Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asperger-piirteiset vastatkaa! Miten koette olevanne erilaisia?
28.01.2018 |
Monet asperger-piirteisiksi itseään kuvaavat ihmiset sanovat olevansa "erilaisia" ja joutuneensa opettelemaan "normaaleja" sosiaalisia taitoja. Millä tavalla koette olevanne erilaisia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja mitkä teidän mielestänne ovat ns. normaaleja taitoja? Ihan konkreettisesti, mitä asioita teette jutellessanne ihmisten kanssa, koska koette ne sosiaaliseksi normiksi, mutta ette ymmärrä miksi näin pitää toimia?
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin asperger-ihmisen ystävänä kysya muutaman jutun:
Onko kuinka yleistä, että asperger-ihminen suuttuu jos et ymmärrä häntä? Entä toisinpäin jos hän ei ymmärrä sinua? Minulla on kokemusta molemmista puolista ja suhteellisen raskasta välillä käydä mitään keskusteluja. Samalla on myös pitkävihainen. Hän on minulle tärkeä, mutta en tiedä jaksanko tämmöistä. Tiedän ettei voi välttämättä itselleen mitään, mutta omat voimat loppuu.
Tuota, ehkä et sovi kyseisen henkilön ystäväksi. Ehkä sinä et ole tärkeä hänelle. Miksi roikut? Onko sulla jotain ongelmia itselläsi? Jotenkin kuulostaa varsin oudolle tuo ystävyytesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhun ainoastaan totta enkä jaksa ymmärtää ihmisten vaivaantumista totuuksista, kuten en myöskään heidän valintaansa tai luontoansa elää valheissa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin asperger-ihmisen ystävänä kysya muutaman jutun:
Onko kuinka yleistä, että asperger-ihminen suuttuu jos et ymmärrä häntä? Entä toisinpäin jos hän ei ymmärrä sinua? Minulla on kokemusta molemmista puolista ja suhteellisen raskasta välillä käydä mitään keskusteluja. Samalla on myös pitkävihainen. Hän on minulle tärkeä, mutta en tiedä jaksanko tämmöistä. Tiedän ettei voi välttämättä itselleen mitään, mutta omat voimat loppuu.
Tästä en tiedä. Pitäisiköhän teidän istua alas ja jutella asiasta?
Itse olen rauhaa rakastava assi. Lähinnä hermostun nykyään sosiaalisessa paineessa, kiireessä, hälinässä jne. ja se voi purkautua suuttumuksena. Mielelläni siis olisin rauhassa kotiympäristössä tai sellaisessa tilanteessa, jossa voin itse säädellä tilanteen kuormittavuutta
En ehkä vastannut kysymykseesi. Ota asia esille ystäväsi kanssa! Ehkä hänkin ilahtuu siitä. Aspergenit odottavat usein sosiaalisissa tilanteissa alotteentekoa muilta.
Toivottavasti saatte selvitettyä kaikki riidat! Mukavaa kesää :)
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei mitään diagnoosia muuta psykiatrin mukaan minulla on selkeästi autismin kirjon piirteitä. Voin allekirjoittaa monessa viestissä esiintulleet ongelmat kiinnostua toisten asioista, vaikeus saada kavereita, sosiaalisten tilanteiden kuormittavuus, tiedemiesmäinen puhetyyli, vapaa-ajan viettäminen yksin ilman tunnetta yksinäisyydestä.
Aspergeriin liitetään aina vaikeus ymmärtää toisten eleitä ja tunteita mutta voiko olla asperger ilman tuota piirrettä? Itse olen todella hyvä aistimaan toisten tunteita ja lukemaan eleitä, olen saanut jopa palautetta että ylitulkitsen ihmisiä ja pahoitan mieleni liian helposti. Omasta mielestäni tunnistan mielistelijät ja p***kanpuhujat jo kaukaa ja pidän etäisyyttä epäaitoihin tyyppeihin.
Toisten mielistely on vaikeaa, en näe siinä mitään järkeä, minkä vuoksi jäänkin aina kaikissa ryhmissä ulkopuoliseksi. Nuorempana en ymmärtänyt miksi jäin aina ulkopuoliseksi, omasta mielestäni käyttäydyin kuten muutkin. Vasta vähän aikaa sitten ymmärsin että ihmisten kanssa pitää puhua heitä kiinnostavista asioista ja kysellä kysymyksiä heidän elämästään. Koska toisten asiat ei vaan yhtään kiinnosta, koen useimmat ihmiset todella tylsäksi seuraksi ja viihdyn paremmin omissa oloissa. Jos keskustelu siirtyy vaikka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen tai pakolaispolitiikkaan, olen aivan liekeissä ja lyttään muiden argumentit 6-0. Ymmärrän olevani aika tylsä ja vaikea tyyppi ns normaalien mielestä :/
Yhteiskunnalliset asiat hyvä aihe samaa mieltä ja tuon tyylisissä keskusteluissa tukee henkilön ns. yksinkertaisuus tai fiksuus jollain tavoin esiin. En voi sille mitään että joskus tekisi puristaa kun märkää rättiä henkilöä joka laukoo kahvipöydässä jotain tyhmää tyyliin: mä en ymmärrä miks mulla on isompi veroprosentti kun Mirkulla vaikka me tienataan ihan sama. Niin epäreilua... sitten kun selität jotain vähennyksistä ja palautuksista ja mätkyistä tyyppi kattoo sua kun puhuisit hepreaa...
