Mies lihonnut vuoden aikana vastenmieliseksi
Olemme olleet avomiehen kanssa nyt viitisen vuotta yhdessä, asuttu saman katon alla 2v. Ongelmana nyt varmaan 2016 jouluna alkanut lihominen.. ennen normaalipainon ylärajassa huidellut mies sai jokavuotisesti ahmimisjakson päälle jouluherkkujen myötä, ja tasainen lihominen jatkunut siitä asti.
Keväällä otin puheeksi tämän lihomisen ja mies sanoi että kun menee syksyllä 3kk raskaampiin työtehtäviin niin siitä laihtuu helposti ja kunto nousee. No, nämä työtehtävät tuli ja meni, kunto nousi varmasti mutta pelastusrengas turposi vatsan ympärillä kun mässytti raskaan päivän jälkeen pizzaa, kebabia ja muutaman pussillisen karkkeja iltapalaksi. Nyt mies on lihonnut tässä vuoden aikana yli 20kg ja näyttää todella vastenmieliseltä. BMI on 31. Maha on iso ja roikkuu, tissit ovat kasvaneet ja ovat oikeasti suuret, reisien paksuus on noin metri(mittasi hiljattain). Vyötärölihavuuden raja paukkuu ja kunnolla. Lisäksi tuo mies nyt lomaillessaan ei tee muuta kuin pelaa sohvalla 10h päivässä, tulee viereeni vartavasten pieremään ja röhönauraa päälle, syö herkkuja päivittäin, ei kuuntele kun puhun, hermostuu jos joutuu keskustelemaan muutakin kuin joo/ei... ja jatkaa lihomistaan. En usko että lihoaminen muuten haittaisi ihan näin paljoa edes, mutta tuo on muuttunut luonteeltaankin ihan täydeksi persreiäksi. Tekee kokonaisuudesta vieläkin inhottavamman. Makkarissa ei ole ollut toimintaa varmaan kuukauteen, tokkopa tuo on sitä edes ymmärtänyt kaivata kun pelaa vaan.
Olen koittanut ottaa esille tätä lihomista mutta mies nauraa päin naamaa. Sanoi kyllä että alkaa käymään salilla ja sillä laihtuu, mutta ei yhtään ymmärrä ettei lihominen lopu muulla kuin syömisen kohtuullistamisella. Vaikka kävisikin salilla treenaamassa niin sehän on pari suklaapatukkaa ja poltetut kalorit on takaisin.
Mua harmittaa aivan törkeästi ja olen monesti jo miettinyt etten halua enää jatkaa suhdetta. Mies ei ole yhtään viehättävän näköinen enää, itse tykkään pitää ulkonäöstäni huolta ja toivoisin samaa myös kumppanilta. Lisäksi olen ammattini puolesta ehdottanut hänelle ravitsemussuunnitelman tekoa, mutta hän ei sellaista halunnut. Mietin jatkuvasti mitä voisin asian suhteen tehdä, mutta itkettää kun tiedän että laihtuminen on vain miehen itsensä päätettävissä ja tehtävissä.
En oikein tiedä mitä haen tällä, tuntuu että olen vähän hukassa ja halusin avautua. Onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta?
Ja ei olla Porvoosta. Ikää n. 25v molemmilla.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vanha totuus: parisuhde lihottaa. Kun kumppani on kellistetty, ei enää tarvitse pinnistellä. Istutaan illat sohvalla ja mussutetaan sipsejä, naksuja, irtokarkkeja ja tilataan pitsaa ja kebabia. Ja kaikki huuhdellaan alas keppanalla tai sidukalla. Ei siis mikään ihme, jos läskiä alkaa kertyä. Lihominen on paljon helpompaa kuin laihduttaminen. Jos ap laittaisit ja tarjoilisit ukollesi terveellistä kasvispainotteista ruokaa, niin se outokumpu vyötäröltä katoaisi vähitellen, varsinkin kun jättäisitte sen töllön ja tabletin tai kännykän kiinni ja lähtisitte reippaalle lenkille. Paksut reidetkin alkaisivat sutjakoitua. Janon yllättäessä hanasta tulee raikasta vettä.
