Menenkö sairaalaan että lapsiperheellisenä saan sairastaa rauhassa?

Mies ei voi olla lapsia hoitamassa, jos puoliso on kotona. Tilapäinen hoitovapaa edellyttää että puoliso on töissä

Jotkut työnantajat vaatii tästä todistuksen

Pakko vaan jaksaa vaikka ei jaksa. Hirveetä on, muistan nuo ajat ja lapseni ovat jo teinejä.

Ärsyynnyn vieläkin, kun multa vaaditaan vaikka olen kipeä.

Vielä kun jaksan 6 vuotta niin talo on tyhjä.

Lemmikkejä on mutta lisää ei tule.

Mulla nyt hammas poistettu ja sanoin etten tee mitään, kuunteliko kukaan.

Sairaalaan et pääse. Nyt laitat miehen hoitamaan lapset viikonlopun ajan.

Ihmiset on niin ulkona! Puolison sairastuessa lapsia saa jäädä hoitamaan töistä.

Ihmetyttää aina miten vaikeutta valittava pieniä lapsia hoitava ehtii palstailla

Se aika on suoraan lapsilta pois

Jos meillä töissä mies tekisi noin se tekisi sen siksi ettei halua, ei siksi ettei voisi, se on vain pieni järjestelykysymys. Jos ap:n mies on tosiaan projektipäällikkö niin järjestelykykyä voisi olettaa olevan, ja on hyvin harvoja asioita joita olisi täysin välttämätöntä hoitaa fyysisesti työpaikalla illan tunteina.

Mun puoliso saa olla poissa töistä jos mulla on lääkärintodistus. Jos äiti ei kykene hoitamaan lapsia niin menee lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti lasten sairastuminenkaan ei ap:tai auta. Mies ei voi jäädä hoitamaan sairasta lasta, jos vaimo on kotona. Se, että onko vaimo sairas, ei vaikuta asiaan.

Ihmeen huonosti ihmiset kattoo työsopimukset.

Sairaalasta sut nauretaan pihalle.

Nyt on sinun ymmärrettävä, että lasten vanhempana joudut venymään ja vielä monen monta vuotta. Se vaan on sinun tehtäväsi, tai miehesi, kuinka vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti lasten sairastuminenkaan ei ap:tai auta. Mies ei voi jäädä hoitamaan sairasta lasta, jos vaimo on kotona. Se, että onko vaimo sairas, ei vaikuta asiaan.

Ihmeen huonosti ihmiset kattoo työsopimukset.

Työsopimukset?

Vierailija kirjoitti:

No täältähän löytyikin hienosti vertaistukea, kiitos kaikille empatiasta! Ei ole ketään sukulaista 500km säteellä. Ap

Tarkoitat kai sympatiaa? Ja mihin asiaan haluat sitä? Kun pipi, voi voi. Vai sääliä kun on huono mies sulla? Voi voi.

Ei sinne sairaalaan niin vaan mennä! Hemmetti vieköön, siellä joutuu syöpäpotilaatkin oleen käytävillä tai tv-huoneissa kun ei ole tilaa niin turha sinne jonkun flunssan takia on yrittää.

Yksi tyyppihän juuri kuoli kun yritti kotona sinnitellen parantua influenssasta. Eli jos se tauti niin sairaala on vaihtoehto.

Mulla selkä leikattiin, ei tukiverkkoa lähellä arjessa (ja ne tuttavat jotka on käy töissä itsekin) ja lapset oli 1v ja 5v. Saikkua kuukausi; mies ei saanut olla sääntöjen mukaan pois töistä tätä aikaa tietenkään.

Silloin oli kotona, kun mut leikattiin ja olin sairaalassa; otti vapaata (olisi ollut vuoropäivähoitoa lapsille tarjolla, mutta ei haluttu 1v viedä sinne). Sen jälkeen järjesteli työvuorot niin, että teki vain aamua tai yötä seuraavan kuukauden. Minä totaalisessa nostelukiellossa raudat selässä. Ja 1v vaati pukemista, pyllyn pesua jne.

Siispä meille tuli perhetyöntekijä niinä aamuina, kun mies oli lähtenyt töihin kuudelta. Tämä tyyppi auttoi lapset tarhaan ja mies haki lapset kun pääsi kotiin. Yövuoron jälkeen mies vei lapset hoitoon ja tuli kotiin nukkumaan kunnes iltapäivällä haki lapset. Yöt uskalsin jo olla lasten kanssa yksin, kun molemmat oli jo silloin varmoja nukkujia, eivätkä heräilleet yöllä. Isompi osasi auttaa pienempää kiikkumaan pinnasängystä pois, ettei minun tarvinut nostaa.

