Lue keskustelun säännöt.
Miten mielestäsi alle kolmevuotias lapsi hyötyy päivähoidosta?
Kiinnostaa tietää miksi jonkun mielestä päivähoito on erityisen hyvä juttu jopa 1-vuotiaalle. Jos ryhmässä on 12 saman ikäistä ja 3 hoitajaa? Miten luulet että hoitajan aika riittää kaikille? Vaihtamaan vaipat? Pukemaan? Entäs ruokailut? Ulkoilu? Laadukasta varhaiskasvatusta??
Kommentit (271)
Se on tekosyy sille ettei kumpikaan vanhemmista aseta lapsen tarpeita etusijalle. Heitteillejättöä käytännössä. Kuka jättää alle kolmisuotiaan lapsensa tuntemattomien ihmisten kasvatettavaksi vapaaehtoisesti????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poikani lähti perhepäivähoitoon ollessaan hieman yli 2v. Olin jo selvästi huomannut, kuinka hän alkoi pitkästyä olemaan kaiket päivät kahdestaan minun kanssani. Hoitoon mentyään hän reipastui selvästi. Meillä ei ollut lapsiperheitä lähiympäristössä, ei sisaruksia, ja sukulaisetkin satojen kilometrien päässä. Päivähoito ja muiden lasten seura oli juuri sitä, mitä hän siinä vaiheessa tarvitsi.
Munkin tytär aloitti 2-vuotiaana ja hyötyi todella paljon hoidosta. On ainoa lapsi eikä lähipiirissämme ole muutenkaan pieniä lapsia, joten ei osannut yhtään olla toisten lasten kanssa. Kävin hänen kanssaan avoimessa päiväkodissa ja puistossa, mutta takertui niissä äitiin ja jos joku lapsi tuli vaikka juttelemaan, lähti karkuun. Päiväkodissa oli aluksi todella arka, "käveli seiniä pitkin" ettei olisi toisten lasten tiellä, takertui aikuisiin, mutta pikku hiljaa tottui muihin lapsiin ja leikkiä heidän kanssaan, nyt 4-vuotiaana päiväkoti on ihan paras paikka ja siellä rakkaat kaverit. En usko, että olisin ikinä saanut häntä totutettua toisiin lapsiin, jos kotihoitoa oltais jatkettu. Olis ollut aika karua laittaa lapsi hoitoon vaikka 5-vuotiaana, jos ei vielä silloinkaan olisi osannut suhtautua luontevasti toisiin lapsiin.
Ja tuo tasa-arvopuoli, mielestäni nyt on otettava käyttöön järeät keinot isien saamiseksi lastensa hoitajiksi, työnantajien asenteiden muuttamiseksi jne. Meilläkin oli jotenkin itsestään selvää, että äiti jää kotiin, mutta jos isällä olisi ollut mahdollisuus jäädä hoitamaan lasta ansiosidonnaisella esim. lapsen ollessa 9 kk - 1 v 3 kk, olisi mies varmaan jäänytkin kotiin, kun pudotus tuloissa ei olisi ollut niin suuri. Samalla olisin voinut edistää omaa työuraani, eikä omiin tuloihini (ja eläkkeeseen jne.) olisi tullut liian pitkää pudotusta. Jos toinen lapsi vielä saadaan, toivon, että aktiivimalli olisi silloin käytössä, koska minulla ei ole varaa samanlaiseen pudotukseen toista kertaa (olen yrittäjä, asiakkaat kaikkosivat pitkän poissaoloni aikana), ja mies taas ei mitenkään voi olla 300 euron kotihoidontuella. Ehkä tässä täytyy ristiä jalat ja lisääntyä vasta sitten, kun tuo malli on saatu toteutettua (jos en ole liian vanha sitten jo...).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on yhdessä päätetty, niin miksi vieläkin äidit jäävät pois työelämässä. Miksi vain 2 % miehistä jää kotiin?
Miksi syytetään vaan äitejä jos lapsi viedään ennen 3 vuotta päiväkotiin?
No, voihan teitä, jos tekee 50% voi vaikka tarkoittaa että tekee 3 päivänä viikossa täyttä työpäivää tai 2,5 päivää kokonaista ja loppu jää perheelle. Ei siinä tarvita läpsyä ovensuussa. Nyt haluatte oikeasti ymmärtää minua väärin ja hakemalla vaikeuksia. Eikö olisikin kivaa jos molemmat saisi 50% palkasta ja tekisit vaikka 2,5 päivää töitä ja toinen tekee saman verran. Ja tulot olisi paremmat ja lapsi voidaan pitää kotona. Molemmille yhtenäinen vastuu.
Niin kuin sanoin, perheet saa päättää yhdessä, mutta en usko, ett 98% miehistä ei halua olla kotona.
Jos, työelämä antaisi mahdollisuuden ja vuorottelu olisikin mahdollista tai jos mies sais vähän paremman korvauksen, niin varmaan enemmän haluaisi jäädä kotiin.
Tarkoitan että yhdessä voidaan luoda semmoinen mahdollisuus, jotta isät oikeasti voi jäädä kotiin. Onko sinä nyt jotain väärin?
Katse tulisi kääntää siis työnantajiin. Kunpa olisikin tällaisia vaihtoehtoja tarjolla ja löytyisi joustavuutta. Äidin on vähän pakko asennoitua olemaan kuukausia pois työstä. Koska isällä ei ole pakottavaa tarvetta (synnytys, imetys) jäädä pois niin onhan se suuri kynnys jättää työt pitkäksi aikaa tauolle.
Äitinä palaisin mielelläni töihin osa-aikaisesti (esim.20h/vk), mutta työnantajalle tuntuu olevan vaikeaa järjestää edes kuuden tunnin työpäiviä. Puhumattakaan vuorotyöstä. En tarkoita sitä etteikö isä osaisi hoitaa, mutta ehdottomasti haluan ja pitäisi olla oikeus, että ehtisin kotiin ajoissa illalla antamaan hyvän yön suukon lapselle.
