle, ja vain itsekäs ihminen sitä ehdottaisi. Siksi ei uskalla ehdottaa.
Eiköhän apn huushollissakin ap ole se joka huolehtii kodista ja lapsista työn ohella leijonan osan, vie joka päivä lapsen aamutoimineen tarhaan, ja kun kerrankin mies voisi hoitaa nämä asiat, mies päättää oikein paeta mahdollisimman aikaisin aamutuimaan että varmasti ap joutuu tekemään kaiken ja vielä kiireellä töistä myöhästyen? Oishan se ollut aivan liikaa hänelle sen kerran olla avuksisen tarhaan viennin verran, ja häipyä sitten sinne Pertsalle. Ihan kamala mulkku. Kyllä kertoo paljon teidän suhteestanne ja miehen kunnioituksesta sinua kohtaan. Ja tuo välinpitämätön marttyyriasenne kun olet loukkaantunut välinpitämättömästä käytöksestä...
Ap ihan oikeasti jätä mies. Sano hänelle välinpitämättömän rauhallisesti että et jaksa enää, ilmoita että olette eronneet mutta järjestelet ihan rauhassa eroasiat jne. Tuo mies ei muuta ansaitse.
No olipas vastuuton veto mieheltäsi, ei voi muuta sanoa. Oletuksena kuitenkin on, että vanhemmat ovat aikuisia, ja molemmat tietävät ja myös kantavat vastuun arjen sujumisesta yhdessä keskustellen ja sopien. Se, että miehesi päättää aivan yllättäen livahtaa "Pertille" piittaamatta siitä, että lastenhoitojärjestelyn jättäminen sinun kontollesi vaikeuttaa myös töitäsi, on kuin mies olisi vanhemman sijaan yksi lapsi lisää taloudessa. Henkilökohtaisesti minulle voisi tuollainen vastuuttomuus olla aika iso kynnyskysymys, varsinkin, jos tämäntyyppiset päähänpistot olisivat toistuvia.
Ja oma lukunsa nämä "muija nalkuttaa" kommentit. No herran tähden, niin nalkuttaisi aika moni muukin, jos puoliso tekee käytännössä äkkikatoamistempun jättäen kaikki arjen juoksevat asiat toisen harteille lennosta! Se on vastuutonta ja teinimäistä, eikä asiaa paranna yhtään se, että jättää asiat käsittelemättä "muijan nalkuttamisen" pelossa. Ja kuka tietää, ehkä sille nalkutukselle on varsin pätevä syykin?
Itse olet lapsesi tehnyt joten hoida sitä sitten äläkä valita! Miehellä ansaittu vapaapäivä!
Eikö tuossa olisi ollut sitä mahdollisuutta, että olisit sanonut miehellesi, että joo, mene sinne Pertille, mutta koska mä luulin, että sä jäät lapsen kanssa kotiin tänään, niin nyt en enää ehdi sitä herättää ja sen aamutoimista huolehtia, joten lähden nyt töihin. Herätä lapsi ja laita aamupalat ym, ja vie se hoitoon, sitten voit lähtee sinne Pertille. Ei sinne menoon mitään kellonaikaa ole määrätty.
En ymmärrä, miten tuota ei olisi muka ehditty siinä aamulla sanoa, ei kai se mies nyt niin nopeesti siitä ovesta päässyt livahtamaan ja jos olisikin, niin ei muuta kuin olisit huutanut perään, että hei ei nyt sentään noin lähetä!
Mutta noin muuten, ei tuo asia nyt mikään maata kaatava tapaus ole. Elämässä sattuu tämmöisiä. Ei aina kommunikaatio toimi ihmisten välillä, sattuu kaikenlaista. Toinen ei kuuntele kunnolla, toinen ei huomaa, että viesti ei mennytkään perille jne. Elämä on pitkä eikä aina kaikki suju kuin leikiten. Ei edes hyvin toimivissa parisuhteissa eikä onnellisissa perheissä. Joten en tästä nyt mitään johtopäätöksiä lähtisi vetämään. Yksi tapaus. Sitten vasta, jos tämmöistä tapahtuu kaiken aikaa, että toinen ei huomioi toista koskaan, niin sitten pitää alkaa miettiä asioita. Tämänkin jutun olisi voinut välttää ihan helposti, jos olisi varmistanut vielä silloin illalla, että onko nyt sitten varmasti niin, että olet lapsen kanssa huomenna kotona, vai onko sulla jotain muuta ajateltuna.
Tutulta kuulostaa ja valitettavasti tuli minullekin mieleen, ettei mies mennytkään Pertille. Oireet viittaa pettämiseen. Olisipa silloin aikanaan joku sanonut minulle, mistä tuommoinen käytös johtuu...
Ja ei, en todellakaan hyväksyisi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa olisi ollut sitä mahdollisuutta, että olisit sanonut miehellesi, että joo, mene sinne Pertille, mutta koska mä luulin, että sä jäät lapsen kanssa kotiin tänään, niin nyt en enää ehdi sitä herättää ja sen aamutoimista huolehtia, joten lähden nyt töihin. Herätä lapsi ja laita aamupalat ym, ja vie se hoitoon, sitten voit lähtee sinne Pertille. Ei sinne menoon mitään kellonaikaa ole määrätty.
En ymmärrä, miten tuota ei olisi muka ehditty siinä aamulla sanoa, ei kai se mies nyt niin nopeesti siitä ovesta päässyt livahtamaan ja jos olisikin, niin ei muuta kuin olisit huutanut perään, että hei ei nyt sentään noin lähetä!
