Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Näen työssäni paljon kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ja sanon vain...

Vierailija
04.01.2018 |

... että suurin osa, 99 %, ei tule koskaan "kuntoutumaan" millään mittapuulla työkykyisiksi. Pelkkää pelleilyä koko touhu.

Kommentit (194)

Vierailija
181/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan heikkolahjaisillekin löytyi ihan oikeita palkallisia hanttihommia, samoin kuin pelkästään perus/kansakoulun käyneille, mutta nykyään ihan taviksillekin tuottaa vaikeuksia löytää työtä, vaikka olisi joku ammattitutkintokin suoritettuna.

Nykyään näitä heikkolahjaisten hommia ovat lähihoitajan työt. Ammattilaisille ei tuota ongelmia suoriutua useista eri tehtävistä ja keksiä tekemistä työharjoittelijoille. Sen sijaan ihmisille, joille jo omista työtehtävistään normaaliajassa suoriutuminen on haastavaa, harjoittelijat saattavatkin olla iso vaiva.

No nyt tuli sellainen ylimielisyyden aivo-oksennus, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mistä ihmeestä on taas lähihoitajat repäisty esimerkkiin heikkolahjaisten töistä? Heikkolahjaiset ihmiset löytyvät ehkä kuitenkin pussittamasta paperiliittimiä, eikä siinäkään ole mitään vikaa. 

Miksi he eivät ole kouluttautuneet, jos lahjoja kerran riittää?

Tuo on jo puhdasta pahansuopuutta. Et taida olla kovinkaan tyytyväinen elämääsi. Ei terveellä ihmisellä ole tarvetta halveksua kanssaeläjiään ja vähän väliä tehdä törkeitä kommentteja keskustelupalstoilla. 

Ihan samalla lailla täällä halvennetaan muitakin ihmisiä ja oman kokemukseni mukaan lähihoitajat ovat itse usein näitä, jotka kokevat itsensä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevia paremmiksi ja näin ollen oikeudekseen valittaa sekä leimata työharjoittelijat "narkkareiksi ja avuttomiksi". Kenenkään korkeammassa asemassa työskentelevän en ole kuullut narisevan jatkuvasti siitä, kuinka vaikeaa on saada "vaivoikseen" työttömiä, kehitysvammaisia tai kielen opiskelijoita.

Vierailija
182/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntouttava työ, työkokeilu, työelämäkokeilu...

Jo pelkät nimet antavat kuvan avuttomasta ihmisestä, joka ei työelämässä pärjää.

Vaikka olisi motivoitunut ja työkuntoinen, näillä meriiteillä on vaikea päästä  jatkamaan työelämää.

Tuo ensimmäinen taitaa olla virallisesti kuntouttava TYÖTOIMINTA. Eli ei oikeaa palkkatyötä, mistä ei kerry eläkettä, mahdollinen karenssi ei poistu, "palkka" 9 euroa/päivä ja päälle päätteeksi luuserin leima otsaan.

Kuntouttavassa työtoiminnassa pitäisi olla sellaiset joilla on joku sairaus tai vamma ei siis terveet työttömät.

Tosin kuntouttavaankin laitetaan ilmaiseksi töitä tekemään täysin terveitä ja vieläpä kovan luokan ammattilaisia vaikkapa niitä yli 50 vuotiaita akateemisia pitkän työuran tehneitä inssejä, ekonomeja ja ties mitä. Sehän on itse asiassa laitonta koska täysin terveet ei sinne kuulu.

Yli 50 vuotiaille hyvän koulutuksen omaaville yli 50 vuotiaallehan pitäisi järjestää ammatillista täydennyskoulutusta tai ammatin vaihtoa suht lyhyellä max n. vuoden pituisella uudelleenkoulutuksella.

Ehkä. Mietin vain, mitä se koulutus sitten olisi. Jos on 55-vuotias humanisti/taiteen maisteri/vastaava ja vuodessa pitäisi oppia uusi ala, jolla on kysyntää, niin ei vaihtoehtoja hirveästi ole. Lähihoitajaksi ovat jotkut tuossa tilanteessa opiskelleet ja siinäkin on mennyt vähintään 1,5 vuotta. Eivätkä kaikki sovi hoitoalallekaan.

