Esimerkiksi insinöörit ja DI:t kilpailee (kuuleman mukaan) samoista työpaikoista. Mutta mikä sitten erottaa ne koulutuksen puolesta?
Niillä on varsin erilainen koulutus, eli jotenkin ne eroaa toisistaan käytännössä.
Kommentit (87)
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI-tutkinto on kokenut HIRVEÄN inflaation. Eivät työnantajat näe mitään syytä maksaa ekstraa siksi, että on DI, kun amk tekee samat työt halvemmalla.
Öh, siis esim. ydinfyysikon hommia amk-pohjalla? On niissä opintosisällöissä aika paljon eroa.
DI ei ole fyysikko...
Moni on.
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Melkein jokainen amk-inssi pystyy jatkamaan dippainssiksi, mutta silti niin moni fuksi teknillisessä vaihtaa ekan vuoden jälkeen amkiin, koska liian vaikeaa :D
eri
Kaipa se aika paljon alasta riippuu. Itse kun kooderin, konsultin ja managerin hommia tehnyt niin aika laidasta laitaan on porukkaa, eikä se osaamisessa parin ensimmäisen vuoden jälkeen juuri näy jos on vaan fiksu kaveri. Toki jos oikeasti tehdään jotain missä vaaditaan vähän laajempaa ymmärrystä matematiikasta tms niin sitten ja on tämä maisterikin kertaalleen päässyt pätemään hahmontunnistus- ja tekoälyalgoritmiikan osaamisellaan mutta 90% hommista taitaa olla sellaisia että mitään erityistä syytä ei ole olla palkkaamatta fiksua AMK-taustaista, ei se DI kuitenkaan mikään tae ole että selviytyisi edes niitä perushommista.
Rekrytessä tuo silti ehkä näkyy selkeämmin, että AMK-taustaisista harvempi vaikuttaa hyvältä rekryltä kuin yliopistoista tulevista - varsinkin jos puhutaan porukasta joilla ei vielä ole kovin paljon työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalle ei ole ennekään uskottu, että mieheni tekee it-alalla vaativia suunittelutehtäviä teknikkokoulutuksella. Peruskoodarista aloittanut ja työelämässä todettu lahjakkaaksi. Kun hän vaihtoi työpaikkaa, headhuntattuna, niin tilalle työpaikkailmoituksessa oli koultusvaatimuksena insinööri tai DI. Hän haki kyllä muuntokoulutukseen, mutta liian myöhään, ryhmää ei tullut hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Nyt lapset opiskelevata toinen Amk:ssa ja toisesta tulee DI. Mies joskus kokeilee noiden matikan tehtäviä. Amk:n matikan hallitsee hyvin, DI:n on vaikeampaa, mutta pojan ohjaamana on hoksannut sitäkin aika pitkälle. Itse olen juuri aiemmin mainitussa rakennuspuolen suunnittelutehtävässä pienessä yrityksessä ja nämä ovat kyllä perusinssin tai amk-inssin töitä.
Ict ja jossain määrin elektroniikka onkin niitä aloja joissa rautaisimman osaamisen saa hankittua omalla harrastuneisuudellaan, koulut käydään vaan uskottavan leiman saamiseksi.
Olen duunissa tiimissä (inssejä/dippainssejä pääosin) jossa on yksi jäsen taideAMKsta valmistuneena, valaistussuunnittelija tms. Mutta harrastuksekseen tietää lähes kaiken Linuxista ja hyvin paljon Windows-servereistä, paremmin kuin kukaan meistä "oikeasti alaa opiskelkeista", joten mahtuu hyvin mukaan tiimiin osaamisensa takia.
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Pakko kompata nykyisenä Di:nä joka kävi ensin "amisinsinööriksi". Monilla kursseilla teknillisen yliopiston opetus on suoraan sanottuna aivan surkeaa. Luennoitsija saattaa puhua vaikka mistä omasta mielenkiinnon tai tutkimuksen kohteestaan ja sitten ne oikeat opeteltavat asiat ovat aivan täysin omalla vastuulla.