Kuinka kauan teiltä meni tajuta (tyyliin lapsena/nuorena/aikuisena), että ihan oikeasti muut ovat erilaisia kuin te, että he eivät olekaan tekopyhiä teeskentelijöitä empaattisine puheineen jne?
Tuntuu siltä että jotkut assit vielä aikuisenakin uskoo, että oikeasti kaikki muutkin ihmiset näkevät ja tuntevat kuten he itse, siis että nuo muut vain teeskentelevät olevansa jotakin muuta mitä oikeasti olisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen on/off lähes kaikesta. Joko kiinnostaa ihan helvetisti tai ei yhtään. Jos en ole tarkkana tai olen väsynyt, se näkyy etten ole kiinnostunut ja ihmiset loukkaantuvat.
Olen iloinen jos mulle kerrotaan tarkasti etukäteen suunnitelmien aikataulut ja erityisesti miten mun odotetaan käyttäytyvän. Se helpottaa.
Inhoan kiirettä. Olen maailman hitain, paitsi silloin kun kyse on asioista joista olen kiinnostunut.
Olen opetellut ilmaisemaan rakkautta, kosketusta ja seksuaalista käyttäytymistä tarkkailemalla muita ja matkimalla. Tämä on raskasta. On ihanaa viettää aikaa autistien kanssa jotka töksäyttelevät tai ovat hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan teiltä meni tajuta (tyyliin lapsena/nuorena/aikuisena), että ihan oikeasti muut ovat erilaisia kuin te, että he eivät olekaan tekopyhiä teeskentelijöitä empaattisine puheineen jne?
Tuntuu siltä että jotkut assit vielä aikuisenakin uskoo, että oikeasti kaikki muutkin ihmiset näkevät ja tuntevat kuten he itse, siis että nuo muut vain teeskentelevät olevansa jotakin muuta mitä oikeasti olisivat.
Aloin tajuta tämän vajaa 30-vuotiaana. Nyt 36v nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
INGENIEUR: I'm NOT arguing, I'm just explaining, why I'm right.
Tälle minusta ainakin usein tuntuu. Ihmisiä ei useinkaan kiinnosta selittää niin tarkkaan mielipiteitään ja vaikuttimiaan, ja mikäli olen eri mieltä, en käsitä, miksi he vain olettavat, että mua kiinnostaa heidän mielipiteensä ilman perusteluja. Niinpä selitän omani ja sitten ihmiset jotenkin loukkaantuvat, koska muka jankutan.
En todellakaan jankut(taisi) jos saisin ne perustelut, miksi joku ajattelee kuten tekee. Ei sitä voi vain sanomalla että on jotain mieltä kuitata.
Ihmiset kiusaantuvat kun paljastuu tai on vaarana paljastua että heidän "mielipiteensä" on ulkoa käsin ehdollistamalla ja sosiaalisella ryhmäpaineella syötetty asia eikä sen takana ole mitään rationaalista ajatteluprosessia.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan teiltä meni tajuta (tyyliin lapsena/nuorena/aikuisena), että ihan oikeasti muut ovat erilaisia kuin te, että he eivät olekaan tekopyhiä teeskentelijöitä empaattisine puheineen jne?
Tuntuu siltä että jotkut assit vielä aikuisenakin uskoo, että oikeasti kaikki muutkin ihmiset näkevät ja tuntevat kuten he itse, siis että nuo muut vain teeskentelevät olevansa jotakin muuta mitä oikeasti olisivat.
Olen ihan lapsesta asti kokenut olevani kuin väärässä galaksissa, kuin liisa ihmemaassa :)
En mieti tuollaisia asioita. Olen vain huomannut etteivät nämä todellisuudet jostain syystä kohtaa.
Ennen kuin löysin muita asseja, luulin olevani täysin yksin ja tyhmä, vaikka keskiarvoni ovat olleet aina lähes kymppejä ja olen hyvin helposti päässyt yliopistoihin opiskelemaan.
Jään vain aina ulkopuoliseksi, niin opiskelu- kuin työkuvioissa. Tämä on ollut myös suuri lahja. En vaihtaisi pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihanaa viettää aikaa autistien kanssa jotka töksäyttelevät tai ovat hiljaa.
Niin on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihanaa viettää aikaa autistien kanssa jotka töksäyttelevät tai ovat hiljaa.
Niin on <3
Kiusaamiset omaan ketjuunsa kiitos, olen ilmoittanut tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On helppoa kommunikoida kun toinen tietää ilman sanoja, mistä on kysymys. Ei se ole kiusaamista. Se on syvä yhteys kahden ihmisen välillä ja kaunista ystävyyttä <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhaa ja rakkautta kaikille erilaisille aivoille!
Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.
<3
Järkyttyminen on asia, jota en osaa. Vaikka joku julkkiksen kuolema, liikenneonnettomuus, luonnonkatastrofi - ei vain tunnu siltä miltä monesta muusta näyttäisi tuntuvan. Minulle on jotenkin liian selvää, että kaikki kuolevat joskus.
Minua on usein pidetty tunnekylmänä, mutta ei se ole totta. On minulla tunteita, mutta ne kohdistuvat "vääriin" asioihin usein.
Alue: Aihe vapaa
Upeasti ilmaistu, kiitos!
Väärässä galaksissa ollaan, minkäs mahtaa :D