Pariskunnasta pyydetään vain mies kummiksi, mutta vaimon odotetaan hoitavan kuitenkin kummin velvollisuuksia..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö nyt hauku vähän väärää puuta. Miehesihän sinulta on nyt vaatimassa näitä velvollisuuksia eikä lapsen vanhemmat. Eihän se nyt niiden vanhempien syy ole, jos miehesi ei pidä mitään yhteyttä. Ja juhliin tottakai menee kummin puolisokin. Älä nyt vain sano, että miehesi jää pois niistäkin ja sinä menet niihin yksin. 

Miten niin mieheni vaatii näitä minulta..? Hän ei ole kertaakaan pyytänyt minua hoitamaan asioita puolestaan, päin vastoin! Ja en todellakaan mene miehen puolesta, mutta ongelma onkin siinä kun mieskään ei välttämättä mene. Ja kyllä me menemme aika useinkin juhliin myös ilman puolisoa, jos toinen on töissä tai tahtoo viettää hetken vapaa-aikaa kotona ihan yksin.

ap

Aloituksessa sanoit, ettei hän pidä yhteyttä kummilapsiinsa. Siitä siis oletin, että hän ei lähde juhliin, ei hoida lasta, vaikka hän olisi teillä, eikä tee mitään lahjojen eteen. Miksi ihmeessä näitä sinulta vaadittaisiin, jos miehesi ne kuitenkin tekee? En nyt oikein ymmärrä. 

Kyllä se nyt aika monissa perheissä menee niin, että nainen hoitaa kaikki tuollaiset yhteydenpidot ja velvoitteet, mutta eihän se ole niiden "velvoittajien" syy, vaan sen, joka ei hoida omaa osuuttaan. Tietysti liika on aina liikaa, mutta kyllä minusta nyt juhlat, joululahjat ja pari iltaa lapsenvahtina voi läheisten kesken onnistua ilman kummiuttakin. Minusta tässä nyt liikaa takerrut tuohon kummiuteen, ikään kuin noita ei kukaan muu läheinen sukulainen tai tuttava koskaan tekisi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tulee ilmi, että olettaa sun hoitavan asiat miehesi puolesta? Siis soittaako vaikka ja pyytää? En kyllä minäkään sinun sijassasi leikkisi kummia.

Monin tavoin, esim. lähettää kutsut vain minun puhelimeeni, ei miehelle. Tai soittelee minulle kummilapsen joululahjatoiveita jonkun jutun varjolla. Tai laittaa meidän kyläillessämme heillä lapsen kysymään minulta, että koska hän pääsee kummilaan yökylään. (En kehdannut sanoa, että mistä minä tiedän, kysy kummeiltasi, vaikka mieli teki...) Ei ole suoraan sanonut, mutta monesta pikkuasiasta tulee ilmi kyllä. Ei kohdista mitään tuollaisia mieheeni.

ap

Kyllähän sitä mun mielestä voi sanoa, että et tiedä, kysys kummiltasi.

Siinä toki on se vaara, että tuommoinen ihminen ymmärtää asian niin, että olet katkera, kun et ole kummi.

Miehelläni oli kummilapsi ennen kuin tavattiin ja hän on pitänyt omat välinsä tähän lapseen itsenäisesti.. Kun mentiin naimisiin, niin kummilapsen äiti alkoi mulle laittamaan juurikin noita vastaavia viestejä. Miksi musta tuli mieheni sihteeri siinä vaiheessa?

Kysäsin asiaa tältä äidiltä ja hän tuuskahti: "no, voidaan me sutkin sitten viralliseksi kummiksi merkkauttaa, jos se siitä kerran kiinni on?!" Öö, ei, vaan mies hoitaa kummiutensa edelleenkin itse. Siitä se kyräily sitten alkoi..

