Nyt kerrotte oikeasti. Mitä ahdistelua tytöt joutui kokemaan kouluissa 80-luvulla?

Varmaan oli ahdisteluakin, mutta ehkä kuitenkin vähemmän kuin nykyisin. Kiusaamista on aina ollut. En muista, että minua olisi kukaan kuorinut tai läpsinyt. Ehkä siihen aikaan kuitenkin paljasta pintoja oli vähemmän, kun oli t-paidat ja college-puserot muotia, niin taisi niitä poikia kiinnostaa, mitä paidan alla on. Meillä se jäi juttujen tasolle, ei kyllä näkynyt kosketuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoi alakoulussa. Pääsääntöisesti rintojen kourimista, välillä myös alapään. Jatkui yläkouluun. Tapahtui enimmäkseen koulussa, jonkin verran ahdistelua samassa iässä tuli myös aikuisten miesten taholta, ihan kadulta ohikulkijoilta. Oli hyvin jatkuvaa.

tämä on niiiiin vierasta juttua. Olin nuorena ihan kivan näköinen, sopusuhtainen, normaali rintainen, normi sosiaalinen, tavis tyttö. Aikuisena peruselämää: opiskelu, perhe, työelämä -konsepti.

Koskaan ei ole koulussa mitään tuollaista tapahtunut. Aikuisena on pikkujouluissa/diskossa/kotibileissä, joku kännikala yrittänyt lääppiä, mutta näistä on aina päässyt eroon vähän kivahtamalla. 

Tästä ei varmaan tykätä, mutta porukka on aina jakaantunut kahtia näissäkin asioissa. On naisia, joihin ei kosketa ilman lupaa. Tämä jotenkin opitaan jo kotikasvatuksessa, että osaa olemuksellaan pitää

Työpaikallasi joukko miehiä piirittää sinut tänään nurkkaan kopeloidakseen rintasi ja haarovälisi.  Kollegasi kääntävät katseen eivätkä auta. Esimiehesi sanoisi, että miehet ovat miehiä, ei kai pikku puristelu haittaa kun ei jäänyt jälkiäkään ja tapahtuiko edes.

Olisitko yhä sitä mieltä, että tämä oli oma vikasi kun annoit koskea itseesi ja kotikasvatuksesi (?) oli huono?

Muistutan vielä, että tässä ketjussa keskustellaan 12-vuotiaiden lasten kokemuksista. Miltä se tuntuu hämmentyneestä ja nolosta 12-vuotiaasta, joka joutuu tällaisen hyökkäyksen kohteeksi? Aikuiset eivät ota vakavasti, kukaan ei sano, että tuo oli väärin ja jopa syyllistetään tyttöä itseään tapahtuneesta. Tytöt häpesivät heille tapahtuneita asioita.

Sitten joku vielä kehtaa sanoa, että on naisia, joihin ei kosketa ilman lupaa. Oma syy jos kosketaan. Ihan kun olisi hypätty aikakoneeseen ja palattu takaisin 80-luvulle näiden fressien mielipiteiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoi alakoulussa. Pääsääntöisesti rintojen kourimista, välillä myös alapään. Jatkui yläkouluun. Tapahtui enimmäkseen koulussa, jonkin verran ahdistelua samassa iässä tuli myös aikuisten miesten taholta, ihan kadulta ohikulkijoilta. Oli hyvin jatkuvaa.

tämä on niiiiin vierasta juttua. Olin nuorena ihan kivan näköinen, sopusuhtainen, normaali rintainen, normi sosiaalinen, tavis tyttö. Aikuisena peruselämää: opiskelu, perhe, työelämä -konsepti.

Koskaan ei ole koulussa mitään tuollaista tapahtunut. Aikuisena on pikkujouluissa/diskossa/kotibileissä, joku kännikala yrittänyt lääppiä, mutta näistä on aina päässyt eroon vähän kivahtamalla. 

Tästä ei varmaan tykätä, mutta porukka on aina jakaantunut kahtia näissäkin asioissa. On naisia, joihin ei kosketa ilman lupaa. Tämä jotenkin opitaan jo

Juuri näin tämän näen. Jos on saanut tasapainoisen kotikasvatuksen, ei tarvitse a) hakea hyväksyntää b) sietää huonoa käytöstä.

 

Näinkö sanoisit ra/skauksen uhrille? 

Pojat koulussa yrittävät koskea kehittyneiden tyttöjen rintoja, muka kompastumalla ja oho kädet vain osui. Rintsikojen hakasia auottiin selästä. Kehittymättömiä tyttöjä haukuttiin laudoiksi. Niin tai näin, tytöt eivät saaneet olla rauhassa vartaloidensa kanssa.

