Lue keskustelun säännöt.
Uusi mies syö minut vararikkoon
05.02.2018 |
Olen tavannut miehen. Mies on paljon minun luona, usein viikoloputkin. Hän syö paljon, ja monta kertaa päivässä. Olettaa minun ostavan ruuat. Hänen tulonsa huomattavasti suuremmat kun omani ja haluaisin omista rahoista jäävän myös muuhun kun ruokaan. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta ja miten hoiditte asian?
Kommentit (194)
En mäkään välttämättä tajuaisi, että toisella on huono rahatilanne jos kerran laittaa aina ruoat kysymättä valmiiksi. Ajattelisin, että toinen nauttii ruoanlaitosta ja kestitsemisestä. Itsekin kun siitä tykkään. Itsekin annat tuolla sen viestin, että tilanne on ihan ok.
Ei voi olla niin vaikeaa sanoa, että mies voi tällä kertaa tuoda viikonlopun ruoat mukanaan. Jos parisuhdetta alkaa rakentaa niin helpoimmalla pääsee, kun alusta asti opettelee keskustelemaan ja kertomaan suoraan, mikä itselle on hyvä ja mikä ei.
Ehkä vähän tökeröä mieheltä, ettei ole tarjoutunut tuomaan mitään, mutta kyllä pitää itsekin osata sanoa, jos joku asia häiritsee, ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä jääkaappi tyhjänä ja menkää yhdessä kauppaan. Mies voi sitten maksaa vähintään oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
En mäkään välttämättä tajuaisi, että toisella on huono rahatilanne jos kerran laittaa aina ruoat kysymättä valmiiksi. Ajattelisin, että toinen nauttii ruoanlaitosta ja kestitsemisestä. Itsekin kun siitä tykkään. Itsekin annat tuolla sen viestin, että tilanne on ihan ok.
Ei voi olla niin vaikeaa sanoa, että mies voi tällä kertaa tuoda viikonlopun ruoat mukanaan. Jos parisuhdetta alkaa rakentaa niin helpoimmalla pääsee, kun alusta asti opettelee keskustelemaan ja kertomaan suoraan, mikä itselle on hyvä ja mikä ei.
Ehkä vähän tökeröä mieheltä, ettei ole tarjoutunut tuomaan mitään, mutta kyllä pitää itsekin osata sanoa, jos joku asia häiritsee, ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Vaikka toinen kuinka nauttisi kestitsemisestä, ei kai kukaan ole niin uuno, että olettaa toisen tarjoavan ihan kaiken. Voihan niitä raaka-aineita tuoda ja maksaa ja silti suoda toiselle tekemisen ilon. Ja aina voi oma-aloitteisesti kysyä, voinko olla avuksi ja tarvitko jotain. Kun aloittajaa ripitetään ettei saa suutaan auki, niin yhtä mykkä se saava osapuolikin, vaikka sieltähän se aloite pitäisi tulla.
Pidä jääkaappi tyhjänä..menkää yhdessä kauppaan..sano et jäi lompsa himaan..sit annat miehen ostella mitä haluaa:)
Vien aina kyläänkin tuliaisia..hyvää viiniä kukkia..naposteltavaa
Jätä syöttöpossu muille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua..
Kun erottiin, pystyin muuttamaan oikeaan lukaaliin, maksamaan 1000 e vuokraa yksin, ja rahaa jää siltikin yli!
Kun aikoinaan valitin, että mulla menee yli 1000 e / kk perheen ruoka ym. menoihin, oli se kuulema minun syyni kun hän ei "syö mitään". Pakko oli kuitenkin ostaa ruokaa kun olin itse raskaana, ei osallistunut mihinkään, söi vaan. Haha, tosi mahtava juttu kun ero tuli!
Mulla oli kans ex tollanen suursyömäri. Istui illalla viiden aikaan sohvan ääreen ja aloitti syömisen. Usein meni paketti wingsejä, pakastepitsa, pasteijoita, jäätelöä, karkkeja, sipsejä, limukaa, kahvia, jne. Aivan tolkutonta maksaan tuollaista ahmintaa, Meillä oli sopimus, että minä maksan ruuat ja hän asumisen, mutta aika pian huomasin, että ruokaan menee enemmän rahaa kuin vuokraan kuukaudessa. Ja hän söi tosiaan kaksi kertaa enemmän kuin minä. Hirveät riidat ja erohan siinä tuli, kun ei yhteisymmärrykseen päästy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä erehdyin tuollaiseen päälle nelikymppiseen eli matureosaston naiseen. Ajattelin että kun tällä YH:lla on ollut omiakin lapsia niin tietää mitä ruuat yleensä pitkässä juoksussa maksaa. No, tämä ei osta ikinä ruokaa vaan viikonloppuisin nojaa sen varaan että kyllä luonani on aina ruokaa. No sitä puputetaan koko ajan ja välillä sitten tietenkin pitää napostella lauantain ratoksi.