  Kyllä minä nyt ainakin valitettavasti ymmärrän, että tässä ollaan katkeria siitä kummeudesta, kun sehän ei näytä olevan se varsinainen ongelma ollenkaan. Jos lasta ollaan tyrkkäämässä puoliväkisin yökylään ja vaaditaan ostamaan kalliita lahjoja, tottakai se on väärin. Mutta se ei tuntunut olevan ap:n ongelma, vaan hänelle suurin ongelma on se, kuka on kummi ja kuka ei ja keneltä sen perustella voi pyytää mitään. Minä en vieläkään ymmärrä, miten se kummeus liittyy tähän ongelmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä otan kaikkia tuttavapiirin lapsia yökylään, käyn synttäreillä ja muistan jouluna. Ei liity kummeuteen.

Oikeasti vai?

Meillä on niin laaja tuttavapiiri ja iso suku, ettei mitään muuta ehtisi tekemäänkään kuin kestitsemään vieraita ja kyläilemään, jos kaikkien synttäreillä kävisi ja kaikki tuttavapiirin lapset ottaisi yökylään. Tähän päälle omat lapset ja heidän menonsa + kyläilyt ja yökyläilyt, vanhempien työt, kaikkien harrastukset ym. Ei tulisi mitään. Siksi yökyläilyt ja joululahjat on rajattu vain kummilapsiin ja lasten omiin kavereihin.

Eikä tuollekaan kummilapsen äidille ole tullut ikinä mieleen ostaa lahjoja meidän lapsillemme, saati ottaa heitä kylään, joten ei ole tapana myöskään heillä, vaan kokee tämän jostain syystä minun velvollisuudekseni ihan vaan miehen kummiuden takia.

ap

Jos ei ole vastavuoroisuutta niin sinua yritetään täysin huijata tuolla kummihommalla. Jos he ostelisivat lahjoja sinun lapsille niin tietenkin sinä myös heille, mutta tuo ei käy. Joillekin kummit ovat vain rahastusta varten. Se on sitten miehesi ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Voi ”vaarikin” loukkaantua, jos on mummin miesystävä, eikä oikeasti sukua. Meillä ainakaan äitini miesystävä ei oikein toisen lapsenlapsia jaksa.

Kylläpäs täällä nyt alapeukut viuhuvat. Eikö kukaan muu siis näe tuossa ongelmana sitä, että ap:lta vaaditaan liikaa? Asiassako ei teidän mielestänne olisi mitään ongelmaa, jos ap:kin olisi kummi? Siinä tapauksessa nuo eivät kyllä ole siltä mieheltäkään liikaa vaadittu, mutta jostain syystä hän ei niitä asioita tee, joten nehän kaatuvat ap:n niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Tässä on se ero, että yleensä vaari sekä mummo ovat lapsen isovanhempia ja ap:n tapauksessa vain mies on lapsen kummi. Miksi eivät aikoinaan pyytäneet myös ap:ta kummiksi, jos halusivat hänen hoitavan kummivelvollisuuksia?

Ap:n ei missään nimessä kannata alkaa miksikään lahja-automaatiksi ja ottamaan lasta yökylään kerran ei ole edes vastavuoroisuutta. Asia olisi täysin eri, jos miehen kummilapsen perhe huomioisi myös ap:n lapsia/lasta.

Vierailija kirjoitti:

Kummius, tuo täysin oma ja vapaaehtoinen valinta ja kovasti siitäkin ihmiset jaksaa valittaa palstalla. Toisin ei nyt Ap:n tapauksessa tällä kertaa niin vapaaehtoinen.

Siitä valitetaan, koska monet vanhemmat eivät taida itsekään ymmärtää, mitä kummius tarkoittaa. Pitävät kummia lahja-automaattina ja lapsenvahtina, vaikka oikeastihan kummin tehtävät ovat:

- toimii todistajana kastetilaisuudessa

- on kummilapsensa aikuinen ystävä

- huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa (esim. osallistuu kummilapsen kanssa seurakunnan toimintaan, vie messuun tai pyhäkouluun, rukoilee lapsen puolesta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sama. Oltiin miehen kanssa seurusteltu useita vuosi ja oltiin kihloissa, hääkutsukin tällä pariskunnalle jo lähetetty. He kuitenkin päättivät pyytää miestäni yksin kummiksi. Meillä on yhteisiä kummilapsia kaksi, minun ainoat. Viime kesänä oli kyllä todella ikävä tilanne. Kutsuin nämä meidän yhteiset kummilapset meidän mökille, josta tehtiin päiväretki Tampereelle, käytiin huvipuistossa ja pizzalla. Lapset oli meillä pe-su. Jälkeen päin tuon miehen kummilapsen äiti avautui suurelle porukalle illanistujaisissa, kuinka heidän lasta ei kutsuttu. MINÄ järjestin kivan viikonlopun MINUN kummilapsille. Ei, ei mennyt jakeluun tälle rouvalle. Miehelleen sitten sanoin ihan nätisti, että voisiko muistuttaa vaimoaan, että hänhän nimenomaan päätti, että minua ei pyydetä kummiksi. Miksi ihmeessä hän sitten saa tuollaiset kohtaukset, kun en kohtele heidän lasta kummilapsenani. :O 

(ja kun täällä palstalla nyt varmaan joku ehdottaa, miksi tuota miehen kummilasta ei olisi voinut pyytää. jos olisi pyydetty yksi lapsi enemmän mukaan, niin sitten varmaan miehen siskon poika tai mun veljen poika) 

Kuulostaa vähän, että järjestit retken ainoastaan siksi, että pääsit näpäyttämään tuota perhettä. Mikäs siinä, ilmeisesti tuli parempi mieli!

Vai näpäyttää? Ei tullut mieleen, että se on myös kustannuskysymys?

Hyvin helposti voi joutua maksamaan hotellimajoituksesta tuplasti, jos yksi lapsi on ylimääräinen. Yleensä saa vain yhden lisävuoteen ja jos tarvitaan kaksi, joutuu ottamaan yhden huoneen lisää. Ja se taas on jo rahakysymys. Ja sama ongelma on perhehuoneissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tulee ilmi, että olettaa sun hoitavan asiat miehesi puolesta? Siis soittaako vaikka ja pyytää? En kyllä minäkään sinun sijassasi leikkisi kummia.

Monin tavoin, esim. lähettää kutsut vain minun puhelimeeni, ei miehelle. Tai soittelee minulle kummilapsen joululahjatoiveita jonkun jutun varjolla. Tai laittaa meidän kyläillessämme heillä lapsen kysymään minulta, että koska hän pääsee kummilaan yökylään. (En kehdannut sanoa, että mistä minä tiedän, kysy kummeiltasi, vaikka mieli teki...) Ei ole suoraan sanonut, mutta monesta pikkuasiasta tulee ilmi kyllä. Ei kohdista mitään tuollaisia mieheeni.

ap

Kyllähän sitä mun mielestä voi sanoa, että et tiedä, kysys kummiltasi.

Siinä toki on se vaara, että tuommoinen ihminen ymmärtää asian niin, että olet katkera, kun et ole kummi.

Miehelläni oli kummilapsi ennen kuin tavattiin ja hän on pitänyt omat välinsä tähän lapseen itsenäisesti.. Kun mentiin naimisiin, niin kummilapsen äiti alkoi mulle laittamaan juurikin noita vastaavia viestejä. Miksi musta tuli mieheni sihteeri siinä vaiheessa?

Kysäsin asiaa tältä äidiltä ja hän tuuskahti: "no, voidaan me sutkin sitten viralliseksi kummiksi merkkauttaa, jos se siitä kerran kiinni on?!" Öö, ei, vaan mies hoitaa kummiutensa edelleenkin itse. Siitä se kyräily sitten alkoi..

  Kyllä minä nyt ainakin valitettavasti ymmärrän, että tässä ollaan katkeria siitä kummeudesta, kun sehän ei näytä olevan se varsinainen ongelma ollenkaan. Jos lasta ollaan tyrkkäämässä puoliväkisin yökylään ja vaaditaan ostamaan kalliita lahjoja, tottakai se on väärin. Mutta se ei tuntunut olevan ap:n ongelma, vaan hänelle suurin ongelma on se, kuka on kummi ja kuka ei ja keneltä sen perustella voi pyytää mitään. Minä en vieläkään ymmärrä, miten se kummeus liittyy tähän ongelmaan. 

