Nyt kerrotte oikeasti. Mitä ahdistelua tytöt joutui kokemaan kouluissa 80-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista kuin yhden tapauksen. Se mimmi oli rintava, eikä suostunut käyttämään rintaliivejä.

Liikuntatunneilla oli kamalaa katteltavaa. Järkyttävää pomppimista. Sen oli pakko sattua. Lisäksi tämä vielä ratsasti harrastuksekseen.

Häntä kyllä toisinaan häirittiin(kiusattiin), mutta tuosta toisesta näkökulmasta. "mikset sä käytä rintsikoita?" "eikö sua satu toi tissien pomppinen?" "sulla olisi kivempi ollakin rintsikoiden kanssa" "Näyttäisit paremmalta, ryhdikkäämmältä".

Tämä oli suht rääväsuu, että antoi kyllä takaisin.

Suostunut???

Et voi olla tosissasi. Tyttöä kiusattiin rajusti eikä se rintaliiviasia varmasti ollut oma valinta.

Miten voi olla näin yksinkertaisia ihmisiä??

Mietin samaa, en itsekään saanut rintaliivejä heti kun pyysin, ko

Myös minulle ostetttiin kunnon rintaliivejä ihan liian myöhään. Olen kaivellut pyykkikorista koulupäiväksi käyttööni äidin liivejä. Siihen aikaan tytöt myös häpesivät näitä asioita. Sitten kymmenen vuotta myöhemmin tyttöjä ei haitannut, jos olkaimet näkyivät narutopin alta (80-luvulla kukaan tyttö ei olisi käyttänyt narutoppia) ja jo rinnattomilla ala-asteelaisilla oli liivit.

Lähinnä aikuiset ahdistelivat. Koulun vahtimestari keksi aina jotain asiaa tyttöjen pukuhuoneeseen, kun olimme suihkussa. Hän sai myöhemmin potkut. Kuulin, että hänen hallustaan löytyi tyttöjen alushousuja.

Kouluavustaja, aikuinen mies, oli jotenkin henkisesti jälkeenjäänyt. Hän iski silmänsä minuun, ja yritti aina päästä juttusille. Kerran hän kirjaimellisesti pysäytti minut kaupungilla, kun olin pyöräilemässä ja kysyi "Moneltako kevätjuhla alkaa?" Lopulta hän laski pyörän tarakasta irti, ja pääsin jatkamaan matkaa. Muistan aina, kuinka ahdistava se tilanne oli.

Sitten on näitä itsensäpaljastajia ja kourijoita. Kerran olin matkalla kesätöistä kotiin, vastaantuleva mies kouraisi oikein kipeästi rinnastani, ja jatkoi matkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Niin, ja kerran yksi aikuinen mies lyöttäytyi seuraani, kun olin menossa koulusta kotiin, ja seurasi kotipihalle asti. Pääsin onneksi turvaan sisälle.

Onhan näitä, ihan liikaa. Minun kokemukseni on, että omanikäiset pojat osasivat käyttäytyä, mutta eivät aikuiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli kauheaa kun niissä tilanteissa ei kukaan auttanut, ei opettajat eivätkä kaverit. Oli vaan ihan tuollaisten hyökkäysten armoilla, ja vaikka tappelikin vastaan, niin ei se häirintä siihen loppunut.

Tämä. Asioista ei saanut puhua, tabuja oli paljon, osa opettajista oli vielä juuri ekan maailmansodan jälkeen syntyneitä. Piti kestää, pojat on poikia jne. Opettajatkin mielellään katsoivat poispäin ongelmista, liian vaikea teema. Tytöt jätettiin yksin.

Aikuisista ei ollut apua. En tiedä muiden vanhemmista, mutta myös omat vanhempani olivat tällaisia aikakautensa vässyköitä. He vähättelivät kokemukseni ja pahimmillaan syyllistivät minut tapahtuneista asioista. Hyvin varhain oppi, ettei aikuisia kannata sotkea asioihin ja paras vaan itse yrittää selvitä. 

Kyllä, tämä on myös oma kokemukseni, ettei aikuisille kannattanut sanoa mitään eikä toivoa apua. Minua kiusattiin koko ala- ja yläasteaika niin tytöt kuin pojatkin, ulkonäöstä, vaatteista, koulumenestyksestä, sanomisista, sanomatta jättämisistä, perheestäni, ihan mistä tahansa. Kannattaa vaan jättää huomiotta, oli ainoa neuvo mitä aikuisilta tuli.

Vierailija kirjoitti:

Alkoi alakoulussa. Pääsääntöisesti rintojen kourimista, välillä myös alapään. Jatkui yläkouluun. Tapahtui enimmäkseen koulussa, jonkin verran ahdistelua samassa iässä tuli myös aikuisten miesten taholta, ihan kadulta ohikulkijoilta. Oli hyvin jatkuvaa.

tämä on niiiiin vierasta juttua. Olin nuorena ihan kivan näköinen, sopusuhtainen, normaali rintainen, normi sosiaalinen, tavis tyttö. Aikuisena peruselämää: opiskelu, perhe, työelämä -konsepti.

Koskaan ei ole koulussa mitään tuollaista tapahtunut. Aikuisena on pikkujouluissa/diskossa/kotibileissä, joku kännikala yrittänyt lääppiä, mutta näistä on aina päässyt eroon vähän kivahtamalla. 

Tästä ei varmaan tykätä, mutta porukka on aina jakaantunut kahtia näissäkin asioissa. On naisia, joihin ei kosketa ilman lupaa. Tämä jotenkin opitaan jo kotikasvatuksessa, että osaa olemuksellaan pitää puoliaan tai sitten on pelkkää riistaa

Yläasteella luokan pari poikaa saattoi milloin tahansa tunkea kätensä tyttöjen jalkojen väliin tai käydä kiinni rintoihin. Arvostelivat ääneen ulkonäköä jne.

