En ikinä enää halua miestä - onnellinen yksinhuoltaja
Olen niin onnellinen elämästäni näin yksinhuoltajana. On ihanaa kun ei tarvitse enää katsella sohvalla rötköttävää ja sotkevaa miestä, kukaan ei kuorsaa, illalla lasten mentyä nukkumaan saa olla ihan rauhassa ja kaikesta saa päättä ihan itse mitä sotaa tai tekee. En todellakaan halua enää koskaan miestä häiritsemään elämääni. Onko muita?
Ikionnellinen kolmen yksinhuoltaja jo 5-vuotta
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheesti taas valitetaan kun on ollut niin huonoja parisuhteita ja miehet on perseestä.
Oletteko koskaan miettineet syytä miksi teillä on ollut vain huonoja parisuhteita? Syyllinen aika usein löytyy peilistä.
Totta. Silloin valitsee vääränlaisia kumppaneita tai ei jaksa/halua panostaa suhteeseen. Jos parisuhteen kuitenkin haluaa on tehtävä muutoksia. Tässä ketjussa ideana oli kuitenkin se ettei parisuhdetta enää halua.
On vähän naivia kuitenkinsanoa, ettei enää koskaan...
Vierailija kirjoitti:
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Niin. Kun mies puhu arvostelevaan sävyyn naisista se on naisvihaa, katkeruutta ja haukkumista. Kun nainen puhuu samaan tyyliin miehistä se on vain tosiasioiden toteamista.
Aloittaja olisi voinut ihan hyvin tuoda esiin ilonsa yksinolemisesta miehiä haukkumatta, mutta ei tehnyt niin.
MInulla on elämässäni ollut kaksi merkittävää ja pitkää ihmissuhdetta, joissa olin itse ns. tosissani. Toinen päättyi törkeään pettämiseen ja toinen puolison alkoholismiin, jonka seurauksena olen nyt yh. IItselleni ihan riittävästi olen tällaista käytöstä nähnyt ja olen onnellinen, ettei enää tarvitse. En silti lähde haukkumaan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Ja niin, minä olen mies. Pettäjä ja alkoholisti naisia.
...syödä mitä haluaa... Päästiinkin tässä ytimeen?
Nämä onnelliset yhmamit on parasta itsekin yksin muuten viihtyvälle miehelle.
Mikään ei ole niin hanakasti ja estottomasti munan perään kuin iskäviikolla annostaan hakeva onnellinen yhmami.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on nykyään jotenkin tosi trendikästä olla vela ja kuuluttaa sitä suureen ääneen. Tosi moni onneksi komppaa ja tajuaa, miksi joku ei halua lapsia, mutta on niitäkin urpoja, jotka hokevat että "et tiedä mitä rakkaus on ennen kuin saat omia lapsia, kadut myöhemmin..."
Sitten kun joku sanoo olevansa vema (keksin juuri, vapaaehtoisesti miehetön!) niin taas hirveä epäily, että kyllä sä olet yksinäinen, et ole rakastanut oikeasti, et vain voi tietää mitä hyvä parisuhde on jne...
Mulla on 2 lasta ja ymmärrän täydellisesti veloja. Samaan tapaan kun joku haluaa elää ilman lapsia, joku toinen haluaa elää ilman puolisoa. Sitten on välimuotoja: joku haluaa lapsia, muttei miestä ja joku haluaa miehen, muttei lapsia. Kaikki ok.
T. 15
parempi lyhenne olisi vapa. vapaaehtoisesti parisuhteeton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Niin. Kun mies puhu arvostelevaan sävyyn naisista se on naisvihaa, katkeruutta ja haukkumista. Kun nainen puhuu samaan tyyliin miehistä se on vain tosiasioiden toteamista.
Aloittaja olisi voinut ihan hyvin tuoda esiin ilonsa yksinolemisesta miehiä haukkumatta, mutta ei tehnyt niin.
MInulla on elämässäni ollut kaksi merkittävää ja pitkää ihmissuhdetta, joissa olin itse ns. tosissani. Toinen päättyi törkeään pettämiseen ja toinen puolison alkoholismiin, jonka seurauksena olen nyt yh. IItselleni ihan riittävästi olen tällaista käytöstä nähnyt ja olen onnellinen, ettei enää tarvitse. En silti lähde haukkumaan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Ja niin, minä olen mies. Pettäjä ja alkoholisti naisia.
Ihan samalla lailla sinä totesit tosiasiat tekstissäsi: entiset naisesi olivat huonoja kumppaneita. Ap:n mies ja monen muun naisen mies on myös ollut huono kumppani. Ei se ole miesvihaa, tai naisvihaa ilmaista kyseinen asia. Uskon, että jokainen tähän ketjuun kirjoittanut ymmärtää sen, että kaikki naiset eivätkä kaikki miehet ole samanlaisia.
