Lue keskustelun säännöt.
Miten mielestäsi alle kolmevuotias lapsi hyötyy päivähoidosta?
Kiinnostaa tietää miksi jonkun mielestä päivähoito on erityisen hyvä juttu jopa 1-vuotiaalle. Jos ryhmässä on 12 saman ikäistä ja 3 hoitajaa? Miten luulet että hoitajan aika riittää kaikille? Vaihtamaan vaipat? Pukemaan? Entäs ruokailut? Ulkoilu? Laadukasta varhaiskasvatusta??
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sosiaalisia taitoja on hyvä oppia. Yksivuotiasta en vielä päiväkotiin pistäisi, mutta molemma meni siinä kahden vuoden paikkeilla. Hyvin on mennyt.
Suuri osa päiväkodeista ja hoitajista on oikeasti hyviä, mutta kun niistä ei uutisoida niin voisi kuvitella että kaikki on koko ajan huonosti kaikissa päiväkodeissa. Jos olisi, lapsemme eivät siellä olisi.
Mitä sosiaalisia taitoja 1v oppii siinä samankokoisten ryhmässä? Kyllä, huutamaan saadakseen äänensä kuuluville ja vahvimman oikeutta repiä lelut muiden kädestä. Kumpikin tässä yhteiskunnassa tärkeitä taitoja.
Kummallisia lapsia sinulla.
Eivät omani muuttuneet huonosti käyttäytyviksi mulkvisteiksi, vaikka menivätkin päivähoitoon 1v8kk iässä kumpikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
Jännä, et viitseliäisyydellä ei saa taiottua kerhoja, puistotoimintaa tai avoimia päiväkoteja lähimaillekaan, vaikka kuinka yrittäisi. Näin sivuhuomiona vaan :)
Työt työttömille (kotona olevan vanhemman sijaisiksi) ja toinen vanhemmista kotiin kunnollisella kotihoidon tuella kunnes lapsi täyttää 3v. Päiväkotipaikka on kaiken lisäks tosi kallis! Perhe maksaa itse vain murto-osan ja yhteiskunta loput joten yhtä hyvin niistä säästyvistä päivähoidon rahoista voisi maksaa paremman kotihoidon tuen. Samalla myös päiväkotien ryhmät pienenisivät mikä mahdollistaisi paremman hoidon niille lapsille jotka kaikesta huolimatta silti hoidossa olisivat.
Vierailija kirjoitti:
En voi suositella. Kaikki kolme aikuista ovat max 9-14 paikalla ja tuostakin kaksi viimeistä tuntia palavereissa.
Ulos lähdettäessä pukeminen kestää 30min-1h. Vessassa käydään tai toisten vessatusta odotellaan kymmeniä kertoja päivässä. Päiväunilta herätessä vain väli- ja iltavuoro paikalla, toinen herättää ja vessattaa ja toinen valmistelee välipalan eli liian moni pieni joutuu pukemaan itse tai odottelemaan pöpperöisenä lattialla, että aikuinen ehtii auttaa. Syliä ei riitä.
T. Lto
"Kaikki" kolme aikuista? Onko se kolme joku normaali määrä? Kysyn uteliaisuudesta, sillä omat lapset ovat (eskari + 4,5v) päiväkodissa, jossa on yksi ryhmä. Ryhmässä on 24 lasta iältään 3-6(7)v. Siellä on päivittäin 4 hoitajaa sekä yksi avustaja. Juuri tuli tiedote, että palkataan yksi hoitaja vielä lisää. Yksi vakkarihoitajista on yhden päivän viikosta vapaalla, häntä tuuraa sama tyyppi, joka paikkasi juuri toisen hoitajan puolen vuoden virkavapaan. Tuttu kasvo sijaisenakin siis.
Tykkään kyllä paikasta ja samoin tykkäävät lapset. Ilmeisesti meillä on käynyt suuri onni, sillä näitä keskusteluja lukiessa useimmat päiväkodit ovat ilmeisesti helvetin esikartanosta seuraavia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
Jännä, et viitseliäisyydellä ei saa taiottua kerhoja, puistotoimintaa tai avoimia päiväkoteja lähimaillekaan, vaikka kuinka yrittäisi. Näin sivuhuomiona vaan :)
Miten niin? Noitahan on joka nurkan takana vaikka pienessä kaupungissa asutaan. Isoissa varmasti vielä enemmän mahdollisuuksia. Mahdat asua todella syrjässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
aika monen on kumminkin töihin mentävä ja lapset hoitoon laitettava.
