Lue keskustelun säännöt.
Kumpi tässä toimi väärin? Mies vai minä.
17.01.2018 |
Mieheni suuttui mielestäni aivan käsittämättömästä asiasta. En edelleenkään tiedä mitä tein väärin. Olimme sopineet, että menisimme viikonloppuna yhden kaveripariskunnan luokse istumaan iltaa, mikäli he saavat lapsenvahdin hankittua. Noh toisen kaverin kanssa sitten sovin puhelimessa (miehen istuessa vieressä), että mikäli illanistujaiset ei onnistu niin lähden hänen kanssaan leffaan tuona iltana. No illanistujaiset eivät onnistu lastenhoidollisista syistä, jolloin ajattelin että tartun suunnitelmaan b) eli menen elokuviin kaverini kanssa. Kun äsken miehelleni ohimennen mainitsin tästä, hän suuttui ja alkoi ensin väittämään, että olimme muka sopineet viettävämme illan yhdessä. Puolustin itseäni ja sanoin että mistään tälläisestä ei ollut missään vaiheessa puhetta, kuten ei ollutkaan. Vain siitä että menemme illanistujaisiin, mikäli ne onnistuvat. Mies alkoi haukkumaan luonnettani ja käytöstäni kovin sanoin ja hänen mielestään minä toimin asiassa väärin. En antanut periksi ja ihmettelin hänelle ääneen, miksi ei sillon reagoinut kun kuuli puhelinkeskusteluni toisen kaverini kanssa, jolloin soveimme leffaan menemisestä. Yhtäkkiä hän alkoi väittämään, ettei ollut edes kuullut keskustelua ja alkoi sanomaan että kyseessä olisi yhteinen väärinymmärrys, josta minun täytyy osata pyytää anteeksi Pystyn kyllä myöntämään jos olen väärässä ja usein pyydän anteeksi jos koen vähääkään toimineeni väärin. Vaikka miltä kantilta tätä asiaa mietin en vain tajua miksi minun pitäisi pyytää mieheltä anteeksi. Mielipiteitä kaipaisin. Tälläisiä tilanteita ollut useempikin. Olen alkanut miettimään, että onko tämä manipulointia vai mitä.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Kiitos näistä fiksuista ja asiallisista kommenteista :) Tämä erimielisyys oli vain piste kaiken päälle. Jo edeltävän samankaltaisen riidan jälkeen aloin miettimään suhdettamme. - ap
Kommentti jota kehuit, se ei ollut fiksu eikä asiallinen mistään kohdasta. Kommentti oli hyvin epäkypsän ihmisen tuotetta, mutta se resonoi toiseen hyvin epäkypsään ihmiseen, ja siksi se epäilemättä tuntui sinusta hyvältä. Kahdella epäkypsällä ihmisellä oli pienen hetken yhteys...
Ihan uteliaisuudesta. Tunnut puolustavan vain miestä henkeen ja vereen, joten onko miehen käytös sinusta sitten kypsää ja oikeutettua? Mökötätkö sinä omalle puolisollesi päiviä pikku asioiden takia etkä suostu keskustelemaan ja pidätkö sinä tällaista käytöstä kypsänä?
1. Minä en puolusta mitään enkä ketään muuta kuin totuutta. Nyt sattuneesta syystä kirjoitan aiheen aloittajan eli tämän naisen avaukseen, ja hänelle kohdistan kirjoittamani. Jos kyseinen mies olisi avannut aiheen, kirjoittaisin hänelle vastaavalla sävyllä, riippuen tietysti hieman siitä miten mies aiheen aloittaisi.
2. Miehellä on oikeus käyttäytyä niin kuin itse haluaa, niinkuin jokaisella täysivaltaisella itsenäisellä ihmisellä. Se onko käytös kypsää, onkin aivan toinen juttu. Minä ainoastaan kehoitan aiheen naista kypsään käytökseen, sillä mitään muuta hän ei voi tehdä, mikäli haluaa tehdä asiat parmmaksi, ja saman tekisin miehellekin, mikäli hänen kanssaan kirjoittaisi.