On oikeasti aika rasittavaa olla se, joka järjestelee kaikki tapaamiset ja menot ja hoitoavut. Siksi esim. meillä mä hoidan nämä omien sukulaisteni ja kummilasteni osalta ja mies omiensa. Mielestäni reilua ja normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sama. Oltiin miehen kanssa seurusteltu useita vuosi ja oltiin kihloissa, hääkutsukin tällä pariskunnalle jo lähetetty. He kuitenkin päättivät pyytää miestäni yksin kummiksi. Meillä on yhteisiä kummilapsia kaksi, minun ainoat. Viime kesänä oli kyllä todella ikävä tilanne. Kutsuin nämä meidän yhteiset kummilapset meidän mökille, josta tehtiin päiväretki Tampereelle, käytiin huvipuistossa ja pizzalla. Lapset oli meillä pe-su. Jälkeen päin tuon miehen kummilapsen äiti avautui suurelle porukalle illanistujaisissa, kuinka heidän lasta ei kutsuttu. MINÄ järjestin kivan viikonlopun MINUN kummilapsille. Ei, ei mennyt jakeluun tälle rouvalle. Miehelleen sitten sanoin ihan nätisti, että voisiko muistuttaa vaimoaan, että hänhän nimenomaan päätti, että minua ei pyydetä kummiksi. Miksi ihmeessä hän sitten saa tuollaiset kohtaukset, kun en kohtele heidän lasta kummilapsenani. :O 

(ja kun täällä palstalla nyt varmaan joku ehdottaa, miksi tuota miehen kummilasta ei olisi voinut pyytää. jos olisi pyydetty yksi lapsi enemmän mukaan, niin sitten varmaan miehen siskon poika tai mun veljen poika) 

Kuulostaa vähän, että järjestit retken ainoastaan siksi, että pääsit näpäyttämään tuota perhettä. Mikäs siinä, ilmeisesti tuli parempi mieli!

Näpäyttää?!? 😂 Taidat olla niitä vanhempia, jotka eivät järjestä omille kummilapsille koskaan mitään, jos sulla edes on sellaisia. Ja jos joku järjestää yhdelle sun lapsista jotain, niin pitää ottaa toinenkin lapsi mukaan ettei hänelle vain tule paha mieli.

Ei tietenkään oteta kummilapsireissulle ylimääräisiä mukaan! Vain kummilapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Jos lapsi kysyy yökylään, kyllä malli on tullut lapsen vanhemmilta ja pyydetty lasta kysymään asiaa isovanhemmilta, kummilta jne.

Olen kolmen äiti, eikä koskaan ole lapset ruinanneet yökyläilyä, kun vasta yläkouluikäisenä kavereittensa luokse ja silloinkin me vanhemmat päätämme asiasta.

Normaali perheissä yökyläilystä päättävät vanhemmat, ei lapsi,eikä lapselta voi edes olettaa sellaista kypsyyttä, mitä liittyy yökyläilyyn ja mitä siinä pitää ottaa huomioon.

No seuraavan kerran, kun soittelee joululahja listaansa, niin sano hetkinen otan tämän meidän lasten joululahjalistan esille...

Ja alat sitä lukemaan Maija haluaisi nuken ja Matti olisi vailla luistimia...

Muihin juttuihin vastaisin, että välitän toiveesi Veikolle (puolisolle). Lapselle sanot, kysyppä Veikko- kummilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tulee ilmi, että olettaa sun hoitavan asiat miehesi puolesta? Siis soittaako vaikka ja pyytää? En kyllä minäkään sinun sijassasi leikkisi kummia.

Monin tavoin, esim. lähettää kutsut vain minun puhelimeeni, ei miehelle. Tai soittelee minulle kummilapsen joululahjatoiveita jonkun jutun varjolla. Tai laittaa meidän kyläillessämme heillä lapsen kysymään minulta, että koska hän pääsee kummilaan yökylään. (En kehdannut sanoa, että mistä minä tiedän, kysy kummeiltasi, vaikka mieli teki...) Ei ole suoraan sanonut, mutta monesta pikkuasiasta tulee ilmi kyllä. Ei kohdista mitään tuollaisia mieheeni.

ap

Kyllähän sitä mun mielestä voi sanoa, että et tiedä, kysys kummiltasi.