Nimenomaan, eli jos kaikki miehet ja naiset jäävät kotiin, työnanatajien on pakko löytää joustavampia työaikoja ja eri muotoja jolla voidaan yhdistää työt ja koti. Kun nykyisella syystemilla joko olet töissä tai sitten kotona, välimuotoa ei ole. Naiset jäävät kotiin ja siksi meitä ei arvosteta työpaikoilla. Teemme tärkeätä työtä, mutta saadakseen sen arvon nousemaan vaaditaan, että miehetkin jää kotiin. Ja, kuule on se hyvän yön suukko yhtä tärkeä 3 vuoden jälkeenkin. Eli vaikka olisit kotona 3 vuotta ja annat sen hyvä yön suukon, niin se ei korvaa jos seuraavat 10 vuotta et ole kotona. Tästä ei nyt saa suuttua, mutta jos olisi joustavampia työaikoja ja joustavuutta molemmin päin tuottavuus ja vapaa aika voidaan yhdistää. Siitä voi oikeasti tulla hyvä juttu, sen sijan että, koko ajan ajatellaan, että meillä se menee näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työt työttömille (kotona olevan vanhemman sijaisiksi) ja toinen vanhemmista kotiin kunnollisella kotihoidon tuella kunnes lapsi täyttää 3v. Päiväkotipaikka on kaiken lisäks tosi kallis! Perhe maksaa itse vain murto-osan ja yhteiskunta loput joten yhtä hyvin niistä säästyvistä päivähoidon rahoista voisi maksaa paremman kotihoidon tuen. Samalla myös päiväkotien ryhmät pienenisivät mikä mahdollistaisi paremman hoidon niille lapsille jotka kaikesta huolimatta silti hoidossa olisivat.
Systeemi on jo olemassa, sitä kutsutaan kuntalisäksi. Kaikille lapsille vaan ei ole hoitopaikkaa olemassa joten kunnat kannustavat antamalla lisää tukea pitämään lapset kauemmin kotona.
Seikka joka näyttäisi unohtuvan niiltä jotka puhuvat kuinka mahdollisimman moni lapsi pitäisi saada sen upean varhaiskasvatuksen piiriin. Kuinka sen ajattelivat toteuttaa? Kasvattamalla ryhmäkokoja?
Eikun vaan työttömäksi jäädä ja olla lapsen kanssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on yhdessä päätetty, niin miksi vieläkin äidit jäävät pois työelämässä. Miksi vain 2 % miehistä jää kotiin?
Miksi syytetään vaan äitejä jos lapsi viedään ennen 3 vuotta päiväkotiin?
No, voihan teitä, jos tekee 50% voi vaikka tarkoittaa että tekee 3 päivänä viikossa täyttä työpäivää tai 2,5 päivää kokonaista ja loppu jää perheelle. Ei siinä tarvita läpsyä ovensuussa. Nyt haluatte oikeasti ymmärtää minua väärin ja hakemalla vaikeuksia. Eikö olisikin kivaa jos molemmat saisi 50% palkasta ja tekisit vaikka 2,5 päivää töitä ja toinen tekee saman verran. Ja tulot olisi paremmat ja lapsi voidaan pitää kotona. Molemmille yhtenäinen vastuu.
Niin kuin sanoin, perheet saa päättää yhdessä, mutta en usko, ett 98% miehistä ei halua olla kotona.
Jos, työelämä antaisi mahdollisuuden ja vuorottelu olisikin mahdollista tai jos mies sais vähän paremman korvauksen, niin varmaan enemmän haluaisi jäädä kotiin.
Tarkoitan että yhdessä voidaan luoda semmoinen mahdollisuus, jotta isät oikeasti voi jäädä kotiin. Onko sinä nyt jotain väärin?
Katse tulisi kääntää siis työnantajiin. Kunpa olisikin tällaisia vaihtoehtoja tarjolla ja löytyisi joustavuutta. Äidin on vähän pakko asennoitua olemaan kuukausia pois työstä. Koska isällä ei ole pakottavaa tarvetta (synnytys, imetys) jäädä pois niin onhan se suuri kynnys jättää työt pitkäksi aikaa tauolle.
Äitinä palaisin mielelläni töihin osa-aikaisesti (esim.20h/vk), mutta työnantajalle tuntuu olevan vaikeaa järjestää edes kuuden tunnin työpäiviä. Puhumattakaan vuorotyöstä. En tarkoita sitä etteikö isä osaisi hoitaa, mutta ehdottomasti haluan ja pitäisi olla oikeus, että ehtisin kotiin ajoissa illalla antamaan hyvän yön suukon lapselle.
Nimenomaan, eli jos kaikki miehet ja naiset jäävät kotiin, työnanatajien on pakko löytää joustavampia työaikoja ja eri muotoja jolla voidaan yhdistää työt ja koti. Kun nykyisella syystemilla joko olet töissä tai sitten kotona, välimuotoa ei ole. Naiset jäävät kotiin ja siksi meitä ei arvosteta työpaikoilla. Teemme tärkeätä työtä, mutta saadakseen sen arvon nousemaan vaaditaan, että miehetkin jää kotiin. Ja, kuule on se hyvän yön suukko yhtä tärkeä 3 vuoden jälkeenkin. Eli vaikka olisit kotona 3 vuotta ja annat sen hyvä yön suukon, niin se ei korvaa jos seuraavat 10 vuotta et ole kotona. Tästä ei nyt saa suuttua, mutta jos olisi joustavampia työaikoja ja joustavuutta molemmin päin tuottavuus ja vapaa aika voidaan yhdistää. Siitä voi oikeasti tulla hyvä juttu, sen sijan että, koko ajan ajatellaan, että meillä se menee näin.