Myös ihan aikuiset miehet arvostelivat ääneen tyttöjen rintojen kehitysasteita ja takapuolen kokoa. Tytöille huudeltiin törkeyksiä. Usein näki runkkareita autoissa ja puskissa vemputtamassa. Sukulaismiehetkin halusivat likistellä jollain tekosyillä, se oli erityisen kiusallista. 

Olin itse jotain 11-vuotias, kun yksi poika pussasi minua väkisin. Yleensä hän lymyili jossain piilossa ja kun menin ohi, hän hyökkäsi kimppuun ja kaatoi minut maahan. Ahdistuin tuosta ihan hirveästi ja pelkäsin. Häpesin myös, joten en kertonut siitä mitään. Tuo loppui vasta sitten, kun poika teki samaa vähän reippaammalle tytölle, joka löi poikaa turpaan ja kertoi kaikille, mitä poika oli tehnyt.

Kuukautisista ilkuttiin, kellä on päällä? Olin aivan paniikissa mekkojen aikaan aina, käytin turbo suuria siteitä kaksi kerrallaan, etten vaan vuotanut läpi. Ja reppua piti pitää silmällä ettei pojat päässyt ratsaamaan reppuja, keneltä löytyy siteitä, kenellä menkat päällä.  Ope onneksi puuttui reppu ratsiian, jos vaan huomasi. 

Huh huh.. jotkut näistä kertomuksista saavat mut voimaan pahoin. Uskomatonta, että tuollaista on voinut olla 80-luvulla tai 90-luvulla. Meillä oli vielä vanhat kansakoulunopettajat viroissa ja todella tiukka mutta reilu kuri. Jos jotain tyttöä olisi kiusattu siten että häneen olisi kajottu, nuo pojat eivät olisi olleet enää koulussa päivääkään. Suullista kiusaamista joskus oli mutta siihenkin puututtiin heti jos tuli opejen korviin. Ja melkein aina niin kävi ja rehtorin kanslia kutsui. Vanha rehtori oli reilu ja kiusaajille julma. Se tavallaan sallittiin, että luokan yksi iso poika sai kurittaa kiusaajia (ottaa kiinni ja kovistella), siis sellaisia jotka kiusasi toisia poikia. Heidän valituksiaan ei kuunneltu. Tyttöjen kiusaajia ei siedetty ollenkaan läsnä koulussa. Sellaista oli, että tytön flirttaili ja pojat leikkisästi jahtasivat heitä (niitä nätimpiä). Katsoa sai mutta ei koskea, missään nimessä ei rintoihin eikä alapäähän. Ysillä jotkut seurustelivat ja suutelivat koulussa. Siinä ehkä tapahtui muutos sanotaan seiskalta ysille. Seiskalla ollessani ysin pusuparit erotettiin toisistaan. Meidän aikana ysillä se sallittiin, että sai vaikka nojailla seinällä ja suudella. Itse olin enemmän ujo, mutta sitten myöhemmin elämässä kyllä menestyin.

Se oli jokapäiväistä. Pojat työnsivät kättä housuihini ja puristelivat rintojani.

Tykkäsin siitä kovasti. Myös mies opettajat kourivat minua.

Yläasteella tyttöjä vähän kourittiinrinnoista (ei kaikkia tosin), tytöt huiskivat ja kiljuivat. Yhden tytön rinnat kun olivat "käsittelyssä", toiset tytöt hymyili ja naureskeli sille vieressä.  

Ei ne tissit pienestä puristelusra rikki menneet ja tuskin siitä mitään traumojakaan kenellekään tullut.

Mun koulussa vanhoillislestadiolaiset pojat oli niitä jotka on jääny mieleen. Kommentoivat tyttöjen rintojen pomppimista liikuntatunneilla, jotain muu a sanallista kommenttia tuli mullekin. Mut pahinta se, että tämä ahdistelu kohdistui heidän oman uskonsa tyttöihin. Näin kerran ihan kunnon rintojenpuristelutilanteen. Siis hyi yök. 

Fyysinen ahdistelu kyllä meni opettajan tietoon, joten yleensä se jäi sanalliseksi.

Luokan häiriköt "leikkiraiskasivat" likkoja tuntien alussa, tytöt toisinaan itkivät häpeästä, mutta se ei noita tulevia sosiopaatteja paljoa hidastanut.

Minä taas poikana en muista että tyttöjä olisi kourittu tai ahdisteltu koulussa. En ollut missään nörttipiireissä, joten uskon että minulla on kohtuullinen kuva tästä. Kännissä ahdistelua sitten varmasti tapahtui, mutta en tiedä missä määrin. 

