Listataan ruokia, joita nykyäidit eivät tee enää lapsilleen.

Makaroonivelli

Veriruokia ja luusoppaa. Maksaa tai muita sisäelimistä valmistettuja ruokia. Valkoistakastiketta, ruskeaa kastiketta ja perunoita.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään ruskeasta kastikkeesta, mutta siitä ei ikinä tule kunnolla ruskeaa. Ne jauhot ei vaan ruskistu! Mikä menee vikaan? Laitan paljon voita, pari ruokalusikallista jauhoja ja yritän ruskistaa. Ne saa haalean värin ja kun lisään vettä, kastikkeesta tulee ihan vaaleaa ja vetistä. Ei sellaista paksua ja kunnolla ruskeaa. 

Lihaliemellä.

Joko et ruskista tarpeeksi tai sulla ei oo kunnon pannua.

Mun äiti teki 80-luvulla broilerin koipia uunissa ,maksakastiketta, viikonloppuisin lämpimiä voileipiä,kouluun lähtiessä siivu ranskanleipää ja päälle pötköstä iso Siivu lauantaimakkaraa, näitä ruokia en ole vuosiin syönyt.

Suklaapuuro kylmän maidon kanssa. Iso kattilallinen hernesoppaa.

Vierailija kirjoitti:

Palstamammat syöttävät lapsilleen eineksiä, joten kaikki ruoat. Kalapuikkojen ja nugettien laittamista uuniin ei lasketa ruoanlaitoksi.

Miksi eineksiä kun lähes samalla hinnalla saa kauppojen valmisruokatiskeistä keittoja ja lämmintä ruokaa? Lisäksi niitä voi joistain työpaikkaruokaloista ym. ostaa isompina annoksina kotiin? Käsityksesi valmiina ostetusta ruuasta ja arkiruuan laittamattomuudesta outo.

Kokonaisena paistettu broileri.

70 - 80-lukujen taitteessa tämä oli meillä usein viikonloppuruokana. Yleensä broileri tehtiin padassa - tai jos lintu oli iso, niin paistopussissa ja mukana oli perunia ja juureksia. Riisiä meillä ei syöty. Joskus olen broilerin valmistanut painekattilassa, mutta siinä ei ole sitä samaa fiilistä.

Itse en voi sietää kesäkeittoa, silakkalaatikkoa, siskonmakkarasoppaa tai janssoninkiusausta ja niitä ei meillä tulla ruokapöydässä näkemään. Onneksi mummi on tehnyt lapsillekin mm silakkapihvejä, madekeittoa, alusta asti itse hernekeiton ja maksalaatikon sekä keitettyä perunaa monien eri lisukkeiden kanssa, koska noita ei meillä kotona lapset saa. En usko että jäisivät mistään paitsi ilman niitä mutta saavatpahan lapset makuelämyksiä, vaikka äitinsä on surkea kokki.

Vierailija kirjoitti:

- perunavelli

- porkkanakeitto

- riisivelli

Mikä on "nykyään". Minä olen syntynyt 50-luvulla, eikä äitini tehnyt noista mitään koskaan. No ehkä saattoi riisivelliä tehdä joskus, mutta en ole varma siitäkään. Riisipuuroa kyllä useinkin. Makaroonivellin kyllä muistan. Eipä taida olla se enää nykyäitien ruokalistalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaalilaatikkoa?

Minä teen kaalilaatikkoa muutaman kerran vuodessa. On todella ihana kotiruoka.

Minä löysin kaalilaatikon uudelleenpari vuotta sitten. Tai itseasiassa en sitä ole oikein koskaan sitä ennen "löytänytkään". Lähinnä muistan sen koulusta 70-luvulta ja se oli silloin jotenkin pakkopullaa. Ei yhtä pakkopullaa, kuin kaalikeitto, mutta ei mitään herkkuakaan. Kotoa en kaalilaatikkoa muista, kaalikeiton kylläkin, eikä se ollut herkkua kotonakaan.

Mutta nykyään kaalilaatikko itse tehntynä on suurta herkkua ja onhan se myös edullinen ruoka. Koska olen yksinasuja, niin satsista menee aina 4-5 annosta pakkaseen. Nykyään tulee popsittua kaalilaatikkoa vähintään pari kertaa viikossa, on se vaan niin hyvää.

M52

Olen itse syntynyt -85, ja osaa näistä ruoista ei edes äitini tehnyt ikinä meille, kuten makaronivelliä tai tillilihaa. En muista edes koulussa saaneeni näitä. Sen sijaan munakastike ja jouluisin lipeäkalaa on edelleen suurta herkkuani. Munakastike maistuu omille lapsille, mutta lipeäkala ei.