3. En mökötä omalle puolilsolleni ikinä! Suostun aina keskustelemaan, paitsi jos tunnen itseni niin vihaiseksi ettei keskustelulla ole hedelmällistä maaperää, silloin sanon että haluan rauhoittua yksin. Jos oma puolisoni ei anna tätä rauhaa, kerron että tarvitsen aikaa rauhoittua, ja tämän jälkeen jatkan keskustelua. Sitten menen vaikka ulos lenkille, tehtyäni ensin selväksi että kyseessä ei ole mykkäkoulu, ja kun olen rauhoittunut, keskustelu jatkuu...
4. En pidä mököttämistä millään tavalla kypsänä käytöksenä.
Miehellä ei ole ”oikeus” käyttäytyä tuolla tavalla, kenelläkään ei ole. Kenenkään ei tarvitse sietää eikä katsoa itsensä solvaamista ja puhumattomuutta, jonka tarkoitus on alistaa ja nöyryyttää kumppania. Siihen ei ole mitään oikeutta. Jos näin kuvittelee, hämmästyy, kun joutuu kerta toisensa jälkeen seurustelemaan yksinään.
Ehdotat siis, että ap eroaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Mutta jos sinä olisit kypsä ja vahva, sinä et tuijottaisi sitä mitä se toinen tekee, vaan tekisit itse aina oikein, ja keskittyisit siihen. Parisuhteessa voi ottaa vastuun vain omasta itsestään, ja omasta käytöksestään, ei koskaan toisesta tai toisen käytöksestä! Se joka toista syyttää, ei kanna vastuuta itse, vaan heittää vastuun toisen harteille. Sellainen on kypsymättömyyden merkki! Kypsä ja vahva ihminen kestää sen miten toinen käyttäytyy, ja pitää huolen että teki toinen mitä tahansa, itse tekee oikein ja toimii aina kunniallisesti.
Itseään kunnioittava ja vahva ihminen ei anna toisen kohdella itseään miten sattuu. Henkistä väkivaltaa ei pidä eikä missään nimessä saa hyväksyä. Vastuu on aina ja pelkästään silloin sen toisen harteilla. Vaikka pettyy toisen käytökseen, se ei anna oikeutta henkiselle tai fyysiselle väkivallalle. Jos et tiedä, päiväkausien puhumattomuus on henkistä väkivaltaa ja se ei kuulu suhteeseen. Se ei ole mikään pikku juttu jota pitää vain sietää ja ymmärtää. Eikä ole haukkuminen eikä huutaminenkaan. Parisuhteessa saa ja pitää vaatia toiselta keskustelutaitoja. Olet täysin hakoteillä sen suhteen, mitä parisuhteissa vain pitäisi sietää.
Vastuu on aina ja pelkästään itsellä. Kukaan aikuinen ei voi ottaa vastuuta toisen aikuisen käyttäytymisestä.
Ap voi erota tai muuttaa omaa käytöstään.
Kukaan täällä palstalla ei voi neuvoa miestä, ei voi tuomita miestä eikä yleensä ottaen millään tavalla muokata tätä tarinan miestä.
Nainen täällä kyselee, joten vain häntä voi neuvoa tai yrittää muokata. Jos hän on tyytymätön suhteessaan, lienee syytä lopettaa suhde. Toista ei vaan voi muuttaa. Vain itseään voi, kuten täällä jo on sanottukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Sinulla on oikeus vaatia, että kunppanisi kohtelee sinua hyvin. Ei huuda eikä hauku eikä oleta asioita päänsä sisällä. Teit mokan siinä, että oletit miehen kuulevan, mutta samalla tavalla mies mokasi olettaessaan, että olet pelkästään hänen käytettävissään. Älä usko näitä heitteillejättö-väitteitä täällä, sinulla on oikeua ystäviin ja omaan aikaan. Ja sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi normaaleja keskustelutaitoja. Mökötys on henkistä väkivaltaa ja sekin on väärin.
Sinuna miettisin vakavasti suhdetta. Tunnut olevan miehelle hänen egonsa jatke, etkä oma yksilöllinen ihminen ollenkaan. Hän ei omista aikaasi eikä sinua.
