Lue keskustelun säännöt.
Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta. Muita?
Kommentit (1229)
Vierailija kirjoitti:
Olen tutkitusti, virallisesti keskivertoa älykkäämpi. ÄÖ 140 jo kymmenvuotiaana. Meitä on suomalaisista 2 prosenttia.
.
ÅO piti sanomani ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka pitää älykkyysosamäärää älykkyyden mittarina, ei voi olla järin älykäs.
Ihminen, joka osaa ymmärtää, on todennäköisesti älykäs.
Ihminen, joka pystyy ymmärtämään olevansa väärässä, on älykäs.
Älykkyyteen ei ole, eikä tule koskaan olemaan vertailukelpoisia mittauksia.
En tiedä, olenko itse muita älykkäämpi. Joskus tuntuu siltä, mutta onko sekin vain inhimillistä?Toivottavasti ymmärrät olevasi väärässä...
Älykkyys ei ole yhtä hämärä käsite kuin "viisaus", mitä epäilemättä olisi vaikea mitata. Älykkyydellä on joukko aika saman suuntaisia määritelmiä, joissa keskeistä on kyky hankkia ja soveltaa tietoa. On selvää, että erityisesti joillain muilla eläimillä on hyvin vähän tai ei lainkaan kykyä hankkia tietoa tai varsinkaan soveltaa sitä. Samaa vaihtelua on ihmisyksilöillä, joissa pienimmässä päässä erinäiset vammaisiksi katsotut ja vastasyntyneet. Joillain nyt vaan on enemmän aivokapasiteettia kuin toisilla, mitattiin vähän millä tahansa mittareilla.
Olen hieman eri mieltä kanssasi. Älykkyydestä ei yleisesti ole kaikenkattavaa määrittelyä olemassa, ei edes kovin yhteneviä määritelmiä. On totta, että yhteisiä tekijöitä löytyy ja ne liittyvät pitkälty soveltamisen kykyyn. Kuitenkin älykkyyden voidaan ajatella tarkoittavan niin monenlaisia kykyjä, että sen mittaamisessa havainnot pirstaloituvat väistämättä. Yksi kyky ei johda toiseen vaan reittejä vaikuttaa olevan äärettömästi.
Älykkyysosamäärän mittauksessa älykkyys on määritelty, rajattu käsitys älykkyydestä, jolloin sitä voidaan tiettyjen rajojen sisällä mitata. Yksi testi ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen muihin älykkyystesteihin.
Toistan, mitä äsken jo kirjoitin, älykkyysosamäärää älykkyyden mittarina pitävä ihminen ei voi olla kovin älykäs. En usko siihen, koska kaiken olemassaolevan tiedon mukaan tällaista päätelmää ei voi tehdä tai ei ainakaan voi olla rehellinen itselleen niin tehdessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta - miten te keskivertoa älykkäämmät, olette laittaneet älynne käyttöön ja hyödyksi? Kuinka moni toimii esim. tutkijana ja tuottaa uutta tietoa maailmaan?
Kyllä älykkyyttä voi hyödyntää muutenkin kuin tutkijana, esim. ihan normaaliarjessa se näkyy kyllä hyvin. Voi olla esim. hyvä vanhempi, työntekijä tai rahankäyttäjä.
Ja mistä tulee oletus, että jokaisen älykkään tulisi toimia jonain hyödykkeenä yhteiskuntaa varten? Voi sitä elää ihan itselleenkin. Jokaisella älykkäällä on myös erilaiset voimavarat johtuen muista ominaisuuksista, esim. terveydestä. Oletko ikinä tätä miettinyt? Älykkäät tulevat myös hyvin erilaisista perheistä. Jotkut vanhemmat eivät esim. vaadi lapseltaan mitään eivätkä edes tiedosta hänen älykkyyttään. Moni on vielä jopa aikuisena tietämätön korkeasta älykkyydestään, jos elämä ei ole mennyt kuin oppikirjassa ja itsetunto on huono. Huonojen kokemusten kautta älykäskin voi sairastua vaikkapa mielenterveysongelmiin, jolloin potentiaali jää ainakin osittain käyttämättä. Silti älykkyydestä on aina hyötyä ja se auttaa selviämään paremmin vaikeista tilanteista.
