HS: Suomessa sinkut eivät kohtaa

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äly ja kunnianhimo tekevät muuten seksistäkin parempaa.

Mielenkiintoista.. Siksikö jokaisella älykkömiehellä on aina pantavana vähintään yksi "hullu", koska niiltä saa parasta seksiä?

Älykkömiehet eivät puhu naisista hulluina, eikä heille seksi ole panemista, mutta he kyllä pitävät haasteena sitä, että oppivat tuntemaan juuri oman kumppaninsa tarpeet niin hyvin, että seksi on myös naiselle parasta mahdollista, eikä vain panemista.

Määrittelisitkö nyt älykön tässä vaiheessa? Riittääkö maisteri vai pitääkö olla tohtori? Tehnyt keksintöjä? Älykkyysosamäärä? Pari esimerkkiä heistä jotka ovat mielestäsi älyköitä.

User1303 kirjoitti:

Ennenvanhaan sinkut löytyivät kävely- tai polkupyörämatkan päästä. Nykyään on sentään paljon suuremmat mahdollisuudet....

Ja silti entistä harvempi kelpaa :D Mikä tässä kuviossa oikein mättää?

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Ja edelleen, jokainen näistä koulutettuja naisia halveksuvasta kirjoituksesta osoittaa, ettei kannata ottaa tuollaista miestä.

Ja älystä, joillakin pojilla oli jopa vaikeuksia päästä läpi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin lukion laajasta fysiikasta, ihan varmasti jokaisesta amisjonnesta ei halutessaan tulisi hyvillä arvosanoilla valmistunutta fyysikkoa kuten minusta. Ja minä en huolisi miestä, joka ei sitä arvostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin kerran elokuvan jossa parisuhde oli yhteiskunnassa pakollinen.

Jos olit sinkku sinut vietiin hienoon kartanoon muiden sinkkujen kanssa (ei ollut paratiisihotelli)

Jos puolisoa ei löytynyt kuukaudessa sinut muutettiin eläimeksi ja päästettiin metsään.

Ne loput sinkut sitten metsästivät sinua , ja jos saivat tapettua , saivat pari päivää lisä aikaa..

Oli kyllä hyvä elokuva

Sitten heräsit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äly ja kunnianhimo tekevät muuten seksistäkin parempaa.

Mielenkiintoista.. Siksikö jokaisella älykkömiehellä on aina pantavana vähintään yksi "hullu", koska niiltä saa parasta seksiä?

Älykkömiehet eivät puhu naisista hulluina, eikä heille seksi ole panemista, mutta he kyllä pitävät haasteena sitä, että oppivat tuntemaan juuri oman kumppaninsa tarpeet niin hyvin, että seksi on myös naiselle parasta mahdollista, eikä vain panemista.

Määrittelisitkö nyt älykön tässä vaiheessa? Riittääkö maisteri vai pitääkö olla tohtori? Tehnyt keksintöjä? Älykkyysosamäärä? Pari esimerkkiä heistä jotka ovat mielestäsi älyköitä.

No omalla kohdallani puhun pelkästään tohtoreista, ja heidänkin kohdallaan monipuolisesti älykkäistä sellaisista. Jokainen saa tietysti itse asettaa oman rimansa siihen, mihin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki luonne ja elämänarvot vaikuttavat suhteessa, mutta kuka kiinnostuu niiden perusteella toisesta pariutumismielessä? Tunnen sinänsä hyväluonteisia ja suunnilleen samat arvot omaavia ihmisiä, mutta en tunne minkäänlaista kiinnostusta heihin parisuhdemielessä. Taatusti tarvitaan jotain muutakin.

Minä kiinnostun.

Mahdat olla tutustunut heihin aika pintapuolisesti, koska jokainen ihminen on oma yksilönsä. Ei ole kahta samanlaista ihmistä. Tai ehkä olet itse tylsyyden huippu? Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä jos arvopohja on väärä. Sen takia ihmiset eroavat niin paljon, koska he keskittyvät pinnallisiin asioihin eivätkä ihmisen sisimpään.

Eli mielestäsi ulkonäöstä ei saa viehättyä, eikä sillä perusteella saa kiinnostua ihmisestä. Mutta enhän nyt voi jokaiseen hyväluonteiseen ihmiseen tutustua syvällisemmin, niin pitäis vähä enemmän saada ohjetta mistä asioista sitten saisi kiinnostua. Ei se riitä viehättämään, että toinen on hyväluontoinen ihminen ja hoitaa asiansa. Niin tekee monet muutkin.

Ulkonäön ei saa antaa olla määräävä tekijä jos pyrkii elinikäiseen suhteeseen. Ulkonäkö muuttuu, talous voi kaatua jne. , mikä on oletettavasti kaikkein pysyvintä ihmisessä? Perusluonne. Ihmistä on niin vaikeaa muuttaa ja ihmisen on itsensä niin vaikea muuttua. Sitäkin tapahtuu, mutta useimmin onnettomuuden tai vanhuuden sairauksien kautta.

Aika köyhältä tuntuu tuo käsityksesi ihmisen luonteesta, millaisia robotti-ihmisiä olet oikein tavannut? Sellaisia jotka eivät avoimesti uskalla näyttää sisintään? Mielestäni joka ikinen ihminen jonka olen eläissäni tavannut on erilainen kuin joku toinen. Kukaan ei ole ollut toisensa klooni.

Mitä se komeus tai kauneus auttaa silloin kun perhettä kohtaa tragedia? Mitä se auttaa kun riitelette yöllä vaipan vaihdosta? Ei mitään.

Jos haluaa pitkän liiton niin kannattaa miettiä itsessään ja toisessa ihmisessä tällaisia ominaisuuksia. Nämä ovat eron tunnusmerkit, joten kannattaa valita tarkoin se kumppani niin, ettei itse kohdista näitä häneen, eikä hän kohdista näitä itseen.

