Lue keskustelun säännöt.
Toiset naiset/Avioliiton rikkojat
Kommentit (190)
En tiedä kumpi pokasi kumman mutta yhteen päädyttiin ja yhdessä ollaan. Mies oli onneton silloisen vaimokkeensa kanssa. Mun kanssa löysi onnen. Niin se menee. Lopettakaa nalkutus ja tehkää miehenne onnellisiksi niin ehkä sitten pysyvät luonanne ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kumpi pokasi kumman mutta yhteen päädyttiin ja yhdessä ollaan. Mies oli onneton silloisen vaimokkeensa kanssa. Mun kanssa löysi onnen. Niin se menee. Lopettakaa nalkutus ja tehkää miehenne onnellisiksi niin ehkä sitten pysyvät luonanne ;)
Ps. Toinen ihminen ei voi tehdä ketään onnelliseksi. Onni tulee sisältä päin.
Eli väitämpä, että sinulla ei ole mitään tekemistä miehen onnen kanssa. Hän vain sai jonkin palasen kohdalleen omassa pääkopassa samaan aikaan.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Tuoko toisena naisena oleminen jotain mielihyvää tai paremmuuden tunnetta, kun pääset toisen naisen miestä panemaan.
Onneks omassa kaveripiirissä ei ole näitä moraalittomia ja kuvottavia naisia. Itsekästä ja säälittävää toimintaa. Eikö vapaata miestä saa kun pitää varattu ottaa?
1) Mielihyvää, nautintoa, kyllä
2) Luuletko tosiaan, että kaveripiirisi jakaisi nämä asiat kanssasi?
3) Varatuista on vähemmän vaivaa riippumatta siitä onko itse vapaa vai varattu.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: olen itsekin ihmetellyt tuota häpeämättömyyttä. Minä kun häpeän vähemmästäkin, saatika siitä, että otsassa olisi leima.
Ymmärrän vielä sen, että rakastuu palavasti ja tuntee tekevänsä oikean ratkaisun. Siis että sivusuhde tuntuu oikealta, kun miehen kanssa on kahden kesken. Ja ymmärrän ajattelutavan, jossa nainen sysää vastuun pettämisestä miehelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että kehtaa mennä iloisella naamalla miehen vanhempien tai kavereiden eteen, tai leikkimään perhettä miehen lasten joulujuhliin, tai vastaavaa.
Kveriporukassa kaikki kaverit ovat vaivaantuneita. Vanhemmat ovat tyrmistyneitä. Joulujuhlassa lapsetkin varmaan ihmettelevät, mitä tuo täällä tekee. Eikö asianomaisia ihan oikeasti yhtään hävetä???
Kaikki eivät mieti asioita toisten kautta. Joillekin on aivan sama, mitä muut ajattelevat, oli asia mikä hyvänsä.
Kyllä se on pettäjä joka liittonsa rikkoo. MUTTA se joka varatun kanssa vehtaa on todella säälittävä ihminen! Kyllä sinkkujakin on olemassa. Heti kun kuulee että toinen on varattu pitäisi lähtä kalppimaan. Oli nainen tai mies. Muuten on osavastuussa. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elinikäinen liitto perustuu aikaan, jolloin ihmiset elivät n. 45-vuotiaiksi.
Vastaus ap:lle. Ai se toinen nainen ihan YKSIN rikkoo avioliiton ?!! heh heeeeeee, tämä on niin naivi ajatus kuin vain voi olla. Kyllä se ukkomies on ainut syyllinen jos liitto hajoaa! Miten tämä on niin vaikea aikuisten ihmisten käsittää. Ja jos kaikki ok liitossa/suhteessa, EI siihen kukaan mahdu väliin, ei ole mitään tarvetta. Ei se toinen nainen mies parkaa raiskaa ja väkisin vie :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: olen itsekin ihmetellyt tuota häpeämättömyyttä. Minä kun häpeän vähemmästäkin, saatika siitä, että otsassa olisi leima.
Ymmärrän vielä sen, että rakastuu palavasti ja tuntee tekevänsä oikean ratkaisun. Siis että sivusuhde tuntuu oikealta, kun miehen kanssa on kahden kesken. Ja ymmärrän ajattelutavan, jossa nainen sysää vastuun pettämisestä miehelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että kehtaa mennä iloisella naamalla miehen vanhempien tai kavereiden eteen, tai leikkimään perhettä miehen lasten joulujuhliin, tai vastaavaa.