ja, oikeassa olet siitä että naisen on pakko aluksi olla kotona, juuri synnytys ja imetys ovat tärkeitä. Mutta kun lapsi tulee vuoden ikään, niin silloin yhtä hyvin voi isä hoitaa. Tähän pitää pyrkiä, että miehet jäävät kotiin vaikka osa-aikaiselle ja myös naiset menevät töihin vaikka osa- aikaselle. Ja, nyt tarkoitan sitä, että yhdessä molempien työnanatjien kanssa saadaan toimiva ratkaisu. Kun tätä tehty jonkin aikaa, siitä tulee tapa, niin kuin se, että miehet ovat mukan synnytyksessä. Tämä systeemi toimii ruotsissa, ja heillä on vielä kovemmat ehdot sairauspoissaoloissa ja työttömyydessä kuin suomessa, mutta siellä vanhemmat yhtälailla ovat kotona. Siellä työnantajat joustavat, mutta myös työntekijät keksivät ratkaisuja. Ja, heillä on mahdollisuus pitää lapsia kotona kunnes ovat 4 vuotiaita jos laskevat päivät oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on yhdessä päätetty, niin miksi vieläkin äidit jäävät pois työelämässä. Miksi vain 2 % miehistä jää kotiin?
Miksi syytetään vaan äitejä jos lapsi viedään ennen 3 vuotta päiväkotiin?
No, voihan teitä, jos tekee 50% voi vaikka tarkoittaa että tekee 3 päivänä viikossa täyttä työpäivää tai 2,5 päivää kokonaista ja loppu jää perheelle. Ei siinä tarvita läpsyä ovensuussa. Nyt haluatte oikeasti ymmärtää minua väärin ja hakemalla vaikeuksia. Eikö olisikin kivaa jos molemmat saisi 50% palkasta ja tekisit vaikka 2,5 päivää töitä ja toinen tekee saman verran. Ja tulot olisi paremmat ja lapsi voidaan pitää kotona. Molemmille yhtenäinen vastuu.
Niin kuin sanoin, perheet saa päättää yhdessä, mutta en usko, ett 98% miehistä ei halua olla kotona.
Jos, työelämä antaisi mahdollisuuden ja vuorottelu olisikin mahdollista tai jos mies sais vähän paremman korvauksen, niin varmaan enemmän haluaisi jäädä kotiin.
Tarkoitan että yhdessä voidaan luoda semmoinen mahdollisuus, jotta isät oikeasti voi jäädä kotiin. Onko sinä nyt jotain väärin?
Katse tulisi kääntää siis työnantajiin. Kunpa olisikin tällaisia vaihtoehtoja tarjolla ja löytyisi joustavuutta. Äidin on vähän pakko asennoitua olemaan kuukausia pois työstä. Koska isällä ei ole pakottavaa tarvetta (synnytys, imetys) jäädä pois niin onhan se suuri kynnys jättää työt pitkäksi aikaa tauolle.
Äitinä palaisin mielelläni töihin osa-aikaisesti (esim.20h/vk), mutta työnantajalle tuntuu olevan vaikeaa järjestää edes kuuden tunnin työpäiviä. Puhumattakaan vuorotyöstä. En tarkoita sitä etteikö isä osaisi hoitaa, mutta ehdottomasti haluan ja pitäisi olla oikeus, että ehtisin kotiin ajoissa illalla antamaan hyvän yön suukon lapselle.
Nimenomaan, eli jos kaikki miehet ja naiset jäävät kotiin, työnanatajien on pakko löytää joustavampia työaikoja ja eri muotoja jolla voidaan yhdistää työt ja koti. Kun nykyisella syystemilla joko olet töissä tai sitten kotona, välimuotoa ei ole. Naiset jäävät kotiin ja siksi meitä ei arvosteta työpaikoilla. Teemme tärkeätä työtä, mutta saadakseen sen arvon nousemaan vaaditaan, että miehetkin jää kotiin. Ja, kuule on se hyvän yön suukko yhtä tärkeä 3 vuoden jälkeenkin. Eli vaikka olisit kotona 3 vuotta ja annat sen hyvä yön suukon, niin se ei korvaa jos seuraavat 10 vuotta et ole kotona. Tästä ei nyt saa suuttua, mutta jos olisi joustavampia työaikoja ja joustavuutta molemmin päin tuottavuus ja vapaa aika voidaan yhdistää. Siitä voi oikeasti tulla hyvä juttu, sen sijan että, koko ajan ajatellaan, että meillä se menee näin.
ja, oikeassa olet siitä että naisen on pakko aluksi olla kotona, juuri synnytys ja imetys ovat tärkeitä. Mutta kun lapsi tulee vuoden ikään, niin silloin yhtä hyvin voi isä hoitaa. Tähän pitää pyrkiä, että miehet jäävät kotiin vaikka osa-aikaiselle ja myös naiset menevät töihin vaikka osa- aikaselle. Ja, nyt tarkoitan sitä, että yhdessä molempien työnanatjien kanssa saadaan toimiva ratkaisu. Kun tätä tehty jonkin aikaa, siitä tulee tapa, niin kuin se, että miehet ovat mukan synnytyksessä. Tämä systeemi toimii ruotsissa, ja heillä on vielä kovemmat ehdot sairauspoissaoloissa ja työttömyydessä kuin suomessa, mutta siellä vanhemmat yhtälailla ovat kotona. Siellä työnantajat joustavat, mutta myös työntekijät keksivät ratkaisuja. Ja, heillä on mahdollisuus pitää lapsia kotona kunnes ovat 4 vuotiaita jos laskevat päivät oikein.