Tosiasia kuitenkin on, että harvemmin parisuhteeseen ryhtyessä tietää 100% varmuudella, miten asiat tulevat menemään ja millainen suhde tai kumppani on vaikka muutaman vuoden päästä. Kun itsellä on jotain hyvää elämässä ja on vihdoin onnellinen vuosien kärvistelyn jälkeen, niin sitä ei välttämättä halua lähteä riskeeraamaan suhteen takia, jos viihtyy jo valmiiksi hyvin yksin.
Itsekin olin aiemmin läheisriippuvainen ja maksimissaan kuukauden sinkkuna.
Nyt olen käynyt psykoterapiassa ja alan vähän tajuta asioita.
Tietenkään ei ole helppoa jakaa kotia toisen ihmisen kanssa, oli se sitten mies tai nainen. Jatkuvaa kompromissien tekemistä ja sietämistä.
En usko että itsekään haluan pitkään aikaan ketään kotiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheesti taas valitetaan kun on ollut niin huonoja parisuhteita ja miehet on perseestä.
Oletteko koskaan miettineet syytä miksi teillä on ollut vain huonoja parisuhteita? Syyllinen aika usein löytyy peilistä.
Totta. Silloin valitsee vääränlaisia kumppaneita tai ei jaksa/halua panostaa suhteeseen. Jos parisuhteen kuitenkin haluaa on tehtävä muutoksia. Tässä ketjussa ideana oli kuitenkin se ettei parisuhdetta enää halua.
On vähän naivia kuitenkinsanoa, ettei enää koskaan...
Ei se parisuhde tuosta noin vain putoa syliin vaan sen eteen joutuu jonkin verran tekemään päätöksiä. Kyllähän se vähän pahalta tuntuu kun toinen pyytää kumppanikseen ja joudut sanomaan ei kiitos, mutta parempi niin jos suhde ei vaan itselle sovi.
Äkkiväärät luonteenlaadut tuntuvat lisääntyvän, kun minä-minä sukupolvien pikku prinssit ja prinsessat perustavat perheitä.
Mutta sehän on selvää, koska aina on tehty oman päänsä mukaan ilman pidäkkeitä. Hyvää loppuelämää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Niin. Kun mies puhu arvostelevaan sävyyn naisista se on naisvihaa, katkeruutta ja haukkumista. Kun nainen puhuu samaan tyyliin miehistä se on vain tosiasioiden toteamista.
Aloittaja olisi voinut ihan hyvin tuoda esiin ilonsa yksinolemisesta miehiä haukkumatta, mutta ei tehnyt niin.
MInulla on elämässäni ollut kaksi merkittävää ja pitkää ihmissuhdetta, joissa olin itse ns. tosissani. Toinen päättyi törkeään pettämiseen ja toinen puolison alkoholismiin, jonka seurauksena olen nyt yh. IItselleni ihan riittävästi olen tällaista käytöstä nähnyt ja olen onnellinen, ettei enää tarvitse. En silti lähde haukkumaan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Ja niin, minä olen mies. Pettäjä ja alkoholisti naisia.
Ihan samalla lailla sinä totesit tosiasiat tekstissäsi: entiset naisesi olivat huonoja kumppaneita. Ap:n mies ja monen muun naisen mies on myös ollut huono kumppani. Ei se ole miesvihaa, tai naisvihaa ilmaista kyseinen asia. Uskon, että jokainen tähän ketjuun kirjoittanut ymmärtää sen, että kaikki naiset eivätkä kaikki miehet ole samanlaisia.
Aloittaja ilmoitti ettei halua miestä koska hänen miehensä ovat olleet huonoja. Hän yleistää omat kokemuksensa koskemaan puolta ihmiskunnasta. Minä en tee niin.
Mutta hyvin demonstroit tätä palstadiskurssia. Miesten kritisointi ei edes ole kritisointia, naisten puolestaan miesvihaa jne.
Tosiasia kuitenkin on, että harvemmin parisuhteeseen ryhtyessä tietää 100% varmuudella, miten asiat tulevat menemään ja millainen suhde tai kumppani on vaikka muutaman vuoden päästä. Kun itsellä on jotain hyvää elämässä ja on vihdoin onnellinen vuosien kärvistelyn jälkeen, niin sitä ei välttämättä halua lähteä riskeeraamaan suhteen takia, jos viihtyy jo valmiiksi hyvin yksin.
Näin. Tosin miehet jotka ajattelvat samalla tavalla ovat reppanoita ja naisvihaajia. Naiset taas vahvoja ja voimaantuneita.
