Lue keskustelun säännöt.
Kumpi tässä toimi väärin? Mies vai minä.
17.01.2018 |
Mieheni suuttui mielestäni aivan käsittämättömästä asiasta. En edelleenkään tiedä mitä tein väärin. Olimme sopineet, että menisimme viikonloppuna yhden kaveripariskunnan luokse istumaan iltaa, mikäli he saavat lapsenvahdin hankittua. Noh toisen kaverin kanssa sitten sovin puhelimessa (miehen istuessa vieressä), että mikäli illanistujaiset ei onnistu niin lähden hänen kanssaan leffaan tuona iltana. No illanistujaiset eivät onnistu lastenhoidollisista syistä, jolloin ajattelin että tartun suunnitelmaan b) eli menen elokuviin kaverini kanssa. Kun äsken miehelleni ohimennen mainitsin tästä, hän suuttui ja alkoi ensin väittämään, että olimme muka sopineet viettävämme illan yhdessä. Puolustin itseäni ja sanoin että mistään tälläisestä ei ollut missään vaiheessa puhetta, kuten ei ollutkaan. Vain siitä että menemme illanistujaisiin, mikäli ne onnistuvat. Mies alkoi haukkumaan luonnettani ja käytöstäni kovin sanoin ja hänen mielestään minä toimin asiassa väärin. En antanut periksi ja ihmettelin hänelle ääneen, miksi ei sillon reagoinut kun kuuli puhelinkeskusteluni toisen kaverini kanssa, jolloin soveimme leffaan menemisestä. Yhtäkkiä hän alkoi väittämään, ettei ollut edes kuullut keskustelua ja alkoi sanomaan että kyseessä olisi yhteinen väärinymmärrys, josta minun täytyy osata pyytää anteeksi Pystyn kyllä myöntämään jos olen väärässä ja usein pyydän anteeksi jos koen vähääkään toimineeni väärin. Vaikka miltä kantilta tätä asiaa mietin en vain tajua miksi minun pitäisi pyytää mieheltä anteeksi. Mielipiteitä kaipaisin. Tälläisiä tilanteita ollut useempikin. Olen alkanut miettimään, että onko tämä manipulointia vai mitä.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa ettei mies kuullut puhelua, häntä ei siis voi syyttää. Myös ei voi kuulla mitä kaverisi sanoo puhelimessa. Vaikka mies katsoisi sinua samaan aikaan, voi ajatella muuta. Et voi olettaa että mies tietää, ellet hänelle kerro. -Miehen ei tarvitse haukkua sinua tyystin, vaikka kiukkuisena kai sanoo luonteesta.
En usko että mies valehtelee, koska oli hämmästynyt asian saamasta käänteestä ja odotti iltaa, ehkä pettyi tai oli järjestänyt tilaa sille ajalle. Nyt jäi yksin kotiin(?), ei ohjelmaa, kun menitte kaverin kanssa elokuviin. Ellei keksinyt muuta pettymyksen jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt mitään väärin, ellet ollut miehen kanssa yhteisestä illasta sopinut!
En ollut sopinut :/ -ap
Oöet kyllä tavallisen idiootti jollet tajua miehesi odottaneen yhteistä iltaa. Mies halusi viettää kanssasi aikaa joka tapauksessa, onnistui illanvietto tai ei. Oon nyt vamitettavasti miehen puolella.
Minkä ikäisiä te yhteisen illan olettajat olette? Koska ikä saattaa selittää sen, miksi toiset eivät oleta ja toiset olettavat.
No lähtökohtaisesti puhutaan toisiaan rakastavasta pariskunnasta, jotka nauttivat toistensa seurasta pääsääntöisesti vaikka joskus tietysti erimielisyyksiäkin on. Ikä ei tässä ole mitenkään relevantti asia.
Kun on mennyt väärän ihmisen kanssa kimppaan tai elää kuin sinkku niin oletettavasti jossain kohtaa alkaa tökkimään molemmilla ja sitten joko erotaan tai kitkutellen yhdessä erinäisistä syistä kuten lapset, yhteinen omaisuus jne. Säälittävää sinänsä kyllä ☹️
Elää kuin sinkku? Trollaatko? Ap viettää spessuiltoja miehen kanssa useita kertoja viikossa. Sopi yhden leffaillan kaverinsa kanssa. Ja tämäkö tarkoittaa sitö, että elää kuin sinkku? Oikeasti? Jos oikeasti koet noin, niin kai ymmärrät olevasi pahasti läheisriippuvainen? Normaaliin parisuhteeseen kuuluu myös oma aika ja omat ystävät. Parisuhde ei tarkoita sitä, että pitäisi viettää aikaa 24/7 kumppanin kanssa, koska jos ei näin tee, niin viilettää kuin sinkku?!
Tyhmä olet. Onko täällä puhuttu mitään siitä etteikö omaa aikaa voi viettää? Kyse on vain siitä, ettei ap ole keskustellut leffaillastaan vaan olettanut että mies kuunnellut hänen puhelinkeskustelunsa ja ymmärtänyt heti mistä ajankohdasta esim. keskustellaan. Miten et voi tajuta asiaa?
Oletat ilmeisesti että molemmin puolin tällainen on ihan Ok myös itsellesi että tyttö,- tai poikaystäväsi/ puolisosi voi mennä ja tulla minne vaan sinulle siitä mitään ilmoittamatta tai edes keskustelematta että nyt menen sinne tai tänne xx päivänä.