Monen kohdalla valitettavasti totta ja varmin keino tappaa parisuhde.
Olemme olleet yhdessä yli 20v, edelleen saman painoisia molemmat (mies itseasiassa muutaman kilon kevyempi) mutta paremmassa lihaskunnossa kun harrastamme liikuntaa nykyisin säännöllisesti. Pidämme ulkonäöstämme huolta (no, jo töidenkin takia pakko) ja onhan hyvin pukeutuva mies aina ilo silmälle! En rakastunut adonikseen vaan normaaliin mieheen. Pakko silti myöntää että jos tuo olisi tuosta parikymmentä kiloa lihonut sohvalla maaten en kyllä hyvällä katsoisi eikä himot hyrräisi. Olen ilmeisesti hirveän "pinnallinen" ihminen kun pidän itsestään huolehtivista ihmisistä?
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä haluisin että mies huomauttaisi jo pienestäkin lihomisesta. Haluan olla normaalipainoinen. Sen lisäksi en ryhtyisi 25-vuotiaana rakentamaan elämää tuollaisen sohvalla pelailijan kanssa. Jos jo ennen perhe-elämän paineita psyyke prakaa noin pahasti niin ei lupaa hyvää. Kylmää tai ei, ihmisen on otettava vastuu itsestään, ei ole ap:n velvollisuus rakastaa miestä terveeksi. Tietysti voi ehdottaa yhteistä tekemistä Ja urheilua tilalle, mutta jos vastakaikua ei ole, niin minkäs teet?
Pitäisi suhteessa molempien arvostaa toista sen verran, että haluaa tehdä yhdessä asioita, pitää itsensä ihmisen näköisenä jne...
Eli ylipainoiset ei ole ihmisten näköisiä? Läski viha loistaa Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis mennyt sanomaan / vihjailemaan painosta? VIRHE! Mies vihjaili kun oli ylipainoa 20kg, (2016) tuli angsti ja vitutitus päälle. Kukaan ei minun syömisiin puutu jne ja lihoin 16 kg lisää :'D Nyt on ukko hiljaa.
Jokaisen pitää itse oivaltaa laihdutus, se lähtee omasta halusta.
Miksi alapeukut??
Eli lihotit itseäsi vielä lisää kun jo olit pahasti ylipainoinen ja se vaivasi miestäsi? Toki hiljeni, murehtii itsekseen miten kaltaisestasi tollosta pääsee eroon. Et ainakaan tehnyt häntä yhtään onnellisemmaksi ja kannustavammaksi.
Jokaisen pitää itse oivaltaa myös vastuunsa parisuhteessa.
No miehen olisi itse pitänyt oivaltaa että jokainen itse päättää miltä näyttää. Olisi pitänyt naamansa kiinni niin olisinkin skarpannut. Saa peiliin katso kun nykytilassa ollaan. Meiltä löytyy ovi mutta eipä ole lähtenyt. -Se plus 36kg-
Vierailija kirjoitti:
No et voi tehdä muuta kuin joko hyväksyä miehesi tai sitten antaa ultimatumin, että jos ei paino putoa, niin et halua jatkaa yhdessäoloa. Kyllä sitäkin tapahtuu. Minut jätettiin 32-vuotiaana tuosta syystä. Mies sanoi että laihdutus tai ero, ja minä sanoin, että ero. Oli kyllä muutenkin pinnallinen mulkvisti, joka oli saanut itsetuntoni ihan pohjamutiin mm. ehdottelemalla erilaisia kauneusleikkauksia joihin minun pitäisi mennä hänen mielikseen (hän olisi maksanut, mutta minä en halunnut). Kun sain läskiultimatumin, painoin 65 kg ja olen 165 cm pitkä. Tavatessamme painoin 48 kg.