Kriittisyys

Halveksunta

Suojautuminen

Muurin rakentaminen

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_k…

Teillä pitää olla yhteys ja kemiaa jotta saatte homman toimimaan. Kaikkiin "pieniin varoitusmerkkeihin" kannattaa suhtautua vakavasti. Jos jo rakkauden huumassa tulee esiin tällaisia niin miten jatkossa? Se huumahan kestää sen kaksi vuotta ja sen jälkeen pitäisi pärjätä sen ihmisen kanssa ihan ilman huumaa. Sellaisia ihmisiä ei niin paljon ole joista ei keksisi jotain moitittavaa.

Eli etsit sellaista ihmistä jonka luonne ja persoona kolahtaa yksiin sinun luonteesi kanssa.

Silloin voit noudattaa pitkän liiton kulmakiviä:

THE 8 STEPS 

1. Never change each other

2. Compliment them 

3. Revisit the past 

4. Always listen

5. Don't get comfortable 

6. Do chores together 

7. Workout together

8. Take a weekly walk

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4270544/The-ten-secrets-long-…

Jokaisen vakan pitäisi valita se oma henkinen kansi. Silloin sinulla on oikeasti parisuhde, eikä ulkonäköön perustuva panosuhde jossa on hillittömästi ongelmia, koska luonteet eivät sovi yhteen.

Jos ulkonäkö ei saa vaikuttaa, niin miksi (palstan) miehille ylipaino on niin valtava este? Jos sporttista naista haluavat, jotta on samanlainen elämäntapa, niin esimerkiksi kuulantyöntäjissä ja keihäänheittäjissä on erittäin sporttisia naisia, mutta silti eivät taitaisi ulkonäöltään kelvata. Ja taviksissa on vaikka kuinka paljon liikuntaa aktiivisesti harrastavia pullukoita.

Minä en ymmärrä, miksi pitäisi mennä yhteen ihmisen kanssa, jota ei pidä puoleensavetävänä ja siis seksuaalisesti haluttavana JA joka on "henkisesti sopiva kansi". Maailmasta kun löytyy sellaisiakin. Seksitön suhde olisi minulle kauhistus ja seksiä puolestaan en voisi haluta miehen kanssa, jota en pidä haluttavana eli puoleensa vetävänä eli minun silmissäni hyvännäköisenä.

Ei kukaan sanonut, että pitäisi ottaa joku epäviehättävä vaan, ettei viehättävä/seksikäs ulkonäkö ole pitkän liiton tae vaan pitkän liiton takeena ovat aivan muut tekijät. Siksi ihmiset eivät valitse pitkää liittoa vaan lyhyitä panosuhteita ja valittavat sinkkuuttaan tai aikamiespoikuuttaan, huomaatkos? Siksi ihmiset eroavat, koska valitsivat ulkonäön eivätkä luonteen mukaan. Ihmiset saavat haluta ihan mitä tahansa, mitä ikinä keksivät haluta, mutta sillä haluamisella ei välttämättä ole mitään merkitystä. Sitten pitää haluta mieluummin olla yksin jos ei sitä unelmaa saa. Jokainen voi miettiä mikä on itselleen tärkeintä. Niin, sehän on suhteellista miten alhaiset kriteerit ihmisellä on, jos kriteerit ovat alhaalla niin seksikkäitä ja henkisiä kansia löytyy pilvin pimein.. Jos kriteerit ovat ylhäällä niin ei löydy ja sitten pitää lopettaa se marmatus.

Amal Clooney on juristi ja hän meni naimisiin entisen kenkämyyjän, George Clooneyn kanssa. Ruma ja kouluttamaton mies. Onko George kunnianhimoinen näyttelijä vai saiko omaisuutensa vain siksi, että on joidenkin mielestä komea? Kukin voi pohtia omien subjektiivisten näkemystensä mukaan miksi juristia kiinnostaisi kenkämyyjän jutut. Vai ovatko he sittenkin henkinen vai peräti henkinen ja fyysinen match? Kuka tietää. Zeta-Jones saa rahaa liitostaan Douglasin kanssa, hän on kuitenkin sairastunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Siksikö, ettei Douglas ollut seksuaalisesti haluttava vai siksi ettei heillä ole mitään puhuttavaa? Ai niin, mutta vaikka minusta Douglas on öklö niin hänet on äänestetty maailman seksikkäimmäksi mieheksi...

En oikein ymmärrä miten George Clooney ja Michael Douglas ovat esimerkkejäsi kouluttamatomia miehistä, joilla käy silti flaksi. George Clooney on opiskellut poliittista journalismia Northern Kentucky University ssä - tosin jätti opinnot kesken. Michael Douglas on valmistunut näyttelijäksi Kalifornian yliopistosta. Ehkäpä molemmille on tästä koulutustaustasta jotain sivistystä ja keskustelutaitoisia tarttunut mukaan.

Minä en ylipäänsä ymmärrä, miksi joku käyttää esimerkkeinä amerikkalaisia julkkiksia, joita hän tuskin henkilökohtaisesti tuntee. Eiköhän noiden esimerkkihenkilöiden elämä ole aika kaukana palstalaisten elämästä. Tulee väistämättä mieleen, että julkkiksia esimerkkinä käyttävällä ihmisellä ei ole ystäviä ja tuttavia ja normaaleja sosiaalisia verkostoja.

Siksi, että Amal nai kenkäkauppiaan vaikka on "akateeminen nainen". Kun taas Jaana Vantaalta ei helkutissa nai, koska kenkäkauppias on ihan takalistosta. Ei minkään arvoinen!!!

Ja siksi, että suurin osa AV:ltä ei tunne sukulaisiani ja tuttaviani, mutta sentään moni tietää Amalin ja Georgen.