Niin mutta eihän niitä opiskella oppilaitoksessa vaan pääasiassa työpaikalla ja jos on jo hyvää koulutuspohjaa suuren osan aineista voi jättää pois ja keskittyä vaan niihin keskeisiin alan oppiaineisiin.

Mä olen niin ton Saksan mallin kannalla siellä kun opiskellaan työpaikoilla. Kuka on suomen järjestelmän oppilaitoksista ollut valmis työntekijä alalle, ei kukaan. Se tutkintotodistus on vaan paperi ja miten olet opiskeluaikasi käyttänyt ei juuri ketään työnantajaa edes kiinnosta. Aloitat tavallaan alusta ensin avustavissa tehtävistä pikkuhiljaa vaativampiin mutta aikaa menee vielä vuosia ennen kuin olet ammattilainen. Saksassa ne on jo ammattilaisia kun opiskelu päättyy.

Mutta mitä ne työt ja alat käytännössä ovat, jos vuodessa hankkii ammattitaidon työssä oppimalla? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää. Meillähän on koulutettu aivan liikaa väkeä esimerkiksi musiikin ja kuvataiteiden alalla. Miten saadaan taiteen maisterista vuodessa jonkin muun alan ammattilainen?

Saksan malli on varmasti hyvä ainakin Saksassa, jossa on valtava väestö ja työvoimaa tarvitaan monelle eri alalle. Suomessa monen paikkakunnan voisi melkeinpä lakkauttaa (en tietysti sitä halua) ainakin talveksi.

Olen itse kuvataiteen maisteri (btw taiteen maisteri on ihan eri kuin kuvataiteen/musiikin maisteri). En koe, että taiteilijoiksi koulutetaan liikaa. Koen, ettei taiteen arvostus ole riittävällä tasolla. Ihmiset eivät tunnu älyävän, mitä merkitsisi se, jos heiltä riisuttaisiin pois, kuvataide, musiikki, teatteri, kirjallisuus... Suuresta osasta näistä me nautitaan täysin ilmaiseksi ja usein vieläpä huomaamattamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan heikkolahjaisillekin löytyi ihan oikeita palkallisia hanttihommia, samoin kuin pelkästään perus/kansakoulun käyneille, mutta nykyään ihan taviksillekin tuottaa vaikeuksia löytää työtä, vaikka olisi joku ammattitutkintokin suoritettuna.

Nykyään näitä heikkolahjaisten hommia ovat lähihoitajan työt. Ammattilaisille ei tuota ongelmia suoriutua useista eri tehtävistä ja keksiä tekemistä työharjoittelijoille. Sen sijaan ihmisille, joille jo omista työtehtävistään normaaliajassa suoriutuminen on haastavaa, harjoittelijat saattavatkin olla iso vaiva.

No nyt tuli sellainen ylimielisyyden aivo-oksennus, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mistä ihmeestä on taas lähihoitajat repäisty esimerkkiin heikkolahjaisten töistä? Heikkolahjaiset ihmiset löytyvät ehkä kuitenkin pussittamasta paperiliittimiä, eikä siinäkään ole mitään vikaa. 

Miksi he eivät ole kouluttautuneet, jos lahjoja kerran riittää?

Tuo on jo puhdasta pahansuopuutta. Et taida olla kovinkaan tyytyväinen elämääsi. Ei terveellä ihmisellä ole tarvetta halveksua kanssaeläjiään ja vähän väliä tehdä törkeitä kommentteja keskustelupalstoilla. 

Ihan samalla lailla täällä halvennetaan muitakin ihmisiä ja oman kokemukseni mukaan lähihoitajat ovat itse usein näitä, jotka kokevat itsensä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevia paremmiksi ja näin ollen oikeudekseen valittaa sekä leimata työharjoittelijat "narkkareiksi ja avuttomiksi". Kenenkään korkeammassa asemassa työskentelevän en ole kuullut narisevan jatkuvasti siitä, kuinka vaikeaa on saada "vaivoikseen" työttömiä, kehitysvammaisia tai kielen opiskelijoita.