Jaa, ihan hyvin tuo ukko AMK-inssinä näkyy tienaavan. Joku 85000 € taisi viime vuonna olla tulot, melkein yhtä paljon kuin mulla juristina. Veikkaan, että DI kaverinsa jäävät tuloissa toiseksi.
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Melkein jokainen amk-inssi pystyy jatkamaan dippainssiksi, mutta silti niin moni fuksi teknillisessä vaihtaa ekan vuoden jälkeen amkiin, koska liian vaikeaa :D
eri
Fuksi on eri asia kuin valmistunut insinööri. Kyllähän se fuksi ne imat ja ifyt pääsisi lopulta vaikka ykkösillä läpi ja sitä kautta pikkuhiljaa di:ksi, mutta motivaatio loppuu. Ei nämä maisterivaiheen kurssit kyllä raksalla ainakaan kovin vaikeilta tunnu, kunhan vaan jaksaa jonkun verran perehtyä. Kun vaan sai siltamatikat(eli nämä samat imat) käytyä niin insinööri valmistuu käytännössä väkisin di:ksi jos vaan haluaa.
- myös eri
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Olen kaksinkertainen insinööri ja DI ja voin sanoa että ero riippuu alasta, Nämä minun insinööritutkintoni ovat erilaisempia kuin toinen insinöörintutkintoni ja DI tutkintoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalle ei ole ennekään uskottu, että mieheni tekee it-alalla vaativia suunittelutehtäviä teknikkokoulutuksella. Peruskoodarista aloittanut ja työelämässä todettu lahjakkaaksi. Kun hän vaihtoi työpaikkaa, headhuntattuna, niin tilalle työpaikkailmoituksessa oli koultusvaatimuksena insinööri tai DI. Hän haki kyllä muuntokoulutukseen, mutta liian myöhään, ryhmää ei tullut hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Nyt lapset opiskelevata toinen Amk:ssa ja toisesta tulee DI. Mies joskus kokeilee noiden matikan tehtäviä. Amk:n matikan hallitsee hyvin, DI:n on vaikeampaa, mutta pojan ohjaamana on hoksannut sitäkin aika pitkälle. Itse olen juuri aiemmin mainitussa rakennuspuolen suunnittelutehtävässä pienessä yrityksessä ja nämä ovat kyllä perusinssin tai amk-inssin töitä.
Ict ja jossain määrin elektroniikka onkin niitä aloja joissa rautaisimman osaamisen saa hankittua omalla harrastuneisuudellaan, koulut käydään vaan uskottavan leiman saamiseksi.
Olen duunissa tiimissä (inssejä/dippainssejä pääosin) jossa on yksi jäsen taideAMKsta valmistuneena, valaistussuunnittelija tms. Mutta harrastuksekseen tietää lähes kaiken Linuxista ja hyvin paljon Windows-servereistä, paremmin kuin kukaan meistä "oikeasti alaa opiskelkeista", joten mahtuu hyvin mukaan tiimiin osaamisensa takia.
Veit jalat suusta....
Pitkään elektroniikkasuunnittelijan tehtäviä tehneenä olen huomannut selvän yhtäläisyyden siihen ketkä ovat kovimpia/taitavimpia suunnittelijoita: Se ei ole koulutustaustasta kiinni, vaan ne , jotka harrastavat elektroniikan kanssa näpräämistä vapaa-aikoinakin, ovat kovimpia "säätäjiä"
Eikä tuossa mitään ihmetelemistä ole. Jos on henkilökohtainen kiinnostus asiaan/alaan, heijastuu se kaikkeen asiaan liittyvään. Työhönkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Pakko kompata nykyisenä Di:nä joka kävi ensin "amisinsinööriksi". Monilla kursseilla teknillisen yliopiston opetus on suoraan sanottuna aivan surkeaa. Luennoitsija saattaa puhua vaikka mistä omasta mielenkiinnon tai tutkimuksen kohteestaan ja sitten ne oikeat opeteltavat asiat ovat aivan täysin omalla vastuulla.