Sinulle ei koskaan ole tullut mieleen, että näiden amalien ja georgejen elämästä tiedät vain tasan tarkkaan sen verran kuin he ovat jonkun pr-ihmisen konsultoimina halunneet kertoa? Jos joku alkaisi minulle elävässä elämässä ihan vakavissaan selittää amalien ja georgejen parisuhde-elämää esimerkkinä jonkin teorian paikkansa pitävyydestä tms, nauraisin varmaan niin että pissaisin housuuni.

Vierailija kirjoitti:

User1303 kirjoitti:

Ennenvanhaan sinkut löytyivät kävely- tai polkupyörämatkan päästä. Nykyään on sentään paljon suuremmat mahdollisuudet....

Ja silti entistä harvempi kelpaa :D Mikä tässä kuviossa oikein mättää?

Ei mikään. Riittää, että yksi löytyy. Ja suurin osa kyllä löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mahdollisuudet tällaisella millihenkilöllä on edetä urallaan ja vaurastua?

Olet ymmärtänyt väärin. Kunnianhimo ei tarkoita rahanahneutta vaan sitä, että pyrkii saavuttamaan "jotain" joka on merkityksellistä itselleen. Aidoin kunnianhimo tulee esille silloin, kun palkkiona ei ole rahaa. Silloin ihminen pyrkii ilman palkkiota saavuttamaan täydellisen tuloksen puhtaasti sen takia, että se on hänelle tärkeää.

Voisit lakata piilottelemasta raanahneuttasi luonteenpiirteitä kuvailevien käsitteiden taa ja kirjoittamaan profiiliin tulot vähintään 300 000 e tms.

Yleensä ihmiset määrittävät adjektiivit niin että komea esim. on yleisesti ajateltuna komea tai pitkä on senttimetreissä pitkä eikä vain kyseisen henkilön omasta mielestä pitkä. Mutta jos henkilöllä on vaikeuksia ihan perusadjektiivien käytössä, niin ehkä ei koulutustaso ja älykkyys riitä siihen mitä minä pidän riittävänä.

Komeus on subjektiivista. Toisen komea on toisen ruma. Kyllä pituuskäsityskin korreloi oman pituuden kanssa. Lyhyelle naiselle + 20 cm on jo pitkä mies kun pitkälle naiselle ko. mies on 20 cm liian lyhyt.

Kunnianhimoinen todella määritelmien mukaan tarkoittaa sitä, että haluaa saavuttaa "jotain". Pyrkii ja tekee töitä "sitä" kohti. Se on määritelmä lyhykäisyydessään. Eli emme määritä mitä se on. Jos se on sinulle vain rahaa niin ole rehellinen ja sano se. Sinun halveksimasi veneenrakentaja on silti aivan yhtä kunnianhimoinen kuin rikas salkkumiehesi silloin kuin hän tavoittelee ja pyrkii tekemään virheettömän ja laadukkaan tuotteen. Samoin hän omalla alallaan nousee kunniaan ja maineeseen, siksi että on niin hyvä. Siksi juuri häneltä tilataan. Kunnianhimoisuus tulee suhteeseen samalla tavalla dynamiikaksi molemmilla vaikka heidän ammattinsa olisi eri.

Minun määritelmässäni pitkä on vähintään 180cm pitkä vaikka itse olen 153cm. Useimmille ihmisille näin on. Kunnianhimo taas useimmille on elämässä eteenpäin pyrkimistä. Kouluttsutumista, uralla vaativampiin tehtäviin hakeutumista, vaurastumista. Sinun kunnianhimosi on perfektionismiä, harvoin toivottu ominaisuus parisuhteessa.

Perfektionismi ja kunnianhimo ovat eri asioita. Sinä vain et halua nähdä, että jokaisella alalla voi olla kunnianhimoa aivan samalla tavalla. Kuten sanoin, määritelmä jonka kerroin oli virallinen määritelmä.

En usko, että ihan kaikille 180 cm pitkille naisille 173 cm mies on pitkä.. Vrt. mitä itse tuossa tarkoitin. Tai edes se 180 cm joka sinulle riittää (harvemmin kadulla kuljeskelee pareja 30cm pituuserolla), vaan he voivat mahdollisesti korottaa "pitkän miehen" pituusmääritelmää suhteessa omaan pituuteensa. Se on mitä itse tarkoitin.

"Tyypillisesti naisen ja miehen pituusero oli noin 14 senttimetriä."

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000577697.html

Olen jotenkin niin kyllästynyt tähän ikuiseen "akateemiselle naiselle ei duunari kelpaa" ulinaan. Aikanaan nettitreffailua harrastaneena naisena olen useamman kymmenen kertaa istunut kahvilla ja sanonut olevani tutkija ja kirjoitan väitöskirjaa (en siis koskaan itse tätä ottanut esille, mutta kovasti näytti miehiä ammattini kiinnostavan). Tässä vaiheessa pöytään laskeutui poikkeuksetta hiljaisuus, jos vastapuolella ei ollut akateemista taustaa.  Minä en etsinyt erityisesti korkeasti koulutettua miestä, mutta aika nopeasti totesin, ettei muihin kannata vaivautua. Löysin lopulta sen omankin miehen näiltä treffeiltä. Akateeminen, mutta minä olen meistä se korkeammin koulutettu. On muuten ihan tavallinen insinörtti ja vähän mahaakin löytyy, ei todellakaan mikään adonis.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Ja sinun kommenttisi osoittaa, että akateemisten naisten todellakin kannattaa pysyä erillään miehistä, jotka oman koulutuspohjansa vuoksi tai muusta syystä, eivät arvosta akateemista koulutusta elämänkumppanillaan. Miksi kukaan haluaisi olla ihmisen kanssa, joka halveksii hänen koulutustaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki luonne ja elämänarvot vaikuttavat suhteessa, mutta kuka kiinnostuu niiden perusteella toisesta pariutumismielessä? Tunnen sinänsä hyväluonteisia ja suunnilleen samat arvot omaavia ihmisiä, mutta en tunne minkäänlaista kiinnostusta heihin parisuhdemielessä. Taatusti tarvitaan jotain muutakin.