Niin, olisikin mielenkiintoista kuulla, millä tavalla on kyennyt valjastamaan sen suurimman lahjan omaksi hyödykseen? Luulisi älykkyyteen kuuluvan tiedonjanon ja halun tietää ja ymmärtää - tämän kulminoituma tullee tutkijan ammatissa, jossa ollaan uuden tiedon lähteillä. Sen takia heitin tuon tutkijanuran tuohon.
Vastata saa laajemminkin siis, millä tavalla olet kyennyt hyödyntämään älyäsi?
Tuossahan tuli jo monia mahdollisia esimerkkejä. Älykkyys tekee arjesta ja selviytymisestä huomattavasti helpompaa.
OK. Toki muutkin saavat vastata. Mielenkiintoista olisi kuulla tästä pohdintoja, älykkyys kun kuitenkin avaa useimmiten ovia ja mahdollisuuksia, huolimatta nyt siis siitä, että osa ihmisistä, niin tavallisista kuin älykkäistäkin, sairastuu MT-ongelmiin jne.
Vierailija kirjoitti:
ÄÖ136 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäänä naisena eläminen on melkoinen tuska. Samaistut miehiin ja analyyttisyyteen, mutta olet silti naisen kehossa ja näin velvoitettu naiselliseen, alistavaan ja matala-arvoiseen ihmisyyteen sekä siihen että nielet kaiken mukisematta. Kovin moni mies ei suostuisi pukemaan ylleen kokovartalon peittävää säkkiä tai nimeämään itseään toisten mukaan orjatapojen siivittämänä. Älykäs ihminen kyseenalaistaa. Mielestäni äly ei naisella aiheuta juuri mitään, sillä älykäs nainen tekee lopulta kaikki samat elämänvalinnat kuin se alistettu tai vähemmän älykäs nainen. Älykkäimmät naiset avioituvat, ottavat miehen nimen ja elävät miehensä statuksen takana vailla omia meriittejä, aivan kuten ne 70-100 äö naisetkin. Älykkyys ei vain realisoidu oikeastaan naisilla, sinänsä siis turha piirre. Älykkyyden lisäksi tarvitaan luovuutta ja kykyä kyseenalaistaa. Naisilla ei evolutiivisista syistä ole näitä piirteitä.
En muuten oikein ymmärrä tätä matikkahysteriaa. Kielen opiskelussa on pohjimmiltaan tismalleen sama mekanismi kuin matematiikassakin. Erotuksena se että kielessä kuulolla on enemmän roolia ja matematiikassa taas visuaalisella hahmotuksella. Sekä kieli että matemaattinen ajattelu syntyvät samassa aivopuoliskossa. Myös tunneäly on ihan oikea älykkyyden laji, siihen sisältyy johtajuustaitoja, kyky tunnistaa tunteita ja sosiaalinen hahmottaminen esimerkiksi ryhmätilanteissa. Melko uusi tutkimusala, kannattaa tutustua. Tätä toki on vaikeaa mitata joten se tuskin tulee älykkyystesteihin missään vaiheessa.
Mitä helvettiä sä höpiset? Ai naisilla ei ole evolutiivisista syistä luovuutta ja kykyä kyseenalaistaa? Ok. No taidan sitten tosiaan olla mies. Niinhän te kaikki ainakin luulette, kun tänne tehtailen trolliviestejäni.
Terv.: Hieman päälle kolmekymppinen nainen, joka EI mene koskaan naimisiin tai tule ottamaan miehensä sukunimeä ja jolta löytyy myös kohta tohtorin paperit.
Koska olet niin älykäs ymmärrät varmasti, että syitä miksi nainen ottaa miehen nimen tai ylipäätään menee naimisiin on satoja ja toiset niistä jopa huvittavan pinnallisia. Periaattesta toimiminen on ole mitenkään suuren älykkyyden mittari, vaan pikemmin asioiden sen ymmärtäminen mitä kannattaa tehdä tai valita omaksi parhaaksi. Joskus sen sukunimen vaihtaminen voi olla älykkäintä mitä tekee. Ihan kuten naimisiin meneminen. Joskus jo pelkkään suhteeseen päätyminen on kaikkein typerintä.
Kaikki naiset sen miehen nimen ottavat, miehistä ei kukaan. Ei ole älykästä pitää itseä alempana ja tehdä niin kuin muut. Edelleen akka, kaikki sen miehen nimen ottavat. Koska naiset ovat konformistisia lampaita toisin kuin miehet. Tutkitusti nimenvaihtavia naisia myös pidetään tyhmempinä. Syystäkin. Vai mitäsanoisit jos kaikki mustat ottaisivat valkoisen nimen?