Olen pahoillani jos olet joutunut joidenkin epäammattimaisten ihmisten asiattoman käytöksen kohteeksi. Toivottavasti olet tehnyt valituksen kyseisten ihmisten esimiehille. Ei sikamainen käytös lopu, jollei siihen puututa oikealla tavalla. Oikea tapa ei ole mollata yhtä ihmisryhmää joka käänteessä julkisesti.

Vierailija
184/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

itsekin syön räkää. T. työelämässä oleva KTM

Vierailija
185/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työskentelin aiemmin työhömvalmentajana ja työvoimapoliittisten koulutuksien kouluttajana.

Olen miettinyt miksiköhän asiakkaissani ei.ollut yhtään romaania?

Vierailija
186/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tulin. Mutta tuo oli vain pieni osa siitä, isompi apu oli saamastani psykoterapiasta ja identiteetistäni ja taustallani olevasta varallisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Orjatyöhön pakottaminen kyllä tekee ihmisen mielenterveydelle sen verran gutaa, ettei siitä enää noustakaan palkalliseen työelämään. Se näkyy ihmisestä, että on antanut periksi.

Vierailija
188/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntouttava työ, työkokeilu, työelämäkokeilu...

Jo pelkät nimet antavat kuvan avuttomasta ihmisestä, joka ei työelämässä pärjää.

Vaikka olisi motivoitunut ja työkuntoinen, näillä meriiteillä on vaikea päästä  jatkamaan työelämää.

Tuo ensimmäinen taitaa olla virallisesti kuntouttava TYÖTOIMINTA. Eli ei oikeaa palkkatyötä, mistä ei kerry eläkettä, mahdollinen karenssi ei poistu, "palkka" 9 euroa/päivä ja päälle päätteeksi luuserin leima otsaan.

Kuntouttavassa työtoiminnassa pitäisi olla sellaiset joilla on joku sairaus tai vamma ei siis terveet työttömät.

Tosin kuntouttavaankin laitetaan ilmaiseksi töitä tekemään täysin terveitä ja vieläpä kovan luokan ammattilaisia vaikkapa niitä yli 50 vuotiaita akateemisia pitkän työuran tehneitä inssejä, ekonomeja ja ties mitä. Sehän on itse asiassa laitonta koska täysin terveet ei sinne kuulu.

Yli 50 vuotiaille hyvän koulutuksen omaaville yli 50 vuotiaallehan pitäisi järjestää ammatillista täydennyskoulutusta tai ammatin vaihtoa suht lyhyellä max n. vuoden pituisella uudelleenkoulutuksella.

Ehkä. Mietin vain, mitä se koulutus sitten olisi. Jos on 55-vuotias humanisti/taiteen maisteri/vastaava ja vuodessa pitäisi oppia uusi ala, jolla on kysyntää, niin ei vaihtoehtoja hirveästi ole. Lähihoitajaksi ovat jotkut tuossa tilanteessa opiskelleet ja siinäkin on mennyt vähintään 1,5 vuotta. Eivätkä kaikki sovi hoitoalallekaan.

Niin mutta eihän niitä opiskella oppilaitoksessa vaan pääasiassa työpaikalla ja jos on jo hyvää koulutuspohjaa suuren osan aineista voi jättää pois ja keskittyä vaan niihin keskeisiin alan oppiaineisiin.

Mä olen niin ton Saksan mallin kannalla siellä kun opiskellaan työpaikoilla. Kuka on suomen järjestelmän oppilaitoksista ollut valmis työntekijä alalle, ei kukaan. Se tutkintotodistus on vaan paperi ja miten olet opiskeluaikasi käyttänyt ei juuri ketään työnantajaa edes kiinnosta. Aloitat tavallaan alusta ensin avustavissa tehtävistä pikkuhiljaa vaativampiin mutta aikaa menee vielä vuosia ennen kuin olet ammattilainen. Saksassa ne on jo ammattilaisia kun opiskelu päättyy.