Ihan samalla tavalla mies ei voi olettaa. Molemmat mokasivat, sellaista sattuu parisuhteissa. Noin naurettavan pienestä molempien tekemästä mokasta ei raivota, haukuta eikä mökötetä. Ei ainakaan aikuisten parisuhteissa. Kielenkäyttösi perusteella veikkaan sinun olevan nuori, joten et näitä asioita vielä ymmärrä aikuisen näkökulmasta.
Ja meillä on välistä käynyt samanlaisia informaatiokatkoksia. Kun asia on tullut ilmi, niin ollaan sovittu, että jatkossa kommunikoidaan paremmin. Kumpikaan ei ole vetänyt mitään vuosisadan draamaa päälle, vaan ihan rauhallisesti ollaan keskusteltu asioista.
Olipa moralisoiva kirjoitus. Jos ei ole soveliasta mököttää ja haukkua, niin miksi sinun on ok julistaa joku käytös kertakaikkiaan naurettavaksi? Harvemmin toiselle nauraminen on mitään suhdetta parantanut. Tai kanssakeskustelijan leimaaminen keskenkasvuiseksi samaan aikaan, kun itsekään et ole neutraali.
Sekään ei ole yhtään aikuisempaa, että viisastellaan millainen hyvä suhde olisi, kun kuitenkin valtaosa suhteista on joka tapauksessa jotain muuta kuin aina rauhallisesti keskustelevia. Miksi ne huonommat suhteet pitäisi välittömästi lopettaa - onko tilanne sitten parempi, jos parisuhteissa voivat elää vain harvat ja valitut? Kun se kuitenkin kai on yksi tärkeä asia, joka ihmisiä kasvattaa aikuisiällä. Voidaan kehittää suhdetta paremmaksi ja se tuottaa paljon positiivisia asioita, vaikkei suhde vieläkään olisi täydellinen.Varmasti moni oppii olemaan ihmisiksi suhteissa nimenomaan sitä kautta, että eroaa muutaman kerran ja saa näkökulmia omaan ja muiden käytökseen. Ehkä tässä suhteessa se olisi paras ratkaisu. Mutta oman tulevaisuuden kannalta olisi parasta kuitenkin tehdä kaikki järkevästi tehtävissä oleva nykysuhteessa, jotta siitä saisi kaiken tarpeellisen opin irti.
Kai ihmiset voivat pitää perusoletuksena mitä haluavat, mutta väistämättä sellainen oletusasetus ihmisten päästä löytyy. Koska kaikesta ei voi neuvotella ihan koko ajan. Vai kuulostaako sellainen suhde rentouttavalta, jossa joka aamu kysytään, ooksä munkaa tänään? Riippuvaisuuden ja pakokauhun kehä ei tuosta helpottuisi vähääkään, päinvastoin. Ihminen ei kuitenkaan arjessaan kestä olla eksistentialisti. Joidenkin asioiden pitää tuottaa turvallisuutta.
Useimmille sitä tuo parisuhteessa perusoletus, että toinen on yleensä saapuvilla, jos ei mitään kummaa satu eikä ole muuta ilmoittanut. Jos siis ei puhuta yksilöstä, joka pelkää tulevansa tukahdutetuksi, ja sehän on senverran läpikäyvä pelko, että sitä potevan kanssa eläminen käy raskaaksi useimmille. Minusta vähän vaikuttaa, että tämä pari voisi olla nimenomaan tällaisissa ongelmissa. Toisen etäisyydenotto saa toisen ripustautumaan, ja kumpikin inhoaa toistaan sen takia. Aikuistumiseen nimenomaan kuuluisi näiden piirteiden haltuunotto, jotta elämä ei perustu pelkoon. Olkoon se vaikka syväeksistentialismia.
Jokainen aika kuitenkin suosii jotain reaktiotapaa. Nykymaailmassa se on kallistunut karkaamisen suosimiseen, jos ennen maailmassa ykkössuosikki on ollut äärimmäinen ripustautuminen. Parasta kai kuitenkin olisi, että molempia ilmiöitä yritettäisiin hillitä ja mietittäisiin tottuneemmin, mikä eri syiden painoarvo kulloinkin on. Ehkä se olisi kaikille parasta ja vähentäisi sekä ennenaikaisia suhderikkoja että liian pitkään sietämistä.
Ja ei, en osaa sanoa onko tämän suhteen aika päättyä. Ap ei ole kertonut, minkälaista henkistä väkivaltaa suhteessa on ja miten paljon. Omassanikin oli, mutta se loppui kun minä voimaannuin tunnistaessani kaltoinkohtelun, ja mies rentoutui tajutessaan, että hänen on mahdollista oppia järkevämpääkin parisuhdekäytöstä. Koville otti, mutta tämä saattoi pelastaa meidät molemmat mielenterveempää elämää kohti. Olimme toisillemme sopivasti kovat luut. Mutta lähtökohtaisesti pidimme toisistamme ja meitä yhdisti ja myös sitoi moni asia. Ap taas vaikuttaa ajautuneen vastenmieliseen suhteeseen vahingossa. Miksi?
