Esimerkiksi insinöörit ja DI:t kilpailee (kuuleman mukaan) samoista työpaikoista. Mutta mikä sitten erottaa ne koulutuksen puolesta?

Vierailija kirjoitti:

Isäni oli DI, poikani on DI ja toinen poikani ja miniä amk-inssejä. On kyllä eroa osaamisessa ja koulutuksessa paljon noiden välillä. Työt myös eri tasolla.

Hyvä vertaus oli tuo sairaanhoitaja amk/lääkäri.

Saiko DI-poikasi koskaan naista? Oon itsekin DI ja huomannut, että naiset tuntuvat tykkäävän amk-miehistä enemmän

Insinööri tietää muttei osaa. Diplomi-insinööri ei tiedä eikä osaa! :D

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muttei osaa. Diplomi-insinööri ei tiedä eikä osaa! :D

Ei se noin mene. Amkkilainen on se väliinputoaja joka ei tiedä eikä osaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni oli DI, poikani on DI ja toinen poikani ja miniä amk-inssejä. On kyllä eroa osaamisessa ja koulutuksessa paljon noiden välillä. Työt myös eri tasolla.

Hyvä vertaus oli tuo sairaanhoitaja amk/lääkäri.

Saiko DI-poikasi koskaan naista? Oon itsekin DI ja huomannut, että naiset tuntuvat tykkäävän amk-miehistä enemmän

No ei kyllä pidä paikkaansa. Kuka nyt amk-insinöörin ottaisi jos DI tarjolla myös

DI:t kilpailevat työpaikoista ja työnantajat insinööreistä. Siis moni on opiskellut DI:ksi, vaikka ovat sellaisia että eivät saa työelämässä mitään aikaiseksi. Ammattikorkeakoulussa sentään opinnot pitää viedä vauhdilla maaliin eli sieltä tulee paremmin työelämään kelpaavaa väkeä. Toki yliopistoistakin tulee hyviä, mutta amk:n suorittaneiden joukossa ei ole mätiö omenoita.

Henkilöstöpäällikkö kirjoitti:

DI:t kilpailevat työpaikoista ja työnantajat insinööreistä. Siis moni on opiskellut DI:ksi, vaikka ovat sellaisia että eivät saa työelämässä mitään aikaiseksi. Ammattikorkeakoulussa sentään opinnot pitää viedä vauhdilla maaliin eli sieltä tulee paremmin työelämään kelpaavaa väkeä. Toki yliopistoistakin tulee hyviä, mutta amk:n suorittaneiden joukossa ei ole mätiö omenoita.

Yliopistosta on kovin vaikea saada papereita ulos, jos ei osaa. DI joutuu soveltamaan oppimaansa, kun valmiita vastauksia ei ole. Siinä on se iso ero amk puolelle.

On helpompaa saada DI:n paperit käymällä ensin amk ja jatkamalla siitä diplomi-insinööriksi kuin se, että sut valitaan suorittamaan tekniikan kandi+DI-yhdistelmää. Toki ensiksi mainitulla tavalla laskennallinen suoritusaika on pidempi (4+2v vertaa 3+2v - tosin harva yliopistolta valmistuu tavoitteen mukaisesti viidessä vuodessa).

Opiskelen itse yliopistossa ja kaikista vaikeimpia ovat ne parin ekan vuoden perusopinnot (matikat, fysiikat jne). Dippavaiheen kurssit on huomattavasti helpompia kuin kandivaiheen. Ammattikorkeakoulusta yliopistolle tulevalle osoittautunee siis haastavimmaksi juurikin nämä täydentävät siltaopinnot (, jotka usein sisältää juurikin näitä kurjia kursseja kuten vaikein matikka jne). Jos siltaopinnot saa suoritettua, niin diplomi-insinööriksi on "helppo" valmistua.

Ammattikorkeakoulusta on helpompi saada paperit ulos (meillä on yliopisto+amk-yhteistyötä joten tiedän tilanteesta omalla paikkakunnallani enemmänkin). AMK:ssa riittää kurssin läpipääsyvaatimukseksi 30% tentistä, ja voit päästä kurssissa läpi myös alemmalla tenttituloksella, jos olet saanut laskuharjoituspisteitä tai tehnyt hyviä labraselostuksia. Yliopistossa vaaditaan aina vähintään se 50% ja vasta sen jälkeen huomioidaan mahdolliset lisäpisteet laskuharkoista. Sen lisäksi ammattikorkeakoulussa annetaan usein tenttiä varten "koetärpit", eli tyyliin puolen sivun A4-paperi, jossa kerrotaan millaisia aiheita tenttiin mennessä tulee osata ja millaisia laskuja tulee harjoitella. Jos vastaat tenttitärppeihin itsenäisesti kotona ja opettelet vastaukset saat helposti hyvän numeron. Vastaavasti yliopistolla saatetaan kertoa, että fysiikan koe koostuu yhdestä selitys- tai esseetehtävästä ja neljästä laskutehtävästä, mutta toisin kuin ammattikorkeakoulussa, niin meille ei sanota, että essee tulee asiasta x, y tai z, vaan joudut opettelmaan kaiken.

Ammattikorkeakoulu-yliopisto yhteistyön merkeissä olen itse havainnut, että yhteistyökursseilla koemenestyksessä ei juurikaan ole eroa (esim jos maksimipistemäärä on vaikkapa 30p, niin yliopistolaisten keskipistemäärä on vain yhden pisteen ammattikorkeakoululaisia korkeampi eli ero on todella pieni). Erot on helpompi huomata kirjallisissa raporteissa - labraraporttien taso yliopistolla on huomattavasti korkeampi (juuri yhdellä kurssilla ammattikorkeakoululaisten labraraporttien taso vaihteli todella paljon arvosanasta 1 arvosanaan 5, keskiarvon ollessa ehkä 3, vastaavasti yliopistolla suurin osa sai raporteista nelosia ja vitosia, ja keskiarvo taisi olla lähempänä femmaa...). On myös mielenkiintoista huomata, että ammattikorkeakoululaiset ovat huomattavasti parempia itse labroratoriotöissä, siis oikesti todella selkeä ero, mutta tosiaan yliopistolaiset osaavat sitten jälkikäteen paremmin raportoida, että mitä tehtiin ja miksi tehtiin, ja vastaavasti ammattikorkeakoululainen osasi tehdä, muttei tiennyt ja osannut jälkikäteen kertoa että mitä hän teki ja miksi.

Työelämästä en osaa vielä sanoa mitään, sillä omakohtainen kokemukseni siltä puolelta on vielä rajallista. Mutta tässä tällainen ajankohtainen tilannepäivitys opiskeluiden nykytilanteesta amk vs yliopisto-asetelmalla eräässä yliopistokaupungissa.