Miksi yhä 2000-luvulla me suomenkieliset joudumme kouluttautumaan ruotsinkielisten palvelijoiksi?

Se ei ole tasa-arvoista. Ja jos todella rinnastat kuusi vuotta ruotsin kieltä opiskelleen (esim. 2 tuntia/vk yläasteella) äidinkieleltään ruotsinkieliseen niin en voi kuin ihmetellä. Kyllä on eroa kuin yöllä ja päivällä.



Ja tuolle toiselle, Tammisaari on kaksikielinen kaupunki jossa suomenkielisen tulee saada palvelua äidinkielellään. Suurin osa Suomen kunnista on yksikielisiä joten ei voi verrata siihen ettei ruotsinkieliset saa palvelua suurimmassa osassa Suomea äidinkielellään.

Niitä yrityksiä on lukuisia. Aivan turha suomenkielisen edes hakea paikkaa, ruotsinkielisiä vain ottavat.

Vierailija:

Ja tuolle toiselle, Tammisaari on kaksikielinen kaupunki jossa suomenkielisen tulee saada palvelua äidinkielellään. Suurin osa Suomen kunnista on yksikielisiä joten ei voi verrata siihen ettei ruotsinkieliset saa palvelua suurimmassa osassa Suomea äidinkielellään.

Vierailija:

Niitä yrityksiä on lukuisia. Aivan turha suomenkielisen edes hakea paikkaa, ruotsinkielisiä vain ottavat.

Nyt piti puhuman järjestelmällisestä syrjinnästä.

Xandris:

Jos kuulet jotakin kieltä harvoin, et välttämättä osaa sitä puhua. Väitän, että keskimäärin suomenruotsalaisten suomenkielen taidot ovat kirkkaasti paremmat kuin suomenkielisten ruotsinkielen taidot.

Vaan että kieliryhmän säilymisen kannalta olennaiset viranomaispalvelut ja koulutus ovat saatavilla omalla äidinkielellä.

Vierailija:

Olen samaa mieltä. Siksi on enemmän kun luontevaa pistää kiireesti tämä totuus näkymään perustuslakiin. Kaksikielisellähän on sama, kumpaa osaamistaan kielistä käyttää.

Xandris:

Jos kuulet jotakin kieltä harvoin, et välttämättä osaa sitä puhua. Väitän, että keskimäärin suomenruotsalaisten suomenkielen taidot ovat kirkkaasti paremmat kuin suomenkielisten ruotsinkielen taidot.

Kaikki lähihoitajiksi opiskelleet olisivat kyllä muuten opiskelleet ekonomeiksi, mutta kun he tiesivät jo valmiiksi, etteivät pääse kouluun. Ei toki siksi, että ruotsinkieliset olisivat vieneet heidän paikkansa, kuten ap. tuntuu kuvittelevan, vaan siksi, että he tiesivät omat älylliset rajansa ja hakeutuivat opiskelemaan sellaista alaa, jolla tunsivat pystyvänsä pärjäämään omilla aivoillaan.

Mitä nyt tuollasen asian miettimisellä omaa elämääs pilaat? Oo vaan onnellinen siitä mitä sulla on. Ja ei muutaku jos on oma koulutus jääny vähälle ni lähe kouluun siitä äläkä täällä valita.

Miten selität sen että tietyille esim. yliopistoissa pääsee esim. oikeustieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkielisistä hakijoista opiskelemaan yli 60% ja suomenkielisistä vain 20%. Ovatko suomenkieliset ruotsinkielisiä tyhmempiä vai olisikohan pikemminkin niin että ruotsinkielisille liikaa paikkoja?

Minusta se on väärin!!!!!!!!!!!!

Vierailija:

Mitä nyt tuollasen asian miettimisellä omaa elämääs pilaat? Oo vaan onnellinen siitä mitä sulla on. Ja ei muutaku jos on oma koulutus jääny vähälle ni lähe kouluun siitä äläkä täällä valita.

joskus on vain jossain päätetty, että ruotsikin on Suomen virallinen kieli ja piste. Mietipä ap Sveitsiä, neljä kieltä :) :)

Aloituspaikkojahan on erimäärät... Hohoijaa

Ehkä noi kiintiöt voisi korkeakouluista poistaa mutta ei ne kyllä ketään suomenkielistä estä pääsemästä opiskelemaan jos tosissaan haluaa.