Se että sanoo käytöstä naurettavaksi, ei tarkoita sitä, että nauraa toiselle päin naamaa. Tämä on taas tätä draaman hakua ja tarinan keksimistä, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä. On olemassa huonoa käytöstä ja hyvää käytöstä ilman, että tarvitsee loukkaantuneena kutsua faktojen toteamista moralisoimiseksi. Käytöstapoja saa ja pitää olettaa jokaiselta täyspäiseltä aikuiselta. Ja itsensä hillitsemistä. Tätä ei draamailijat ja kilareiden vetäjät yleensä sulata, vaan alkaa selitys moralisoinnista ja kaikesta muusta mahdollisesta.
Luulen, että sinulta meni edellisen kirjoittajan pointti ohi. Mielestäni siinä yritettiin sanoa, että toisen "heitteille jättäminen" ei ole yhtään sen kunniallisempaa ja aikuisempaa toimintaa parisuhteessa kuin siitä suuttuminenkaan.
Vuorovaikutus pitää saada sellaiseen kioskin, että kummallakin on hyvä olla. Hyvä vuorovaikutus mahdollistaa parhaiten kahden rinnakkaisen elämän kuljettamisen rinnakkain.
Heitteillejättö on aika ylimitoitettu ja draamahakuinen sana tässä yhteydessä. Vuotovaikutus vaatii myös hyvää keskustelua ja toiveiden sanoittamista ääneen keskustelemalla, ei huutamalla, ei haukkumalla eikä draamailemalla.
dfgsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies mököttää edelleen. Ei puhu mitään eikä vastaa. En nyt oikeasti ymmärrä miten hän kokee olevansa eniten loukattu tässä kun itse minulle riidan yhteydessä laukoi aika pahoja kommentteja ja sanoipa vielä lopuksi ettei halua olla kaltaiseni naisen kanssa edes. Syytän itseäni nyt tästä tilanteesta kun on luontaista itselleni, sillä minulla on huono itsetunto mutta järki sanoo että mies ylireagoi ja hän olisi anteeksipyynnön velkaa minulle. Tällä kertaa en kyllä anna periksi asian suhteen ja yritä lähestyä yhtään enempää. Siinähän mullittelee. Voi pakata tavaransa jos ei ala anteeksipyyntöä tulemaan.. Onneksi ei olla naimisissa eikä lapsia ja asunnon omistan minä.
Jollet halua viettää aikaasi miehesi kanssa, niin ero on varmaan paras ratkaisu. Pääset sitten vaikka joka ilta leffaan kavereiden kanssa, niin ei tarvii miettiä enää miestä, joka haluaisi viettää iltaa sun kanssa.
On kyse vain yhdestä illasta, jolloin satuin sopimaan yhden menon kun yhteinen meno ei onnistunutkaan. Mikäli hän olisi ottanut asian esille asiallisesti olisin toki perunut leffaan menemisen mutta huonoa käytöstä, toisen haukkumista ja syyttelyä sekä puheiden väärentelyä en katsele hyvällä. Eipä kauheasti tee mieli tehdä mitään yhdessä jos ensimmäinen reaktio asiallisen keskustelun sijaan on syyttelu ja haukkuminen. Itsehän mainitsi ettei edes halua olla kaltaiseni naisen kanssa. Itse käyttäydyin asiallisesti ja pysyin rauhallisena. Yrittänyt lähestyä tilanteen jälkeen mutten saa vastausta. Aikuinen ihminen ei toimi noin.
Ei, vaan SINUN olisi pitänyt ymmärtää, että mies haluaa viettää sinun kanssasi sen illan. Aikuinen ihminen toimii niin, eikä ole heti soittamassa kaverille kun asia peruuntuu.
Kyseinen puhelu käytiin ennen kuin illanvietto oltiin edes peruttu. Alunperin oli epävarmaa onnistuuko edes. Suhteessa tärkeintä puhuminen. En voi tietää mitä mies olettaa ja mitä haluaa jos ei tuo omia mielipiteitään esille. Illanviettoonkin meneminen tuntui nihkeältä hänen puoleltaan.
Kyllä se oletus parisuhteessa on, että illat vietetään yhdessä. Muut menot sovitaan ja puhutaan yhdessä. Ja puhutaan ENNEN kuin soitetaan kaverille yms.
Jaa, että kun 364 iltaa vuodesta vietetään yhdessä, niin yhdestä leffasta kaverin kanssa pitää laittaa anomukset kolmena kopiona kuukautta ennen?
Ei tietenkään, vaan siitä illasta, jonka viettämisetä on tehty yhteisiä suunnitelmia. Eikai ap:n mies sentään mikään lemmikki ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt mitään väärin, ellet ollut miehen kanssa yhteisestä illasta sopinut!
En ollut sopinut :/ -ap
Oöet kyllä tavallisen idiootti jollet tajua miehesi odottaneen yhteistä iltaa. Mies halusi viettää kanssasi aikaa joka tapauksessa, onnistui illanvietto tai ei. Oon nyt vamitettavasti miehen puolella.
Minkä ikäisiä te yhteisen illan olettajat olette? Koska ikä saattaa selittää sen, miksi toiset eivät oleta ja toiset olettavat.
No lähtökohtaisesti puhutaan toisiaan rakastavasta pariskunnasta, jotka nauttivat toistensa seurasta pääsääntöisesti vaikka joskus tietysti erimielisyyksiäkin on. Ikä ei tässä ole mitenkään relevantti asia.