Mutta mitä ne työt ja alat käytännössä ovat, jos vuodessa hankkii ammattitaidon työssä oppimalla? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää. Meillähän on koulutettu aivan liikaa väkeä esimerkiksi musiikin ja kuvataiteiden alalla. Miten saadaan taiteen maisterista vuodessa jonkin muun alan ammattilainen?

Saksan malli on varmasti hyvä ainakin Saksassa, jossa on valtava väestö ja työvoimaa tarvitaan monelle eri alalle. Suomessa monen paikkakunnan voisi melkeinpä lakkauttaa (en tietysti sitä halua) ainakin talveksi.

Olen itse kuvataiteen maisteri (btw taiteen maisteri on ihan eri kuin kuvataiteen/musiikin maisteri). En koe, että taiteilijoiksi koulutetaan liikaa. Koen, ettei taiteen arvostus ole riittävällä tasolla. Ihmiset eivät tunnu älyävän, mitä merkitsisi se, jos heiltä riisuttaisiin pois, kuvataide, musiikki, teatteri, kirjallisuus... Suuresta osasta näistä me nautitaan täysin ilmaiseksi ja usein vieläpä huomaamattamme.

Tässä se ongelma just on. Kaikki pitäisi saada ilmaiseksi. Itse olen tutkija ja kyllä on aina talo täynnä kun kerron tuloksistani julkisesti. Tuloksista, jotka helvetti soikoon olen omalla kustannuksellani tehnyt. Tai siis tein, oli pakko lopettaa kun kukaan ei vain halua maksaa mitään sellaisesta kivasta puuhastelusta, jota voi tehdä taidoilla joiden saavuttaminen kestää 10 vuotta ja jonka osaajia on maailmassa alle tuhat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vain tilastojen kikkailua kirjoitti:

Ei sen tarkoitus ole ketään kuntouttaa vaikka nimi muuta sanookin. Kyseessä on puhtaasti se että 500 työttömyyspäivän jälkeen työttömän henkilön kotikunta joutuu maksamaan jokaisesta työmarkkinatuesta 50% ja muistaakseni 1000 työttömyyspäivän jälkeen kunnan osuus nousee 80 prosenttiin.

Jos työtön henkilö joutuu johonkin aktivointiin, esimerkiksi tuo kuntouttava työtoiminta, valtio taas maksaa työmarkkinatuen kokonaisuudessaan ja kunnalta lähtee taloudellinen rasite pois. Tästä siis koko hommassa on pohjimmiltaan kyse. Toki periaatteessa siinä pyörii ihan sama raha koko ajan kun valtiolta se kuntakin ne rahat loppujen lopuksi saa(tulonsiirtojen ja muiden kautta)

Muuten asiaa, mutta työtoiminnan muotoja on kaksi. Kuntouttavan rinnalla on työkokeilu, mikä on se, mihin voi joutua kuka tahansa.

Minä ainakin jouduin juuri kuntouttavaan työtoimintaan vain työtttömyyden takia. Tiedän että kunta rahasyistä laittaa ihmisiä kuntouttavaan, mutta liekö työntekijöiden epäpätevyyttä vai mitä kun siellä kaikkiin suhtaudutaan kun vajaaälyisiin, vaikka kuntouttava mukamas räätälöidään jokaisen tarpeita vastaavaksi. Annetaan vaan ohjeita, jotka on kun päiväkotiryhmälle suunnattuja. Esim sisällä ei saa juosta, tule sovitusti paikalle, palatuta tavarat käytön jälkeen paikalleen jne.

Ja juu, olen ollut jo monta vuotta töissä tuon "kuntouttavan" jälkeen.

Vierailija
190/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menen työkokeiluun lähiaikoina.

Olen ollut pitkään pois työelämästä rankkojen syöpähoitojen vuoksi, mutta olen parantunut.