Rahat menee varmaan enemmälti kampaamoon, hiuset ovat aina niin siistitsti nypityt että käy siellä varmaan viikottain. Muuten olisi ihan kiva mutta 500€ kuussa ei oikein nappaisi maksaa ylläpidosta kun nettopalkka jää karvan verran alle 3000€ kuussa ja siitä lähtee asumiset, autot, puhelimet, lehdet, sähköt, vakuutukset niin arvoisin että sellainen 33% lovi käytettävissä oleviin nettotuloihin.
Suomessa ilmeisesti vieläkin naiset olettavat että mies maksaa kaiken ja nainen maksaa lähinnä itseensä kohdistuvat tälläykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tapauksesta, mutta voi olla, että miehesi ei vaan osaa ajatella, että kuinka paljon ruoka maksaa. Varmaan ihan odottaa kuitenkin, että pääsee sinun luokse syömään. Lisäksi voi myös olla, että miehesi ei vaan osaa laittaa ruokaa kunnolla. Häpeäisi, jos joutuisi kokkaamaan sinulle. Ei kannata tehdä mitään numeroa asiasta, mutta vie miehesi kauppaan ja laita kassalla maksamaan ostokset kokonaan ja vielä sen jälkeen pyydä kantamaan ostokset kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mäkään välttämättä tajuaisi, että toisella on huono rahatilanne jos kerran laittaa aina ruoat kysymättä valmiiksi. Ajattelisin, että toinen nauttii ruoanlaitosta ja kestitsemisestä. Itsekin kun siitä tykkään. Itsekin annat tuolla sen viestin, että tilanne on ihan ok.
Ei voi olla niin vaikeaa sanoa, että mies voi tällä kertaa tuoda viikonlopun ruoat mukanaan. Jos parisuhdetta alkaa rakentaa niin helpoimmalla pääsee, kun alusta asti opettelee keskustelemaan ja kertomaan suoraan, mikä itselle on hyvä ja mikä ei.
Ehkä vähän tökeröä mieheltä, ettei ole tarjoutunut tuomaan mitään, mutta kyllä pitää itsekin osata sanoa, jos joku asia häiritsee, ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Vaikka toinen kuinka nauttisi kestitsemisestä, ei kai kukaan ole niin uuno, että olettaa toisen tarjoavan ihan kaiken. Voihan niitä raaka-aineita tuoda ja maksaa ja silti suoda toiselle tekemisen ilon. Ja aina voi oma-aloitteisesti kysyä, voinko olla avuksi ja tarvitko jotain. Kun aloittajaa ripitetään ettei saa suutaan auki, niin yhtä mykkä se saava osapuolikin, vaikka sieltähän se aloite pitäisi tulla.
Joo no ideaalitilanteessa se tulisikin sieltä, mutta nyt on niin, ettei tule, joten sitten pitää itse osata sanoa. Miksi turhaan odotella, että toinen tajuaa, kun voi ihan hyvässä hengessä kertoa omista toiveistaan.
Jos taas miehen tajuamattomuus ja siihen liittyvä itsekkyys on se ongelman ydin niin sitten se kannattaa jättää ihan saman tien ja turha edes miettiä että mitä tehdä, vahinko on jo tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän tuollaisia helmiä löytyy. Tulee niin mieleen mun ex, että jos ap muutat tuon kanssa yhteen niin tilanne varmaan vaan "paranee".
Meilläkin minä ostin suurimman osan kaikesta, ja ahmatti ex veteli 3/4 ruoista vähintään. Osti se joskus itsekin jotain ja söi senkin melkein itse (tyyliin 2kg jauhelihasta tehty mureke/pullat vuorokauden aikana)
Oli myös niin itsekäs että ei tosiaankaan välittänyt vaikka sanoi asiasta. Joten loppujen lopuksi en ostanut sitten mitään ruokaa kotiin vaan saatoin syödä illalla esim. puuroa ja mustikoita tms.
Suosittelen kaikille ahneiden ruokakuluihin osallistumattomien miesten kanssa oleville samaa. Että ei kannata ostaa oikeastaan mitään, harmittaa vaan jälkeenpäin hukkaan menneet rahat yms
Miks ei vaan voi avata suutansa? Mikä siinä on niin vaikeeta?
