Väyrysellä korkein koulutus: väitöskirja ulkopolitiikasta

Presidenttiehdokkaista Paavo Väyrynen on oppinein ja hänellä on korkein akateeminen oppiarvo. Hän väitteli tohtoriksi Suomen ulkopolitiikasta Åbo Akademissa aiheesta "Finlands utrikespolitik – den nationella doktrinen och framtidens mänsklighetspolitik" (1988). Sittemmin Väyrysestä tuli Lapin yliopiston dosentti hänen tehtyään jatkotutkimuksen aiheesta "Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa".

Väyrynen esitti väitöskirjassaan mm. väitteen, että Euroopan kahtiajako on pysyvä. Kun Neuvostoliitto hajosi ja Venäjä vaipui syvään alennuksen tilaan, Väyrysen vastustajat nauroivat hänelle. Viimeistään Georgian sodasta 2008 lähtien naurusta on alkanut tulla väkinäistä. Myös Väyrysen poliittinen vastustaja ja veteraanidiplomaatti Keijo Korhonen ennusteli jo 1990-luvulla, kun Väyrysen näkemyksille naureskeltiin, että Venäjä tulee nousemaan takaisin suurvalta-asemaan. Näin kävi ja Euroopassakaan historiaa ei ole loppuunkirjoitettu.

Yhdelläkään muista vastaehdokkaista ei ole vastaavaa akateemista koulutusta. Esimerkiksi Sauli Niinistöllä ei ilmeisesti ole edes gradua kirjoitettuna, koska hänen aikanaan sitä ei vaadittu Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa hän opiskeli oikeustieteen kandidaatiksi aiheesta "Irtaimen pantin realisointi etenkin myyjän huolellisuusvelvollisuuden kannalta" (1974).

Niinistön kadonneeksikin luullusta "lopputyöstä" Ilta-Sanomien uutinen:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000710187.html

Jos Väyrysestä tulisi presidentti, hän olisi ulkopoliittisen sivistyksensä ja kokemuksensa vuoksi kova luu missä tahansa kansainvälisen politiikan neuvottelupöydissä. Väyrystä olisi vaikea viedä vipuun. Sen sijaan henkilö, joka ei itse tiedä asioista, eikä siten pysty muodostamaan kriittisesti omaa näkemystä tilanteesta ja omien tavoitteiden kannalta olennaisista kysymyksistä, on muiden johdateltavissa, olivatpa ne muiden maiden neuvottelukumppaneita tai virkamiehiä valtionhallinnossa.