Minä kiinnostun.

Mahdat olla tutustunut heihin aika pintapuolisesti, koska jokainen ihminen on oma yksilönsä. Ei ole kahta samanlaista ihmistä. Tai ehkä olet itse tylsyyden huippu? Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä jos arvopohja on väärä. Sen takia ihmiset eroavat niin paljon, koska he keskittyvät pinnallisiin asioihin eivätkä ihmisen sisimpään.

Eli mielestäsi ulkonäöstä ei saa viehättyä, eikä sillä perusteella saa kiinnostua ihmisestä. Mutta enhän nyt voi jokaiseen hyväluonteiseen ihmiseen tutustua syvällisemmin, niin pitäis vähä enemmän saada ohjetta mistä asioista sitten saisi kiinnostua. Ei se riitä viehättämään, että toinen on hyväluontoinen ihminen ja hoitaa asiansa. Niin tekee monet muutkin.

Ulkonäön ei saa antaa olla määräävä tekijä jos pyrkii elinikäiseen suhteeseen. Ulkonäkö muuttuu, talous voi kaatua jne. , mikä on oletettavasti kaikkein pysyvintä ihmisessä? Perusluonne. Ihmistä on niin vaikeaa muuttaa ja ihmisen on itsensä niin vaikea muuttua. Sitäkin tapahtuu, mutta useimmin onnettomuuden tai vanhuuden sairauksien kautta.

Aika köyhältä tuntuu tuo käsityksesi ihmisen luonteesta, millaisia robotti-ihmisiä olet oikein tavannut? Sellaisia jotka eivät avoimesti uskalla näyttää sisintään? Mielestäni joka ikinen ihminen jonka olen eläissäni tavannut on erilainen kuin joku toinen. Kukaan ei ole ollut toisensa klooni.

Mitä se komeus tai kauneus auttaa silloin kun perhettä kohtaa tragedia? Mitä se auttaa kun riitelette yöllä vaipan vaihdosta? Ei mitään.

Jos haluaa pitkän liiton niin kannattaa miettiä itsessään ja toisessa ihmisessä tällaisia ominaisuuksia. Nämä ovat eron tunnusmerkit, joten kannattaa valita tarkoin se kumppani niin, ettei itse kohdista näitä häneen, eikä hän kohdista näitä itseen.

Kriittisyys

Halveksunta

Suojautuminen

Muurin rakentaminen

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_k…

Teillä pitää olla yhteys ja kemiaa jotta saatte homman toimimaan. Kaikkiin "pieniin varoitusmerkkeihin" kannattaa suhtautua vakavasti. Jos jo rakkauden huumassa tulee esiin tällaisia niin miten jatkossa? Se huumahan kestää sen kaksi vuotta ja sen jälkeen pitäisi pärjätä sen ihmisen kanssa ihan ilman huumaa. Sellaisia ihmisiä ei niin paljon ole joista ei keksisi jotain moitittavaa.

Eli etsit sellaista ihmistä jonka luonne ja persoona kolahtaa yksiin sinun luonteesi kanssa.

Silloin voit noudattaa pitkän liiton kulmakiviä:

THE 8 STEPS 

1. Never change each other

2. Compliment them 

3. Revisit the past 

4. Always listen

5. Don't get comfortable 

6. Do chores together 

7. Workout together

8. Take a weekly walk

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4270544/The-ten-secrets-long-…

Jokaisen vakan pitäisi valita se oma henkinen kansi. Silloin sinulla on oikeasti parisuhde, eikä ulkonäköön perustuva panosuhde jossa on hillittömästi ongelmia, koska luonteet eivät sovi yhteen.

Jos ulkonäkö ei saa vaikuttaa, niin miksi (palstan) miehille ylipaino on niin valtava este? Jos sporttista naista haluavat, jotta on samanlainen elämäntapa, niin esimerkiksi kuulantyöntäjissä ja keihäänheittäjissä on erittäin sporttisia naisia, mutta silti eivät taitaisi ulkonäöltään kelvata. Ja taviksissa on vaikka kuinka paljon liikuntaa aktiivisesti harrastavia pullukoita.

Minä en ymmärrä, miksi pitäisi mennä yhteen ihmisen kanssa, jota ei pidä puoleensavetävänä ja siis seksuaalisesti haluttavana JA joka on "henkisesti sopiva kansi". Maailmasta kun löytyy sellaisiakin. Seksitön suhde olisi minulle kauhistus ja seksiä puolestaan en voisi haluta miehen kanssa, jota en pidä haluttavana eli puoleensa vetävänä eli minun silmissäni hyvännäköisenä.

Ei kukaan sanonut, että pitäisi ottaa joku epäviehättävä vaan, ettei viehättävä/seksikäs ulkonäkö ole pitkän liiton tae vaan pitkän liiton takeena ovat aivan muut tekijät. Siksi ihmiset eivät valitse pitkää liittoa vaan lyhyitä panosuhteita ja valittavat sinkkuuttaan tai aikamiespoikuuttaan, huomaatkos? Siksi ihmiset eroavat, koska valitsivat ulkonäön eivätkä luonteen mukaan. Ihmiset saavat haluta ihan mitä tahansa, mitä ikinä keksivät haluta, mutta sillä haluamisella ei välttämättä ole mitään merkitystä. Sitten pitää haluta mieluummin olla yksin jos ei sitä unelmaa saa. Jokainen voi miettiä mikä on itselleen tärkeintä. Niin, sehän on suhteellista miten alhaiset kriteerit ihmisellä on, jos kriteerit ovat alhaalla niin seksikkäitä ja henkisiä kansia löytyy pilvin pimein.. Jos kriteerit ovat ylhäällä niin ei löydy ja sitten pitää lopettaa se marmatus.