Kiitos näistä fiksuista ja asiallisista kommenteista :) Tämä erimielisyys oli vain piste kaiken päälle. Jo edeltävän samankaltaisen riidan jälkeen aloin miettimään suhdettamme. - ap
Kommentti jota kehuit, se ei ollut fiksu eikä asiallinen mistään kohdasta. Kommentti oli hyvin epäkypsän ihmisen tuotetta, mutta se resonoi toiseen hyvin epäkypsään ihmiseen, ja siksi se epäilemättä tuntui sinusta hyvältä. Kahdella epäkypsällä ihmisellä oli pienen hetken yhteys...
Ihan uteliaisuudesta. Tunnut puolustavan vain miestä henkeen ja vereen, joten onko miehen käytös sinusta sitten kypsää ja oikeutettua? Mökötätkö sinä omalle puolisollesi päiviä pikku asioiden takia etkä suostu keskustelemaan ja pidätkö sinä tällaista käytöstä kypsänä?
1. Minä en puolusta mitään enkä ketään muuta kuin totuutta. Nyt sattuneesta syystä kirjoitan aiheen aloittajan eli tämän naisen avaukseen, ja hänelle kohdistan kirjoittamani. Jos kyseinen mies olisi avannut aiheen, kirjoittaisin hänelle vastaavalla sävyllä, riippuen tietysti hieman siitä miten mies aiheen aloittaisi.
2. Miehellä on oikeus käyttäytyä niin kuin itse haluaa, niinkuin jokaisella täysivaltaisella itsenäisellä ihmisellä. Se onko käytös kypsää, onkin aivan toinen juttu. Minä ainoastaan kehoitan aiheen naista kypsään käytökseen, sillä mitään muuta hän ei voi tehdä, mikäli haluaa tehdä asiat parmmaksi, ja saman tekisin miehellekin, mikäli hänen kanssaan kirjoittaisi.
3. En mökötä omalle puolilsolleni ikinä! Suostun aina keskustelemaan, paitsi jos tunnen itseni niin vihaiseksi ettei keskustelulla ole hedelmällistä maaperää, silloin sanon että haluan rauhoittua yksin. Jos oma puolisoni ei anna tätä rauhaa, kerron että tarvitsen aikaa rauhoittua, ja tämän jälkeen jatkan keskustelua. Sitten menen vaikka ulos lenkille, tehtyäni ensin selväksi että kyseessä ei ole mykkäkoulu, ja kun olen rauhoittunut, keskustelu jatkuu...
4. En pidä mököttämistä millään tavalla kypsänä käytöksenä.
Miehellä ei ole ”oikeus” käyttäytyä tuolla tavalla, kenelläkään ei ole. Kenenkään ei tarvitse sietää eikä katsoa itsensä solvaamista ja puhumattomuutta, jonka tarkoitus on alistaa ja nöyryyttää kumppania. Siihen ei ole mitään oikeutta. Jos näin kuvittelee, hämmästyy, kun joutuu kerta toisensa jälkeen seurustelemaan yksinään.
Ehdotat siis, että ap eroaa?
Kyllä ellei mies suostu menemään terapiaan, sillä tuo henkinen väkivalta vallan käytön välineenä pitää loppua. Se ei kuulu parisuhteeseen, kuten ei kuulu fyysinenkään väkivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Mutta jos sinä olisit kypsä ja vahva, sinä et tuijottaisi sitä mitä se toinen tekee, vaan tekisit itse aina oikein, ja keskittyisit siihen. Parisuhteessa voi ottaa vastuun vain omasta itsestään, ja omasta käytöksestään, ei koskaan toisesta tai toisen käytöksestä! Se joka toista syyttää, ei kanna vastuuta itse, vaan heittää vastuun toisen harteille. Sellainen on kypsymättömyyden merkki! Kypsä ja vahva ihminen kestää sen miten toinen käyttäytyy, ja pitää huolen että teki toinen mitä tahansa, itse tekee oikein ja toimii aina kunniallisesti.
Itseään kunnioittava ja vahva ihminen ei anna toisen kohdella itseään miten sattuu. Henkistä väkivaltaa ei pidä eikä missään nimessä saa hyväksyä. Vastuu on aina ja pelkästään silloin sen toisen harteilla. Vaikka pettyy toisen käytökseen, se ei anna oikeutta henkiselle tai fyysiselle väkivallalle. Jos et tiedä, päiväkausien puhumattomuus on henkistä väkivaltaa ja se ei kuulu suhteeseen. Se ei ole mikään pikku juttu jota pitää vain sietää ja ymmärtää. Eikä ole haukkuminen eikä huutaminenkaan. Parisuhteessa saa ja pitää vaatia toiselta keskustelutaitoja. Olet täysin hakoteillä sen suhteen, mitä parisuhteissa vain pitäisi sietää.