Kveriporukassa kaikki kaverit ovat vaivaantuneita. Vanhemmat ovat tyrmistyneitä. Joulujuhlassa lapsetkin varmaan ihmettelevät, mitä tuo täällä tekee. Eikö asianomaisia ihan oikeasti yhtään hävetä???
Kaikki eivät mieti asioita toisten kautta. Joillekin on aivan sama, mitä muut ajattelevat, oli asia mikä hyvänsä.
En minäkään ole se ihminen, joka aina miettii, mitä muut ajattelevat. Mutta tuo lähipiirin tyrmistyminen on asia, joka ei laimene kuin kymmenessä vuodessa. Sivusuhde pilaa ystävyyssuhteet, ihmisten luottamus hajoaa, vaikka he piilottavat asian. Kyse on isommasta asiasta.
Eli toiset naiset
A) välittävät muiden mielipiteistä yhtä vähän kuin some- ja pornotähdet ja trumpit
B) eivät osaa lukea sosiaalisia tilanteita eivätkä tajua, että heillä olisi hävettävää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: olen itsekin ihmetellyt tuota häpeämättömyyttä. Minä kun häpeän vähemmästäkin, saatika siitä, että otsassa olisi leima.
Ymmärrän vielä sen, että rakastuu palavasti ja tuntee tekevänsä oikean ratkaisun. Siis että sivusuhde tuntuu oikealta, kun miehen kanssa on kahden kesken. Ja ymmärrän ajattelutavan, jossa nainen sysää vastuun pettämisestä miehelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että kehtaa mennä iloisella naamalla miehen vanhempien tai kavereiden eteen, tai leikkimään perhettä miehen lasten joulujuhliin, tai vastaavaa.
Kveriporukassa kaikki kaverit ovat vaivaantuneita. Vanhemmat ovat tyrmistyneitä. Joulujuhlassa lapsetkin varmaan ihmettelevät, mitä tuo täällä tekee. Eikö asianomaisia ihan oikeasti yhtään hävetä???
Kaikki eivät mieti asioita toisten kautta. Joillekin on aivan sama, mitä muut ajattelevat, oli asia mikä hyvänsä.
En minäkään ole se ihminen, joka aina miettii, mitä muut ajattelevat. Mutta tuo lähipiirin tyrmistyminen on asia, joka ei laimene kuin kymmenessä vuodessa. Sivusuhde pilaa ystävyyssuhteet, ihmisten luottamus hajoaa, vaikka he piilottavat asian. Kyse on isommasta asiasta.
Eli toiset naiset
A) välittävät muiden mielipiteistä yhtä vähän kuin some- ja pornotähdet ja trumpit
B) eivät osaa lukea sosiaalisia tilanteita eivätkä tajua, että heillä olisi hävettävää
Anteeksi, mutta naurahdin tälle. Ai että kavereiden luottamus hajoaa ja kaikki ovat oikein tyrmistyneitä :D Elätkö sinä omaa, vai muiden elämää? Jos joku tyrmistyy toisten ihmisten parisuhteista, niin sellaisen kannattaa kyllä harkita terapiaa.
Kyllä ihmiset ovat naiiveja. Joskus rakkaus loppuu ja vaihdetaan toiseen. Sen voi hoitaa myös niin kunnioittavasti ex-puolisoa kohtaan, kun tilanteessa suinkin mahdollista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä hävettää edelleen, että olin lyhyen hetken toinen nainen ennenkuin miehen entinen avoliitto päättyi. Tietysti vastuu on miehen, minä en ole uskollisuutta hänen exälleen luvannut enkä ole hänen luottamustaan pettänyt. Mutta kyllä minusta toisen ihmisen satuttamiseen osallistuminen tuntuu moraaliltaan ja empatiltaan normaalista ihmisestä pahalta.
Itselläni oli sama tilanne, mutta en kyllä tunne häpeää. Oli alusta asti selvää että aiotaan miehen kanssa viettää loppuelämä yhdessä kunhan hän saa päätettyä suhteensa. Ei siinä ollut vaihtoehtoja. Tietenkin olen todella pahoillani hänen tuolloisen avovaimonsa puolesta. Hän varmasti rakasti miestä kovin. Fakta on vain se ettei mies rakastanut häntä koko sydämestään eikä minulla ollut sen asian kanssa mitään tekemistä. Jos olisi rakastanut, ei mies olisi rakastunut minuun.
Oletko miehen tosi rakkaus?