Tisseihin käytiin kiinni, mutta vain niiden jotka oli muodokkaita. Oli kyllä härskiä touhua. Loppui siihen kun yksi tyttö makasi maassa ja törkymöykky päällä. Nostimme törkymöykyn tyttöporukalla ylös ja heitimme hankeen. Siihen loppui tissien puristelu meidän luokassa. Olisi pitänyt kyllä opettajien jo puuttua.

Näissä jutuissa on liioittelua ja suoraan keksittyä tarinaa mukana. Kyllä 80-luvullakin pidettiin koulussa huoli ettei tyttöjä ahdisteltu. Täällä saa sen kuvan kuin eläimet olisi samantien iskeneet kiinni ja kaikki olisi vaan antaneet sen tapahtua. Ei se kyllä niin mennyt. Jos joku olisi alkanut kourimaan tyttöä haarovälistä kesken koulupäivän olisi sen mennyt rehtorin kansliaan niin että olisi heilahtanut ja sieltä eteenpäin tarvittaessa.

Sen ajan yhteiskunnassa oli totta kai enemmän sellaista arkipäivän seksismiä mutta en kyllä osta näitä tarinoita että se olisi sellaisenaan siirtynyt toiminnan puolelle. Puheissa varmaan oli limaista menoa kouluissakin, mutta eipä taida olla asiat nykyäänkään sen kummemmin. Joten tätä asiaa on kyllä suoraan sanottuna liioiteltu.

Olen itse käynyt koulun kasarilla joten tiedän jotakin, vaikka puhun toki vain omasta puolestani. Mutta sekään ei ole oikein että liioitellaan ja kerrotaan niitä tosina nuorille. Ihan vaan ketään osoittelematta ja vähättelemättä niitä jotka on ahdistelun uhreiksi joutuneet. Mutta mitenkään yleistä se ei todellakaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

No meillä esimerkiksi luokan pojat tarttui tyttöihin kiinni ja puristeli rinnoista, takapuolesta ja jalkovälistä. Useimmiten porukalla. Eikä opettajat puuttuneet mitenkään.

Muakin kerran yritettiin tarttua rinnoista mutta löin yrittäjää turpaan ja kunnolla. No eipä kyllä minuakaan moitittu tuosta

Mitä ihmettä, siis on onko jossain ollut joku special koulu weetee tapauksille jo 80 luvulla, meidän suuressa koulussa Espoossa, en 80 luvulla nähnyt tuollaista koskaan, en ikinä.

Kävin peruskoulun 1980-1990-lukujen vaihteessa ja voin sanoa, että kukaan ei koskaan auttanut yhtään mitenkään kun joutui häpäisevän nimittelyn tai koskettelun kohteeksi. Niissä tilanteissa eivät auttaneet opettajat eivätkä kaverit. En halunnut myöhempinä vuosina olla niiden silloisten kavereiden kanssa, koska oli tullut selväksi, että he eivät pidä puoliani. 

Uskon kyllä, että jos luokassa on ollut hyvä opettaja, hän on vaikuttanut luokan ilmapiiriin niin, ettei tällainen törkykäytös ole päässyt valloilleen ja ettei sitä ole ollut ollenkaan. Esim. meitä vuotta alemmalla ja ylemmällä luokalla oli molemmissa hyvä ja asiallinen luokanvalvoja ja hyvä luokkahenki. Kummassakaan luokassa ei sattunut olemaan mitään häirikköoppilaitakaan. Molemmissa luokassa yhteydenpito oppilaiden välillä on säilynyt aikuisuuteen asti. Meillä taas ei. Oli kaikilla tavoilla huono luokanvalvoja, muutamia häiriintyneitä oppilaita, jotka hallitsivat koko luokkaa ja tosi tulehtunut ilmapiiri luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se samanlaista ollut kuin nykyään. Ei siihen aikaan huudeltu v-sanaa. Kävin ennen hiihtolomaa tyttären koululla keskustelussa ja satuin välitunnin aikaan kulkemaan pihan läpi. Kuulin vähintään 20 kertaa v-sanan ja useamman kerran homottelua. Ahdistava ilmapiiri.