On näköjään kova paikka myöntää ettei osaa ajatella ja että on vähemmän kykenevä kun vakn tekee mitä kulttuuri käskee. Älyyn liittyy auktoriteettivastaisuus jota miehen nimenottavalla ei ole.
Miehen nimenvaihdot? Missä ovat? Huhuu? Ei näy;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka pitää älykkyysosamäärää älykkyyden mittarina, ei voi olla järin älykäs.
Ihminen, joka osaa ymmärtää, on todennäköisesti älykäs.
Ihminen, joka pystyy ymmärtämään olevansa väärässä, on älykäs.
Älykkyyteen ei ole, eikä tule koskaan olemaan vertailukelpoisia mittauksia.
En tiedä, olenko itse muita älykkäämpi. Joskus tuntuu siltä, mutta onko sekin vain inhimillistä?Toivottavasti ymmärrät olevasi väärässä...
Älykkyys ei ole yhtä hämärä käsite kuin "viisaus", mitä epäilemättä olisi vaikea mitata. Älykkyydellä on joukko aika saman suuntaisia määritelmiä, joissa keskeistä on kyky hankkia ja soveltaa tietoa. On selvää, että erityisesti joillain muilla eläimillä on hyvin vähän tai ei lainkaan kykyä hankkia tietoa tai varsinkaan soveltaa sitä. Samaa vaihtelua on ihmisyksilöillä, joissa pienimmässä päässä erinäiset vammaisiksi katsotut ja vastasyntyneet. Joillain nyt vaan on enemmän aivokapasiteettia kuin toisilla, mitattiin vähän millä tahansa mittareilla.
Olen hieman eri mieltä kanssasi. Älykkyydestä ei yleisesti ole kaikenkattavaa määrittelyä olemassa, ei edes kovin yhteneviä määritelmiä. On totta, että yhteisiä tekijöitä löytyy ja ne liittyvät pitkälty soveltamisen kykyyn. Kuitenkin älykkyyden voidaan ajatella tarkoittavan niin monenlaisia kykyjä, että sen mittaamisessa havainnot pirstaloituvat väistämättä. Yksi kyky ei johda toiseen vaan reittejä vaikuttaa olevan äärettömästi.
Älykkyysosamäärän mittauksessa älykkyys on määritelty, rajattu käsitys älykkyydestä, jolloin sitä voidaan tiettyjen rajojen sisällä mitata. Yksi testi ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen muihin älykkyystesteihin.
Toistan, mitä äsken jo kirjoitin, älykkyysosamäärää älykkyyden mittarina pitävä ihminen ei voi olla kovin älykäs. En usko siihen, koska kaiken olemassaolevan tiedon mukaan tällaista päätelmää ei voi tehdä tai ei ainakaan voi olla rehellinen itselleen niin tehdessään.
Ihanaa saivartelua. Älykkyys ei ole "monenlaisia" kykyjä vaan lähinnä jotain aivojen laskentatehoa. Kyllä sitä voidaan ihan luotettavissa määrin mitata, jos ei voitaisi, ei niin tehtäisi. Älykkyys on aina kiehtonut ihmisiä ja sitä on tutkittu aika kattavasti. Älykkyysosamäärää älykkyyden mittarina pitävä voi todellakin olla älykäs. Tuohan on tieteen tämänhetkinen näkemys asiasta. Ei kukaan varmasti olekaan sitä mieltä, että testi olisi 100 % paikkaansa pitävä, mutta kyllä se hyvin suuntaa antava on. Paras mihin tällä hetkellä pystytään.
Rasittavaa tuollainen älykkyyden vähättely ja väärin ymmärtäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta - miten te keskivertoa älykkäämmät, olette laittaneet älynne käyttöön ja hyödyksi? Kuinka moni toimii esim. tutkijana ja tuottaa uutta tietoa maailmaan?
Kyllä älykkyyttä voi hyödyntää muutenkin kuin tutkijana, esim. ihan normaaliarjessa se näkyy kyllä hyvin. Voi olla esim. hyvä vanhempi, työntekijä tai rahankäyttäjä.