Kun on mennyt väärän ihmisen kanssa kimppaan tai elää kuin sinkku niin oletettavasti jossain kohtaa alkaa tökkimään molemmilla ja sitten joko erotaan tai kitkutellen yhdessä erinäisistä syistä kuten lapset, yhteinen omaisuus jne. Säälittävää sinänsä kyllä ☹️
Elää kuin sinkku? Trollaatko? Ap viettää spessuiltoja miehen kanssa useita kertoja viikossa. Sopi yhden leffaillan kaverinsa kanssa. Ja tämäkö tarkoittaa sitö, että elää kuin sinkku? Oikeasti? Jos oikeasti koet noin, niin kai ymmärrät olevasi pahasti läheisriippuvainen? Normaaliin parisuhteeseen kuuluu myös oma aika ja omat ystävät. Parisuhde ei tarkoita sitä, että pitäisi viettää aikaa 24/7 kumppanin kanssa, koska jos ei näin tee, niin viilettää kuin sinkku?!
Tyhmä olet. Onko täällä puhuttu mitään siitä etteikö omaa aikaa voi viettää? Kyse on vain siitä, ettei ap ole keskustellut leffaillastaan vaan olettanut että mies kuunnellut hänen puhelinkeskustelunsa ja ymmärtänyt heti mistä ajankohdasta esim. keskustellaan. Miten et voi tajuta asiaa?
Oletat ilmeisesti että molemmin puolin tällainen on ihan Ok myös itsellesi että tyttö,- tai poikaystäväsi/ puolisosi voi mennä ja tulla minne vaan sinulle siitä mitään ilmoittamatta tai edes keskustelematta että nyt menen sinne tai tänne xx päivänä.
Ihan samalla tavalla mies ei voi olettaa. Molemmat mokasivat, sellaista sattuu parisuhteissa. Noin naurettavan pienestä molempien tekemästä mokasta ei raivota, haukuta eikä mökötetä. Ei ainakaan aikuisten parisuhteissa. Kielenkäyttösi perusteella veikkaan sinun olevan nuori, joten et näitä asioita vielä ymmärrä aikuisen näkökulmasta.
Ja meillä on välistä käynyt samanlaisia informaatiokatkoksia. Kun asia on tullut ilmi, niin ollaan sovittu, että jatkossa kommunikoidaan paremmin. Kumpikaan ei ole vetänyt mitään vuosisadan draamaa päälle, vaan ihan rauhallisesti ollaan keskusteltu asioista.
Olipa moralisoiva kirjoitus. Jos ei ole soveliasta mököttää ja haukkua, niin miksi sinun on ok julistaa joku käytös kertakaikkiaan naurettavaksi? Harvemmin toiselle nauraminen on mitään suhdetta parantanut. Tai kanssakeskustelijan leimaaminen keskenkasvuiseksi samaan aikaan, kun itsekään et ole neutraali.
Sekään ei ole yhtään aikuisempaa, että viisastellaan millainen hyvä suhde olisi, kun kuitenkin valtaosa suhteista on joka tapauksessa jotain muuta kuin aina rauhallisesti keskustelevia. Miksi ne huonommat suhteet pitäisi välittömästi lopettaa - onko tilanne sitten parempi, jos parisuhteissa voivat elää vain harvat ja valitut? Kun se kuitenkin kai on yksi tärkeä asia, joka ihmisiä kasvattaa aikuisiällä. Voidaan kehittää suhdetta paremmaksi ja se tuottaa paljon positiivisia asioita, vaikkei suhde vieläkään olisi täydellinen.Varmasti moni oppii olemaan ihmisiksi suhteissa nimenomaan sitä kautta, että eroaa muutaman kerran ja saa näkökulmia omaan ja muiden käytökseen. Ehkä tässä suhteessa se olisi paras ratkaisu. Mutta oman tulevaisuuden kannalta olisi parasta kuitenkin tehdä kaikki järkevästi tehtävissä oleva nykysuhteessa, jotta siitä saisi kaiken tarpeellisen opin irti.
Kai ihmiset voivat pitää perusoletuksena mitä haluavat, mutta väistämättä sellainen oletusasetus ihmisten päästä löytyy. Koska kaikesta ei voi neuvotella ihan koko ajan. Vai kuulostaako sellainen suhde rentouttavalta, jossa joka aamu kysytään, ooksä munkaa tänään? Riippuvaisuuden ja pakokauhun kehä ei tuosta helpottuisi vähääkään, päinvastoin. Ihminen ei kuitenkaan arjessaan kestä olla eksistentialisti. Joidenkin asioiden pitää tuottaa turvallisuutta.
Useimmille sitä tuo parisuhteessa perusoletus, että toinen on yleensä saapuvilla, jos ei mitään kummaa satu eikä ole muuta ilmoittanut. Jos siis ei puhuta yksilöstä, joka pelkää tulevansa tukahdutetuksi, ja sehän on senverran läpikäyvä pelko, että sitä potevan kanssa eläminen käy raskaaksi useimmille. Minusta vähän vaikuttaa, että tämä pari voisi olla nimenomaan tällaisissa ongelmissa. Toisen etäisyydenotto saa toisen ripustautumaan, ja kumpikin inhoaa toistaan sen takia. Aikuistumiseen nimenomaan kuuluisi näiden piirteiden haltuunotto, jotta elämä ei perustu pelkoon. Olkoon se vaikka syväeksistentialismia.