Ihan kuin en olisi yrittänyt silloin, ei vaikutusta. Tietynlaisiin itsekkäisiin kusipäihin ei toimi sanominen, ei valittaminen ei mikään. Vielä parempi vaihtoehto potkaista tuollainen loinen pellolle...
Olin kai nuorempana liian kiltti kun jaksoin tuota katsella, ja ihan liian pitkään.
Lopuksi tosiaan lakkasin ostamasta melkein mitään ruokaa kun en itsekään syönyt paljon mitään...
Vierailija kirjoitti:
Kun miesystävä tulee, hän tulee useimmiten kaupan kautta ja tuo ruuat koko viikonlopuksi meille molemmille. Valmiit annokset, aamupalat, iltapalat ja välipalat, jotta minun ei tarvitse kokata.
Välillä minä kokkaan meille, tulee tietysti halvemmaksi minulle kun teen aineksista, ja hän arvostaa kun saa kotiruokaa. Ikinä ei valita ruuasta.
Tiedän, olen löytänyt helmen.
Olisihan kiva jos hän vielä osaisi laittaa ruokaa, mutta ei ihan kaikkea voi odottaa samassa paketissa.
No mikset ota miestä mukaan ruuanlaittoon? Kivempihan se on tehdä yhdessä. Meillä mies on perheen pääkokki, mutta kyllä minä avustan ihan mielelläni. Itse olin naimisiin mennessäni melko avuton eikä mun pöperöt tahtoneet miehelle kelvata, mutta ajan kanssa olen opetellut tekemään sellaista ruokaa mikä kelpaa ainakin itselle ja lapselle, joskus jopa miehellekin. Laiska kun olen, niin olen ottanut lapsen mukaan kokkauskaveriksi ja nyt minulla on teini, joka osaa laittaa ruokaa omiksi tarpeiksi. Oppii sitten myöhemmin hifistelemään, jos haluaa, mutta arkiruuista selviää hyvin.
Kun teet ruokaa miehen kanssa, niin voit aloittaa yksinkertaisemmista. Hän näkee siinä samalla, ettei tämä mitään rakettitiedettä ole ja lapsikin tämän oppii. Toki jos hän ei ole tottunut mitään tekemään, kaikki käy ensin vähän hitaasti ja joudut joka välissä antamaan tarkat ohjeet, esim. minkä muotoisia paloja haluat perunoista tai porkkanoista. Mutta yhdessä kokkaaminen on ihan mukavaa puuhaa ja siinä tulee aika luontevasti jutusteltua kaikenlaista.
Minä pistän vävyehdokkaatkin kyökkiin häärimään. Siinähän sitä helposti näkee, onko niistä mihinkään vai ovatko vain riippakivenä. Tässäkin kyllä asenne ratkaisee. Jos ei ole vielä tottunut, mutta on kuitenkin halukas osallistumaan ja oppimaan, se on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut miehen. Mies on paljon minun luona, usein viikoloputkin. Hän syö paljon, ja monta kertaa päivässä. Olettaa minun ostavan ruuat. Hänen tulonsa huomattavasti suuremmat kun omani ja haluaisin omista rahoista jäävän myös muuhun kun ruokaan. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta ja miten hoiditte asian?
Kyllä on huolet. Ei voi muuta kuin nauraa. Miten vaikeaa voi olla sanoa aikuiselle miehelle tällaisesta asiasta? "Hei Pena, sä kun oot niin aktiivinen ja ihana ja sängyssäkin hyvä, niin kulutat varmaan paljon kaloreita ja tarvitset paljon kaloreita, eikä siinä mitään, pitäähän miehen syödä, mutta mitä jos et söisi kaikkia mun ruokia. Kiitos. Ihanaa kun ymmärrät. Osta omat ruoat vaikka sinne kaappiin ja syö niitä."
Jos siitä loukkaantuu ni ulos vaan. Helppoa, eikö?
Samalla tavalla puhumalla poistuisi monta muutakin "ongelmaa". Annan esimerkin: "Pena hei, kun sä käytät myös niitä astioita siinä kuin mäkin ja me aina meillä ollaan ni laita ne myös sinne astianpesukoneeseen aina silloin sun tällöin, kiitti hei. Tiesin että ymmärrät fiksuna miehenä. Niin joo ja omat pyykkisi voit myös huolehtia puhtaaksi myös, mut senhän sä jo tiesitkin. "
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole heitä tavannut, mutta ikää minulla on 49 v. Olisiko tuo nuorten miesten ongelma? ”Joku muu maksaa. Jos ei äiti, niin yhteiskunta, jos Ei se, niin...”