Eipä se ole mihkään siitä muuttunut. Opetusmateriaalina olis tarjolla vaikka mitä, mutta käytetään tätä proffan omaa tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Olen kaksinkertainen insinööri ja DI ja voin sanoa että ero riippuu alasta, Nämä minun insinööritutkintoni ovat erilaisempia kuin toinen insinöörintutkintoni ja DI tutkintoni.
Pitikö sinun opiskella 8 vuotta yhteensä noita inssin tutkintoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Olen kaksinkertainen insinööri ja DI ja voin sanoa että ero riippuu alasta, Nämä minun insinööritutkintoni ovat erilaisempia kuin toinen insinöörintutkintoni ja DI tutkintoni.
Pitikö sinun opiskella 8 vuotta yhteensä noita inssin tutkintoja?
Ei, sain tietenkin perushutut hyväksi luettua. Käytännössä meni kaksi ja puoli vuotta, koska kurssitarjonta meni päällekäin. Suoritin yhtäaikaa 2.3 ja 4. vuoden kursseja miten vain sain kalenterin parhaiten täyteen. ja viimeisenä vuonna taisi olla yhteensä 2 kurssia suoritettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Melkein jokainen amk-inssi pystyy jatkamaan dippainssiksi, mutta silti niin moni fuksi teknillisessä vaihtaa ekan vuoden jälkeen amkiin, koska liian vaikeaa :D
eri
Fuksi on eri asia kuin valmistunut insinööri. Kyllähän se fuksi ne imat ja ifyt pääsisi lopulta vaikka ykkösillä läpi ja sitä kautta pikkuhiljaa di:ksi, mutta motivaatio loppuu. Ei nämä maisterivaiheen kurssit kyllä raksalla ainakaan kovin vaikeilta tunnu, kunhan vaan jaksaa jonkun verran perehtyä. Kun vaan sai siltamatikat(eli nämä samat imat) käytyä niin insinööri valmistuu käytännössä väkisin di:ksi jos vaan haluaa.
- myös eri
Nojoo joku kone tai raksa nyt on eri maata kuin vaikka sähkö tai biotekniikka. Fuksimatikat ja -fyssat on lastenleikkiä verrattuna esim. maisterivaiheen kenttäteorian kursseihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiifjo kirjoitti:
Koulutuksessa inssi vs. DI on sama ero kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri. Laiha provo koko aloitus.
No ei edes ole. Aaltoon on noin 10 kertaa vaikeempi päästä, kun Kajaanin amkiin, opetuksen osalta erona tulee tämä "akateeminen vapaus" valita mitä kursseja käyt, asiatasolla teekkarit hinkkaa sitä samaa asiaa muutaman kurssin pidemälle ja opetuksessa muuten on se, että kun amkissa käydään asiat yhdessä lävite, niin yliopistolla kerrotaan kirjat mistä tämä tieto löytyy ja sitten saa toteuttaa. Sekä yliopistolla perehdytään vähän epäoleellisiin asioihin, mihin voit törmätä ehkä kerran uralla tai sit et sitäkään. Melkeinpä jokainen amk inssi pystyisi jatkamaan DI.ksi ja oikeestaan erityisen vaikeeta on vaan se yliopistomatematiikka mitä ei tartte mihinkään.
Melkein jokainen amk-inssi pystyy jatkamaan dippainssiksi, mutta silti niin moni fuksi teknillisessä vaihtaa ekan vuoden jälkeen amkiin, koska liian vaikeaa :D
eri
Fuksi on eri asia kuin valmistunut insinööri. Kyllähän se fuksi ne imat ja ifyt pääsisi lopulta vaikka ykkösillä läpi ja sitä kautta pikkuhiljaa di:ksi, mutta motivaatio loppuu. Ei nämä maisterivaiheen kurssit kyllä raksalla ainakaan kovin vaikeilta tunnu, kunhan vaan jaksaa jonkun verran perehtyä. Kun vaan sai siltamatikat(eli nämä samat imat) käytyä niin insinööri valmistuu käytännössä väkisin di:ksi jos vaan haluaa.