Toki, jos on ollut niin hölmö, että on ottanut ylisuuria lainoja jne.
Suomen hyvä sosiaaliturva mahdollistaa sen, että lasta voi hoitaa pidempään kotona. Jos siis kokee sen tärkeämmäksi kuin töissä olemisen. Raha-asioita voi myös miettiä ennen lasten hankintaa.
Arvaa kuka maksaa Suomen sosiaaliturvan? Ne työssäkäyvät vanhemmat!
Hahaa, jeps. Edellisen kommentin kirjoittaja on oikein tyyppiesimerkki niistä, jotka ovat ämpärin kanssa jonossa sen "pohjattoman kaivon" äärellä, josta rahaa syydetään milloin mihinkäkin "arvovalintaan" :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Työt työttömille (kotona olevan vanhemman sijaisiksi) ja toinen vanhemmista kotiin kunnollisella kotihoidon tuella kunnes lapsi täyttää 3v. Päiväkotipaikka on kaiken lisäks tosi kallis! Perhe maksaa itse vain murto-osan ja yhteiskunta loput joten yhtä hyvin niistä säästyvistä päivähoidon rahoista voisi maksaa paremman kotihoidon tuen. Samalla myös päiväkotien ryhmät pienenisivät mikä mahdollistaisi paremman hoidon niille lapsille jotka kaikesta huolimatta silti hoidossa olisivat.
Tämä malli on hyvä! Kaikki voittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana äitinä saadessani lapsen niin oli ilman muuta selvää että itse hoidan lapseni ja vein vasta päiväkotiin 3,8 v. Olin nk työtön vielä n kolme vuotta ja en joka pvä vienyt enkä myöskään eskariin. Eipä lapsi oppinut lukemaan kun vasta ekan luokan syksynä. Ei hätää, äikästä kirjoitti E:n mutta luonnontieteet ja enkku meni paremmin.
Olipa hankalasti ilmaistu, että lapsi oli 3 vuotta 9kk ja 18 päivää, kun veit hänet hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
Jännä, et viitseliäisyydellä ei saa taiottua kerhoja, puistotoimintaa tai avoimia päiväkoteja lähimaillekaan, vaikka kuinka yrittäisi. Näin sivuhuomiona vaan :)
Miten niin? Noitahan on joka nurkan takana vaikka pienessä kaupungissa asutaan. Isoissa varmasti vielä enemmän mahdollisuuksia. Mahdat asua todella syrjässä.
En puhunut itsestäni. Katsos kun minulla kaikki ajatukset eivät pyöri vain tässä omassa navassani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa hoitoa kun me vanhemmat ollaan töissä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.
Jokin -kotihoidon tuen suuruus,työpaikkojen puute ,äidit- on muuttunut 30 vuodessa Suomessa . Tuolloin en ystävistäni tai työtovereistani ei kukaan ollut 1,5 vuotta kauempaa lapsen kanssa kotona eikä oltu mitään uraohjuksia.
Itse olin kuukauden kotona äitiysloman loppumisen jälkeen.Lapsi oli 11k päiväkotiin mennessään.
Tein tosin puoli vuotta 6h päivää ja päiväkodeissa oli silloin vielä ns.alle 1 v ryhmiä ainakin jossain.Meillä oli onni saada em.paikka alle 10 lasta ,oisko ollu 6 ? ja 2 hoitajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
Jännä, et viitseliäisyydellä ei saa taiottua kerhoja, puistotoimintaa tai avoimia päiväkoteja lähimaillekaan, vaikka kuinka yrittäisi. Näin sivuhuomiona vaan :)
Päiväkoti kuitenkin löytyy?
Itse kyllä miettisin sitäkin kannattaako noin huonojen palveluiden äärellä ylipäätään lasten kanssa asua.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on yhdessä päätetty, niin miksi vieläkin äidit jäävät pois työelämässä. Miksi vain 2 % miehistä jää kotiin?