Mikä se vaimo on joka oli miehen kanssa 30 vuotta ja palkkioksi jätettiin?
Mies vielä sanoi ,että vikaa ei vaimossa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: olen itsekin ihmetellyt tuota häpeämättömyyttä. Minä kun häpeän vähemmästäkin, saatika siitä, että otsassa olisi leima.
Ymmärrän vielä sen, että rakastuu palavasti ja tuntee tekevänsä oikean ratkaisun. Siis että sivusuhde tuntuu oikealta, kun miehen kanssa on kahden kesken. Ja ymmärrän ajattelutavan, jossa nainen sysää vastuun pettämisestä miehelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että kehtaa mennä iloisella naamalla miehen vanhempien tai kavereiden eteen, tai leikkimään perhettä miehen lasten joulujuhliin, tai vastaavaa.
Kveriporukassa kaikki kaverit ovat vaivaantuneita. Vanhemmat ovat tyrmistyneitä. Joulujuhlassa lapsetkin varmaan ihmettelevät, mitä tuo täällä tekee. Eikö asianomaisia ihan oikeasti yhtään hävetä???
Kaikki eivät mieti asioita toisten kautta. Joillekin on aivan sama, mitä muut ajattelevat, oli asia mikä hyvänsä.
En minäkään ole se ihminen, joka aina miettii, mitä muut ajattelevat. Mutta tuo lähipiirin tyrmistyminen on asia, joka ei laimene kuin kymmenessä vuodessa. Sivusuhde pilaa ystävyyssuhteet, ihmisten luottamus hajoaa, vaikka he piilottavat asian. Kyse on isommasta asiasta.
Eli toiset naiset
A) välittävät muiden mielipiteistä yhtä vähän kuin some- ja pornotähdet ja trumpit
B) eivät osaa lukea sosiaalisia tilanteita eivätkä tajua, että heillä olisi hävettävääAnteeksi, mutta naurahdin tälle. Ai että kavereiden luottamus hajoaa ja kaikki ovat oikein tyrmistyneitä :D Elätkö sinä omaa, vai muiden elämää? Jos joku tyrmistyy toisten ihmisten parisuhteista, niin sellaisen kannattaa kyllä harkita terapiaa.
Kyllä ihmiset ovat naiiveja. Joskus rakkaus loppuu ja vaihdetaan toiseen. Sen voi hoitaa myös niin kunnioittavasti ex-puolisoa kohtaan, kun tilanteessa suinkin mahdollista on.
Hän taitaa olla aika nuori :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tehtiin kodinrikkoja ja syntipukki, vaikka eropaperit olivat jo vetämässä kun tapasimme miehen kanssa. Helppohan se oli 25v blondia syyttää siitä, että 35v mies tahtoo eron vaimostaan jonka kanssa on ollut 17 vuotta. Eihän siihen muuta syytä voinut olla, kuin paha viettelijätär!
Vaihtamalla paranee:)tiukaa pillua..ei vaimon väljää vaginaa
Anteeksi, mutta naurahdin tälle. Ai että kavereiden luottamus hajoaa ja kaikki ovat oikein tyrmistyneitä :D Elätkö sinä omaa, vai muiden elämää? Jos joku tyrmistyy toisten ihmisten parisuhteista, niin sellaisen kannattaa kyllä harkita terapiaa.
Kyllä ihmiset ovat naiiveja. Joskus rakkaus loppuu ja vaihdetaan toiseen. Sen voi hoitaa myös niin kunnioittavasti ex-puolisoa kohtaan, kun tilanteessa suinkin mahdollista on.
Ja silloin kun ei hoideta..niin KAVERIPIIRI JAKAUTUU..
En pysty olemaan tekemisissä miehen kanssa joka jätti ja petti ystäväni 30 vupoden avioliiton jälkeen.
Miehellä on nyt uusi nainen ja muutama sukulainen ystäväpiirinään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ykköstä ei kiinnosta seksi, niin kakkosen kanssa voi sitten sekstailla, koittaa nyt hyvät naiset ymmärtää, että miehellä on erilainen hormonitoiminta ja siksi sitä seksiä pitää olla. Samoin pihtaavat miehet, jossei kotona saa, niin sitten saa hakea muualta
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta naurahdin tälle. Ai että kavereiden luottamus hajoaa ja kaikki ovat oikein tyrmistyneitä :D Elätkö sinä omaa, vai muiden elämää? Jos joku tyrmistyy toisten ihmisten parisuhteista, niin sellaisen kannattaa kyllä harkita terapiaa.