Jopa miesopettaja saattoi mainita, että jollain tytöllä on rinnat kasvaneet tai "varmaan kuukautiset alkaneet"

Tuon ajan työpaikoilla kyllä ahdisteltiin useammassakin eri yrityksessä.

Mua ei ahdisteltu koulussa, aloitin yläasteen -81. Muualla kyllä, kioskijonossa ja kadulla. Tartuttiin kiinni tai esiteltiin kalua, yks seurasi kotiin.

Kaikki ahdistelut tapahtui esiteini-iässä. Sitten kasvoin lähes 180 senttiseksi ja ahdistelut loppui.

Kasarinuori

Onko teiltä keneltäkään tullut myöhemmin aikuisena joku peruskoulun aikainen häiritsijä tullut pyytämään anteeksi?

Pyllylle läpsäyttäminen oli ihan yleistä kansanhuvia yläasteella ja vielä lukion alussa. Hiipui sitten, kun alettiin olla täysi-ikäisiä: kai ruvettiin kokemaan lapselliseksi.

t. yläaste ja lukio vuosina 1981-1987

Vierailija kirjoitti:

Onko teiltä keneltäkään tullut myöhemmin aikuisena joku peruskoulun aikainen häiritsijä tullut pyytämään anteeksi?

Ei. Mutta silloinen paras ystäväni, joka yläasteella muodosti uuden ystäväringin kahden muun tytön kanssa ja blokkasi minut ulkopuolelle, on pyytänyt anteeksi. Hän sanoi, ettei tiedä, miksi teki niin, ja sanoi että se oli typerää. Annoin anteeksi. Olisi mahtavaa muistella hänen kanssaan menneitä aikoja, mutta asumme eri maissa.

Vierailija kirjoitti:

Onko teiltä keneltäkään tullut myöhemmin aikuisena joku peruskoulun aikainen häiritsijä tullut pyytämään anteeksi?

??? Meillä päin nämä jotka raiskasi tai yritti oli ihan mielisairaita, todennäköisesti syntymästään. Sellaiset ei pyytele anteeksi ja kukaan ei kyllä antaisikaan. Sairaita ukkoja, hyvä jos pysyvät kaukana. Parempi pysyä...

Yksikin poika oli aina tosi ilkeä. Peruskouluvuosien aikana hän oli kuitenkin muutamia kertoja mukava minua kohtaan. Kerran yhden käsirysyn jälkeen hän lähetti minulle kirjelapun, jossa kertoi minun olevan kiva ja pyysi minua vastaamaan. Uimahallissa hän sanoi uimapukuani nätiksi ja urheiluseuran kisoissa kysyi juoksuaikojani. Hän soitteli kavereidensa kanssa meille muutaman kerran pilasoittoja. Vähän isompana yhdessä kiusaamistilanteessa hän sanoi toisille pojille minusta, että älkää kiusatko sitä, se on järkevä. Muun ajan hän oli tosi ilkeä ja halveksiva minua ja muita kohtaan. En ymmärrä mikä tuollaista ihmistä vaivaa. Jos hän jotenkin tykkäsi minusta ja arvosti minua, niin itse en ainakaan ollut koskaan yhtään ihastunut häneen hänen ilkeytensä takia, vaikka hän oli huomattavan komea poika.

Pari kertaa poika pussasi väkisin käytävällä. osui johonkin poskelle. Toisaalta kasarin lopussa imettiin tyttöjen kanssa fritsu yhdelle pojalle väkisin. Aika pientä se oli ja minusta isoin juttu oli tuo fritsu. Se on noloa. Siihen verrattuna joku 10-vuotiaan pusu poskelle käytävällä yllättäin on pientä.

Seiskalla poikien huvia oli vetää sormea tyttöjen selkää pitkin ja kokeilla kenellä oli rintaliivit ja kenellä ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoi alakoulussa. Pääsääntöisesti rintojen kourimista, välillä myös alapään. Jatkui yläkouluun. Tapahtui enimmäkseen koulussa, jonkin verran ahdistelua samassa iässä tuli myös aikuisten miesten taholta, ihan kadulta ohikulkijoilta. Oli hyvin jatkuvaa.

 

Puhutaanko nyt kansakoulusta vai 80-luvusta? Alakoulu/yläkoulu oli kansakoulussa ja sitten uudestaan 2000-luvulla. 

Joku sairasmielinen kerää näitä vastauksia omiin sadistisiin tarkoituksiinsa. Älkää vastatko.

No tuotahan tapahtuu jatkuvasti alakoulussa nykyäänkin.

Meinaako ap, että poikia ei kiusattu tai ahdisteltu?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä jotakin hätää ja avun tarvetta on ollut tytöllä taustalla, jos tyttö on kiertänyt poikien ringissä pojalta toiselle. Monet sellaiset tytöt ovat luultavasti hakeneet seksistä hyväksyntää, ihailua ja läheisyyttä. Viittaan tuohon yhteen pitkään kommenttiin. 

Näin varmaan olikin, mutta ainakin esittivät, että tietävät, mitä tekevät ja että muiden on turha sekaantua, ovat vain kateellisia. Tällaisilla tytöillä oli sitten yläasteiässä pari- kolmekymppisiä *poikakavereita*, jotka hakivat autolla koulusta. Jotkut olivat näille jopa kateellisia. Vanhemmat saattoivat olla jopa ylpeitä, kun tytöllä on poikakaverinsa aikuinen turvallinen mies eikä mikään finninaamainen räkänokka. Vaikea sanoa, miten nämä tytöt kokivat asian.