Olen absolutisti, koska alkoholi on mielestäni pahaa, yksiavioinen, tupakoimaton ja tuttujen mukaan edelleen täyspäinen.

Toivottavasti kuulun palstakriitikoiden puolesta siihen yhteen prosenttiin, joka hyväksytään takaisin työelämään.

Tällaisia aloituksia on todella ilahduttavaa lukea...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä niin kirjoitti:

Työskentelin aiemmin työhömvalmentajana ja työvoimapoliittisten koulutuksien kouluttajana.

Olen miettinyt miksiköhän asiakkaissani ei.ollut yhtään romaania?

Kannattaa kerrata kielioppia. Sana on romani.

Romaani tarkoittaa kirjaa.

Vierailija
192/194 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntouttava työ, työkokeilu, työelämäkokeilu...

Jo pelkät nimet antavat kuvan avuttomasta ihmisestä, joka ei työelämässä pärjää.

Vaikka olisi motivoitunut ja työkuntoinen, näillä meriiteillä on vaikea päästä  jatkamaan työelämää.

Tuo ensimmäinen taitaa olla virallisesti kuntouttava TYÖTOIMINTA. Eli ei oikeaa palkkatyötä, mistä ei kerry eläkettä, mahdollinen karenssi ei poistu, "palkka" 9 euroa/päivä ja päälle päätteeksi luuserin leima otsaan.

Kuntouttavassa työtoiminnassa pitäisi olla sellaiset joilla on joku sairaus tai vamma ei siis terveet työttömät.

Tosin kuntouttavaankin laitetaan ilmaiseksi töitä tekemään täysin terveitä ja vieläpä kovan luokan ammattilaisia vaikkapa niitä yli 50 vuotiaita akateemisia pitkän työuran tehneitä inssejä, ekonomeja ja ties mitä. Sehän on itse asiassa laitonta koska täysin terveet ei sinne kuulu.

Yli 50 vuotiaille hyvän koulutuksen omaaville yli 50 vuotiaallehan pitäisi järjestää ammatillista täydennyskoulutusta tai ammatin vaihtoa suht lyhyellä max n. vuoden pituisella uudelleenkoulutuksella.

Ehkä. Mietin vain, mitä se koulutus sitten olisi. Jos on 55-vuotias humanisti/taiteen maisteri/vastaava ja vuodessa pitäisi oppia uusi ala, jolla on kysyntää, niin ei vaihtoehtoja hirveästi ole. Lähihoitajaksi ovat jotkut tuossa tilanteessa opiskelleet ja siinäkin on mennyt vähintään 1,5 vuotta. Eivätkä kaikki sovi hoitoalallekaan.

Niin mutta eihän niitä opiskella oppilaitoksessa vaan pääasiassa työpaikalla ja jos on jo hyvää koulutuspohjaa suuren osan aineista voi jättää pois ja keskittyä vaan niihin keskeisiin alan oppiaineisiin.

Mä olen niin ton Saksan mallin kannalla siellä kun opiskellaan työpaikoilla. Kuka on suomen järjestelmän oppilaitoksista ollut valmis työntekijä alalle, ei kukaan. Se tutkintotodistus on vaan paperi ja miten olet opiskeluaikasi käyttänyt ei juuri ketään työnantajaa edes kiinnosta. Aloitat tavallaan alusta ensin avustavissa tehtävistä pikkuhiljaa vaativampiin mutta aikaa menee vielä vuosia ennen kuin olet ammattilainen. Saksassa ne on jo ammattilaisia kun opiskelu päättyy.

Mutta mitä ne työt ja alat käytännössä ovat, jos vuodessa hankkii ammattitaidon työssä oppimalla? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää. Meillähän on koulutettu aivan liikaa väkeä esimerkiksi musiikin ja kuvataiteiden alalla. Miten saadaan taiteen maisterista vuodessa jonkin muun alan ammattilainen?

Saksan malli on varmasti hyvä ainakin Saksassa, jossa on valtava väestö ja työvoimaa tarvitaan monelle eri alalle. Suomessa monen paikkakunnan voisi melkeinpä lakkauttaa (en tietysti sitä halua) ainakin talveksi.