Vierailija kirjoitti:
Äkkiväärät luonteenlaadut tuntuvat lisääntyvän, kun minä-minä sukupolvien pikku prinssit ja prinsessat perustavat perheitä.
Mutta sehän on selvää, koska aina on tehty oman päänsä mukaan ilman pidäkkeitä. Hyvää loppuelämää!
Ihmiselläkö on velvollisuus olla parisuhteessa? Miten tämä hyödyttää ketään osapuolta? Ei se edellisten sukupolvien tapa pysyä yhdessä vaikka kummatkin vihaisivat toisiaan ollut lapsia ajatellen yhtään sen parempi kuin onnellisesti erillään. Lapset kun aistivat kodin ilmapiirin, usko tai älä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Niin. Kun mies puhu arvostelevaan sävyyn naisista se on naisvihaa, katkeruutta ja haukkumista. Kun nainen puhuu samaan tyyliin miehistä se on vain tosiasioiden toteamista.
Aloittaja olisi voinut ihan hyvin tuoda esiin ilonsa yksinolemisesta miehiä haukkumatta, mutta ei tehnyt niin.
MInulla on elämässäni ollut kaksi merkittävää ja pitkää ihmissuhdetta, joissa olin itse ns. tosissani. Toinen päättyi törkeään pettämiseen ja toinen puolison alkoholismiin, jonka seurauksena olen nyt yh. IItselleni ihan riittävästi olen tällaista käytöstä nähnyt ja olen onnellinen, ettei enää tarvitse. En silti lähde haukkumaan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Ja niin, minä olen mies. Pettäjä ja alkoholisti naisia.
Ihan samalla lailla sinä totesit tosiasiat tekstissäsi: entiset naisesi olivat huonoja kumppaneita. Ap:n mies ja monen muun naisen mies on myös ollut huono kumppani. Ei se ole miesvihaa, tai naisvihaa ilmaista kyseinen asia. Uskon, että jokainen tähän ketjuun kirjoittanut ymmärtää sen, että kaikki naiset eivätkä kaikki miehet ole samanlaisia.
Aloittaja ilmoitti ettei halua miestä koska hänen miehensä ovat olleet huonoja. Hän yleistää omat kokemuksensa koskemaan puolta ihmiskunnasta. Minä en tee niin.
Mutta hyvin demonstroit tätä palstadiskurssia. Miesten kritisointi ei edes ole kritisointia, naisten puolestaan miesvihaa jne.
Tosiasia kuitenkin on, että harvemmin parisuhteeseen ryhtyessä tietää 100% varmuudella, miten asiat tulevat menemään ja millainen suhde tai kumppani on vaikka muutaman vuoden päästä. Kun itsellä on jotain hyvää elämässä ja on vihdoin onnellinen vuosien kärvistelyn jälkeen, niin sitä ei välttämättä halua lähteä riskeeraamaan suhteen takia, jos viihtyy jo valmiiksi hyvin yksin.
Näin. Tosin miehet jotka ajattelvat samalla tavalla ovat reppanoita ja naisvihaajia. Naiset taas vahvoja ja voimaantuneita.
Nuo ovat kyllä sinun täysin omia tulkintojasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äkkiväärät luonteenlaadut tuntuvat lisääntyvän, kun minä-minä sukupolvien pikku prinssit ja prinsessat perustavat perheitä.
Mutta sehän on selvää, koska aina on tehty oman päänsä mukaan ilman pidäkkeitä. Hyvää loppuelämää!
Ihmiselläkö on velvollisuus olla parisuhteessa? Miten tämä hyödyttää ketään osapuolta? Ei se edellisten sukupolvien tapa pysyä yhdessä vaikka kummatkin vihaisivat toisiaan ollut lapsia ajatellen yhtään sen parempi kuin onnellisesti erillään. Lapset kun aistivat kodin ilmapiirin, usko tai älä.
On kaikille osapuolille hyväksi, kun em. -luonteiset säästävät lapset itseltään. Win-Win.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin onnellinen elämästäni näin yksinhuoltajana. On ihanaa kun ei tarvitse enää katsella sohvalla rötköttävää ja sotkevaa miestä, kukaan ei kuorsaa, illalla lasten mentyä nukkumaan saa olla ihan rauhassa ja kaikesta saa päättä ihan itse mitä sotaa tai tekee. En todellakaan halua enää koskaan miestä häiritsemään elämääni. Onko muita?