Jokainen aika kuitenkin suosii jotain reaktiotapaa. Nykymaailmassa se on kallistunut karkaamisen suosimiseen, jos ennen maailmassa ykkössuosikki on ollut äärimmäinen ripustautuminen. Parasta kai kuitenkin olisi, että molempia ilmiöitä yritettäisiin hillitä ja mietittäisiin tottuneemmin, mikä eri syiden painoarvo kulloinkin on. Ehkä se olisi kaikille parasta ja vähentäisi sekä ennenaikaisia suhderikkoja että liian pitkään sietämistä.
Ja ei, en osaa sanoa onko tämän suhteen aika päättyä. Ap ei ole kertonut, minkälaista henkistä väkivaltaa suhteessa on ja miten paljon. Omassanikin oli, mutta se loppui kun minä voimaannuin tunnistaessani kaltoinkohtelun, ja mies rentoutui tajutessaan, että hänen on mahdollista oppia järkevämpääkin parisuhdekäytöstä. Koville otti, mutta tämä saattoi pelastaa meidät molemmat mielenterveempää elämää kohti. Olimme toisillemme sopivasti kovat luut. Mutta lähtökohtaisesti pidimme toisistamme ja meitä yhdisti ja myös sitoi moni asia. Ap taas vaikuttaa ajautuneen vastenmieliseen suhteeseen vahingossa. Miksi?
Se että sanoo käytöstä naurettavaksi, ei tarkoita sitä, että nauraa toiselle päin naamaa. Tämä on taas tätä draaman hakua ja tarinan keksimistä, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä. On olemassa huonoa käytöstä ja hyvää käytöstä ilman, että tarvitsee loukkaantuneena kutsua faktojen toteamista moralisoimiseksi. Käytöstapoja saa ja pitää olettaa jokaiselta täyspäiseltä aikuiselta. Ja itsensä hillitsemistä. Tätä ei draamailijat ja kilareiden vetäjät yleensä sulata, vaan alkaa selitys moralisoinnista ja kaikesta muusta mahdollisesta.
Luulen, että sinulta meni edellisen kirjoittajan pointti ohi. Mielestäni siinä yritettiin sanoa, että toisen "heitteille jättäminen" ei ole yhtään sen kunniallisempaa ja aikuisempaa toimintaa parisuhteessa kuin siitä suuttuminenkaan.
Vuorovaikutus pitää saada sellaiseen kioskin, että kummallakin on hyvä olla. Hyvä vuorovaikutus mahdollistaa parhaiten kahden rinnakkaisen elämän kuljettamisen rinnakkain.
Heitteillejättö on aika ylimitoitettu ja draamahakuinen sana tässä yhteydessä. Vuotovaikutus vaatii myös hyvää keskustelua ja toiveiden sanoittamista ääneen keskustelemalla, ei huutamalla, ei haukkumalla eikä draamailemalla.
On ylimitoitettu sana, mutta sen takia heittomerkit. 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Vierailija kirjoitti:
dfgsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies mököttää edelleen. Ei puhu mitään eikä vastaa. En nyt oikeasti ymmärrä miten hän kokee olevansa eniten loukattu tässä kun itse minulle riidan yhteydessä laukoi aika pahoja kommentteja ja sanoipa vielä lopuksi ettei halua olla kaltaiseni naisen kanssa edes. Syytän itseäni nyt tästä tilanteesta kun on luontaista itselleni, sillä minulla on huono itsetunto mutta järki sanoo että mies ylireagoi ja hän olisi anteeksipyynnön velkaa minulle. Tällä kertaa en kyllä anna periksi asian suhteen ja yritä lähestyä yhtään enempää. Siinähän mullittelee. Voi pakata tavaransa jos ei ala anteeksipyyntöä tulemaan.. Onneksi ei olla naimisissa eikä lapsia ja asunnon omistan minä.
Jollet halua viettää aikaasi miehesi kanssa, niin ero on varmaan paras ratkaisu. Pääset sitten vaikka joka ilta leffaan kavereiden kanssa, niin ei tarvii miettiä enää miestä, joka haluaisi viettää iltaa sun kanssa.
On kyse vain yhdestä illasta, jolloin satuin sopimaan yhden menon kun yhteinen meno ei onnistunutkaan. Mikäli hän olisi ottanut asian esille asiallisesti olisin toki perunut leffaan menemisen mutta huonoa käytöstä, toisen haukkumista ja syyttelyä sekä puheiden väärentelyä en katsele hyvällä. Eipä kauheasti tee mieli tehdä mitään yhdessä jos ensimmäinen reaktio asiallisen keskustelun sijaan on syyttelu ja haukkuminen. Itsehän mainitsi ettei edes halua olla kaltaiseni naisen kanssa. Itse käyttäydyin asiallisesti ja pysyin rauhallisena. Yrittänyt lähestyä tilanteen jälkeen mutten saa vastausta. Aikuinen ihminen ei toimi noin.
Ei, vaan SINUN olisi pitänyt ymmärtää, että mies haluaa viettää sinun kanssasi sen illan. Aikuinen ihminen toimii niin, eikä ole heti soittamassa kaverille kun asia peruuntuu.