Miksi syytetään vaan äitejä jos lapsi viedään ennen 3 vuotta päiväkotiin?
No, voihan teitä, jos tekee 50% voi vaikka tarkoittaa että tekee 3 päivänä viikossa täyttä työpäivää tai 2,5 päivää kokonaista ja loppu jää perheelle. Ei siinä tarvita läpsyä ovensuussa. Nyt haluatte oikeasti ymmärtää minua väärin ja hakemalla vaikeuksia. Eikö olisikin kivaa jos molemmat saisi 50% palkasta ja tekisit vaikka 2,5 päivää töitä ja toinen tekee saman verran. Ja tulot olisi paremmat ja lapsi voidaan pitää kotona. Molemmille yhtenäinen vastuu.
Niin kuin sanoin, perheet saa päättää yhdessä, mutta en usko, ett 98% miehistä ei halua olla kotona.
Jos, työelämä antaisi mahdollisuuden ja vuorottelu olisikin mahdollista tai jos mies sais vähän paremman korvauksen, niin varmaan enemmän haluaisi jäädä kotiin.
Tarkoitan että yhdessä voidaan luoda semmoinen mahdollisuus, jotta isät oikeasti voi jäädä kotiin. Onko sinä nyt jotain väärin?
Katse tulisi kääntää siis työnantajiin. Kunpa olisikin tällaisia vaihtoehtoja tarjolla ja löytyisi joustavuutta. Äidin on vähän pakko asennoitua olemaan kuukausia pois työstä. Koska isällä ei ole pakottavaa tarvetta (synnytys, imetys) jäädä pois niin onhan se suuri kynnys jättää työt pitkäksi aikaa tauolle.
Äitinä palaisin mielelläni töihin osa-aikaisesti (esim.20h/vk), mutta työnantajalle tuntuu olevan vaikeaa järjestää edes kuuden tunnin työpäiviä. Puhumattakaan vuorotyöstä. En tarkoita sitä etteikö isä osaisi hoitaa, mutta ehdottomasti haluan ja pitäisi olla oikeus, että ehtisin kotiin ajoissa illalla antamaan hyvän yön suukon lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, nykyään taitaa olla ylipaikoillakin lapsia. Mutta kyllä suomessa naisten työssäkäynti on mielummin 30 vuoden aikana lisääntynyt eikä vähentynyt.
Poikani lähti perhepäivähoitoon ollessaan hieman yli 2v. Olin jo selvästi huomannut, kuinka hän alkoi pitkästyä olemaan kaiket päivät kahdestaan minun kanssani. Hoitoon mentyään hän reipastui selvästi. Meillä ei ollut lapsiperheitä lähiympäristössä, ei sisaruksia, ja sukulaisetkin satojen kilometrien päässä. Päivähoito ja muiden lasten seura oli juuri sitä, mitä hän siinä vaiheessa tarvitsi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi Suomessa tuosta asiasta on nostettu niin kamala haloo, ikään kuin olisi jotenkin erityisen vaarallista laittaa 1-vuotias päiväkotiin hoitoon. Asun itse Norjassa, ja täällä lähes kaikki lapset aloittavat hoidossa 1-vuotiaana. Omasta mielestäni ja kaikilla kansainvälisilläkin mittapuilla mitaten Norja on harvinaisen hyvin menestynyt maa, jossa ei ole mielenterveydellisiä ongelmia sen enempää, kuin muuallakaan. Itse asiassa on vähemmän niin masennusta kuin alkoholismiakin, kuin Suomessa. Monissa maissa päivähoito aloitetaan vieläkin aiemmin.
Omat lapseni ovat kaikki aloittaneet päivähoidon vuoden iässä kahdesta syystä: jotta oppisivat kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta me vanhemmat pääsisimme takaisin töihin.
Millaista on Norjan päivähoito? Kerro vaikka alkuun ryhmäkoot, opetus, aktiviteetit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että alle 3vee työnnetään päikkyyn jos ei ole pakko. Ne on niin pieniä vielä. Olen ollut töissä päiväkodissa ja nähnyt sitä arkea "parhaimmillaan"; ruuan jälkeen väsyneet pienet itkee lattialla kun ei ole hoitajia kuin kaksi laittamassa 10+ lasta nukkumaan. Todella surullista.