Minulla on 165/50 tyttöystävä ja hän on todella kuuma. Olisi hirveää, jos lihottaisi itseään 15 kg. Varmaan tuntuisi samalta kuin naisesta tuntuisi se, että mies alkaa tahallaan työttömäksi 30-vuotiaana, rahaa on tilillä joku 8000e, eikä aio enää koskaan palata töihin.
Vierailija kirjoitti:
Lihonnut? Lihoaminen?
Suomen? Kielen? Sanoja? Ja? Kysymysmerkki? Perässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis mennyt sanomaan / vihjailemaan painosta? VIRHE! Mies vihjaili kun oli ylipainoa 20kg, (2016) tuli angsti ja vitutitus päälle. Kukaan ei minun syömisiin puutu jne ja lihoin 16 kg lisää :'D Nyt on ukko hiljaa.
Jokaisen pitää itse oivaltaa laihdutus, se lähtee omasta halusta.
Miksi alapeukut??
Eli lihotit itseäsi vielä lisää kun jo olit pahasti ylipainoinen ja se vaivasi miestäsi? Toki hiljeni, murehtii itsekseen miten kaltaisestasi tollosta pääsee eroon. Et ainakaan tehnyt häntä yhtään onnellisemmaksi ja kannustavammaksi.
Jokaisen pitää itse oivaltaa myös vastuunsa parisuhteessa.
No miehen olisi itse pitänyt oivaltaa että jokainen itse päättää miltä näyttää. Olisi pitänyt naamansa kiinni niin olisinkin skarpannut. Saa peiliin katso kun nykytilassa ollaan. Meiltä löytyy ovi mutta eipä ole lähtenyt. -Se plus 36kg-
Käy kyllä miestäsi sääliksi. Syytät häntä, vaikka vika on sinussa ja itsekurin puutteessa. Jos olisit itsellesi rehellinen, tietäisit, että miehen kommentit ovat vain tekosyy läskin keräämiseen. Mahtaa harmittaa, kun miestä ei haluta, ja kerää vain rohkeutta lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä haluisin että mies huomauttaisi jo pienestäkin lihomisesta. Haluan olla normaalipainoinen. Sen lisäksi en ryhtyisi 25-vuotiaana rakentamaan elämää tuollaisen sohvalla pelailijan kanssa. Jos jo ennen perhe-elämän paineita psyyke prakaa noin pahasti niin ei lupaa hyvää. Kylmää tai ei, ihmisen on otettava vastuu itsestään, ei ole ap:n velvollisuus rakastaa miestä terveeksi. Tietysti voi ehdottaa yhteistä tekemistä Ja urheilua tilalle, mutta jos vastakaikua ei ole, niin minkäs teet?
Pitäisi suhteessa molempien arvostaa toista sen verran, että haluaa tehdä yhdessä asioita, pitää itsensä ihmisen näköisenä jne...Eli ylipainoiset ei ole ihmisten näköisiä? Läski viha loistaa Suomessa
Läskiys on rumaa, ällöttävä ja epäterveellistä. Joku 120kg nainen muistuttaa enemmän norsua kuin ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään jo kymmenen tunnin peliputket ja kuukauden seksittömyys olisivat mulle kriisin paikka.
Miksi? Olisiko se paha sitten, jos mies lukisi 10 tuntia putkessa, tai huhhuijaa, lähtisi vaikka viikonlopuksi vaellukselle yksin, josta tulee 48 tuntia saman asian tekemistä putkeen?