Kyllä ihmiset ovat naiiveja. Joskus rakkaus loppuu ja vaihdetaan toiseen. Sen voi hoitaa myös niin kunnioittavasti ex-puolisoa kohtaan, kun tilanteessa suinkin mahdollista on.
Ja silloin kun ei hoideta..niin KAVERIPIIRI JAKAUTUU..
En pysty olemaan tekemisissä miehen kanssa joka jätti ja petti ystäväni 30 vupoden avioliiton jälkeen.
Miehellä on nyt uusi nainen ja muutama sukulainen ystäväpiirinään
Mitäpä sellaisilla "ystävillä" tekee, jotka häviävät eron tullen? Ei mitään. Todelliset ystävät kyllä ymmärtävät, mitä kaikkea elämä voi tuoda eteen. Tuskinpa sinä mikään ystäväsi miehen ylin ystävä muutenkaan olit, puhumattakaan että tietäisit onko tuolla miehellä nykyisin ystäviä vai ei. Ei luoja.
Vierailija kirjoitti:
Se on varatun häpeä, ei sen toisen naisen. Miehelle kuuluu häpeä, hän on itse valinnut olla uskoton.
Häpeä on molempien.
Meidän kohdalla toinen nainen tunnusti, että mies oli halunnut kertoa minulle kun suhde alkoi muuttua fyysiseksi mutta hän oli takertunut kaulaan kiinni ja kieltänyt puhumasta. Asian olisi voinut vielä pysäyttää siinä vaiheessa. Jännitys oli ilmeisesti liian kivaa... ja totuus piippasi myöhemmin puhelimessa, hänen epäonnekseen minun silmieni eteen.
Mitä pidemmälle selvittely eteni, sitä selvemmäksi kävi kuinka nainen oli rakentanut peliään.
Nyt mies halveksii tuota naista niin ettei tahdo nähdäkään. Ei mieskään tajunnut miten paljon valheita nainen lasketteli kalastellessaan myötätuntoa ja lohdutusta, ja sen jälkeen kosketusta.
Syynsä kullakin toimia miten toimii, mutta vaikka olisi kuinka huono tilanne omassa parisuhteessa, niin ei toisen omaan kajota. Tai jos halutaan sitä toista niin ilmoittakoon suoraan että olen haastaja, eikä salakähmäisesti ujuta itseään toisen elämään.
En voi kunnioittaa pettäjiä tippaakaan ihmisinä. Siinä on jotain niin olennaista ihmisyydestä poissa kun voi pettää toisen perheen - saati vielä omansa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on varatun häpeä, ei sen toisen naisen. Miehelle kuuluu häpeä, hän on itse valinnut olla uskoton.
Häpeä on molempien.
Meidän kohdalla toinen nainen tunnusti, että mies oli halunnut kertoa minulle kun suhde alkoi muuttua fyysiseksi mutta hän oli takertunut kaulaan kiinni ja kieltänyt puhumasta. Asian olisi voinut vielä pysäyttää siinä vaiheessa. Jännitys oli ilmeisesti liian kivaa... ja totuus piippasi myöhemmin puhelimessa, hänen epäonnekseen minun silmieni eteen.
Mitä pidemmälle selvittely eteni, sitä selvemmäksi kävi kuinka nainen oli rakentanut peliään.
Nyt mies halveksii tuota naista niin ettei tahdo nähdäkään. Ei mieskään tajunnut miten paljon valheita nainen lasketteli kalastellessaan myötätuntoa ja lohdutusta, ja sen jälkeen kosketusta.
Syynsä kullakin toimia miten toimii, mutta vaikka olisi kuinka huono tilanne omassa parisuhteessa, niin ei toisen omaan kajota. Tai jos halutaan sitä toista niin ilmoittakoon suoraan että olen haastaja, eikä salakähmäisesti ujuta itseään toisen elämään.
En voi kunnioittaa pettäjiä tippaakaan ihmisinä. Siinä on jotain niin olennaista ihmisyydestä poissa kun voi pettää toisen perheen - saati vielä omansa!
Kuitenkin elät sellaisen kanssa (pettäjän)? Ja vielä uskottelet itsellesi, että se nainen nyt vaan pahana ihmisenä vietteli sun miespoloisen ja nyt miehesi vihaa tuota naista yli kaiken. Ihan järkyttävää paskaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on varatun häpeä, ei sen toisen naisen. Miehelle kuuluu häpeä, hän on itse valinnut olla uskoton.