MInusta kaksikielisyys on rikkaus ja sitä tulee vaalia. Suurempi vaara mielestäni on, että ruotsinkieliset sulautuvat suomenkieliseen väestöön, kaksikielisyys häviää.

Siellä täytyy toki lasten opiskella oman kielensä lisäksi toista kieltä mutta esim. saksankielisiä on yli 60%, italiankielisiä 20%, ranskankielisiä 6,5%, retoromaniaa puhuvia 0,5%

Voi siis opiskella toisena kielenä kieltä jota puhuu suuri osa sveitsiläisistä (eikä alle 6% niin kuin Suomessa) ja nämä kielet on paljon tärkeämpiä maailman mittakaavassa kuin 10 miljoonan puhujan ruotsi.

Vierailija:

joskus on vain jossain päätetty, että ruotsikin on Suomen virallinen kieli ja piste. Mietipä ap Sveitsiä, neljä kieltä :) :)

Sinähän omassa viestissäsi toit esille asian ytimen. Kirjoitit:

" Mitäs järkeä siinä olisi, että suomenkielisistä 60% hakeneista poääsisi oikikseen, haloo!"

Nyt tilanne on niin että ruotsinkielisistä tuollainen osuus pääsee. Mikä JÄRKI siinä on muu kuin syrjintä kielen perusteella?

Vierailija:

Aloituspaikkojahan on erimäärät... Hohoijaa

Pohjoismaiden Neuvosto halusi aikoinaan kielekseen englannin mutta Suomen ruotsinkielisten vaatimuksesta kieleksi valittiin mm. ruotsi. Aika uskomaton suoritus pieneltä kielivähemmistöltä.

muita kaltaisiaan luuseri-pösilöitä riehumaan jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.



Seuraavaksi varmaan hyökkäät ortodokseja vastaan, he kun saavat myös verotuloja valtion verotuksessa ja hui, kohta heitä on jopa 1,2 prosenttia kansasta.

Älä kuitenkaan huoli, käyn tutkimassa asiaa heti kun aikaa riittää.

Yleensä suurempi sisäänpääsyprosentti tarkoittaa pienempää valmistumisprosenttia. Tarkoittaen siis sitä, että jos sisään pääsee pienemmässä ryhmässä, voi olla varma, että on tullut valittua eliittien joukkoon. Suurempi osa tästä mainitsemastasi 60%:sta tulee keskeyttämään opintonsa, koska ei pärjää.

Toki voidaan keskustella siitä, onko tämä sisäänpääsykiintiö sitten reilu, mutta lopputulos on kuitenkin sama kuin jos sisään otettaisiin 60 prosenttia suomenkielisiä ja pienempi määrä ruotsinkielisiä; ruotsinkielisistä olisi tuolloin valittu parhaat, eivätkä he keskeyttäisi opintojaan kun taas suomenkielisistä suuri osa keskeyttäisi, koska ei pärjäisi. Tässä mielessä tiettyyn kiintiöopiskelijamäärään kuuluminen voisi ajatella olevan jopa negatiivinen asia.

Vierailija:

Miten selität sen että tietyille esim. yliopistoissa pääsee esim. oikeustieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkielisistä hakijoista opiskelemaan yli 60% ja suomenkielisistä vain 20%.

Vierailija:

Pohjoismaiden Neuvosto halusi aikoinaan kielekseen englannin mutta Suomen ruotsinkielisten vaatimuksesta kieleksi valittiin mm. ruotsi. Aika uskomaton suoritus pieneltä kielivähemmistöltä.

suurin osa pohjoismaalaisista ymmärtää. Norjalaisten ja tanskalaisten kanssa tulee hyvin toimeen ruotsiksi.