Ja mistä tulee oletus, että jokaisen älykkään tulisi toimia jonain hyödykkeenä yhteiskuntaa varten? Voi sitä elää ihan itselleenkin. Jokaisella älykkäällä on myös erilaiset voimavarat johtuen muista ominaisuuksista, esim. terveydestä. Oletko ikinä tätä miettinyt? Älykkäät tulevat myös hyvin erilaisista perheistä. Jotkut vanhemmat eivät esim. vaadi lapseltaan mitään eivätkä edes tiedosta hänen älykkyyttään. Moni on vielä jopa aikuisena tietämätön korkeasta älykkyydestään, jos elämä ei ole mennyt kuin oppikirjassa ja itsetunto on huono. Huonojen kokemusten kautta älykäskin voi sairastua vaikkapa mielenterveysongelmiin, jolloin potentiaali jää ainakin osittain käyttämättä. Silti älykkyydestä on aina hyötyä ja se auttaa selviämään paremmin vaikeista tilanteista.
Niin, olisikin mielenkiintoista kuulla, millä tavalla on kyennyt valjastamaan sen suurimman lahjan omaksi hyödykseen? Luulisi älykkyyteen kuuluvan tiedonjanon ja halun tietää ja ymmärtää - tämän kulminoituma tullee tutkijan ammatissa, jossa ollaan uuden tiedon lähteillä. Sen takia heitin tuon tutkijanuran tuohon.
Vastata saa laajemminkin siis, millä tavalla olet kyennyt hyödyntämään älyäsi?
Tuossahan tuli jo monia mahdollisia esimerkkejä. Älykkyys tekee arjesta ja selviytymisestä huomattavasti helpompaa.
OK. Toki muutkin saavat vastata. Mielenkiintoista olisi kuulla tästä pohdintoja, älykkyys kun kuitenkin avaa useimmiten ovia ja mahdollisuuksia, huolimatta nyt siis siitä, että osa ihmisistä, niin tavallisista kuin älykkäistäkin, sairastuu MT-ongelmiin jne.
Tottakai, mutta myös älykkäillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja haaveita. Kaikki eivät esim. haaveile menestyksestä tai rikastumisesta. Moni älykäs saa paljon irti vähemmästäkin eikä ole kiinnostunut noista asioista, joita suurin osa yhteiskunnassa pitää saavuttamisen arvoisina. Heillä on enemmän uskallusta elää omanlaistaan elämää, välittämättä muiden mielipiteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuseuraa on äärimmäisen vaikeaa löytää, naisesta puhumattakaan. Minua ei vain kiinnosta meikit, korut ja laukut.
Minua taas kiinnostavat nekin, ja ärsyttää, kun minusta aina oletetaan ulkonäön perusteella kaikenlaista. Voin yhtä hyvin puhua eri primereiden ominaisuuksista tai meikkibloggareista ja seuraavaksi informaatiojärjestelmistä.
Pakko kysyä viittaatko PCR mastermix primereihin vai meikkiin?
Älykkyydessä on raskainta älykkäiden ihmisten ylimielisyys ja alentuva asenne meitä taviksia kohtaan.
Voi olla että osa siitä on taviksen omaa huonoa itsetuntoa, kun kohtaa fiksumpansa, mutta lopputulos on sama, molemminpuolinen halveksunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä palstalla paljon keskivertoa älykkäämpiä vastaamassa;) Mahtaa olla raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä palstalla paljon keskivertoa älykkäämpiä vastaamassa;) Mahtaa olla raskasta.
Palstalaiset ovat toinen toistaan viisaampia vaikka se ei keskustelun tasossa realisoidu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä palstalla paljon keskivertoa älykkäämpiä vastaamassa;) Mahtaa olla raskasta.
Palstalaiset ovat toinen toistaan viisaampia vaikka se ei keskustelun tasossa realisoidu
Tai sitten älykkyydeltään eritasoiset eivät oikein ole mistään samaa mieltä keskenään. Tämä voi sitten joillekin näyttäytyä keskustelun huonona tasona, kun näkemykset eroavat radikaalisti. Onhan se ihan tutkittu asia, että jos kahden ihmisen älykkyydessä on useamman kymmenen pisteen ero niin toisen ymmärtäminen voi olla haasteellista.
Vastauksia on 23 sivua.
Älykkönä vastausten määrä naurattaa minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä palstalla paljon keskivertoa älykkäämpiä vastaamassa;) Mahtaa olla raskasta.
Palstalaiset ovat toinen toistaan viisaampia vaikka se ei keskustelun tasossa realisoidu
Tai sitten älykkyydeltään eritasoiset eivät oikein ole mistään samaa mieltä keskenään. Tämä voi sitten joillekin näyttäytyä keskustelun huonona tasona, kun näkemykset eroavat radikaalisti. Onhan se ihan tutkittu asia, että jos kahden ihmisen älykkyydessä on useamman kymmenen pisteen ero niin toisen ymmärtäminen voi olla haasteellista.