Amal Clooney on juristi ja hän meni naimisiin entisen kenkämyyjän, George Clooneyn kanssa. Ruma ja kouluttamaton mies. Onko George kunnianhimoinen näyttelijä vai saiko omaisuutensa vain siksi, että on joidenkin mielestä komea? Kukin voi pohtia omien subjektiivisten näkemystensä mukaan miksi juristia kiinnostaisi kenkämyyjän jutut. Vai ovatko he sittenkin henkinen vai peräti henkinen ja fyysinen match? Kuka tietää. Zeta-Jones saa rahaa liitostaan Douglasin kanssa, hän on kuitenkin sairastunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Siksikö, ettei Douglas ollut seksuaalisesti haluttava vai siksi ettei heillä ole mitään puhuttavaa? Ai niin, mutta vaikka minusta Douglas on öklö niin hänet on äänestetty maailman seksikkäimmäksi mieheksi...

En oikein ymmärrä miten George Clooney ja Michael Douglas ovat esimerkkejäsi kouluttamatomia miehistä, joilla käy silti flaksi. George Clooney on opiskellut poliittista journalismia Northern Kentucky University ssä - tosin jätti opinnot kesken. Michael Douglas on valmistunut näyttelijäksi Kalifornian yliopistosta. Ehkäpä molemmille on tästä koulutustaustasta jotain sivistystä ja keskustelutaitoisia tarttunut mukaan.

Minä en ylipäänsä ymmärrä, miksi joku käyttää esimerkkeinä amerikkalaisia julkkiksia, joita hän tuskin henkilökohtaisesti tuntee. Eiköhän noiden esimerkkihenkilöiden elämä ole aika kaukana palstalaisten elämästä. Tulee väistämättä mieleen, että julkkiksia esimerkkinä käyttävällä ihmisellä ei ole ystäviä ja tuttavia ja normaaleja sosiaalisia verkostoja.

Siksi, että Amal nai kenkäkauppiaan vaikka on "akateeminen nainen". Kun taas Jaana Vantaalta ei helkutissa nai, koska kenkäkauppias on ihan takalistosta. Ei minkään arvoinen!!!

Ja siksi, että suurin osa AV:ltä ei tunne sukulaisiani ja tuttaviani, mutta sentään moni tietää Amalin ja Georgen.

Miksi Jaanan Vantaalta pitäisi haluta samaa kuin jonkun random julkkiksen? Vapaassa maailmassa Jaanalla on oikeus haluta juuri mitä haluaa. Eikä se kuulu sinulle yhtään mitenkään.

Tässä ketjussa on absurdia se, että naiset yrittävät selittää, että he nyt vaan pitävät mistä sattuvat pitämään, ja miehet raivoavat siitä, että he eivät teoriassa kelpaisi jollekin tuntemattomalle jo parisuhteessa olevalle naiselle. Ikäänkuin sillä olisi mitään väliä.

Kyllä minä tiedän, että minä en naisena kelpaisi kaikille miehille. Mutta en minä perusta päivittäin raivoavia ketjuja siitä, miten miesten pitäisi huolia juuri minut.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mahdollisuudet tällaisella millihenkilöllä on edetä urallaan ja vaurastua?

Olet ymmärtänyt väärin. Kunnianhimo ei tarkoita rahanahneutta vaan sitä, että pyrkii saavuttamaan "jotain" joka on merkityksellistä itselleen. Aidoin kunnianhimo tulee esille silloin, kun palkkiona ei ole rahaa. Silloin ihminen pyrkii ilman palkkiota saavuttamaan täydellisen tuloksen puhtaasti sen takia, että se on hänelle tärkeää.

Voisit lakata piilottelemasta raanahneuttasi luonteenpiirteitä kuvailevien käsitteiden taa ja kirjoittamaan profiiliin tulot vähintään 300 000 e tms.

Yleensä ihmiset määrittävät adjektiivit niin että komea esim. on yleisesti ajateltuna komea tai pitkä on senttimetreissä pitkä eikä vain kyseisen henkilön omasta mielestä pitkä. Mutta jos henkilöllä on vaikeuksia ihan perusadjektiivien käytössä, niin ehkä ei koulutustaso ja älykkyys riitä siihen mitä minä pidän riittävänä.

Komeus on subjektiivista. Toisen komea on toisen ruma. Kyllä pituuskäsityskin korreloi oman pituuden kanssa. Lyhyelle naiselle + 20 cm on jo pitkä mies kun pitkälle naiselle ko. mies on 20 cm liian lyhyt.

Kunnianhimoinen todella määritelmien mukaan tarkoittaa sitä, että haluaa saavuttaa "jotain". Pyrkii ja tekee töitä "sitä" kohti. Se on määritelmä lyhykäisyydessään. Eli emme määritä mitä se on. Jos se on sinulle vain rahaa niin ole rehellinen ja sano se. Sinun halveksimasi veneenrakentaja on silti aivan yhtä kunnianhimoinen kuin rikas salkkumiehesi silloin kuin hän tavoittelee ja pyrkii tekemään virheettömän ja laadukkaan tuotteen. Samoin hän omalla alallaan nousee kunniaan ja maineeseen, siksi että on niin hyvä. Siksi juuri häneltä tilataan. Kunnianhimoisuus tulee suhteeseen samalla tavalla dynamiikaksi molemmilla vaikka heidän ammattinsa olisi eri.

Minun määritelmässäni pitkä on vähintään 180cm pitkä vaikka itse olen 153cm. Useimmille ihmisille näin on. Kunnianhimo taas useimmille on elämässä eteenpäin pyrkimistä. Kouluttsutumista, uralla vaativampiin tehtäviin hakeutumista, vaurastumista. Sinun kunnianhimosi on perfektionismiä, harvoin toivottu ominaisuus parisuhteessa.