Tyttö on 14 v., ja minun ollessani tuon ikäinen kasarin lopussa kielenkäyttö ei ollut millään tavalla erityisen häiritsevää. Jos oli ruuhka ja siitä halusi mennä läpi, osattiin huutaa, että väistäkää, eikä tarvinnut huutaa, että menkää nyt v:tuun siitä. Siis tuon jälkimmäisen lauseen kuulin siellä pihalla myös, joku halusi vaan mennä ohi isomman joukon läpi, olisiko niiden välitunnit porrastettu ja yritti mennä joukon keskeltä sisälle. Ajatelkaa, jos työpaikalla olisi ns. käytäväkokous ja joku haluaisi mennä ohi ja huutaisi, että menkää nyt v:tuun siitä edestä. Sekin pisti silmään, ettei kukaan vahdi, mitä noilla teineillä on päällään. Siellä oli tyttöjä, joilla oli legginsin tyyppisiä housuja, takki auki, ei pipoa tai hanskoja ja uggit tai kesätennarit jalassa. Välituntivalvoja seisoo ihan vieressä eikä sano mitään, että ei ole sopiva varustus pakkaseen. Kyllä minun aikaan välituntivalvojat passitti hakemaan lisää vaatetta, jos joku puolialasti yritti pakkaseen välitunnilla. Meillähän oli jopa sellainen varavaatekoppa, josta piti ottaa villapusero, pipo tai hanskat, jos jollain oli unohtunut omat kotiin. Ei siihen aikaan ajateltu, tarttuuko täit. Toisaalta heti kun koulu loppui, pipot lensi päästä. Kotimatkalla suurimmalla osalla sitä pipoa ei enää näkynyt päässä, se tungettiin repun pohjalle.

Nyt kun jälkikäteen ajattelee, aikuiset oli koulussa paljon turvallisempia kuin nyt, kun ne oikeasti valvoivat, että sääntöjä noudatettiin. Ainakin oma tytär on kertonut, että koulussa tekee kukin mitä huvittaa. Sen luokalla on yksi poika, joka nukkuu ensimmäisillä tunneilla. Mitä se poika oppii, jos se nukkuu joka aamu ensimmäisen oppitunnin? Ja se nukkuu kuulemma ihan avoimesti, joskus makaa pöydän päällä ja joskus on jopa seinään nojaten nukkunut luokassa. Eihän tuollaista kasarilla olisi sallittu. Opettaja olisi huutanut naama punaisena, että tänne on tultu oppimaan eikö makaamaan. Nykyisin koulun tapa hoitaa noita tilanteita on kutsua luokkaan joku lässyttävä nuorisotyöntekijä, joka tulee ongelman jatkuttua kuukausia ja puhuu lempeästi, miten kannattaa rajata ruutuaikaa ja mennä ajoissa nukkumaan ja syödä aamupala, niin sitten jaksaa paremmin koulussa. Lopussa leikitään jotain kivaa ryhmäleikkiä, joka vahvistaa itsetuntoa. Ihan höpöhöpöä, sanon minä. Kun nuo tulee työelämään, ei enää silitellä päätä ja anneta nukkua ensimmäisiä työtunteja. Se on tulos tai ulos-mentaliteetti nykyisin.

Kyllä itse ysärillä nukahtelin myös aamun ensimmäisillä oppitunneilla, eikä kukaan siitä mitään sanonut. Varmaan siksi, että koulumenestys oli siitä huolimatta hyvä. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut hyvä, että siitä joku olisi jotain sanonut ja olisin saanut sen työntekijän/koululääkärin/kuraattorin siihen keskustelemaan asiasta. Olisi ehkä ADHD löytynyt jo silloin, eikä nyt nelikymppisenä kahden burnoutin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella pojat kokeili sormella selästä, onko rintsikoita. Tämä oli lyhytaikainen huvitus. Jonkin tappelun tiimellyksessä joku saattoi myös puristaa tissistä. Enemmän oli kaikkea muuta nujakkaa ja härnäämistä. Ei jäänyt traumoja. Pidin niitä vain idiootteina ja samanlaisia ne oli kaikille. Annettiin niille köniin. 

Yläasteella ei ollut enää mitään noin typerää omalla luokalla. Kaikki oli kavereita keskenään. Rinnakkaisluokalla oli lapsellisempia poikia, mutta ei nekään lääppineet tai ahdistelleet. Härnäsivät ja nujakoivat. Niillekin annettiin köniin. 

Kaikista niistäkin tuli vissiin suht fiksuja aikuisia. Varmaan siksi, kun saivat palautetta oikeaan aikaan oikealta taholta.

Vaikka niistä ei pitkäaikaisia traumoja olisikaan jäänyt, ei tuollainen käytös ole mitenkään hyväksyttävää ja tulee kitkeä pois. Kyllä tytöillä ja pojilla tulee olla oikeus olla rauhassa ilman luvatonta lääppimistä.

Miesopettaja tuli 6lk tyttöjen suihkutiloihin. 

Ei koulussa ollut häirintää, mutta kotibileissä ja myöhemmin työpaikalla kasarin loppupuolella.