Miten paljon älykkyyserot voi heitellä niin paljon kun kaikki ovat keskivertoa älykkäämpiä?
Vierailija kirjoitti:
Vastauksia on 23 sivua.
Älykkönä vastausten määrä naurattaa minua.
Älyköt eivät tituuleeraa itseään älyköiksi
Terveisin keskivertotyhmä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, hetkinen. Siis ketjun oikea AP palasi lukemaan ketjua, ja nyt on pakko kysyä, että keneksi minua luulette? Hieman kuumottava tunne. En ole aiemmin aloittanut keskustelua tästä aiheesta mutta tietenkin nähnyt niitä palstalla. Oma ÄO on n. 120 luokkaa eli en ole nero, vaan suunnilleen älykkäämpi kuin 90% ihmisistä. Laaja testi on tehty psykologin vastaanotolla.
En lukenut ihan viimeisiä sivuja ketjusta, joten pahoitteluni, jos vastaus kysymykseeni löytyy sieltä. Palstalla on ilmeisesti joku trolli, joka jankkaa tästä aiheesta useamminkin..?
AP
Mikä psykologi muka kertoi luvun? Älä jaksa. Sitäpaitsi ÄO noilla prosenteilla on huomattavasti korkeampi. Trölliä pukkaa.
Mikä juttu tämä on ettei psykologi kerro numeroa? Lapselleni tehtiin wisc IV ja kyllä sairaalan psykologi sen numeron kertoi. 124. Mutta miten tuo älykkyys näkyy? Ei mitenkään suuremmin, koska hän on niin laiska ja kaunis, joten hän on sosiaalisesti todella suosittu ihan ulkonäkönsä takia. Lisäksi hän on verbaalisesti lahjakas.
Toinen lapseni, joka on 9vee teki tuon netti testin ja sai 108 ja hänessä oikeasti näkyy se älykkyys ikäisekseen. Hänestä tuo vanhempi sisarus(124)on tyhmä ja hidas, eikä ymmärrä mitään ja häntä ärsyttää se.Kaikki kolme lastasi sairaalan testeissä, jossa psykologi latelee täysin yhdentekeviä lukuja, kun tutkimuksen taso mitä ilmeisimmin erikoissairaanhoitoa vaativaa ( epäillään paljon muuta kuin oppimisvaikeutta tai tunne-elämän häiriötä tai perheen kuormitusta ).
Trolli googletti, hienoa. Mitkä olivat dg:t? Taitaa olla pienin asia ÄO elämisensä jatkossa.
Ps. oikeasti, koko Suomesta ei löydy näin ammattitaidonta psykologia, koska ao tilanteessa yksittäinen mittari ei ennusta mitään järkevää.
En tiedä mistä sait kolmannen lapsen minulle eikä se ole oleellista miksi psykologi testasi hänet. Eiköhän noissa testeissä merkkaa aika vähän psykologin ammattitaito. Tehdään testi, lasketaan pisteet ja katsotaan tulos. Tietenkin voimme keskustella wiscIV ja kuinka tarkka se on tai mittaako se edes mitään, mutta se nyt kuitenkin on monen sairaalan käytössä.
Ammattitaito taas ei vaikuta lopputulokseen, vaikka sen olisi lopulta kertonut minulle sairaalan siivooja tai itse paperista lukenut. Ja kyseessä on aivan eri keskustelu jos puhumme kuuluuko tulos kertoa vai ei tai jos puhumme oikeasti tuloksesta ja kertooko se mitään henkilön älykkydestä.
Ja koska luetun ymmärtäminen on vaikeaa sinulle, niin tarkennan tuon 9veen tehneen mensan nettitestin. Ihan vain minun mieleksini.
Ei, eikä kummallakaan ole ainoatakaan diagnosia.