Onneksi tuli akuuttina leikkaus; olisi muuten ehtinyt stressata että miten pärjää.

Eli joku 39'c kuume ei todellakaan ole syy, että mies jää vaimoa/lapsia hoitaa kotiin. Lapset hoitoon (jos et kotiäiti ole) tai sitten sinnittele.

Kyllähän mies voi aina ottaa vaikka omaa lomaa, jos on kotona hätä. Kuka nyt lapsia heitteille jättää.

Et voi sairastaa rauhassa ellet palkkaa lapsille hoitajaa.

Olin lähes 4kk sairaana joista 2kk pneumoniassa lasten sairastaessa vuorotellen vatsa-ja kuumetautia. Mies vuorotyössä ja verkostoa ei ole. Oma toipuminen pitkittyi koska Tk ei uskonut hengitystietulehdusten olevan flunssaa kummempaa. Parin a-kuurin, yleiskunnon romahtamisen kera sairastin lapsia hoitaen.

Pointti on se, että jos sulla on flunssakuume niin lepää ja juo nesteitä. Eka pv pahin mut selviät kun annat lasten katsoa piirrettyjä ja pelata. Jos pk-paikat, mikä ongelma? Viet lapset hoitoon klo 8 ja haet vasta 16. Ehdit nukkua vähintään 6-7h joka auttaa oloosi huomattavasti. Mies hakee jos pääsee hakemaan. Kun mies tulee töistä, sanot että menet nukkumaan ja lepäät. Tottakai kipeänä vituttaa ja stressaa mut se ei auta sua joten peiton alle siitä.

Selitättekö mikä logiikka siinä on, että vain siinä tapauksessa, jos vaimo käy työssä (ilmeisesti palkkatyö kelpaa vain?) saa mies jäädä hoitamaan lapsia jos lapsetkin sairastuu? Samanlaillahan se vaimo on kipeä käykö hän työssä, opiskelemassa, vapaaehtoistyössä tai on kotiäitinä?

Voi ap, olen pahoillani. Mulla ei ole myöskään mitään tukiverkkoa kun kummatkaan isovanhemmat ei auta mitenkään. Ihan periaatteestakasn ei hoida lapsia, edes pientä hetkeä vaikka olis elämän ja kuoleman kysymys. Muutaman kerran on ollu oikein kunnon hätä ja kriisi, ja silloin pyysin itkien apua. Oma äitiblöi luurin korvaan ja anoppi tiuskaisi että johan olen sanonut, että autan vain omaa tytörtäni!! Silloin olisin halunnut hypätä katolta, ahdisti ja oli hirveä hätä.

Näitä hätätilanteita kolmen pienen kanssa oli useamminkin ja ikinä ei apua saanut. Se tuntuu vieläkin hirveältä. Onneksi mies auttoi minkä kerkesi mutta usein nämä hätätilanteen sattui kun mies oli työmatkalla (euroopassa).

Apn tilanteessa taitaa pahinta olla se hädän tunne ja pelottava tietovsiitä että apua ei saa. En minäkään tässä 10v aikana mitä lapsia on ollut, ole niinkään ollut pettynyt tai ahdistunut siihen että sairaana pitää hoitaa lapset tai että kertaakasn ei ole ollut miehen kanssa yhteistä iltaa kaksin. Pahon on se kalvava pelko ja tieto, että tosi hädän tulken kukaan ei auta, oma suku kääntää selän ja on välinpitämätöntä. Omat vanhempani jättäisivät minut vaikka kuolemaan, heitä ei tipan vertaa kiinnosta onko ona lapsi elossa, kärsiikö tai onko sairas.

Tätä se vaan on ap. Nykypäivänä on pakko jaksaa ja pärjätä yksin. Mutta historian valossa tämä on luonnotonta, siis se että yksin pitää selvitä kaikesta ja sukua ja isovanhempia ei lapsenlapset tippaakaan kiinnosta.

Jos on oikeasti melkein 40 kuumetta ja tuntuu kuin taju lähtisi, kuten ap jossain viestissä sanoi, niin ei todellakaan "naureta ulos sairaalasta" kuten monet kirjoittajat uhoavat vaan nimenomaan pitäisikin mennä päivystykseen tsekattavaksi. Korkea kuume ja raju yleisvoinnin lasku ei kuulosta tyypilliseltä pikkuflunssalta vaan ne voi olla merkkejä vakavasta sairaudesta.

Sairaalahoitoon pääsee sairauden, ei lastenhoito-ongelmien perusteella.