Lapsen paikka on kotona jos ei ole töihin mentävä. Mahdollisten sisarusten kanssa oppii sosiaalisuutta ja onhan niitä perhekerhoja ja isommille lapsille srk-kerhoja. Vaatii äidiltä vaan hieman viitseliäisyyttä.
Jännä, et viitseliäisyydellä ei saa taiottua kerhoja, puistotoimintaa tai avoimia päiväkoteja lähimaillekaan, vaikka kuinka yrittäisi. Näin sivuhuomiona vaan :)
Miten niin? Noitahan on joka nurkan takana vaikka pienessä kaupungissa asutaan. Isoissa varmasti vielä enemmän mahdollisuuksia. Mahdat asua todella syrjässä.
Meidän noin 10 000 asukkaan kunnassa on kerhotoimintaa jokaiselle arkipäivälle viikossa järjestäjinä kaupunki, seurakunta ja mll.
Itse asutaan noin 10km päässä keskustasta, naapurustossa ei ole leikkikavereita eikä leikkipuistoja, joten kyllähän se nimen omaan sitä viitseliäisyyttä vaatii.
Srk:n kerhoon pääsee 3-vuotiaana, muissa kerhoissa ollaan vanhemman kanssa. Me käydään 3-4 krt viikossa kerhoissa tai leikkipuistossa ja pidetään 1-2 kotipäivää. Kerhopäiviin yhdistetään kirjastossa, kaupassa ym käynnit, eikä noina kotipäivinäkän vain kotona toljoteta vaan ulkoillaan, käydään retkillä ja touhutaan monenlaista. Ja välillä kyllä ihan ollaan vaan, koska lapset kaipaa myös niitä kiireettömiä ja katkeamattomia sisäleikkejä.
Meillä ei kyllä ole ollut mitään ongelmaa saada edes tuota 5,5-vuotiasta aktiivista, tekemisen- ja tiedonjanoista lasta viihtymään kotona.
Vierailija kirjoitti:
Poikani lähti perhepäivähoitoon ollessaan hieman yli 2v. Olin jo selvästi huomannut, kuinka hän alkoi pitkästyä olemaan kaiket päivät kahdestaan minun kanssani. Hoitoon mentyään hän reipastui selvästi. Meillä ei ollut lapsiperheitä lähiympäristössä, ei sisaruksia, ja sukulaisetkin satojen kilometrien päässä. Päivähoito ja muiden lasten seura oli juuri sitä, mitä hän siinä vaiheessa tarvitsi.
Miksi olitte kaiket päivät kaksin? Meillä samat lähtökohdat, että lähellä ei seuraa ja sukulaiset satojen kilometrien päässä ja jopa tällaisena arkana ja yksin viihtyvänä onnistuin löytämään lapselle seuraa ja solmimaan itselleni tuttavuuksia, että oli kerhoissa ja puistossa joku jonka kanssa jutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani lähti perhepäivähoitoon ollessaan hieman yli 2v. Olin jo selvästi huomannut, kuinka hän alkoi pitkästyä olemaan kaiket päivät kahdestaan minun kanssani. Hoitoon mentyään hän reipastui selvästi. Meillä ei ollut lapsiperheitä lähiympäristössä, ei sisaruksia, ja sukulaisetkin satojen kilometrien päässä. Päivähoito ja muiden lasten seura oli juuri sitä, mitä hän siinä vaiheessa tarvitsi.
Miksi olitte kaiket päivät kaksin? Meillä samat lähtökohdat, että lähellä ei seuraa ja sukulaiset satojen kilometrien päässä ja jopa tällaisena arkana ja yksin viihtyvänä onnistuin löytämään lapselle seuraa ja solmimaan itselleni tuttavuuksia, että oli kerhoissa ja puistossa joku jonka kanssa jutella.
Jos nyt kuitenkin jätetään muiden syyttely pois jooko?
(En ole edellinen ja pidän lapseni vähintään kolme vuotta kotona ja keksin tekemistä ja niin edelleen mutta tuo nyt vaan on typerä tapa keskutella.)
Koska emme asu enää maatiloilla vaan käymme keskittymistä vaativissa töissä 30 km päässä kotoa.