Älykkyyttä tarvitaan. Miten ihmeessä nainen osaa vääntää pennun. Olen aina ihmetellyt sitä. Siinä tarvitaan jotain erityistä älykkyyttä. Matemaattista lahjakkuutta. Pitää osata laskea sisään. Mutta, ei tarvitse osta hoitaa, kun sossu hoitaa. Sitten äidin pitää taantua lapsen tasolle ja kysyä aina lapselta mitä tehdään, mitä syödään, minne mennään, etc. Näin saadaan ne erityisluokat täyteen häiriköitä ja sossupummien tuotanto on taattu. Vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen saa sanoa olevansa fyysisesti keskimääräistä vahvempi, tai juoksevansa nopeammin, tai laulavansa paremmin, tai olevansa vaikka ihan vaan keskimääräistä pidempi.. Mutta heti kun joku sanoo olevansa keskimääräistä älykkäämpi, on hän monien mielestä tyhmä tai narsisti, tai jopa toteamuksen olevan todiste siitä ettei hän todellakaan ole älykäs. Mitä ihmettä? Miksi juuri älykkyys kaikista ihmisen ominaisuuksista olisi sellainen jota ei ensinnäkään saa huomata (jo siksi täysin absurdi väite, että älykkyys nimenomaan auttaa huomaamaan asioita), ja toisekseen sitä ei ainakaan saisi koskaan ääneen sanoa.
Mot - juuri tällaiset älyttömyydet ovat älykkäälle vaikeaa kestää... Tiivistettynä vaikeinta on elää koko elämänsä niin, että suurin osa on itseään tyhmempiä. Oma mitattu äoni on korkeampi kuin 96%lla ihmisistä. Tilanne on sama kuin se keskimääräisen älykkyyden omaava viettäisi ikänsä down-ihmisten parissa. Alkaisiko jossain vaiheessa turhauttamaan?
Niin ja se, kun sanotaan, että kyllä älykäs osaa aina ilman muuta mukauttaa sanottavansa niin että ne miltei kehitysvammaisetkin ymmärtävät. Höpöhöpö. Ei kukaan 70 äoinenkaan pystyisi 10 äoiselle selittämään yhtään mitään.
Ei tässä minun mielestäni ole mitään vaikeaa. Älykkyydestä on pelkästään hyötyä. Olen oppinut antamaan muille ihmisille aikaa, monet kyllä pystyvät käsittämään asioita, mutta se kestää vain hieman pidempään ja vaatii useamman selittämiskerran kuin mitä itselläni. Olen itse käynyt Mensan testeissä ja tulos oli, että olen älykkäämpi kuin 99,6 % väestöstä. Pystyn kyllä silti keskustelemaan ihan hyvin normaaliälyisten ihmisten kanssa ja keskustelut ovat jopa itsestänikin mielenkiintoisia. En ole ikinä joutunut kenellekään mitenkään todistelemaan älykkyyttäni. Ihmiset kyllä huomaavat sen itse. En kerro Mensan jäsenyydestä kenellekään. Itse asiassa järjestön toiminta ei ole kovin kiinnostavaa.
Oikeasti älykäs kykenee keskustelemaan monenlaisten ihmisten kanssa, myös niiden ihan normiälyisten. Yhden ihmisen on mahdotonta hahmottaa kaikkia maailman asioita kaikista eri näkökulmista, meistä jokainen elää omassa poterossaan ja näkee älykkyydestä huolimatta maailmaa ja asioita pelkästään siitä omasta näkövinkkelistään. Keskustelu monenlaisten ja monien ihmisten kanssa avaa ja laajentaa sitä ymmärrystä. Älykäs ihminen ymmärtää, että maailmassa ja elämässä on paljon opittavaa, pitää mielensä avoimena ja nöyränä siihen tyyliin, että on vastaanottavainen, ei ylimielinen. Ylimieliset, muita halveksivat ihmiset eivät luuloistaan huolimatta ole ylivertaisen älykkäitä.
No siis kyllähän älykäs ihminen voi olla ylimielinen siinä missä kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä palstalla paljon keskivertoa älykkäämpiä vastaamassa;) Mahtaa olla raskasta.
Palstalaiset ovat toinen toistaan viisaampia vaikka se ei keskustelun tasossa realisoidu
Tai sitten älykkyydeltään eritasoiset eivät oikein ole mistään samaa mieltä keskenään. Tämä voi sitten joillekin näyttäytyä keskustelun huonona tasona, kun näkemykset eroavat radikaalisti. Onhan se ihan tutkittu asia, että jos kahden ihmisen älykkyydessä on useamman kymmenen pisteen ero niin toisen ymmärtäminen voi olla haasteellista.
Miten paljon älykkyyserot voi heitellä niin paljon kun kaikki ovat keskivertoa älykkäämpiä?
Ihan helposti. 101 kun on jo keskivertoa älykkäämpi.
Muista, että nämä ovat AV-palstan ÄO 110 -neroja.