Siinä toki on se vaara, että tuommoinen ihminen ymmärtää asian niin, että olet katkera, kun et ole kummi.

Miehelläni oli kummilapsi ennen kuin tavattiin ja hän on pitänyt omat välinsä tähän lapseen itsenäisesti.. Kun mentiin naimisiin, niin kummilapsen äiti alkoi mulle laittamaan juurikin noita vastaavia viestejä. Miksi musta tuli mieheni sihteeri siinä vaiheessa?

Kysäsin asiaa tältä äidiltä ja hän tuuskahti: "no, voidaan me sutkin sitten viralliseksi kummiksi merkkauttaa, jos se siitä kerran kiinni on?!" Öö, ei, vaan mies hoitaa kummiutensa edelleenkin itse. Siitä se kyräily sitten alkoi..

  Kyllä minä nyt ainakin valitettavasti ymmärrän, että tässä ollaan katkeria siitä kummeudesta, kun sehän ei näytä olevan se varsinainen ongelma ollenkaan. Jos lasta ollaan tyrkkäämässä puoliväkisin yökylään ja vaaditaan ostamaan kalliita lahjoja, tottakai se on väärin. Mutta se ei tuntunut olevan ap:n ongelma, vaan hänelle suurin ongelma on se, kuka on kummi ja kuka ei ja keneltä sen perustella voi pyytää mitään. Minä en vieläkään ymmärrä, miten se kummeus liittyy tähän ongelmaan. 

On oikeasti aika rasittavaa olla se, joka järjestelee kaikki tapaamiset ja menot ja hoitoavut. Siksi esim. meillä mä hoidan nämä omien sukulaisteni ja kummilasteni osalta ja mies omiensa. Mielestäni reilua ja normaalia.

No niin. Eli ongelma on joko se, että vaaditaan liikaa tai se, että mies ei osallistu. Ei se, kuka on kummi ja kuka ei. 

Menisi Niinistön kohdalla vähän oudoksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Jos lapsi kysyy yökylään, kyllä malli on tullut lapsen vanhemmilta ja pyydetty lasta kysymään asiaa isovanhemmilta, kummilta jne.

Olen kolmen äiti, eikä koskaan ole lapset ruinanneet yökyläilyä, kun vasta yläkouluikäisenä kavereittensa luokse ja silloinkin me vanhemmat päätämme asiasta.

Normaali perheissä yökyläilystä päättävät vanhemmat, ei lapsi,eikä lapselta voi edes olettaa sellaista kypsyyttä, mitä liittyy yökyläilyyn ja mitä siinä pitää ottaa huomioon.

Ja tässäkin. Ongelma on se, mitä ja miten pyydetään, ei se kenelle perheenjäsenelle se pyyntö osoitetaan. 

Mun mielestä on todella outoa pyytää pariskunnasta vain toista kummiksi! Tökeröä käytöstä ja aiheuttaa varmasti mielipahaa ja erikoisia tilanteita.

Ymmärrän tuollaisen vain oikeastaan kahdessa tilanteessa: Jos kummiksi ehdolla oleva pariskunta on vasta ihan hiljattain tavannut, eikä kumppani ole vielä ollenkaan tuttu vauvan vanhemille, niin totta kai on ymmärrettävää, ettei kummiksi pyydetä esim. miestä, jonka kanssa äidin paras ystävä on seurustellut pari kuukautta. Toinen tilanne on sellainen, että vauvan kummeiksi selvästi halutaan esimerkiksi kolme äidin parasta ystävää tai vaikka kaikki neljä siskoa, eikä kenenkään kumppaneita pyydetä kummeiksi.

Muutoin minusta pariskunnat pyydetään kummeiksi aina pareittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tulee ilmi, että olettaa sun hoitavan asiat miehesi puolesta? Siis soittaako vaikka ja pyytää? En kyllä minäkään sinun sijassasi leikkisi kummia.