Kukaan ei ole sanonut, että pitäisi sietää huonoa käytöstä. Tilanteen voi muuttaa muutamalla tavalla:
1) Eroamalla
2) Omaa toimintaa muuttamallaToista ei voi mitenkään muuttaa. Keskustelemalla voi oman näkökannan tuoda ilmi.
Olen samaa mieltä. Mutta itseään ei tarvitse lähteä muuttamaan niissä tilanteissa, kun toinen käyttää henkistä, fyysistä tai taloudellista väkivaltaa. Se muutos ei ole omissa käsissä. Henkistä väkivaltaa vähätellään aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Mutta jos sinä olisit kypsä ja vahva, sinä et tuijottaisi sitä mitä se toinen tekee, vaan tekisit itse aina oikein, ja keskittyisit siihen. Parisuhteessa voi ottaa vastuun vain omasta itsestään, ja omasta käytöksestään, ei koskaan toisesta tai toisen käytöksestä! Se joka toista syyttää, ei kanna vastuuta itse, vaan heittää vastuun toisen harteille. Sellainen on kypsymättömyyden merkki! Kypsä ja vahva ihminen kestää sen miten toinen käyttäytyy, ja pitää huolen että teki toinen mitä tahansa, itse tekee oikein ja toimii aina kunniallisesti.
Itseään kunnioittava ja vahva ihminen ei anna toisen kohdella itseään miten sattuu. Henkistä väkivaltaa ei pidä eikä missään nimessä saa hyväksyä. Vastuu on aina ja pelkästään silloin sen toisen harteilla. Vaikka pettyy toisen käytökseen, se ei anna oikeutta henkiselle tai fyysiselle väkivallalle. Jos et tiedä, päiväkausien puhumattomuus on henkistä väkivaltaa ja se ei kuulu suhteeseen. Se ei ole mikään pikku juttu jota pitää vain sietää ja ymmärtää. Eikä ole haukkuminen eikä huutaminenkaan. Parisuhteessa saa ja pitää vaatia toiselta keskustelutaitoja. Olet täysin hakoteillä sen suhteen, mitä parisuhteissa vain pitäisi sietää.
Kukaan ei ole sanonut, että pitäisi sietää huonoa käytöstä. Tilanteen voi muuttaa muutamalla tavalla:
1) Eroamalla
2) Omaa toimintaa muuttamallaToista ei voi mitenkään muuttaa. Keskustelemalla voi oman näkökannan tuoda ilmi.
Näköjään ainakin yksi on ymmärtänyt sen mistä olen kirjoittanut! Minä en koskaan kehota ketään eroamaan, se on aina oma päätös, enkä minä kanna vastuuta siitä surusta jonka olen jollekin aiheuttanut, mikäli kehottaisin toista ottamaan eron. Ero voi olla pahimmillaan lähes yhtä paha asia kuin kuolema, on aina moraalisesti väärin kehottaa eroamaan. Minä kehotan aina selvittämään asiat ja jatkamaan yhdessä. Jos siihen ei pysty ja itse päättää erota, on vastuu erosta ja sen kaikista seuraamuksista vain sillä joka ottaa eron, ei minulla. Minä en ainakaan haluaisi että kun riitelen oman puolisoni kanssa, että joku kehottaisi puolisoani eroamaan! Sellainen on mielestäni häpeällistä käytöstä! Minä haluan kohdella muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö mies mököttää ap?
Kyllä :D Ja tekee käytöksellään todella kiusallisen ilmapiirin kotona. Yritin eilen jo aikaansaada jotain keskustelua mutta ei onnistu. Huomaan kyllä että on hieman ihmeissään miksi en toimikaan niin kuten yleensä eli pyydä anteeksi. Enkä pyydäkään, jotta oppisi etten ole niin vietävissä että ensin loukataan ja haukutaan ja kuvitellaan että ainut joka pyytää anteeksi olen minä.