Kyseinen puhelu käytiin ennen kuin illanvietto oltiin edes peruttu. Alunperin oli epävarmaa onnistuuko edes. Suhteessa tärkeintä puhuminen. En voi tietää mitä mies olettaa ja mitä haluaa jos ei tuo omia mielipiteitään esille. Illanviettoonkin meneminen tuntui nihkeältä hänen puoleltaan.
Kyllä se oletus parisuhteessa on, että illat vietetään yhdessä. Muut menot sovitaan ja puhutaan yhdessä. Ja puhutaan ENNEN kuin soitetaan kaverille yms.
Jaa, että kun 364 iltaa vuodesta vietetään yhdessä, niin yhdestä leffasta kaverin kanssa pitää laittaa anomukset kolmena kopiona kuukautta ennen?
Ei tietenkään, vaan siitä illasta, jonka viettämisetä on tehty yhteisiä suunnitelmia. Eikai ap:n mies sentään mikään lemmikki ole?
No ei ole ap:kaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Sinulla on perustavanlaatuinen ajatteluvirhe! Parisuhteessa ei ole oikeutta vaatia yhtään mitään! Molemmat tuovat suhteeseen oman itsensä, ja se joko hyväksytään sellaisena kuin sattuu olemaan, tai sitten tehdään jotain muuta. Kysyä ja pyytää voi mitä vain, mutta ei vaatia! Tämän ymmärtäminen on ensimmäinen parisuhteessa on todellisen kypsyyden merkki ihmisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Onko ap nyt riemuissaan? Hymiö ainakin uittaa siihen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä taas. Aikamoisia mielipiteitä herättänyt tämä asia. Selvennettäköön että
a) vietämme miehen kanssa paljon yhteistä aikaa.
b) mies ei ollut alunperinkään kiinnostunut menemään illanistujaisiin vaan suhtautui nihkeästi asiaan siksi en osannut odottaa että leffaan meneminen olisi jokin kynnyskysymys
c) jokaiselle on omassa suhteessaan omat toimintamallit. Minun ja miehen toimintamalli on että jos jompikumpi haluaa tehdä omia juttuja, on hän vapaa menemään. Ei tarkoita etteikö rakastettaisi toisiamme vaan haluamme myös pitää huolta muista sosiaalisista kontakteista. Tietenkin vietämme myös yhdessä aikaa.
d) se kuuliko mies keskusteluani vai ei on täysin toissijainen juttu. Me emme tosiaankaan toimi niin että kysymme toiselta lupaa omaan vapaa-aikaan. Oikeastiko tuollaisissa suhteissa jotkut elää. Ymmärrän jos ollaan naimisissa ja lapsia.
e) emme ole naimisissa, vaan avoliitossaSitten se tärkein. Mies teki olettamuksen, että viettäisimme iltaa yhdessä mikäli illanistujaiset eivät onnistu. Emme olleet keskustelleet tästä kuitenkaan, joten pelkän olettamuksen takia kukaan ei ala räyhäämään toiselle ja vääristelemään toisen sanomisia. Mieshän väitti ihan pokkana että näin olisimme sopineet emmekä olleet. Hän oletti näin kyllä. Yritin selittää että näin ei oltu sovittu ja kysyin miksi vääristelee sanomisiani ja hänen käytöksensä eskaloitui entisestään. Asia olisi ollut helposti sovittavissa mikäli hän olisi sanonut rehellisesti loukkaantuneensa kun sovein leffaillan. Edelleenkin vastaavia tilanteita ollut useita, että hän vääristelee sanomisiani ja aiheuttaa riidan. Ei joka riita lähde siitä että olisin sopinut taas jonkun leffaillan ja en anna aikaa miehelleni vaan riita voi lähteä vaikka joskus sanomastani asiasta, jonka hän ottaa esille kuukausien päästä ja vääristelee sanomiseni ja olettaa minun tarkoittaneen jotain mitä en ole tarkoittanut. Aikuiset ihmiset eivät silti selvitä asioita tuollaisella käytöksellä vaan puhumalla. Olen yrittänyt lähestyä häntä mutta leikkii verisesti loukkaantunutta useita päiviä. Ei tuollainen käytös ole henkisesti tervettä. Sitä ihmettelen miten näin moni puolustelee miehen käytöstä. Onkohan kommentoijat itse käytöksessään samanlaisia ja siksi herättää niin paljon tunteita. Jos niin asiasta tosiaan kannattaa pyrkiä päästä eroon. Mikään riita tai erimielisyys ei oikeuta kohtelemaan toista huonosti. Ja edelleen olisin perunut leffan mikäli mies olisi asiallisesti asiasta sanonut. En tosiaan peru enää kun ei nää mitään väärää käytöksessään. Ymmärrän että ärsytti kun väärin oletti mutta minun haukkumistani en kuuntele keneltäkään.