Ei ole mikään iästä johtuva. Näitä ketjuja lukiessa kyllä tämänhetkisen vävykandidaatin osakkeet ovat nousseet hurjasti. Hän on vielä nuori, mutta käy töissä joten tuloja on jonkin verran. Oma tytär saa pientä kuukausirahaa, mutta on toisaalta vanhempien elätettävänä niin ettei paljon tarvitsekaan. Heillä on rahan kanssa mennyt kivasti, ei ole tullut riitaa. Jos ostavat yhdessä ruokaa mistä kokkaavat, maksavat puoliksi (ja me maksetaan tytölle hänen osuus). Välillä käyvät ulkona syömässä halvoissa paikoissa, mihin tytöllä ei säännöllisesti ole varaa ja poika maksaa useimmiten. Mutta solidaarisuudesta tyttökin maksaa aina välillä, ettei mene ihan yksipuoliseksi. Sitten kun käyvät meillä kylässä, niin yritetään syöttää kallista ruokaa että poika saa vähän hyvitystä kun on meidän tyttöä syöttänyt.
Synttärilahjaksi poika vei tytön Haikon kartanoon ja tyttö puolestaan valitsi kaikista halvimman huoneen, ettei pojalla menisi niin paljon rahaa. Ja siellä söivät ravintolassa kahteen kertaan toisiksi halvimmat annokset, ettei menisi liikaa rahaa sinnekään. Ja kotiin päin tullessa kävelivät 4km bussipysäkille, että saivat säästettyä bussilipussa muutaman euron. Minusta on ollut niin mukava nähdä, että a) poika on valmis jakamaan omastaan ja b) oma tytär ei ole kuitenkaan vaativa eikä myöskään ahne hyväksikäyttäjä.
Onhan se aina noloa tunnustaa, ettei ole varaa johonkin. Mutta samassa tilanteessa en kyllä keksinyt muuta vaihtiehtoa kuin lempata moinen nuukaileva idiotti pois elämästäni. Ei ole tullut ikävä. Eri asia, jos toinen osapuoli olisi selvästi varakas niin maksakoon kaiken vaikka silloinkin kyllä itse osallistuisin, en vaan osaisi olla hyväksikäyttäjä. Kai se on niin , että häikäilemättömät ahneet tyypit aina löytävät kaltaiseni kiltin ihmisen, josta voi hyötyä. Toki jos tyypissä on jotain kaipaamisen arvoista niin tilikirjat pöytään ja keskustelua rahasta. Ja jos lähtee ovet paukkuen niin anna mennä.
Akkojen elätti pihalle,jos on niin kusipää,ettei tajua tuoda ruokaa mukanaan.
Älä osta jääkaappia pullolleen ruokaa! Miehellä on suomalaisen miehen pahin pelko eli että nainen lihoo. Siksi hän yrittää syödä kaiken itse, ettet sinä vain lihoisi.
Nissan Qashqai+2 kirjoitti:
Minä erehdyin tuollaiseen päälle nelikymppiseen eli matureosaston naiseen. Ajattelin että kun tällä YH:lla on ollut omiakin lapsia niin tietää mitä ruuat yleensä pitkässä juoksussa maksaa. No, tämä ei osta ikinä ruokaa vaan viikonloppuisin nojaa sen varaan että kyllä luonani on aina ruokaa. No sitä puputetaan koko ajan ja välillä sitten tietenkin pitää napostella lauantain ratoksi.
Rahat menee varmaan enemmälti kampaamoon, hiuset ovat aina niin siistitsti nypityt että käy siellä varmaan viikottain. Muuten olisi ihan kiva mutta 500€ kuussa ei oikein nappaisi maksaa ylläpidosta kun nettopalkka jää karvan verran alle 3000€ kuussa ja siitä lähtee asumiset, autot, puhelimet, lehdet, sähköt, vakuutukset niin arvoisin että sellainen 33% lovi käytettävissä oleviin nettotuloihin.
Suomessa ilmeisesti vieläkin naiset olettavat että mies maksaa kaiken ja nainen maksaa lähinnä itseensä kohdistuvat tälläykset.
Tulitko tosiaan tuohon lopputulokseen luettuasi tämän ketjun?
Lisään vielä että alun perin meillä oli ajatus että se kumman luona ollaan viikonloppu, tekee ruokaostokset. Tai maksaa, mielellään käydään yhdessä kaupassa. Mutta tämä ajatus perustui siihen että oltaisiin suunnilleen puoliksi molempien luona. Asia ei mennyt eikä mene yhäkään niin vaan ollaan selkeästi enemmän mun luona niin otin tämän puheeksi jossain vaiheessa ja päädyttiin kokeilemaan tätä nykyratkaisua. Meille sopii hyvin. Yhteiseltä tililtä maksetaan myös yhteiset reissut, ulkonasyömiset jne.