Jos yrität "opettaa" miestäsi tuollaisella käytöksellä, niin voin kertoa jo tässä vaiheessa että ei tule ikinä onnistumaan. Et tule tuolla "opettamisella" pääsemään haluamaasi päämäärään. Toiselle ei voi opettaa yhtään mitään, ainoastaan olemalla mukava ja ystävällinen, voi tehdä sellaisen ilmapiirin, jossa toinen ITSE haluaa oppia itse paremmaksi kumppaniksi. Tällöinkin hän suorittaa oppimisen täysin itse, ilman sinun "opettamistasi". Sinulla on paljon opittavaa asiasta nimeltään, toimiva parisuhde.
Niin on miehelläkin, paljon opittavaa. Huutaminen ja haukkuminen sekä mököttäminen ei kouluta ketään hyväksi puolisoksi.
Mutta jos sinä olisit kypsä ja vahva, sinä et tuijottaisi sitä mitä se toinen tekee, vaan tekisit itse aina oikein, ja keskittyisit siihen. Parisuhteessa voi ottaa vastuun vain omasta itsestään, ja omasta käytöksestään, ei koskaan toisesta tai toisen käytöksestä! Se joka toista syyttää, ei kanna vastuuta itse, vaan heittää vastuun toisen harteille. Sellainen on kypsymättömyyden merkki! Kypsä ja vahva ihminen kestää sen miten toinen käyttäytyy, ja pitää huolen että teki toinen mitä tahansa, itse tekee oikein ja toimii aina kunniallisesti.
Itseään kunnioittava ja vahva ihminen ei anna toisen kohdella itseään miten sattuu. Henkistä väkivaltaa ei pidä eikä missään nimessä saa hyväksyä. Vastuu on aina ja pelkästään silloin sen toisen harteilla. Vaikka pettyy toisen käytökseen, se ei anna oikeutta henkiselle tai fyysiselle väkivallalle. Jos et tiedä, päiväkausien puhumattomuus on henkistä väkivaltaa ja se ei kuulu suhteeseen. Se ei ole mikään pikku juttu jota pitää vain sietää ja ymmärtää. Eikä ole haukkuminen eikä huutaminenkaan. Parisuhteessa saa ja pitää vaatia toiselta keskustelutaitoja. Olet täysin hakoteillä sen suhteen, mitä parisuhteissa vain pitäisi sietää.
Kukaan ei ole sanonut, että pitäisi sietää huonoa käytöstä. Tilanteen voi muuttaa muutamalla tavalla:
1) Eroamalla
2) Omaa toimintaa muuttamallaToista ei voi mitenkään muuttaa. Keskustelemalla voi oman näkökannan tuoda ilmi.
Näköjään ainakin yksi on ymmärtänyt sen mistä olen kirjoittanut! Minä en koskaan kehota ketään eroamaan, se on aina oma päätös, enkä minä kanna vastuuta siitä surusta jonka olen jollekin aiheuttanut, mikäli kehottaisin toista ottamaan eron. Ero voi olla pahimmillaan lähes yhtä paha asia kuin kuolema, on aina moraalisesti väärin kehottaa eroamaan. Minä kehotan aina selvittämään asiat ja jatkamaan yhdessä. Jos siihen ei pysty ja itse päättää erota, on vastuu erosta ja sen kaikista seuraamuksista vain sillä joka ottaa eron, ei minulla. Minä en ainakaan haluaisi että kun riitelen oman puolisoni kanssa, että joku kehottaisi puolisoani eroamaan! Sellainen on mielestäni häpeällistä käytöstä! Minä haluan kohdella muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan.
Samoin teen minä, teen niinkuin haluaisin minulle tehtävän. Jos minä pitäisin normaalina käytöksenä sitä, että huutaisin ja haukkuisin mieheni ja pitäisin mykkäkoulua ties miten pitkään siitä syystä, että mies teki inhimillisen virheen ja jos tämä olisi minun vallitseva tapa toimia, niin toivoisin, että miehen ystävät sanoisivat miehelle, että oletko harkinnut eroa. En haluaisi, että mies kärsisi kanssani kohtuuttoman ja vahingollisen käytökseni takia. Jos en suostuisi hoitamaan päätäni kuntoon, haluaisin että mies eroaa, sillä silloin minullakin olisi mahdollisuus oppia ja kasvaa ihmisenä sellaiseksi, jonka kanssa olisi hyvä olla. En haluaisi, että mies alkaisi paikkailemaan ja muuttamaan omaa käytöstään, sillä se mahdollistaisi sen, että käyttäydyn jatkossakin mielivaltaisesti huonosti häntä kohtaan.