Tämä kirjoittaja on oikeassa.

Komeus on enemmän objektiivista kuin subjektiivista, samoin kuin pituus. On tutkittua että lähes kaikkien naisten mielestä komeimmassa miehessä yhdistyvät samat geneettiset piirteet, vaikka tyylissä ja stailauksessa olisi eroja. Myöskin on tutkittua että mitä lyhyempi nainen, sitä suurempi pituusero on yleensä toiveena.

Kunnianhimo tarkoittaa vakiintuneessa puhekielessä juurikin sitä. Kunniaa, muilta saatua ihailua. Eli rahaa ja/tai statusta, jonka osatekijä raha on. Tavoitteet joilla ei saa muiden ihailua tai materialistista hyötyä, ovat naisten silmissä arvottomia.

"Kunnianhimo" on siis käytännössä kiertoilmaisu halulle hankkia rahaa ja statusta, tai tehdä jotain minkä sivutuotteena on lupa odottaa rahaa ja statusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äly ja kunnianhimo tekevät muuten seksistäkin parempaa.

Mielenkiintoista.. Siksikö jokaisella älykkömiehellä on aina pantavana vähintään yksi "hullu", koska niiltä saa parasta seksiä?

Älykkömiehet eivät puhu naisista hulluina, eikä heille seksi ole panemista, mutta he kyllä pitävät haasteena sitä, että oppivat tuntemaan juuri oman kumppaninsa tarpeet niin hyvin, että seksi on myös naiselle parasta mahdollista, eikä vain panemista.

Määrittelisitkö nyt älykön tässä vaiheessa? Riittääkö maisteri vai pitääkö olla tohtori? Tehnyt keksintöjä? Älykkyysosamäärä? Pari esimerkkiä heistä jotka ovat mielestäsi älyköitä.

No omalla kohdallani puhun pelkästään tohtoreista, ja heidänkin kohdallaan monipuolisesti älykkäistä sellaisista. Jokainen saa tietysti itse asettaa oman rimansa siihen, mihin haluaa.

Sama. Aina näihin kuitenkin vastaa se dippainssi, joka ei arvosta kulttuuria tai taidetta tai naisia. Se kun vaan ei ole sama asia.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Ja sinun kommenttisi osoittaa, että akateemisten naisten todellakin kannattaa pysyä erillään miehistä, jotka oman koulutuspohjansa vuoksi tai muusta syystä, eivät arvosta akateemista koulutusta elämänkumppanillaan. Miksi kukaan haluaisi olla ihmisen kanssa, joka halveksii hänen koulutustaan?

Se, että näkee jonkun koulutuksen merkityksen realistisin silmin, ei tarkoita sitä, että ei arvostaisi tutkintoa tai varsinkaan sitä, että halveksuisi sitä. Minulle tutkinto on vain osa elämää, eikä se kerro ihmisestä juurikaan. Arvostus ansaitaan sitten teoilla. Ammatillinen arvostus ja arvostus ihmisenä ovat myöskin täysin erillisiä asioita ja kumppanilta tarvitaan nimenomaan jälkimmäistä ja ensimmäinen on aika merkityksetön asia parisuhteen kannalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki luonne ja elämänarvot vaikuttavat suhteessa, mutta kuka kiinnostuu niiden perusteella toisesta pariutumismielessä? Tunnen sinänsä hyväluonteisia ja suunnilleen samat arvot omaavia ihmisiä, mutta en tunne minkäänlaista kiinnostusta heihin parisuhdemielessä. Taatusti tarvitaan jotain muutakin.

Minä kiinnostun.

Mahdat olla tutustunut heihin aika pintapuolisesti, koska jokainen ihminen on oma yksilönsä. Ei ole kahta samanlaista ihmistä. Tai ehkä olet itse tylsyyden huippu? Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä jos arvopohja on väärä. Sen takia ihmiset eroavat niin paljon, koska he keskittyvät pinnallisiin asioihin eivätkä ihmisen sisimpään.

Eli mielestäsi ulkonäöstä ei saa viehättyä, eikä sillä perusteella saa kiinnostua ihmisestä. Mutta enhän nyt voi jokaiseen hyväluonteiseen ihmiseen tutustua syvällisemmin, niin pitäis vähä enemmän saada ohjetta mistä asioista sitten saisi kiinnostua. Ei se riitä viehättämään, että toinen on hyväluontoinen ihminen ja hoitaa asiansa. Niin tekee monet muutkin.

Ulkonäön ei saa antaa olla määräävä tekijä jos pyrkii elinikäiseen suhteeseen. Ulkonäkö muuttuu, talous voi kaatua jne. , mikä on oletettavasti kaikkein pysyvintä ihmisessä? Perusluonne. Ihmistä on niin vaikeaa muuttaa ja ihmisen on itsensä niin vaikea muuttua. Sitäkin tapahtuu, mutta useimmin onnettomuuden tai vanhuuden sairauksien kautta.

Aika köyhältä tuntuu tuo käsityksesi ihmisen luonteesta, millaisia robotti-ihmisiä olet oikein tavannut? Sellaisia jotka eivät avoimesti uskalla näyttää sisintään? Mielestäni joka ikinen ihminen jonka olen eläissäni tavannut on erilainen kuin joku toinen. Kukaan ei ole ollut toisensa klooni.

Mitä se komeus tai kauneus auttaa silloin kun perhettä kohtaa tragedia? Mitä se auttaa kun riitelette yöllä vaipan vaihdosta? Ei mitään.

Jos haluaa pitkän liiton niin kannattaa miettiä itsessään ja toisessa ihmisessä tällaisia ominaisuuksia. Nämä ovat eron tunnusmerkit, joten kannattaa valita tarkoin se kumppani niin, ettei itse kohdista näitä häneen, eikä hän kohdista näitä itseen.

