Kaunein omistamasi esine?
Ja miksi juuri se on niin kaunis että se on kaunein?
Kommentit (297)
50-luvun nahkasohva tuoli. Väri viininpunainen. Täysin ehjä. Kuin uusi. Ajattoman tyylikäs.
Tällä hetkellä suosikkini on Yggdrasil-amuletti.
20 cm korkea posliininorsu. Pidän siitä kun on jotenkin eksoottinen
Japanilainen santoku-kokkiveitsi omassa telineessään ja Fender Stratocaster. Myös monet sellaiset uudet autot (en omista) joissa on kromikoristeita/listoja/kehyksiä maskissa ja sivuikkunoiden ympärillä. Ja vanteet ei missään nimessä saa olla mustat, vaan hopeiset tai puolikiiltävät. Tyylikästä, eleganttia, arvokuutta. Nuo edellämainitut kun vaihdetaan kaikki mustaksi (kuten nykyään on jostain ihmeen syystä trendi), niin auto näyttää heti halvalta karvalakkimallilta, muoviselta halpahalliversiolta.
Oma ihana traktorini! Oikea mussukka, josta kyllä löytyy tarvittaessa potkua vaikka mihin töihin.
Tavaroista kultaiset korvakorut, jotka isä ostanut 60-70-luvulla äidille lahjaksi. Settiin kuuluu myös sormus mutta se on liian massiivinen eikä siksi ”kaunis”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha Jaguar XJ
Jaguar E-type
Ovat kyllä mahtavan näköisiä, varsinkin ykkössarjan XJ ja E-Type suoralla kuutosella.
Kuinkahan paljon tuollaisten huoltoon ja korjauksiin menee rahaa jos ajaa kesäisin?
Hyvin paljon. Harvassa paikassa osataan enää korjata noin vanhoja autoja, noin harvinaisista puhumattakaan. Itse tekemällä sen sijaan ei tule kovinkaan kalliiksi alkupanostusten jälkeen.
Onpa vaikea kysymys!
Kauniita ovat ainakin appivanhemmilta peritty puinen rulokaappi, lapsen tekemä keramiikkakulho ja marimekon karla-käsilaukku.
Juuri nyt edessäni jalallinen kristallilasi joka sädehtii auringossa. Painaa liki puoli kiloa!
Juhani Palmun taulu, semmoinen öinen latomaisema puolikuineen. On myös kallein tavara, minkä omistan (auton lisäksi). Muuta en sitten omistakaan.
Neljä lasista kynttilänjalkaa, jugendia.
Vaikea sanoa yhtä yksittäistä esinettä. Sanoisin, että isovanhemmiltani perityt vanhat huonekalut 30-luvulta sekä muutamat lasiesineet, sinänsä ihan käyttötavaraa, mutta kauniita kaikki, tiettävästi isovanhempien häälahjaksi saamia, mm. korkea hedelmämalja, leivoslautaset, kermakko ja sokerikko sekä pieni posliininen teekannu. Ikää näillä esineillä on pian sata vuotta.
Ostin viikko sitten Iittalan vuosilinnun 2020. Värit ovat suosikkivärejäni ja lintu on miellyttävästi muotoiltu. Kelpaa ihailla. Ostin vaikka siihen meni viikon palkka haha mutta ajattelen sitä sijoituksena.
Toinen kaunein asia jota omistan on yksi öljyväritaulu jonka maalasin itse. Yleensä heitän omat tauluni roskiin kun eivät miellytä mutta tässä on sitä jotain joka tekee siitä nappisuorituksen.
Ibanez RG Prestige-sarjan sähkökitara, maalit rungosta kokonaan poistettu, tilalle laakka, ja peilikirkas plektrasuojus johon mustalla viiniköynnöskuviointi, kehossa viiniköynnös millin syvään kaiverrettuna, omaa käsityötä. DiMarzio mikit; 2 humbuckeria, keskellä single. Kaula alkuperäinen. Ostaessa vain 1200 egeä.
Cartierin Panthere-kello ja Chanelin klassikkolaukku.
Isoäidin tätin eli isoisoäitini sisaren Kupittaan savella töissä ollessaan maalaama lasitettu, punasavinen teeastiasto. Herkät omenankukat ja tyylipuhtaasti 1920-lukua. Tunnearvoa tietysti lisää, että ovat sukulaisen työtä ja kulkevat perintönä.
Ovat kyllä mahtavan näköisiä, varsinkin ykkössarjan XJ ja E-Type suoralla kuutosella.
Kuinkahan paljon tuollaisten huoltoon ja korjauksiin menee rahaa jos ajaa kesäisin?