Tietenkään eroa ei voi toisen puolesta vaatia, mutta tässä on joko vaihtoehtona alkaa paikkailemaan miehen käytöstä henkisen väkivallan suhteen ja alistua haukuttavaksi ja huudettavaksi pikkusyistä, tai punnita suhdetta uudestaan. Jos kestää huutamisen, haukut ja mykkäkoulun kaikista pikkuvirheistä mitä elämän aikana tekee, niin silloin suhdetta varmasti voisi jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se niinkin, että syyllisen löytämisellä on 0% parantava vaikutus tähän tilanteeseenne. Paras olisi aloittaa uusi keskustelu siltä pohjalta, mitä te kaksi yhdessä yksikkönä haluaisitte seuraavaksi tapahtuvan. Ei syyllisiä, vain tunteita ja päätöksiä. Ero ja anteeksipyyntö ovat kaksi vaihtoehtoa, treffi-ilta ja halaus kaksi muuta.
Mieshän tuossa tietysti väärässä on, MUTTA ei parisuhteesta mitään tule, jos se on yhtä inttämistä siitä, kumpi oli väärässä. Tuo suositeltu keskustelun tallentaminen ei pidemmän päälle auta mitään. Saat kyllä itsellesi makean oikeassa olemisen fiiliksen, mutta kadotat miehesi. Harkitse siis, kannattaako. - En sano että ei kannata, voihan se olla kaikin tavoin huono mies, mutta miksi sitten roikut siinä kiinni; siksikö vain että saisit aina toisinaan tuntea voitonriemua että olet oikeassa ja toinen väärässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on parantumaton narsisti. Eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se niinkin, että syyllisen löytämisellä on 0% parantava vaikutus tähän tilanteeseenne. Paras olisi aloittaa uusi keskustelu siltä pohjalta, mitä te kaksi yhdessä yksikkönä haluaisitte seuraavaksi tapahtuvan. Ei syyllisiä, vain tunteita ja päätöksiä. Ero ja anteeksipyyntö ovat kaksi vaihtoehtoa, treffi-ilta ja halaus kaksi muuta.
En ymmärrä miten paljon huutamista, toisen haukkumista ja mykkäkoulua vähätellään. Ei kyse ole siitä onko oikeassa vai väärässä, vaan siitä, että tuollainen käytös on yksinkertaisesti sellaista, mitä ei pitäisi vähätellä ja hyväksyä. Jos toinen huutaa ja haukkuu ja sen jälkeen mököttää eikä suostu vastaamaan keskusteluyrityksiin, niin silloin pitäisi suunnitella seuraavaa treffi-iltaa? Miksi vähättelette henkistä väkivaltaa ja sen käyttöä parisuhteessa? Ap on jo yrittänyt keskustella miehen kanssa, mutta mies ei suostu keskustelemaan, vaan mököttää. Tuollainen on kohtuutonta.
Ap:n otsikko oli huonohko, mutta samalla hän haki vastausta siihen, onko normaalia käytöstä haukkua, raivota ja mököttää kohtuuttomia aikoja. Se pitää sanoittaa ääneen, että tuo kaikki on henkistä väkivaltaa eikä sen käyttö pitäisi olla mikään normi parisuhteissa! Niin moni vastaaja vain ohittaa tämän aika vakavankin asian ja päätyy syyttelemään ap:ta (kuten täällä aina). Mikä kertoo siitä, että monien mielestä henkinen väkivalta on hyväksyttävää ja normaali tapa toimia parisuhteissa ja se on todella hälyyttävää. Nyt herätys.