Työnantajilla on nyt kortit tässä alkaa joustamaan ja muuttamaan tapoja. Parhaimmillaan säästävät pitkät pennit veroja jos vanhemmat pystyvät pitämään lapset pidempään kotihoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on yhdessä päätetty, niin miksi vieläkin äidit jäävät pois työelämässä. Miksi vain 2 % miehistä jää kotiin?
Miksi syytetään vaan äitejä jos lapsi viedään ennen 3 vuotta päiväkotiin?
No, voihan teitä, jos tekee 50% voi vaikka tarkoittaa että tekee 3 päivänä viikossa täyttä työpäivää tai 2,5 päivää kokonaista ja loppu jää perheelle. Ei siinä tarvita läpsyä ovensuussa. Nyt haluatte oikeasti ymmärtää minua väärin ja hakemalla vaikeuksia. Eikö olisikin kivaa jos molemmat saisi 50% palkasta ja tekisit vaikka 2,5 päivää töitä ja toinen tekee saman verran. Ja tulot olisi paremmat ja lapsi voidaan pitää kotona. Molemmille yhtenäinen vastuu.
Niin kuin sanoin, perheet saa päättää yhdessä, mutta en usko, ett 98% miehistä ei halua olla kotona.
Jos, työelämä antaisi mahdollisuuden ja vuorottelu olisikin mahdollista tai jos mies sais vähän paremman korvauksen, niin varmaan enemmän haluaisi jäädä kotiin.
Tarkoitan että yhdessä voidaan luoda semmoinen mahdollisuus, jotta isät oikeasti voi jäädä kotiin. Onko sinä nyt jotain väärin?
Katse tulisi kääntää siis työnantajiin. Kunpa olisikin tällaisia vaihtoehtoja tarjolla ja löytyisi joustavuutta. Äidin on vähän pakko asennoitua olemaan kuukausia pois työstä. Koska isällä ei ole pakottavaa tarvetta (synnytys, imetys) jäädä pois niin onhan se suuri kynnys jättää työt pitkäksi aikaa tauolle.
Äitinä palaisin mielelläni töihin osa-aikaisesti (esim.20h/vk), mutta työnantajalle tuntuu olevan vaikeaa järjestää edes kuuden tunnin työpäiviä. Puhumattakaan vuorotyöstä. En tarkoita sitä etteikö isä osaisi hoitaa, mutta ehdottomasti haluan ja pitäisi olla oikeus, että ehtisin kotiin ajoissa illalla antamaan hyvän yön suukon lapselle.
Nimenomaan, eli jos kaikki miehet ja naiset jäävät kotiin, työnanatajien on pakko löytää joustavampia työaikoja ja eri muotoja jolla voidaan yhdistää työt ja koti. Kun nykyisella syystemilla joko olet töissä tai sitten kotona, välimuotoa ei ole. Naiset jäävät kotiin ja siksi meitä ei arvosteta työpaikoilla. Teemme tärkeätä työtä, mutta saadakseen sen arvon nousemaan vaaditaan, että miehetkin jää kotiin. Ja, kuule on se hyvän yön suukko yhtä tärkeä 3 vuoden jälkeenkin. Eli vaikka olisit kotona 3 vuotta ja annat sen hyvä yön suukon, niin se ei korvaa jos seuraavat 10 vuotta et ole kotona. Tästä ei nyt saa suuttua, mutta jos olisi joustavampia työaikoja ja joustavuutta molemmin päin tuottavuus ja vapaa aika voidaan yhdistää. Siitä voi oikeasti tulla hyvä juttu, sen sijan että, koko ajan ajatellaan, että meillä se menee näin.
En väittänytkään ettei näin olisi, mutta mitä pienempi lapsi sen riippuvaisempi on vanhemmistaan. Osa-asikaistahan saa tietääkseni tehdä kuitenkin kouluikään asti, mutta riippuu siitä miten työnantaja haluaa sen toteuttaa. Tuntuu siltä, että lyhyempi päivä ja joustavammat työajat eivät ole useimmissakaan työpaikoissa prioriteetti numero yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.Koska lasten hoito on kuitenkin jonkun tehtävä, miksi ihmeessä se joku ei voi olla äiti tai isä vaan mielummin naapurin täti?
Koska asuntolaina ja muut kulut täytyy maksaa, ja sitä varten tarvitaan molempien vanhempien panos työelämässä?
-se Norjassa asuva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.Jokin -kotihoidon tuen suuruus,työpaikkojen puute ,äidit- on muuttunut 30 vuodessa Suomessa . Tuolloin en ystävistäni tai työtovereistani ei kukaan ollut 1,5 vuotta kauempaa lapsen kanssa kotona eikä oltu mitään uraohjuksia.
Itse olin kuukauden kotona äitiysloman loppumisen jälkeen.Lapsi oli 11k päiväkotiin mennessään.
Tein tosin puoli vuotta 6h päivää ja päiväkodeissa oli silloin vielä ns.alle 1 v ryhmiä ainakin jossain.Meillä oli onni saada em.paikka alle 10 lasta ,oisko ollu 6 ? ja 2 hoitajaa.
En tiedä mistä tuollainen muutos voisi johtua. Täällä Norjassa kotihoidon tuki on 900€/kk verottomana, mutta harva jää kotiin hoitamaan, varmasti osittain koska tuo 900€/kk on kuitenkin niin vähän ansiotuloihin verrattuna (keskipalkka 4 500-5 000€/kk)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.Millaista on Norjan päivähoito? Kerro vaikka alkuun ryhmäkoot, opetus, aktiviteetit.
3-vuotiaani ryhmässä on 12 lasta ja neljä hoitajaa, 5-vuotiaani ryhmässä yli 20 lasta ja sama määrä hoitajia. Opetus ja aktiviteetit todella korkeatasoisia, olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Onko Suomessa opetus ja aktiviteetit huonoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni lapsi pieneen (yhteensä n.20 lasta) päiväkotiin vuoden ikäisenä, ja ainakin meillä toiminut aivan erinomaisesti. Plussat alla:
1) Lapsi ei ollut oppinut kävelemään mutta seurattuaan viikon muita lapsia lähti kävelemään aivan sujuvasti.