Kriittisyys

Halveksunta

Suojautuminen

Muurin rakentaminen

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_k…

Teillä pitää olla yhteys ja kemiaa jotta saatte homman toimimaan. Kaikkiin "pieniin varoitusmerkkeihin" kannattaa suhtautua vakavasti. Jos jo rakkauden huumassa tulee esiin tällaisia niin miten jatkossa? Se huumahan kestää sen kaksi vuotta ja sen jälkeen pitäisi pärjätä sen ihmisen kanssa ihan ilman huumaa. Sellaisia ihmisiä ei niin paljon ole joista ei keksisi jotain moitittavaa.

Eli etsit sellaista ihmistä jonka luonne ja persoona kolahtaa yksiin sinun luonteesi kanssa.

Silloin voit noudattaa pitkän liiton kulmakiviä:

THE 8 STEPS 

1. Never change each other

2. Compliment them 

3. Revisit the past 

4. Always listen

5. Don't get comfortable 

6. Do chores together 

7. Workout together

8. Take a weekly walk

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4270544/The-ten-secrets-long-…

Jokaisen vakan pitäisi valita se oma henkinen kansi. Silloin sinulla on oikeasti parisuhde, eikä ulkonäköön perustuva panosuhde jossa on hillittömästi ongelmia, koska luonteet eivät sovi yhteen.

Jos ulkonäkö ei saa vaikuttaa, niin miksi (palstan) miehille ylipaino on niin valtava este? Jos sporttista naista haluavat, jotta on samanlainen elämäntapa, niin esimerkiksi kuulantyöntäjissä ja keihäänheittäjissä on erittäin sporttisia naisia, mutta silti eivät taitaisi ulkonäöltään kelvata. Ja taviksissa on vaikka kuinka paljon liikuntaa aktiivisesti harrastavia pullukoita.

Minä en ymmärrä, miksi pitäisi mennä yhteen ihmisen kanssa, jota ei pidä puoleensavetävänä ja siis seksuaalisesti haluttavana JA joka on "henkisesti sopiva kansi". Maailmasta kun löytyy sellaisiakin. Seksitön suhde olisi minulle kauhistus ja seksiä puolestaan en voisi haluta miehen kanssa, jota en pidä haluttavana eli puoleensa vetävänä eli minun silmissäni hyvännäköisenä.

Ei kukaan sanonut, että pitäisi ottaa joku epäviehättävä vaan, ettei viehättävä/seksikäs ulkonäkö ole pitkän liiton tae vaan pitkän liiton takeena ovat aivan muut tekijät. Siksi ihmiset eivät valitse pitkää liittoa vaan lyhyitä panosuhteita ja valittavat sinkkuuttaan tai aikamiespoikuuttaan, huomaatkos? Siksi ihmiset eroavat, koska valitsivat ulkonäön eivätkä luonteen mukaan. Ihmiset saavat haluta ihan mitä tahansa, mitä ikinä keksivät haluta, mutta sillä haluamisella ei välttämättä ole mitään merkitystä. Sitten pitää haluta mieluummin olla yksin jos ei sitä unelmaa saa. Jokainen voi miettiä mikä on itselleen tärkeintä. Niin, sehän on suhteellista miten alhaiset kriteerit ihmisellä on, jos kriteerit ovat alhaalla niin seksikkäitä ja henkisiä kansia löytyy pilvin pimein.. Jos kriteerit ovat ylhäällä niin ei löydy ja sitten pitää lopettaa se marmatus.

Amal Clooney on juristi ja hän meni naimisiin entisen kenkämyyjän, George Clooneyn kanssa. Ruma ja kouluttamaton mies. Onko George kunnianhimoinen näyttelijä vai saiko omaisuutensa vain siksi, että on joidenkin mielestä komea? Kukin voi pohtia omien subjektiivisten näkemystensä mukaan miksi juristia kiinnostaisi kenkämyyjän jutut. Vai ovatko he sittenkin henkinen vai peräti henkinen ja fyysinen match? Kuka tietää. Zeta-Jones saa rahaa liitostaan Douglasin kanssa, hän on kuitenkin sairastunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Siksikö, ettei Douglas ollut seksuaalisesti haluttava vai siksi ettei heillä ole mitään puhuttavaa? Ai niin, mutta vaikka minusta Douglas on öklö niin hänet on äänestetty maailman seksikkäimmäksi mieheksi...

En oikein ymmärrä miten George Clooney ja Michael Douglas ovat esimerkkejäsi kouluttamatomia miehistä, joilla käy silti flaksi. George Clooney on opiskellut poliittista journalismia Northern Kentucky University ssä - tosin jätti opinnot kesken. Michael Douglas on valmistunut näyttelijäksi Kalifornian yliopistosta. Ehkäpä molemmille on tästä koulutustaustasta jotain sivistystä ja keskustelutaitoisia tarttunut mukaan.

Minä en ylipäänsä ymmärrä, miksi joku käyttää esimerkkeinä amerikkalaisia julkkiksia, joita hän tuskin henkilökohtaisesti tuntee. Eiköhän noiden esimerkkihenkilöiden elämä ole aika kaukana palstalaisten elämästä. Tulee väistämättä mieleen, että julkkiksia esimerkkinä käyttävällä ihmisellä ei ole ystäviä ja tuttavia ja normaaleja sosiaalisia verkostoja.

Siksi, että Amal nai kenkäkauppiaan vaikka on "akateeminen nainen". Kun taas Jaana Vantaalta ei helkutissa nai, koska kenkäkauppias on ihan takalistosta. Ei minkään arvoinen!!!

Ja siksi, että suurin osa AV:ltä ei tunne sukulaisiani ja tuttaviani, mutta sentään moni tietää Amalin ja Georgen.