Mutta noin muuten, ei tuo asia nyt mikään maata kaatava tapaus ole. Elämässä sattuu tämmöisiä. Ei aina kommunikaatio toimi ihmisten välillä, sattuu kaikenlaista. Toinen ei kuuntele kunnolla, toinen ei huomaa, että viesti ei mennytkään perille jne. Elämä on pitkä eikä aina kaikki suju kuin leikiten. Ei edes hyvin toimivissa parisuhteissa eikä onnellisissa perheissä. Joten en tästä nyt mitään johtopäätöksiä lähtisi vetämään. Yksi tapaus. Sitten vasta, jos tämmöistä tapahtuu kaiken aikaa, että toinen ei huomioi toista koskaan, niin sitten pitää alkaa miettiä asioita. Tämänkin jutun olisi voinut välttää ihan helposti, jos olisi varmistanut vielä silloin illalla, että onko nyt sitten varmasti niin, että olet lapsen kanssa huomenna kotona, vai onko sulla jotain muuta ajateltuna.
Jos mies on sanonut illalla juu, kyllä käy, niin miten monta kertaa tuo olisi pitänyt tarkistaa? Jos toisen sanaan ei voi luottaa, silloin toiseen ei voi luottaa. Jos asia pitäisi kysyä kolme kertaa, mies ei olisi normi älynlahjoilla varustettu.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ja minä käymme töissä, ja meillä on lapsi (on siis päivähoidossa). Tällä viikolla yhtenä päivänä ei miehellä ollut töitä, joten sanoin hänelle, että nythän lasta ei tarvitse viedä hoitoon ollenkaan, kun hän on kotona. Sanoin siis edeltävänä iltana, ja tällöin mies vain nyökkäili ja sanoi: "Juu, kyllä käy, mmm." Seuraavana aamuna heräsin normaalisti töihin, ja ihmettelin vähän, että miksi mieheni on jo jalkeilla. En kuitenkaan kysynyt sitä häneltä, joka oli virhe, koska ajattelin, että hän nyt vain sattuu olemaan aikaisin jalkeilla. Olin siinä juuri harjaamassa hiuksia, kun mies yhtäkkiä vain sanoo: "Joo, sori ku en kertonu, meen nyt "Pertille" (Pertti asuu n. 200km päässä), kun ei olla nähty niin pitkään aikaan, heippa!" Ja painui ulos. Kertoi siitä siis ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa. Niin, ja siinä vaiheessahan minun työni olisivat alkaneet aivan kohta, ja meidän lapsi nukkui vielä huoneessaan, pukeutumatta, pesemättä hampaita, tekemättä vielä mitään aamutoimia! Eli MINUN piti äkkiä herättää se, pukea, pestä ne hampaat, ja JUURI sinä aamuna lapsella oli aivan hirveä känkkäränkkä olo, eikä lähdöstä meinannut tulla mitään. Myöhästyin sitten puoli tuntia töistä. Illalla kun mies palasi, raivosin hänelle tästä asiasta, johon hän sitten jotain: "Joo kerro vähän vielä miten paska ihminen oon." Ja sai sitten sen vaikuttamaan siltä, että MINÄ olen nyt syypää. Voi v*ttu! Hyväksyisittekö tällaista?
Itsehän olet tollasen mikkihiiren mieheksesi valinnut, V.i.t.u.n idiootti. 0/5 provo
Eli et vaan osaa trollata.
Onko miehelläsi kuulovamma vai onko hän muuten vain tyhmä?
En todellakaan hyvåksyisi noin lapsellista ja vastuutonta käytöstä. Ei tuollainen henkilö ole kylenevä vanhemmaksi saati kumppaniksi. Ap, sinä ansaitset niin paljon parempaa. Sinuna jättäisin tuollaisen iljakkeen. Tiedän, että huonostakin suhteesta voi olla pelottavaa irtautua, mutta kyllä se ihan täysin on sen arvoista, eikä sitä todellakaan kadu, kun päätöksen on viimein tehnyt. Kokemuksesta! :)
En hyväksyisi. Hae apua, jos et itse saa asiaa selvitettyä. Luulen, että jotain hämärää menossa.
Hyvä ku satuit katsomaan, onko lapsi vielä kotona. Jos et olisi huomannut miehen lähtöä ja olisit itse lähtenyt kiireellä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelemttomuuttaan voi tehdä toiselle tuollaisen miinan, mutta tuon jälkipuinnin vuoksi viimeistään oikeasti jättäisin miehen.
Tuliko aikoinaan luvattua rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä? Erolla uhkaileminen tuollaisen jälkeen on lähinnä naurettavaa.
Mies kuuli vain lauseen "lasta ei tarvitse viedä hoitoon ollenkaan", ja ymmärsi että sinä hoidat lapsen.
Oliko työstä vapaata järjestetty ihan tarkoituksella "Pertsalle" menoa varten? Kun edellisenä iltana noin ohi mennen ilmoitti ettei mene töihin. Jäikö vaan sanomatta että on sopinut jo menoakin. Tuolla tavalla ei teknisesti ajatellen valehtele. Jättää kylläkin oleellisen asian huomisesta kertomatta. Selvitä tarkemmin asiaa miehen kanssa.
Pertti ja miehesi viettivät kuuman session sinä päivänä... Mmm!
Ongelma oli sinun yksipuolinen sanelusi siitä, miten mies vapaapäivänsä viettää. Olisit kysynyt, viedäänkö lapsi aamulla hoitoon vai haluatko omaa aikaa. Mies ei uskaltanut sanoa suunnitelmistaan kuin vasta viime tingassa, siinä pelossa että kampitat ne jotenkin.