2) Lapsesta on tullut paljon sosiaalisempi, vierastaminen väheni huomattavasti.
3) Oppii päiväkodissa koko ajan uusia taitoja, joita en ensikertalaisena ehkä itse osaisi niin tehokkaasti opettaa, ja yllättää minut jatkuvasti.
4) Tykkää ihan hirveästi mennä hoitoon, juoksee sisälle ja alkaa heti leikkiä, ja on aina hyvällä tuulella haettaessa. Joskus ei raaskisi lähteä kotiin ollenkaan.
Lapset ovat erilaisia ja päiväkodit samaten, mutta meillä tämä toimii oikein hyvin. Ainoa selkeä miinuspuoli on tietenkin sairastelu.
Sepeteus kirjoitti:
Meillä meni lapsi pieneen (yhteensä n.20 lasta) päiväkotiin vuoden ikäisenä, ja ainakin meillä toiminut aivan erinomaisesti. Plussat alla:
1) Lapsi ei ollut oppinut kävelemään mutta seurattuaan viikon muita lapsia lähti kävelemään aivan sujuvasti.
2) Lapsesta on tullut paljon sosiaalisempi, vierastaminen väheni huomattavasti.
3) Oppii päiväkodissa koko ajan uusia taitoja, joita en ensikertalaisena ehkä itse osaisi niin tehokkaasti opettaa, ja yllättää minut jatkuvasti.
4) Tykkää ihan hirveästi mennä hoitoon, juoksee sisälle ja alkaa heti leikkiä, ja on aina hyvällä tuulella haettaessa. Joskus ei raaskisi lähteä kotiin ollenkaan.Lapset ovat erilaisia ja päiväkodit samaten, mutta meillä tämä toimii oikein hyvin. Ainoa selkeä miinuspuoli on tietenkin sairastelu.
Lapsi oppii kyllä kaikki nuo asiat muutenkin, ja vierastaminen on normaalia se menee ilman päiväkotiakin ohi. Tietysti 1v ikäinen tykkää muista lapsista ja leikkimisestä, sekin on ihan normaalia sen ikäiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen sen vähän toiselta kantilta. Se, että lapsi hoidetaan kotona ja että se suurimmaksi osaa on aina äiti, antaa lapsille sen kuvan, että isän työ on tärkeämpää. Se, että äiti hoitaa kaikki kotihommat ja että isä ei ole kotona, koska tekee juuri sitä tärkeätä työtä. Paras olisi jos mies (vaikka olisi kuinka tärkeä työ) jää kotiin hoitamaan perhettä ja, että äiti menee töihin (vaikka se olisi pienipalkkainen). Silloin molemmat vanhemmat ovat samassa lähtöviivalla. Mies saa toisenlaisen suhteen lapsiin ja myös samalla parannetaan naisen asemaa työmarkkinoilla.
Juuri tämän vuoksi kannatan juuri tuota 6 + 6 + 6 mallia, missä isät pakotetaan olemaan lasten kanssa kotona. Kun tätä on jonkin aikaa tehty, niin se on normi. Lapselle annetaan se kuva, että molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä työmarkkinoilla ja kotona.
Juuri pakottamista tarvitaan, koska miehet eivät ole jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Ainakaan vielä suurissa määrissä. Onneksi mieheni jäi kotiin, ja vaikka mieheni ansaitsi enemmän kuin minä, niin siihen valmistauduttiin ja säästettiin. Pärjättiin loistavasti vaikka meillä on asuntolaina ja kaksi autoa. Molemmat arvostaa toisen työtä ja yhdessä hoidetaan kotia lapsia, ei luokitella ja pistetä ihmisiä eri asemiin. Meidän ystäväpiirissä on myös miehiä jotka olisivat halunneet jäädä kotiin, mutta vaimo ei antanut, juuri perusteluna, että mies ansaitsee enemmän. Kyllä miehellä on oikeus hoitaa omia lapsia kotona.
Tämä ei suoranaisesti liity, hyötyykö lapsi päivähoidosta. Ei se varmaan pienenä hyödy, mutta ei se ole niin paha kuin nyt halutaan uskotella. Meidän molemmat lapset ovat menneet päiväkotiin vähän alle kaksi vuotiaana, ja hyvin ovat pärjänneet elämässä. Ja, kun heiltä kysyy, niin päiväkodissa oli ihan kivaa. Iloisesti menivät sinne ja yhtä iloisesti tulivat kotiin. Ja, ihan oikeasti se ei tee vanhemmista huonoja vanhempia vaikka he veisivät lapset päiväkotiin.
Voin kertoa että 3-vuotias lapsi ei ajattele näin. Ellet itse sitä hänelle sano.
Valitettavasti se juuri menee niin, jos kotona annetaan kuva, että äiti hoitaa pipin ja laittaa ruoan, ja mies tuo rahat kotiin, niin se kasvatus meni juuri näin. Vaikka alle kolmivuotias ei sitä määrittele omassa päässä juuri näin, niin leikeissä sen näkee. Lapset leikkivät sitä mitä ne näkee, ja vaikka antaisit mitkä kuvat lapselle, niin aloitat juuri tuolla, äiti on aina kotona ja isä tuo rahat kotiin. Isin työ on tärkeämpää kuin äidin.
Sinulla on todella kapea käsitys perhe-elämästä vaikka sanot että sinullekin sellainen on. Kasvatatteko te siis lasta noin ahtaisiin malleihin? En tunne ketään joka ajatellee tai toimii noin vaikka se olisi se äiti joka on kotona.