Lopeta nyt tuon asian jankkaaminen! Sillä ei ole mitään väliä että miten homma meni, vaan sillä että miten jatkatte tästä eteenpäin. Aito anteeksipyyntö tulee vain omasta itsestä ja omasta halusta, sitä ei voi pakottaa ulos. Suosittelen että pyydä anteeksi koko juttua, kaikkea sitä mitä olet tehnyt väärin, ja kerro että haluat vastaavassa tilanteessa keskustella asiat paremmin selväksi, jotta ei tule väärinymmärryksiä puolin ja toisin. Sen jälkeen jatka elämää! Toinen lähtee mukaan tai sitten ei, mutta kun olet pöydän siivonnut omalta puoleltasi, et sitten muuta voi tehdäkään. Jos tuota jäät jankkaamaan, jankkaat maailman loppuun saakka, eikä se siitä etene mihinkään suuntaan, Kaikkein huonoin valinta parisuhteessa on että molemmat käyvät siilipuolustukseen, eikä kummallakaan ole rohkeutta heittää aseita pois, ja kävellä puolitiehen vastaan. Riitoja alkaa joka asiasta, mutta vain rohkeat ovat rauhantekijöitä.
Juuri näin! Tosin Ap tuskin näin tulee toimimaan, koska ilmeisesti kaivaa miehestä nyt jotain vikaa esille, kun ei tiedä, ollakko yhdessä vai ei. Siten kun mies on hylättynä suuttunut riittävän monta kertaa, hänelle voidaan laittaa mt leima otsaan, ja ap:sta tulee sankari, joka on päässyt narsistista eroon.
Hei nyt ihan oikeasti. Nyt täällä jauhetaan jo miehen hylkäämisestä. Jotain rajaa. Ap oli menossa elikuviin ystävän kanssa, elokuviin. Onko mies sylivauva vai miten sana hylkääminen sopii tähän kuvioon?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Kiitos näistä fiksuista ja asiallisista kommenteista :) Tämä erimielisyys oli vain piste kaiken päälle. Jo edeltävän samankaltaisen riidan jälkeen aloin miettimään suhdettamme. - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Mutta jos sinä olisit kypsä ja vahva, sinä et tuijottaisi sitä mitä se toinen tekee, vaan tekisit itse aina oikein, ja keskittyisit siihen. Parisuhteessa voi ottaa vastuun vain omasta itsestään, ja omasta käytöksestään, ei koskaan toisesta tai toisen käytöksestä! Se joka toista syyttää, ei kanna vastuuta itse, vaan heittää vastuun toisen harteille. Sellainen on kypsymättömyyden merkki! Kypsä ja vahva ihminen kestää sen miten toinen käyttäytyy, ja pitää huolen että teki toinen mitä tahansa, itse tekee oikein ja toimii aina kunniallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfgsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies mököttää edelleen. Ei puhu mitään eikä vastaa. En nyt oikeasti ymmärrä miten hän kokee olevansa eniten loukattu tässä kun itse minulle riidan yhteydessä laukoi aika pahoja kommentteja ja sanoipa vielä lopuksi ettei halua olla kaltaiseni naisen kanssa edes. Syytän itseäni nyt tästä tilanteesta kun on luontaista itselleni, sillä minulla on huono itsetunto mutta järki sanoo että mies ylireagoi ja hän olisi anteeksipyynnön velkaa minulle. Tällä kertaa en kyllä anna periksi asian suhteen ja yritä lähestyä yhtään enempää. Siinähän mullittelee. Voi pakata tavaransa jos ei ala anteeksipyyntöä tulemaan.. Onneksi ei olla naimisissa eikä lapsia ja asunnon omistan minä.
Jollet halua viettää aikaasi miehesi kanssa, niin ero on varmaan paras ratkaisu. Pääset sitten vaikka joka ilta leffaan kavereiden kanssa, niin ei tarvii miettiä enää miestä, joka haluaisi viettää iltaa sun kanssa.
On kyse vain yhdestä illasta, jolloin satuin sopimaan yhden menon kun yhteinen meno ei onnistunutkaan. Mikäli hän olisi ottanut asian esille asiallisesti olisin toki perunut leffaan menemisen mutta huonoa käytöstä, toisen haukkumista ja syyttelyä sekä puheiden väärentelyä en katsele hyvällä. Eipä kauheasti tee mieli tehdä mitään yhdessä jos ensimmäinen reaktio asiallisen keskustelun sijaan on syyttelu ja haukkuminen. Itsehän mainitsi ettei edes halua olla kaltaiseni naisen kanssa. Itse käyttäydyin asiallisesti ja pysyin rauhallisena. Yrittänyt lähestyä tilanteen jälkeen mutten saa vastausta. Aikuinen ihminen ei toimi noin.
Ei, vaan SINUN olisi pitänyt ymmärtää, että mies haluaa viettää sinun kanssasi sen illan. Aikuinen ihminen toimii niin, eikä ole heti soittamassa kaverille kun asia peruuntuu.
Kyseinen puhelu käytiin ennen kuin illanvietto oltiin edes peruttu. Alunperin oli epävarmaa onnistuuko edes. Suhteessa tärkeintä puhuminen. En voi tietää mitä mies olettaa ja mitä haluaa jos ei tuo omia mielipiteitään esille. Illanviettoonkin meneminen tuntui nihkeältä hänen puoleltaan.
Kyllä se oletus parisuhteessa on, että illat vietetään yhdessä. Muut menot sovitaan ja puhutaan yhdessä. Ja puhutaan ENNEN kuin soitetaan kaverille yms.
Jaa, että kun 364 iltaa vuodesta vietetään yhdessä, niin yhdestä leffasta kaverin kanssa pitää laittaa anomukset kolmena kopiona kuukautta ennen?