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena paistettu broileri.

70 - 80-lukujen taitteessa tämä oli meillä usein viikonloppuruokana. Yleensä broileri tehtiin padassa - tai jos lintu oli iso, niin paistopussissa ja mukana oli perunia ja juureksia. Riisiä meillä ei syöty. Joskus olen broilerin valmistanut painekattilassa, mutta siinä ei ole sitä samaa fiilistä.

Tämä tuo lapsuudesta ruokaelämysmuistoja koska vaarilla oli kanala ja kesäisten vierailujen pääateria oli jostakin isosta padasta tarjoillut paistetut kanat.

Vierailija kirjoitti:

Tekeeko joku Janssonin kiusausta? Kanaviillokkia? Kaalikeittoa? Mannapuuroa ja mehukeittoa?

Noita tehtiin mun lapsuudessa.

Olen laittanut perheelle noita kaikkia. Ja olen tehnyt myös monien kauhistelemaa tillilihaa. Koulun tilliliha aikoinaan oli karsea limainen sitkukokoelma, mutta kunnolla tehtynä se on herkkua.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään ruskeasta kastikkeesta, mutta siitä ei ikinä tule kunnolla ruskeaa. Ne jauhot ei vaan ruskistu! Mikä menee vikaan? Laitan paljon voita, pari ruokalusikallista jauhoja ja yritän ruskistaa. Ne saa haalean värin ja kun lisään vettä, kastikkeesta tulee ihan vaaleaa ja vetistä. Ei sellaista paksua ja kunnolla ruskeaa. 

Ihan varmana ruskistuu, kun pannu on riittävän kuuma. Itse en käytä edes voita vaan halvinta rypisöljyä mitä kaupasta löytyy ja hyvin ruskistuu siltikin. Itseasiassa pari kertaa ruskistuneet vähän liikaakin , eli kärtsähtäneet mustiksi, kun olen hetken touhunnut jotain muuta (esim pilkkonut sipulia).

Vesi lisätään vasta sitten, kun jauhot ovat kunnolla ruskeita, muuten tuleekin harmaata. 

Vierailija kirjoitti:

- perunavelli

- porkkanakeittoä

- riisivelli

En ole kuullut että nykyisätkään tekisi.

ärsyttää tämä äitien jatkuva syyllistäminen turhan päiväisistä asioista. Kuinka moni isä tekee edes ruokaa ja käy töissä sekä hoitaa talouden että lapset.

Maailma muuttuu ja kaupasta löytyy muutakin kuin perunavelli ainekset.

Tosiaan, eikai porkkanakeitto harvinaista ole?

Minä oon ihmetellyt sitä että tosi moni tuntuu pitävän perunamuussin tekoa vaivalloisena, jos tekee alun alkaen itse. Eli valmisteet suosittuja. MInusta se on helppo ja nopea ruoka, toki se kuoriminen vähän vie aika mutta ei mitenkään mahdotonta. 

Outo ilmaus, tehdä ruokaa lapsille.

Minun äitini saattoi tehdä lapsille joskus iltapalaksi herkkuna suklaapuuroa.

Mutta ateriat hän kyllä laittoi yhteisesti koko perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään ruskeasta kastikkeesta, mutta siitä ei ikinä tule kunnolla ruskeaa. Ne jauhot ei vaan ruskistu! Mikä menee vikaan? Laitan paljon voita, pari ruokalusikallista jauhoja ja yritän ruskistaa. Ne saa haalean värin ja kun lisään vettä, kastikkeesta tulee ihan vaaleaa ja vetistä. Ei sellaista paksua ja kunnolla ruskeaa. 

Sä keität ne jauhot voissa, etkä ruskista. N. 50 g voita ja vajaa desi jauhoja. - noin puoli litraa nestettä.

Anna aikaa ja pidä liesi melkein kuumana. Älä polta. Kylmä vesi pikku hiljaa kunnolla ruskistuneiden jauhojen joukkoon. Ihan hissukseen, että saostuu kunnolla ja kuplii, sitten vasta pikkusen lisää nestettä ja odottaa saostumista ja kuplimista.

Tässä on maltti valttia. :)

Vierailija kirjoitti:

Näistä ketjuista saa aina hyviä vinkkejä!

Kummallista, että mitä enemmän alapeukkuja, niin sen paremmin maittaa perheelle.

Itse alapeukutin niitä ruokia, joita tämä "nykyäiti" tekee perheelleen. Eli niitä, jotka eivät meidän perheessä sopineet otsikon väitteeseen. :)

Esim. Silakkapihvejä, maksapihvejä, hernekeittoa, ruskeaa kastiketta meillä on useinkin.