Ja tuossa ylhäällä juuri kirjoitti nainen omista työajoista. Hänen suhteensa lapseen siis ei merkitse mitään jos pakotetaan töihin.Hän saa olla kotona, jopa vähän pidempään kuin aikaisemmin, mutta isä pitää myös olla hetken kotona. Minulla ei ole kapea näkemys, mutta totuus tässä puhuu. Sinä voit ihan rauhassa paahata lapselle, että meillä on tasa-arvo. Se joka merkitsee on juuri miten eletään. Eli näytetään lapsille. Minun puolesta jokainen perhe päättää, mutta nyt vaikuttaa siltä, että naiset eivät halua luopua omasta edusta edes oman miehen vuoksi. Ei haluta luovuttaa vastuuta jollekin toiselle. Mielummin keksitään tekosyitä minkä takia ei voi mennä töihin, ja sitten vielä haukutan muita joka vie lapset päivähoitoon. Ja, kyllä jokaisella on mahdollisuus perhesyiden vuoksi neuvotella itselleen sopivia työaikoja. Myös osa-aika työtä voi tehdä. Molemmat vanhemmat voi vaikka tehdä osa-aika työtä ja silloin molemmat ovat töissä ja hoitavat lapsia. Eli haen sitä, että voidaan yrittää. Annetaan miehille arvostusta ja annetaan heidänkin nauttia omista lapsista. Ei se vaan ole äidin etuoikeus, niin kuin täällä yleisesti luullaan.
Se lapsen lapsuus kestää 18 vuotta. Että vaikka äiti oiski sen vuoden vauva ajasta kotona pienen kanssa niin se on kuitenki vain hyvin lyhyt aika. Kyllä se lapsi ehtii nähdä vuosia myös työssäkäyvää äitiä ja pipiä hoitavaa ja ruokaa laittavaa isää. Aika moista höpinää kirjotat. Mietippä asiaa uudestaan kun lapses on vaikka kymmenen vuotta vanhempi. Meillä on kouluikäiset lapset ja molemmat vanhemmat yhtälailla käy töissä jakaa kotityöt ja lasten kasvatuksen. Olin kyllä lasten kanssa kotihoidon tuella ja mies töissä kun olivat pieniä.
Kun hyvin usein se ole vain vuosi, se voi olla parhaillaan jopa 9 vuotta jos tekee lapsia sopivan ajan välein. Mieti sitä. Sitten toiseksi minulla on jo aikuisia lapsia ja yhdellä on jo omia lapsia. Tiedän kuinka nopeasti nuo vuodet menee. Minun mieheni joka on ollut molempien lasten kanssa kotona, on äärettömän tyytyväinen hänen päätökseen . Hän ei vaihtaisi niitä vuosia pois. Minun isä ja lanko taas on sanonut, että tekisi toisin nyt. He oli molemmat töissä, he olisi jäänyt kotiin. Siis, oletko oikeasti sitä mieltä, että meillä äideillä on oikeus ottaa ne vauva ajat vain meille itselleen. Onko se niin, että miehille riittää viikonloput ja hassut tunnit iltaisin, mutta äideille se liian vähän. Haen miehille oikeutta, joka vaan äidit vastustaa. Miksi?
Kyllähän miehillä on yhtäläinen oikeus olla kotona lasten kanssa, he vaan eivät halua. Miksi heidät pitää pakottaa?
Vierailija kirjoitti:
Sepeteus kirjoitti:
Meillä meni lapsi pieneen (yhteensä n.20 lasta) päiväkotiin vuoden ikäisenä, ja ainakin meillä toiminut aivan erinomaisesti. Plussat alla:
1) Lapsi ei ollut oppinut kävelemään mutta seurattuaan viikon muita lapsia lähti kävelemään aivan sujuvasti.
2) Lapsesta on tullut paljon sosiaalisempi, vierastaminen väheni huomattavasti.
3) Oppii päiväkodissa koko ajan uusia taitoja, joita en ensikertalaisena ehkä itse osaisi niin tehokkaasti opettaa, ja yllättää minut jatkuvasti.
4) Tykkää ihan hirveästi mennä hoitoon, juoksee sisälle ja alkaa heti leikkiä, ja on aina hyvällä tuulella haettaessa. Joskus ei raaskisi lähteä kotiin ollenkaan.Lapset ovat erilaisia ja päiväkodit samaten, mutta meillä tämä toimii oikein hyvin. Ainoa selkeä miinuspuoli on tietenkin sairastelu.
Lapsi oppii kyllä kaikki nuo asiat muutenkin, ja vierastaminen on normaalia se menee ilman päiväkotiakin ohi. Tietysti 1v ikäinen tykkää muista lapsista ja leikkimisestä, sekin on ihan normaalia sen ikäiselle.
Ei kaikki lapset tykkää jos ei ole juurikaan saanut olla muiden lasten kanssa. Esimerkiksi meillä on pienestä asti ollut pojalla serkkuja ikäeroilla 11pv, 1,5-vuotta, 4kk ja 5kk ja 5kk, kaikki asuvat lähellä ja olemme keskenään todella paljon tekemisissä. Myös sedälläni on tuohon meidän poikaan verrattain 5kk nuorempi tyttö. Vanhemmat ovat melko varovaisia mitä lapseen tulee ja tyttö on pääosin vanhempien ja isovanhempien kanssa tekemisissä. Olimme kylässä veljelläni missä tämä meidän 1v5kk ja veljeni poika 1v leikkivät keskenään, setäni perhe tuli myös, mutta ei tämä 1v tyttö osoittanut mitään kiinnostusta näiden poikien leikkeihin ja alkoi itkeä kun nämä muut lapset pitivät vähänkin kovempaa ääntä.
Kyllä lapsi muita lapsia tarvitsee tottumiseen, mutta varmasti ehtii tottua myös myöhemmin kun 1v. Tuli vaan esimerkki heti mieleen kommentista.