Ap on niitä sekopäitä joiden itse täytyy aina olla oikeassa. Suunnitelmat muuttuivat ja et kysynyt rakkaasi (ei taida olla rakas) mielipidettä mitä silloin tehtäisiin. Eli sinä haluat olla yksin parisuhteessa ja sellainen ei onnistu. Erotkaa heti. Koska saat kyllä mennä elokuviin, mutta anteeksi olisi pitänyt pyytää. Illanistujaisiin meno YHDESSÄ ON sovittu meno YHDESSÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on niitä sekopäitä joiden itse täytyy aina olla oikeassa. Suunnitelmat muuttuivat ja et kysynyt rakkaasi (ei taida olla rakas) mielipidettä mitä silloin tehtäisiin. Eli sinä haluat olla yksin parisuhteessa ja sellainen ei onnistu. Erotkaa heti. Koska saat kyllä mennä elokuviin, mutta anteeksi olisi pitänyt pyytää. Illanistujaisiin meno YHDESSÄ ON sovittu meno YHDESSÄ.
Sinä olet niitä sekopäitä, joille pitää laittaa lupa-anomus ystävän kanssa vietetystä ajasta mielellään puolta vuotta ennen aiottua ajankohtaa. Ja ilmeisesti niitä sekopäitä, joiden toiveet pitäisi osata vain maagisesti lukea. Yhteis-illan peruuntuminen kavereiden kanssa on yhteis-illan peruuntuminen kavereiden kanssa. Ei mitään muuta eikä sitä yksimielisellä tyrannipäätöksellä voi muuksi muuttaa. Sinulla ei ole oikeutta toisen ihmisen aikaan, voit ainoastaan ansaita sen kohtelemalla kumppaniasi niin hyvin, että toinen haluaa viettää aikaa kanssasi. Huutamalla sitä halua harvoin saa aikaan.
Kyllä sinä teit oikein ja hän väärin. Tuo on oikeasti manipulointia. Olen tuntenut tällaisia ihmisiä jotka kääntävät asioita päälaelleen, eivät kestä myöntää olla väärässä ja haluavat tahtonsa läpi joka asiassa, saavat outoja kohtauksia. En ole enää tekemisissä. Näytä tätä viestiketjua miehellesi. Ei ole normaalia. Ja kun vielä kerroit että tuo toistuu!
Muutaman sivullisen luin alusta ja kyllä minäkin luen ap:n tekstit sillä sävyllä, että suhteessa on perustavaa laatua olevaa vikaa ja tässä luemme vain yhtä esimerkkiä siitä. Kuulostaa itsekkäältä ainakin ap:n sävy. Onko se oikeutettua historiaan nähden? Emme me lukijat tiedä ja sillä ei ole lopulta mitään väliäkään.
Miehen versiota tapahtuneesta emme tiedä, mutta se perinteisesti on kuin eri planeetalta. Niin ne oli aina meilläkin.
Jostain syystä sympatiani on kuitenkin kerrotun perusteella miehen puolella. Tuo "olishan sen pitänyt tietää" triggeröi pahasti eksästäni ja niistä kerroista kuinka "olin tyhmä kun en tajunnut itsestäänselvyyttä".
Vierailija kirjoitti:
Muutaman sivullisen luin alusta ja kyllä minäkin luen ap:n tekstit sillä sävyllä, että suhteessa on perustavaa laatua olevaa vikaa ja tässä luemme vain yhtä esimerkkiä siitä. Kuulostaa itsekkäältä ainakin ap:n sävy. Onko se oikeutettua historiaan nähden? Emme me lukijat tiedä ja sillä ei ole lopulta mitään väliäkään.
Miehen versiota tapahtuneesta emme tiedä, mutta se perinteisesti on kuin eri planeetalta. Niin ne oli aina meilläkin.
Jostain syystä sympatiani on kuitenkin kerrotun perusteella miehen puolella. Tuo "olishan sen pitänyt tietää" triggeröi pahasti eksästäni ja niistä kerroista kuinka "olin tyhmä kun en tajunnut itsestäänselvyyttä".
Nää on aina mahtavia nämä ”en lukenut kuin pari ensimmäistä sivua...en lukenut kuin otsikon...en lukenut kuin aloitusviestin...” ja siihen perään tuoda keskusteluun triggeröinti omasta eksästä ja tuomita ap sen perusteella. Ei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se niinkin, että syyllisen löytämisellä on 0% parantava vaikutus tähän tilanteeseenne. Paras olisi aloittaa uusi keskustelu siltä pohjalta, mitä te kaksi yhdessä yksikkönä haluaisitte seuraavaksi tapahtuvan. Ei syyllisiä, vain tunteita ja päätöksiä. Ero ja anteeksipyyntö ovat kaksi vaihtoehtoa, treffi-ilta ja halaus kaksi muuta.