Olen itse kuvataiteen maisteri (btw taiteen maisteri on ihan eri kuin kuvataiteen/musiikin maisteri). En koe, että taiteilijoiksi koulutetaan liikaa. Koen, ettei taiteen arvostus ole riittävällä tasolla. Ihmiset eivät tunnu älyävän, mitä merkitsisi se, jos heiltä riisuttaisiin pois, kuvataide, musiikki, teatteri, kirjallisuus... Suuresta osasta näistä me nautitaan täysin ilmaiseksi ja usein vieläpä huomaamattamme.

Arvostan taiteilijoita, mutta kenenkään ei pitäisi olla pakko hankkia kenenkään taiteilijan teoksia. Jo nyt esimerkiksi oopperaa tuetaan paljon, vaikka siellä käy pienehkö osa väestöstä. Olen oopperan ja klassisen musiikin ystävä ja soisin, että kaikissa suurissa kaupungeissa olisi ooppera ja sinfoniaorkesteri. Mutta jos ja kun niille ei riitä yleisöä, ei pitäisi myöskään kouluttaa niin valtavia määriä esimerkiksi viulisteja. Huiput toki päätyvät solisteiksi pitkin maailmaa, osa myös orkestereihin ulkomaille, mutta ylipäätään työttömiä on taiteiden aloilla aivan liikaa, koska ne eivät työllistä kuin osan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/194 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on romanien triathlon?

Kävellen uimahallille, ja pyörällä takaisin kotiin.

Vierailija
194/194 |
23.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kunta pystyisi palkkaamaan avustaviin tehtäviin mutta ei muka ole mitään.

Ja mitä nämä avustavat tehtävät ovat?

Kouluihin (keittiöt, siivous, iltapäiväkerhot), päiväkoteihin, lumitöihin, arkistointi jne.

Siivoukset sun muut alkaa olla ulkoistettu. Lasten kanssa olemiseen vaaditaan koulutus. Lastentarhan opella on jopa akateeminen koulutus. Lumityöt hoitaa kone. Arkistointi on ammattityötä myös ja nykyisin pitkälti sähköistä. Ei ole olemassa enää mitään sellaisia töitä, joita muutaman vuosikymmenrn vanhalla huonolla peruskoulutodistuksella voisi tehdä tai mitä kuka tahansa kadulta haettu osaisi tehdä.

Se johtuu suurelta osin älyttömistä koulutusvaatimuksista. Suomessa on paljon sellaisia töitä joita voisi tehdä sopiva ihminen ihan ilman koulutusta, mutta niihin töihin on kuitenkin päätetty vaatia koulutus.

Oli työ mitä hyvänsä, se on pakko osata tehdä. Siinä mielessä on hyvä, että koulutus vaaditaan. Mikä on koulutuksen kesto, sisältö ja vaatimustaso on eri asia, jota pitäisi kenties päättäjien pohtia. Ennen suorittavien töiden loppumista ( automatisaatio, robot ) koulutusta pitäisi rankalla kädellä uudistaa, jotta oikea hyöty opiskelusta saataisiin irti. Tänä päivänäkin on paljon turhaa tuntien täytettä. Pitäisi kysellä kentältä mitä asioita teoreettisesti olisi järkevää opettaa ja kenelle. Liikaa on kangistuttu kaavoihin eikä osata ajatella/ kehittää opetusta niin, että siitä kaikenlaiset opiskelijat saisivat mahdollisimman paljon irti ja hyötykäyttöön.

Monet työt oppii nopeasti työn lomassa. Koulutuksen vaatiminen niihin on silkkaa tuhlausta, vaikkakin toki loogista tässä koulutususkovaisessa maassa.

Tottakai työn tekemiseen vaaditaan koulutus. Kyse lienee siitä, tarvitaanko työn tekemiseen tutkinto, vai riittääkö työnantajan antama perehdytys/koulutus.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän yhdeksän