Haluan amkiin mutta pelkkä opinnäytetyön esitys ahdistaa valtavasti jo valmiiksi
Kommentit (105)
Onhan niitä vapaasti valittavia kursseja esiintymisestä, pukeutumisesta aina viininmaisteluun saakka.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on minun tarinani,voin todella huonosti kirjoittaessani tätä. Olen aina ollut paha jännittäjä tyyppi,olen traumatisoitunut esitelmien pitämisestä. Minut pakotettiin tässä hiljattain sh koulussa pitämään esitelmä,vaikka kerroin opettajalle todella pahasta esiintymis kammosta ja anelin armoa. Lääkkeet ei valitettavasti auttaneet minun kohdalla. En pelkää sosiaalisia tilanteita,keskustella ihmisten kanssa tai pitää raporttia,mutta esiintyminen,huomion keskipisteenä oleminen,se hiljaisuus,vain sinä ja sinun ääni,sinun tekemä esitelmä. Menin luokan eteen jalat täristen, huokailin kun en saanut happea,sydän hakkasi,maailma pyöri,silloin tiesin että tässä ei käy hyvin. Meni pitkään ennen kuin pystyin avaamaan suuni, aloin lukemaan,ääni värisi niin paljon etten voinut enää puhua lainkaan, siinä vain olin hiljaa käsi kasvoilla, en vaan kyennyt, suusta ei tullut mitään. Opettaja totesi voit mennä paikallesi, pidät esitelmän joku toinen päi
Tämä tarina ei kertonut sinun ennalta määrättyä kohtaloasi. Se kertoi hoitotyön opettajasta ja luokallisesta hoitajaoppilaita.
Viime vuosisataan saakka odotettiin, että hoitajiksi pyrkivillä olisi ollut ammatinvalinnan motiivina jonkinlainen auttamishalu ja valmiudet heikommassa asemassa olevan kohtaamiseen. Empaattisuus ei ollut kirosana. Kai se vaikutti vähän asenteeseen potilaita kohtaan. Työilmapiiri silti hmm..
Nykysysteemi on kova ja kylmä. Potilaiden itsemääräämisoikeus ei toteudu siinä määrin kuin olisi mahdollista. Hoito ei ole aina hyvää. Yleinen asenne on ylimielinen ja apua tarvitsevan kohtaaminen pahimmillaan jopa halveksivaa, kyynistä ja ivallista. Koko hoitotyön kenttä ja johto tarvitsisi perusteellisen ravistelun ja uudistuksen.
Älä anna muiden asenteen määrittää sinua. Vain hyvin nuoren itsetunto on riippuvainen ympäristön oikuista. Nosta leukasi normaalikorkeudelle ja hymyile peilikuvallesi. Sinun asenteesi, armollisuus itseäsi kohtaan, sinun halusi uudistua ja kasvaa. Vain se merkitsee. <3
Olet ihan hyvä tyyppi ja sinulla on joku tarkoitus, kunhan löydät sen. Ala etsiä. Älä piiloudu _toisten_ epäonnistumisen taakse. Kyllä. Opettaja epäonnistui surkeasti, luki arkaa oppilasta väärin eikä osannut tukea. Pakotti, et tullut kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenäsi. Opiskelukaverit. Raakileita, jotka opettaja jätti ohjaamatta. Vastuu ryhmästä, ilmapiiristä ja oppimisesta oli opettajalla, ei teillä opiskelijoilla. On hassua ja tosi epäloogista ottaa itselleen syy siitä, että toiset tekivät väärin.
Oli ok että kompastuit kun kivi oli tiellä. On ok jäädä makaamaan maahan kun polvea tai mieltä kirvelee. Hyvä olisi jossain vaiheessa nousta ylös ja jatkaa matkaa, alkuun varovaisesti toki. Ehkä jalkasi kantaisivat jo? Olisiko ketään, jonka kanssa voisit välillä kulkea käsi kädessä, vai pitäisikö sinun alkaa katsella ympärillesi? Pudistele vaatteistasi pöly ja kura, joka tuli maassa kieriskellessäsi. On normaalia jos vähän huimaa ylös noustessa.
👵🏻
Vierailija kirjoitti:
Miten ajattelit selvitä työelämässä? Joudut sielläkin esittelemään ajatuksiasi, ideoitasi ja työsi tuloksia. Tai kohtaamaan asiakkaita.
Asiakkaiden kohtaamisessa harvemmalla on mitään ongelmaa. Joidenkin työkavereiden asenteeseen ja käytökseen törmääminen voi aiheuttaa pääkipua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen juuri opinnäytetyötä eikä sitä kyllä kenellekään joudu esittämään!
Insinööritutkintoon kuului seurata todistetusti kolme opinnäyte-esitelmää. Samoin oma pakollinen opinnäyte-esitelmä ja opinnäytteestä kirjoittaa kypsyysnäyte käsin. Se muuten tarkistettiin mahdollisten kielioppivirheiden takia.
Tradenomeilta on poistettu ainakin kaikki mahdollinen valmistumisen edestä. Ei työn esittelyä, ei tiivistelmää englanniksi, ei kypsyysnäytettä. Joku sivun-parin blogityyppinen teksti pitää kirjoittaa, mutta sitäkään ei välttämättä julkaista missään.
Opiskelin (ulkomailla) arkkitehtuuria ja jokainen valmistunut projekti esiteltiin tutoreille ja kaikille, jotka olivat läsnä odottamassa omaa vuoroaan koko päivän kestäneissä presentatiootilaisuuksissa. Ihan hirveää esiintymiskammoiselle nuorelle. Eikä auttanut tieto etten tosiaankaan ollut ainoa. Esiintyminen ei myöskään helpottunut opiskelun edetessä, joka kerta kammottava jännitys.
Kannattaa hakea apua jos opiskelu edellyttää esiintymistä.