En ymmärrä miten paljon huutamista, toisen haukkumista ja mykkäkoulua vähätellään. Ei kyse ole siitä onko oikeassa vai väärässä, vaan siitä, että tuollainen käytös on yksinkertaisesti sellaista, mitä ei pitäisi vähätellä ja hyväksyä. Jos toinen huutaa ja haukkuu ja sen jälkeen mököttää eikä suostu vastaamaan keskusteluyrityksiin, niin silloin pitäisi suunnitella seuraavaa treffi-iltaa? Miksi vähättelette henkistä väkivaltaa ja sen käyttöä parisuhteessa? Ap on jo yrittänyt keskustella miehen kanssa, mutta mies ei suostu keskustelemaan, vaan mököttää. Tuollainen on kohtuutonta.
Ap:n otsikko oli huonohko, mutta samalla hän haki vastausta siihen, onko normaalia käytöstä haukkua, raivota ja mököttää kohtuuttomia aikoja. Se pitää sanoittaa ääneen, että tuo kaikki on henkistä väkivaltaa eikä sen käyttö pitäisi olla mikään normi parisuhteissa! Niin moni vastaaja vain ohittaa tämän aika vakavankin asian ja päätyy syyttelemään ap:ta (kuten täällä aina). Mikä kertoo siitä, että monien mielestä henkinen väkivalta on hyväksyttävää ja normaali tapa toimia parisuhteissa ja se on todella hälyyttävää. Nyt herätys.
Kiitos! Osasit selittää asian paremmin kuin minä :) -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se niinkin, että syyllisen löytämisellä on 0% parantava vaikutus tähän tilanteeseenne. Paras olisi aloittaa uusi keskustelu siltä pohjalta, mitä te kaksi yhdessä yksikkönä haluaisitte seuraavaksi tapahtuvan. Ei syyllisiä, vain tunteita ja päätöksiä. Ero ja anteeksipyyntö ovat kaksi vaihtoehtoa, treffi-ilta ja halaus kaksi muuta.
En ymmärrä miten paljon huutamista, toisen haukkumista ja mykkäkoulua vähätellään. Ei kyse ole siitä onko oikeassa vai väärässä, vaan siitä, että tuollainen käytös on yksinkertaisesti sellaista, mitä ei pitäisi vähätellä ja hyväksyä. Jos toinen huutaa ja haukkuu ja sen jälkeen mököttää eikä suostu vastaamaan keskusteluyrityksiin, niin silloin pitäisi suunnitella seuraavaa treffi-iltaa? Miksi vähättelette henkistä väkivaltaa ja sen käyttöä parisuhteessa? Ap on jo yrittänyt keskustella miehen kanssa, mutta mies ei suostu keskustelemaan, vaan mököttää. Tuollainen on kohtuutonta.
Ap:n otsikko oli huonohko, mutta samalla hän haki vastausta siihen, onko normaalia käytöstä haukkua, raivota ja mököttää kohtuuttomia aikoja. Se pitää sanoittaa ääneen, että tuo kaikki on henkistä väkivaltaa eikä sen käyttö pitäisi olla mikään normi parisuhteissa! Niin moni vastaaja vain ohittaa tämän aika vakavankin asian ja päätyy syyttelemään ap:ta (kuten täällä aina). Mikä kertoo siitä, että monien mielestä henkinen väkivalta on hyväksyttävää ja normaali tapa toimia parisuhteissa ja se on todella hälyyttävää. Nyt herätys.
Kiitos! Osasit selittää asian paremmin kuin minä :) -ap
Juttele ap miehesi kanssa. Sano suoraan, että hän käyttää henkistä väkivaltaa suhteessa ja että se loppuu nyt. Et aio sitä sietää.
Kukaan ei ole sanonut, että pitäisi sietää huonoa käytöstä. Tilanteen voi muuttaa muutamalla tavalla:
1) Eroamalla
2) Omaa toimintaa muuttamalla
Toista ei voi mitenkään muuttaa. Keskustelemalla voi oman näkökannan tuoda ilmi.