Monin tavoin, esim. lähettää kutsut vain minun puhelimeeni, ei miehelle. Tai soittelee minulle kummilapsen joululahjatoiveita jonkun jutun varjolla. Tai laittaa meidän kyläillessämme heillä lapsen kysymään minulta, että koska hän pääsee kummilaan yökylään. (En kehdannut sanoa, että mistä minä tiedän, kysy kummeiltasi, vaikka mieli teki...) Ei ole suoraan sanonut, mutta monesta pikkuasiasta tulee ilmi kyllä. Ei kohdista mitään tuollaisia mieheeni.

ap

Kyllähän sitä mun mielestä voi sanoa, että et tiedä, kysys kummiltasi.

Siinä toki on se vaara, että tuommoinen ihminen ymmärtää asian niin, että olet katkera, kun et ole kummi.

Miehelläni oli kummilapsi ennen kuin tavattiin ja hän on pitänyt omat välinsä tähän lapseen itsenäisesti.. Kun mentiin naimisiin, niin kummilapsen äiti alkoi mulle laittamaan juurikin noita vastaavia viestejä. Miksi musta tuli mieheni sihteeri siinä vaiheessa?

Kysäsin asiaa tältä äidiltä ja hän tuuskahti: "no, voidaan me sutkin sitten viralliseksi kummiksi merkkauttaa, jos se siitä kerran kiinni on?!" Öö, ei, vaan mies hoitaa kummiutensa edelleenkin itse. Siitä se kyräily sitten alkoi..

  Kyllä minä nyt ainakin valitettavasti ymmärrän, että tässä ollaan katkeria siitä kummeudesta, kun sehän ei näytä olevan se varsinainen ongelma ollenkaan. Jos lasta ollaan tyrkkäämässä puoliväkisin yökylään ja vaaditaan ostamaan kalliita lahjoja, tottakai se on väärin. Mutta se ei tuntunut olevan ap:n ongelma, vaan hänelle suurin ongelma on se, kuka on kummi ja kuka ei ja keneltä sen perustella voi pyytää mitään. Minä en vieläkään ymmärrä, miten se kummeus liittyy tähän ongelmaan. 

On oikeasti aika rasittavaa olla se, joka järjestelee kaikki tapaamiset ja menot ja hoitoavut. Siksi esim. meillä mä hoidan nämä omien sukulaisteni ja kummilasteni osalta ja mies omiensa. Mielestäni reilua ja normaalia.

No niin. Eli ongelma on joko se, että vaaditaan liikaa tai se, että mies ei osallistu. Ei se, kuka on kummi ja kuka ei. 

Ei, koska käsittääkseni ap kokisi nämä asiat hoidettavikseen, jos hän olisi lapsen kummi. Nyt hän kokee ne ymmärrettävästi miehensä hoidettaviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi laitetaan vielä asialle ruinaamaan yökylään kummilaan, niin vastaa, etten valitettavasti osaa sanoa, tiedäthän, etten ole kummisi.

Eli, jos lapsi kysyy vaarilta, pääseekö mummolaan yökylään, vaarinkin pitää siitä loukkaantua eikä vaarilla ole mitään velvollisuutta huomioida lasta? 

Voi ”vaarikin” loukkaantua, jos on mummin miesystävä, eikä oikeasti sukua. Meillä ainakaan äitini miesystävä ei oikein toisen lapsenlapsia jaksa.

No se on sitten "vaarin" häpeä, jos pelkästä pyynnöstä ottaa pultit tai ei osaa sille mummille sanoa, että hoida itse lapsenlapsesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö, miksi sinua ei pyydetty aikoinaan kummiksi? Olitteko silloin niin tuore pari, ettei teidän suhteenne kestävyyteen vielä luotettu, etkö kuulu kirkkoon vai oliko kyse puhtaasti epäkohteliaisuudesta?

En tiedä, mutta mies on kyseisen parin kanssa läheisempi, joten oletan että siksi.

Emme olleet tuore pari, emmekä kumpikaan kuulu kirkkoon. (Mies ei siis ole virallinen kummi kirkonkirjoissa)

ap

Eihän se mieskään sitten ole mikään oikea kummi. Lapsellahan on sitten jo ne oikeat Kummit. Hoitakoot he velvollisuutensa.