Meillä on onneksi näiden leikkikavereiden suhteen mahtava tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.Millaista on Norjan päivähoito? Kerro vaikka alkuun ryhmäkoot, opetus, aktiviteetit.
3-vuotiaani ryhmässä on 12 lasta ja neljä hoitajaa, 5-vuotiaani ryhmässä yli 20 lasta ja sama määrä hoitajia. Opetus ja aktiviteetit todella korkeatasoisia, olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Onko Suomessa opetus ja aktiviteetit huonoja?
Siitähän tässä juuri keskutellaan. En nyt ymmärrä miten Norja juuri liittyy tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen sen vähän toiselta kantilta. Se, että lapsi hoidetaan kotona ja että se suurimmaksi osaa on aina äiti, antaa lapsille sen kuvan, että isän työ on tärkeämpää. Se, että äiti hoitaa kaikki kotihommat ja että isä ei ole kotona, koska tekee juuri sitä tärkeätä työtä. Paras olisi jos mies (vaikka olisi kuinka tärkeä työ) jää kotiin hoitamaan perhettä ja, että äiti menee töihin (vaikka se olisi pienipalkkainen). Silloin molemmat vanhemmat ovat samassa lähtöviivalla. Mies saa toisenlaisen suhteen lapsiin ja myös samalla parannetaan naisen asemaa työmarkkinoilla.
Juuri tämän vuoksi kannatan juuri tuota 6 + 6 + 6 mallia, missä isät pakotetaan olemaan lasten kanssa kotona. Kun tätä on jonkin aikaa tehty, niin se on normi. Lapselle annetaan se kuva, että molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä työmarkkinoilla ja kotona.
Juuri pakottamista tarvitaan, koska miehet eivät ole jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Ainakaan vielä suurissa määrissä. Onneksi mieheni jäi kotiin, ja vaikka mieheni ansaitsi enemmän kuin minä, niin siihen valmistauduttiin ja säästettiin. Pärjättiin loistavasti vaikka meillä on asuntolaina ja kaksi autoa. Molemmat arvostaa toisen työtä ja yhdessä hoidetaan kotia lapsia, ei luokitella ja pistetä ihmisiä eri asemiin. Meidän ystäväpiirissä on myös miehiä jotka olisivat halunneet jäädä kotiin, mutta vaimo ei antanut, juuri perusteluna, että mies ansaitsee enemmän. Kyllä miehellä on oikeus hoitaa omia lapsia kotona.
Tämä ei suoranaisesti liity, hyötyykö lapsi päivähoidosta. Ei se varmaan pienenä hyödy, mutta ei se ole niin paha kuin nyt halutaan uskotella. Meidän molemmat lapset ovat menneet päiväkotiin vähän alle kaksi vuotiaana, ja hyvin ovat pärjänneet elämässä. Ja, kun heiltä kysyy, niin päiväkodissa oli ihan kivaa. Iloisesti menivät sinne ja yhtä iloisesti tulivat kotiin. Ja, ihan oikeasti se ei tee vanhemmista huonoja vanhempia vaikka he veisivät lapset päiväkotiin.
Voin kertoa että 3-vuotias lapsi ei ajattele näin. Ellet itse sitä hänelle sano.
Valitettavasti se juuri menee niin, jos kotona annetaan kuva, että äiti hoitaa pipin ja laittaa ruoan, ja mies tuo rahat kotiin, niin se kasvatus meni juuri näin. Vaikka alle kolmivuotias ei sitä määrittele omassa päässä juuri näin, niin leikeissä sen näkee. Lapset leikkivät sitä mitä ne näkee, ja vaikka antaisit mitkä kuvat lapselle, niin aloitat juuri tuolla, äiti on aina kotona ja isä tuo rahat kotiin. Isin työ on tärkeämpää kuin äidin.
Sinulla on todella kapea käsitys perhe-elämästä vaikka sanot että sinullekin sellainen on. Kasvatatteko te siis lasta noin ahtaisiin malleihin? En tunne ketään joka ajatellee tai toimii noin vaikka se olisi se äiti joka on kotona.
Ja tuossa ylhäällä juuri kirjoitti nainen omista työajoista. Hänen suhteensa lapseen siis ei merkitse mitään jos pakotetaan töihin.Hän saa olla kotona, jopa vähän pidempään kuin aikaisemmin, mutta isä pitää myös olla hetken kotona. Minulla ei ole kapea näkemys, mutta totuus tässä puhuu. Sinä voit ihan rauhassa paahata lapselle, että meillä on tasa-arvo. Se joka merkitsee on juuri miten eletään. Eli näytetään lapsille. Minun puolesta jokainen perhe päättää, mutta nyt vaikuttaa siltä, että naiset eivät halua luopua omasta edusta edes oman miehen vuoksi. Ei haluta luovuttaa vastuuta jollekin toiselle. Mielummin keksitään tekosyitä minkä takia ei voi mennä töihin, ja sitten vielä haukutan muita joka vie lapset päivähoitoon. Ja, kyllä jokaisella on mahdollisuus perhesyiden vuoksi neuvotella itselleen sopivia työaikoja. Myös osa-aika työtä voi tehdä. Molemmat vanhemmat voi vaikka tehdä osa-aika työtä ja silloin molemmat ovat töissä ja hoitavat lapsia. Eli haen sitä, että voidaan yrittää. Annetaan miehille arvostusta ja annetaan heidänkin nauttia omista lapsista. Ei se vaan ole äidin etuoikeus, niin kuin täällä yleisesti luullaan.