Häpeä on molempien.
Meidän kohdalla toinen nainen tunnusti, että mies oli halunnut kertoa minulle kun suhde alkoi muuttua fyysiseksi mutta hän oli takertunut kaulaan kiinni ja kieltänyt puhumasta. Asian olisi voinut vielä pysäyttää siinä vaiheessa. Jännitys oli ilmeisesti liian kivaa... ja totuus piippasi myöhemmin puhelimessa, hänen epäonnekseen minun silmieni eteen.
Mitä pidemmälle selvittely eteni, sitä selvemmäksi kävi kuinka nainen oli rakentanut peliään.
Nyt mies halveksii tuota naista niin ettei tahdo nähdäkään. Ei mieskään tajunnut miten paljon valheita nainen lasketteli kalastellessaan myötätuntoa ja lohdutusta, ja sen jälkeen kosketusta.
Syynsä kullakin toimia miten toimii, mutta vaikka olisi kuinka huono tilanne omassa parisuhteessa, niin ei toisen omaan kajota. Tai jos halutaan sitä toista niin ilmoittakoon suoraan että olen haastaja, eikä salakähmäisesti ujuta itseään toisen elämään.
En voi kunnioittaa pettäjiä tippaakaan ihmisinä. Siinä on jotain niin olennaista ihmisyydestä poissa kun voi pettää toisen perheen - saati vielä omansa!
Sä olet nyt langennut maailman toiseksi vanhimpaan ansaan (vanhin on se "vaimo ei ymmärrä" -joiku). Ihan varmasti joo mies yhtäkkiä halveksuu rakastajatarta eikä tahdo nähdä :D Ja "nainen rakentanut peliään"??? :D Onko miehesi tahdoton ja munaton tossu, jota viedään kuin litran mittaa, vai voisiko olla mahdollista, että tangoon tarvitaan aina kaksi?
Kaikella kokemuksella, 1&2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta naurahdin tälle. Ai että kavereiden luottamus hajoaa ja kaikki ovat oikein tyrmistyneitä :D Elätkö sinä omaa, vai muiden elämää? Jos joku tyrmistyy toisten ihmisten parisuhteista, niin sellaisen kannattaa kyllä harkita terapiaa.
Kyllä ihmiset ovat naiiveja. Joskus rakkaus loppuu ja vaihdetaan toiseen. Sen voi hoitaa myös niin kunnioittavasti ex-puolisoa kohtaan, kun tilanteessa suinkin mahdollista on.
Ja silloin kun ei hoideta..niin KAVERIPIIRI JAKAUTUU..
En pysty olemaan tekemisissä miehen kanssa joka jätti ja petti ystäväni 30 vupoden avioliiton jälkeen.
Miehellä on nyt uusi nainen ja muutama sukulainen ystäväpiirinään
Mitäpä sellaisilla "ystävillä" tekee, jotka häviävät eron tullen? Ei mitään. Todelliset ystävät kyllä ymmärtävät, mitä kaikkea elämä voi tuoda eteen. Tuskinpa sinä mikään ystäväsi miehen ylin ystävä muutenkaan olit, puhumattakaan että tietäisit onko tuolla miehellä nykyisin ystäviä vai ei. Ei luoja.
Olimme ystäväpariskuntia..en tiedä miksi mieheni tai muiden miehet eivät pidä häneen yhteyttä.En ole kieltänyt pitämästä
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: olen itsekin ihmetellyt tuota häpeämättömyyttä. Minä kun häpeän vähemmästäkin, saatika siitä, että otsassa olisi leima.
Ymmärrän vielä sen, että rakastuu palavasti ja tuntee tekevänsä oikean ratkaisun. Siis että sivusuhde tuntuu oikealta, kun miehen kanssa on kahden kesken. Ja ymmärrän ajattelutavan, jossa nainen sysää vastuun pettämisestä miehelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että kehtaa mennä iloisella naamalla miehen vanhempien tai kavereiden eteen, tai leikkimään perhettä miehen lasten joulujuhliin, tai vastaavaa.
Kveriporukassa kaikki kaverit ovat vaivaantuneita. Vanhemmat ovat tyrmistyneitä. Joulujuhlassa lapsetkin varmaan ihmettelevät, mitä tuo täällä tekee. Eikö asianomaisia ihan oikeasti yhtään hävetä???