Ei tietenkään, vaan siitä illasta, jonka viettämisetä on tehty yhteisiä suunnitelmia. Eikai ap:n mies sentään mikään lemmikki ole?
No ei ole ap:kaan!
Senpä takia täytyy keskustella yhdessä, jos yhteisiin suunnitelmiin tulee muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Tälle peesi, tämä on aivan totta. Ja lisään tähän vielä sen, että omistaminen ja itsestäänselvyytenä pitäminen näyttää olevan molemminpuolista.
Kaamea parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Onko ap nyt riemuissaan? Hymiö ainakin uittaa siihen suuntaan.
Ja taas draama-mamma keksii satua ja tarinaa...joo on, ap on suorastaan hysteerisen onnellinen! Katsoin kristallipallosta ja näin tämän. Mies itkee hylättynä yksin komerossa, ap laittoi miehen sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfgsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies mököttää edelleen. Ei puhu mitään eikä vastaa. En nyt oikeasti ymmärrä miten hän kokee olevansa eniten loukattu tässä kun itse minulle riidan yhteydessä laukoi aika pahoja kommentteja ja sanoipa vielä lopuksi ettei halua olla kaltaiseni naisen kanssa edes. Syytän itseäni nyt tästä tilanteesta kun on luontaista itselleni, sillä minulla on huono itsetunto mutta järki sanoo että mies ylireagoi ja hän olisi anteeksipyynnön velkaa minulle. Tällä kertaa en kyllä anna periksi asian suhteen ja yritä lähestyä yhtään enempää. Siinähän mullittelee. Voi pakata tavaransa jos ei ala anteeksipyyntöä tulemaan.. Onneksi ei olla naimisissa eikä lapsia ja asunnon omistan minä.
Jollet halua viettää aikaasi miehesi kanssa, niin ero on varmaan paras ratkaisu. Pääset sitten vaikka joka ilta leffaan kavereiden kanssa, niin ei tarvii miettiä enää miestä, joka haluaisi viettää iltaa sun kanssa.
On kyse vain yhdestä illasta, jolloin satuin sopimaan yhden menon kun yhteinen meno ei onnistunutkaan. Mikäli hän olisi ottanut asian esille asiallisesti olisin toki perunut leffaan menemisen mutta huonoa käytöstä, toisen haukkumista ja syyttelyä sekä puheiden väärentelyä en katsele hyvällä. Eipä kauheasti tee mieli tehdä mitään yhdessä jos ensimmäinen reaktio asiallisen keskustelun sijaan on syyttelu ja haukkuminen. Itsehän mainitsi ettei edes halua olla kaltaiseni naisen kanssa. Itse käyttäydyin asiallisesti ja pysyin rauhallisena. Yrittänyt lähestyä tilanteen jälkeen mutten saa vastausta. Aikuinen ihminen ei toimi noin.
Ei, vaan SINUN olisi pitänyt ymmärtää, että mies haluaa viettää sinun kanssasi sen illan. Aikuinen ihminen toimii niin, eikä ole heti soittamassa kaverille kun asia peruuntuu.
Kyseinen puhelu käytiin ennen kuin illanvietto oltiin edes peruttu. Alunperin oli epävarmaa onnistuuko edes. Suhteessa tärkeintä puhuminen. En voi tietää mitä mies olettaa ja mitä haluaa jos ei tuo omia mielipiteitään esille. Illanviettoonkin meneminen tuntui nihkeältä hänen puoleltaan.
Kyllä se oletus parisuhteessa on, että illat vietetään yhdessä. Muut menot sovitaan ja puhutaan yhdessä. Ja puhutaan ENNEN kuin soitetaan kaverille yms.
Jaa, että kun 364 iltaa vuodesta vietetään yhdessä, niin yhdestä leffasta kaverin kanssa pitää laittaa anomukset kolmena kopiona kuukautta ennen?
Ei tietenkään, vaan siitä illasta, jonka viettämisetä on tehty yhteisiä suunnitelmia. Eikai ap:n mies sentään mikään lemmikki ole?
No ei ole ap:kaan!
Senpä takia täytyy keskustella yhdessä, jos yhteisiin suunnitelmiin tulee muutoksia.
Koskee molempia osapuolia. Molempien yhteinen meno peruuntui eli miehenkin olisi pitänyt keskustella. Nimenomaan ja painosanalla keskustella. Ei huutaa, ei haukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Kiitos näistä fiksuista ja asiallisista kommenteista :) Tämä erimielisyys oli vain piste kaiken päälle. Jo edeltävän samankaltaisen riidan jälkeen aloin miettimään suhdettamme. - ap
Kommentti jota kehuit, se ei ollut fiksu eikä asiallinen mistään kohdasta. Kommentti oli hyvin epäkypsän ihmisen tuotetta, mutta se resonoi toiseen hyvin epäkypsään ihmiseen, ja siksi se epäilemättä tuntui sinusta hyvältä. Kahdella epäkypsällä ihmisellä oli pienen hetken yhteys...
Juuri näin! Tosin Ap tuskin näin tulee toimimaan, koska ilmeisesti kaivaa miehestä nyt jotain vikaa esille, kun ei tiedä, ollakko yhdessä vai ei. Siten kun mies on hylättynä suuttunut riittävän monta kertaa, hänelle voidaan laittaa mt leima otsaan, ja ap:sta tulee sankari, joka on päässyt narsistista eroon.