Jos minä olen ollut nuorena tyttönä kesätöissä kaupan kassalla ja olen kolmenkymmenen vuoden päästä maailmankuulu miljonääri näyttelijä niin tituleeraatko minua tosiaan kaupankassaksi? Eiköhän se Cloonykin ole yhtä ja toista uransa aikana oppinut ja kuten sanottu taustana on poliittisen journalismin opintoja collagessa. Mun mielestä ei ole maantieteellinen llään tasolla verrattavissa siihen amismatsku Vantaalta.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mahdollisuudet tällaisella millihenkilöllä on edetä urallaan ja vaurastua?

Olet ymmärtänyt väärin. Kunnianhimo ei tarkoita rahanahneutta vaan sitä, että pyrkii saavuttamaan "jotain" joka on merkityksellistä itselleen. Aidoin kunnianhimo tulee esille silloin, kun palkkiona ei ole rahaa. Silloin ihminen pyrkii ilman palkkiota saavuttamaan täydellisen tuloksen puhtaasti sen takia, että se on hänelle tärkeää.

Voisit lakata piilottelemasta raanahneuttasi luonteenpiirteitä kuvailevien käsitteiden taa ja kirjoittamaan profiiliin tulot vähintään 300 000 e tms.

Yleensä ihmiset määrittävät adjektiivit niin että komea esim. on yleisesti ajateltuna komea tai pitkä on senttimetreissä pitkä eikä vain kyseisen henkilön omasta mielestä pitkä. Mutta jos henkilöllä on vaikeuksia ihan perusadjektiivien käytössä, niin ehkä ei koulutustaso ja älykkyys riitä siihen mitä minä pidän riittävänä.

Komeus on subjektiivista. Toisen komea on toisen ruma. Kyllä pituuskäsityskin korreloi oman pituuden kanssa. Lyhyelle naiselle + 20 cm on jo pitkä mies kun pitkälle naiselle ko. mies on 20 cm liian lyhyt.

Kunnianhimoinen todella määritelmien mukaan tarkoittaa sitä, että haluaa saavuttaa "jotain". Pyrkii ja tekee töitä "sitä" kohti. Se on määritelmä lyhykäisyydessään. Eli emme määritä mitä se on. Jos se on sinulle vain rahaa niin ole rehellinen ja sano se. Sinun halveksimasi veneenrakentaja on silti aivan yhtä kunnianhimoinen kuin rikas salkkumiehesi silloin kuin hän tavoittelee ja pyrkii tekemään virheettömän ja laadukkaan tuotteen. Samoin hän omalla alallaan nousee kunniaan ja maineeseen, siksi että on niin hyvä. Siksi juuri häneltä tilataan. Kunnianhimoisuus tulee suhteeseen samalla tavalla dynamiikaksi molemmilla vaikka heidän ammattinsa olisi eri.

Minun määritelmässäni pitkä on vähintään 180cm pitkä vaikka itse olen 153cm. Useimmille ihmisille näin on. Kunnianhimo taas useimmille on elämässä eteenpäin pyrkimistä. Kouluttsutumista, uralla vaativampiin tehtäviin hakeutumista, vaurastumista. Sinun kunnianhimosi on perfektionismiä, harvoin toivottu ominaisuus parisuhteessa.

Tämä kirjoittaja on oikeassa.

Komeus on enemmän objektiivista kuin subjektiivista, samoin kuin pituus. On tutkittua että lähes kaikkien naisten mielestä komeimmassa miehessä yhdistyvät samat geneettiset piirteet, vaikka tyylissä ja stailauksessa olisi eroja. Myöskin on tutkittua että mitä lyhyempi nainen, sitä suurempi pituusero on yleensä toiveena.

Kunnianhimo tarkoittaa vakiintuneessa puhekielessä juurikin sitä. Kunniaa, muilta saatua ihailua. Eli rahaa ja/tai statusta, jonka osatekijä raha on. Tavoitteet joilla ei saa muiden ihailua tai materialistista hyötyä, ovat naisten silmissä arvottomia.

"Kunnianhimo" on siis käytännössä kiertoilmaisu halulle hankkia rahaa ja statusta, tai tehdä jotain minkä sivutuotteena on lupa odottaa rahaa ja statusta.

Kuule, kun me naiset emme tarvitse mitään kiertoilmaisuja. Jos joku haluaa rahaa ja statusta, hän voi ihan vapaasti ilmaista haluavansa rahaa ja statusta. Miksi ei voisi? Kuvitteletko olevasi niin pelottava, että me joudumme sinun takiasi käyttämään kiertoilmaisuja? Erehdyt.

En ole nettitreffeillä, mutta uskoisin, että sieltä jopa löydät tulorajakriteerejä, joita naiset ovat asettaneet miehille. Ja se on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Ja sinun kommenttisi osoittaa, että akateemisten naisten todellakin kannattaa pysyä erillään miehistä, jotka oman koulutuspohjansa vuoksi tai muusta syystä, eivät arvosta akateemista koulutusta elämänkumppanillaan. Miksi kukaan haluaisi olla ihmisen kanssa, joka halveksii hänen koulutustaan?

Se, että näkee jonkun koulutuksen merkityksen realistisin silmin, ei tarkoita sitä, että ei arvostaisi tutkintoa tai varsinkaan sitä, että halveksuisi sitä. Minulle tutkinto on vain osa elämää, eikä se kerro ihmisestä juurikaan. Arvostus ansaitaan sitten teoilla. Ammatillinen arvostus ja arvostus ihmisenä ovat myöskin täysin erillisiä asioita ja kumppanilta tarvitaan nimenomaan jälkimmäistä ja ensimmäinen on aika merkityksetön asia parisuhteen kannalta. 

Sinulla on arvostuksiisi oikeus. Ja toisella on oikeus päättää, ettei halua kaltaistasi puolisoa.