- myös eri
Nojoo joku kone tai raksa nyt on eri maata kuin vaikka sähkö tai biotekniikka. Fuksimatikat ja -fyssat on lastenleikkiä verrattuna esim. maisterivaiheen kenttäteorian kursseihin
Tästä samaa mieltä. Ainakin mitä sähkön tyyppien harkkoja katsellut. Olettaisin että teknillinen fysiikka on myös aika haastavaa. Toisaalta sitten on myös tuta.... jopa älyllisesti helpompaa kamaa kuin nämä raksat/koneet.
- myös eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Olen kaksinkertainen insinööri ja DI ja voin sanoa että ero riippuu alasta, Nämä minun insinööritutkintoni ovat erilaisempia kuin toinen insinöörintutkintoni ja DI tutkintoni.
Pitikö sinun opiskella 8 vuotta yhteensä noita inssin tutkintoja?
Kuusi yleensä riittää.
Tiedän tosin yhden hepun TAMKista joka ysärin lopulla suunnilleen asui koululla viiden vuoden ajan ja tuli ulos niin tite, automaatio kuin kone-inssin paperit kourassa. Jatkoi TTKKlle dipaksi, sitten lisuriksi ja nyt opettaa jossain Hesan seudun AMK:ssa.
Yliopistossa käydään asioita yleensä syvällisemmin läpi etenkin matematiikan ja fysiikan osalta. Yliopistossa opetetaan myös tekemään tutkimusta, joten tutkimustyöhön AMK-pohjalla ei voi mennä. Jos et tutkimukseen tähtää, niin samoja työpaikkoja voit hakea molemmilla tutkinnoilla. Tosin yliopistoilla on yleensä paljon paremman kontaktit yrityksiin ja siten työllistyminen opintojen aikana on helpompaa. Tämä taas on todella tärkeää ylipäänsä työllistymisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on eri. Mies on sekä insinööri että DI. Eli opiskellut ensiksi insinööriksi (AMK-tutkinto) ja sitten DI:ksi (yliopistotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto). Hänen mukaansa tutkinnot olivat hyvin erilaisia keskenään.
Olen kaksinkertainen insinööri ja DI ja voin sanoa että ero riippuu alasta, Nämä minun insinööritutkintoni ovat erilaisempia kuin toinen insinöörintutkintoni ja DI tutkintoni.
Pitikö sinun opiskella 8 vuotta yhteensä noita inssin tutkintoja?
Kuusi yleensä riittää.
Tiedän tosin yhden hepun TAMKista joka ysärin lopulla suunnilleen asui koululla viiden vuoden ajan ja tuli ulos niin tite, automaatio kuin kone-inssin paperit kourassa. Jatkoi TTKKlle dipaksi, sitten lisuriksi ja nyt opettaa jossain Hesan seudun AMK:ssa.
Nykyään tällainen kiellettäisiin tai henkilökunta vähintään arvostelisi.
Tällä palstalle ei ole ennekään uskottu, että mieheni tekee it-alalla vaativia suunittelutehtäviä teknikkokoulutuksella. Peruskoodarista aloittanut ja työelämässä todettu lahjakkaaksi. Kun hän vaihtoi työpaikkaa, headhuntattuna, niin tilalle työpaikkailmoituksessa oli koultusvaatimuksena insinööri tai DI. Hän haki kyllä muuntokoulutukseen, mutta liian myöhään, ryhmää ei tullut hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Nyt lapset opiskelevata toinen Amk:ssa ja toisesta tulee DI. Mies joskus kokeilee noiden matikan tehtäviä. Amk:n matikan hallitsee hyvin, DI:n on vaikeampaa, mutta pojan ohjaamana on hoksannut sitäkin aika pitkälle. Itse olen juuri aiemmin mainitussa rakennuspuolen suunnittelutehtävässä pienessä yrityksessä ja nämä ovat kyllä perusinssin tai amk-inssin töitä.