Se lapsen lapsuus kestää 18 vuotta. Että vaikka äiti oiski sen vuoden vauva ajasta kotona pienen kanssa niin se on kuitenki vain hyvin lyhyt aika. Kyllä se lapsi ehtii nähdä vuosia myös työssäkäyvää äitiä ja pipiä hoitavaa ja ruokaa laittavaa isää. Aika moista höpinää kirjotat. Mietippä asiaa uudestaan kun lapses on vaikka kymmenen vuotta vanhempi. Meillä on kouluikäiset lapset ja molemmat vanhemmat yhtälailla käy töissä jakaa kotityöt ja lasten kasvatuksen. Olin kyllä lasten kanssa kotihoidon tuella ja mies töissä kun olivat pieniä.
Kun hyvin usein se ole vain vuosi, se voi olla parhaillaan jopa 9 vuotta jos tekee lapsia sopivan ajan välein. Mieti sitä. Sitten toiseksi minulla on jo aikuisia lapsia ja yhdellä on jo omia lapsia. Tiedän kuinka nopeasti nuo vuodet menee. Minun mieheni joka on ollut molempien lasten kanssa kotona, on äärettömän tyytyväinen hänen päätökseen . Hän ei vaihtaisi niitä vuosia pois. Minun isä ja lanko taas on sanonut, että tekisi toisin nyt. He oli molemmat töissä, he olisi jäänyt kotiin. Siis, oletko oikeasti sitä mieltä, että meillä äideillä on oikeus ottaa ne vauva ajat vain meille itselleen. Onko se niin, että miehille riittää viikonloput ja hassut tunnit iltaisin, mutta äideille se liian vähän. Haen miehille oikeutta, joka vaan äidit vastustaa. Miksi?
Kyllähän miehillä on yhtäläinen oikeus olla kotona lasten kanssa, he vaan eivät halua. Miksi heidät pitää pakottaa?
Miksi miehet eivät halua? Koska monesti naisen palkka on huonompi? Naisen työajat ovat huonompia? Koska arvostus naisen työhön on huonompi. Eihän miehet halunneet tulla mukaan synnytykseen aikaisemmin, ja nykyään suurin osa tulee mukaan. He haluavat olla mukaan synnytyksessä, mutta ei sitten haluakaan olla kotona sen rakkaan lapsen kanssa? Tuossa ei ole mitään järkeä. Tänään on vaan se fakta asia, että miehillä ei ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotiin. Siihen pitää saada parannusta. Jos se oikeasti on järjestettävissä, niin valtaosa käyttäisi sen mahdollisuuden. Se on harha luulo, että miehet ei halua, eihän sitä voi tunnustaa, että haluaisi, kun vaimo ja muut ympärillä sanoo, että se ei kannata.
Ja, eihän miehet tiedä mitä he menettää, jos he ei saa asioita kokeilla. Jos, pakotetaan ottamaan vastuun kodista, niin kaikkien arvostus nousee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.Millaista on Norjan päivähoito? Kerro vaikka alkuun ryhmäkoot, opetus, aktiviteetit.
3-vuotiaani ryhmässä on 12 lasta ja neljä hoitajaa, 5-vuotiaani ryhmässä yli 20 lasta ja sama määrä hoitajia. Opetus ja aktiviteetit todella korkeatasoisia, olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Onko Suomessa opetus ja aktiviteetit huonoja?
Siitähän tässä juuri keskutellaan. En nyt ymmärrä miten Norja juuri liittyy tähän.
Keskustelun aiheena oli miten alle 3-vuotias lapsi hyötyy hoidosta. No, ihan siten, että joku hoitaa lapsen, kun vanhemmat ovat töissä. Halusin lisäksi tuoda esiin kannan, että päivähoitoa ei pidetä lapselle vaarallisena monessa muussa maassa. Norja liittyy tähän siten, että täälläkin on ihmislapsia ihan siinä missä Suomessakin, ja heillä on samat perustarpeet kuin suomalaisillakin ihmislapsilla. Erona Suomeen on se, että täällä ei päiväkotia pidetä lapselle haitallisena. Pahoittelen, että halusin avata asiaa hieman toiselta kannalta, ja tuoda vähän erilaista näkemystä mukaan keskusteluun. Olisi pitänyt ymmärtää, että suomalaisilla asenteilla käytävään suomalaiseen keskusteluun ei saa tuoda toisenlaista väriä. Pyydän anteeksi.
Kyllä 2-vuotias voi varmaan hyötyä kavereiden seurasta ja laajemmasta skaalasta leluja ja aktiviteetteja, mutta ei päiväkoti silti kannata, jos samalla tulee koko liuta haitallisia asioita. Pitkät päivät, paljon odotusta, kova melu koko ajan, ei syliä ja mitä niitä nyt on mainittu tässäkin keskustelussa.
Toisekseen, en ymmärrä mitä hyötyä on yksittäisten ihmisten mollaamisesta. Aina saa kuulla, kuinka työttömät on laiskoja. Kotiäidit on itsekkäitä ja omii lapset ja nekin on laiskoja. Pitkää päivää puurtavat isät on ihan luolamiehiä, kun ei halua jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Kyllä ihan aluksi pitäisi uudistaa työelämää, sen rakenteita ja kulttuuria. Naisvaltaisten alojen palkkoja täytyy nostaa ja samalla koko nais- ja miesaloista täytyy tehdä loppu, osa-aikaista työtä täytyy lisätä, työttömyyttä ja etenkin nuorten naisten työttömyyttä täytyy vähentää, etätyötä, joustavaa työaikaa ym. täytyy lisätä. Kun näitä on saatu vähän parennettua, voidaan tehdä se perhevapaauudistus, kunhan lisätään sitä ennen rahoitusta päiväkodeille.
Systeemi on jo olemassa, sitä kutsutaan kuntalisäksi. Kaikille lapsille vaan ei ole hoitopaikkaa olemassa joten kunnat kannustavat antamalla lisää tukea pitämään lapset kauemmin kotona.