Ikionnellinen kolmen yksinhuoltaja jo 5-vuotta
Minä. Nut lapset aikuisia jo. Nautin aina vain enemmän. Mitä nainen oikeasti miehellä tekee? Tyhjän saa pyytämättäkin. 😊
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Olen joka päivä niin onnellinen ja kiitollinen elämästäni. Jos joku tarvitsee miehen ollakseen onnellinen, niin siitä vaan. Mutta minä en ikinä halua riskeerata tätä olotilaa. Ja on aivan superihanaa, kun kotiakin voi laittaa tismalleen sellaiseksi kuin haluaa, voi ostaa juuri mitä haluaa, vaihtaa auton juuri selliseen kuin haluaa jne.
ap
Taitaa useimmille naisille mies ja koti olla osa yhteistä projektia, jossa miehen aherrus ja raha mahdollistaa erilaisen sisustuksen, isomman talon ja paremman auton jne. Mies menee mukana teeskennellen, että itsekin haluaa samaa ja nainen päättää tuollaisista asioista. Harvoin miehiä kiinnostaa tuo kodin laittaminen.
Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta käytännössä ne parhaiten tienaavatkin naiset ovat riippuvaisia siitä, että miehet ylläpitävät heidän asemaansa. Lähinnä miesten maksamista veroista maksetaan julkisen sektorin asiantuntijan palkka ja siihen on opiskeltu miesten rakentamassa ja ylläpitämässä yliopistossa miesten tekemää tiedettä päähän päntäten. Aina kun virka-asemassa oleva nainen tekee päätöksen, ei sen päätöksen lainvoimaisuudella itsessään ole mitään merkitystä, elleivät miehet ole varmistamassa sen toteutumista käytännössä.
Ja tuo kaikki kokemuksen syvällä rintaäänellä, työttömältä ikisinkkumieheltä joka ei ole varsinaisesti puhunut kenenkään kanssa vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa eläminen on yliarvostettua, eikä se kaikille sovi. Esim minulle ei ole sopinut koskaan eikä tule sopimaan, en tartte parisuhdetta mihinkään, enkä aikuista asuinkumppania, minulla on teini-ikänen lapsi ja meillä on mukava elää kaksistaan (muuta perhettä on lähellä), molemmat saa paljon omaa aikaa ja rauhaa, kotona voi rentoutua. Sellasesta minä erakkoluonteena pidän, en mistään parisuhdedraamasta tai seksistä, nämä ei oo mun juttuja ollenkaan.
Jotkut haluaa elää vastakkaisen sukupuolen kanssa, minä en, eikä moni muu.
Onneksi nykyään ei naisen ole pakko miehen kanssa asua tässä maassa.Itsekin olen erakko luonteeltani mutta aina viihtynyt parisuhteessa, saan sopivasti omaa aikaa kun tarvitsen sekä myös kahdenkeskistä aikaa, en viihtynyt kauan yksin, pitää olla joku jonka kanssa jakaa elämää. En tiedä mahtuuko lapsi koskaan meidän kahden väliin, saa nähdä. Mutta kukin tyylillään, tärkeintä että elää sellaista elämää että on itse onnellinen.
Sulla taitaa olla erakkoon käsite vähän hukassa, kuulostat läheisriippuvaiselta, et erakkoluonteelta. Erakkoluonne nauttii yksin olemisesta, sinä et selvästi nauti.
Minä nautin.
Miten onnellinen yksinhuoltaja herättää näin voimakasta vastustusta? Eihän tuo keneltäkään ole pois vaan onnellinen äiti jaksaa olla lapsilleen parempi vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa eläminen on yliarvostettua, eikä se kaikille sovi. Esim minulle ei ole sopinut koskaan eikä tule sopimaan, en tartte parisuhdetta mihinkään, enkä aikuista asuinkumppania, minulla on teini-ikänen lapsi ja meillä on mukava elää kaksistaan (muuta perhettä on lähellä), molemmat saa paljon omaa aikaa ja rauhaa, kotona voi rentoutua. Sellasesta minä erakkoluonteena pidän, en mistään parisuhdedraamasta tai seksistä, nämä ei oo mun juttuja ollenkaan.
Jotkut haluaa elää vastakkaisen sukupuolen kanssa, minä en, eikä moni muu.
Onneksi nykyään ei naisen ole pakko miehen kanssa asua tässä maassa.
Luojan kiitos!
Minä en kritisoi onnellista yksinhuoltajaa tai yleensä yksinhuoltajia vaan ap:n tyyliä kirjoittaa minun tapani on oikea tapa elää ei ole muita tapoja. Särähtää sellainen yhden elämäntavan toitottaminen. Ap:n elämä ei kuulu muille kuin hänelle ja kukin elää miten haluaa mutta julistaminen on aina falskia. Siksi.
Totta. Silloin valitsee vääränlaisia kumppaneita tai ei jaksa/halua panostaa suhteeseen. Jos parisuhteen kuitenkin haluaa on tehtävä muutoksia. Tässä ketjussa ideana oli kuitenkin se ettei parisuhdetta enää halua.