Vierailija kirjoitti:
Elämä on tässä ja nyt. Kevätkin on täällä ihan just :)
Talvi on vasta alkamassa. Viimeinkin pääsee taas nauttimaan siitä oikeasta talvesta, mikä on nykyään Suomessa tammi-helmikuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä haluisin että mies huomauttaisi jo pienestäkin lihomisesta. Haluan olla normaalipainoinen. Sen lisäksi en ryhtyisi 25-vuotiaana rakentamaan elämää tuollaisen sohvalla pelailijan kanssa. Jos jo ennen perhe-elämän paineita psyyke prakaa noin pahasti niin ei lupaa hyvää. Kylmää tai ei, ihmisen on otettava vastuu itsestään, ei ole ap:n velvollisuus rakastaa miestä terveeksi. Tietysti voi ehdottaa yhteistä tekemistä Ja urheilua tilalle, mutta jos vastakaikua ei ole, niin minkäs teet?
Pitäisi suhteessa molempien arvostaa toista sen verran, että haluaa tehdä yhdessä asioita, pitää itsensä ihmisen näköisenä jne...Eli ylipainoiset ei ole ihmisten näköisiä? Läski viha loistaa Suomessa
Linkkaa tähän kaunis lihava suomalainen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis mennyt sanomaan / vihjailemaan painosta? VIRHE! Mies vihjaili kun oli ylipainoa 20kg, (2016) tuli angsti ja vitutitus päälle. Kukaan ei minun syömisiin puutu jne ja lihoin 16 kg lisää :'D Nyt on ukko hiljaa.
Jokaisen pitää itse oivaltaa laihdutus, se lähtee omasta halusta.
Miksi alapeukut??
Eli lihotit itseäsi vielä lisää kun jo olit pahasti ylipainoinen ja se vaivasi miestäsi? Toki hiljeni, murehtii itsekseen miten kaltaisestasi tollosta pääsee eroon. Et ainakaan tehnyt häntä yhtään onnellisemmaksi ja kannustavammaksi.
Jokaisen pitää itse oivaltaa myös vastuunsa parisuhteessa.
No miehen olisi itse pitänyt oivaltaa että jokainen itse päättää miltä näyttää. Olisi pitänyt naamansa kiinni niin olisinkin skarpannut. Saa peiliin katso kun nykytilassa ollaan. Meiltä löytyy ovi mutta eipä ole lähtenyt. -Se plus 36kg-
Mä olen kyllä eri mieltä tuosta että saa päättää miltä näyttää. Toki - joo tietyissä asioissa mutta kyllä mun mielestä parisuhteessa pitää ottaa toisenkin toiveet ja odotukset huomioon. Ei se mies suotta valinnut itselleen aikanaan hoikkaa ja nättiä naista joka näytti hyvältä vaatteissaan. Rajansa kaikella, toisen huomioimatta jättämiselläkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään jo kymmenen tunnin peliputket ja kuukauden seksittömyys olisivat mulle kriisin paikka.
Miksi? Olisiko se paha sitten, jos mies lukisi 10 tuntia putkessa, tai huhhuijaa, lähtisi vaikka viikonlopuksi vaellukselle yksin, josta tulee 48 tuntia saman asian tekemistä putkeen?
Lukeminen on ok, kehittää älyä, sanavarastoa, yleistietoutta jne jne.
Vaellus on ok, raitis ilma tekee hyvää keholle ja mielelle. Vaatii hyvää kuntoa.
Pelaaminen.....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään jo kymmenen tunnin peliputket ja kuukauden seksittömyys olisivat mulle kriisin paikka.
Miksi? Olisiko se paha sitten, jos mies lukisi 10 tuntia putkessa, tai huhhuijaa, lähtisi vaikka viikonlopuksi vaellukselle yksin, josta tulee 48 tuntia saman asian tekemistä putkeen?
Lukeminen on ok, kehittää älyä, sanavarastoa, yleistietoutta jne jne.
Vaellus on ok, raitis ilma tekee hyvää keholle ja mielelle. Vaatii hyvää kuntoa.
Pelaaminen.....?
Riippuu siitä, mitä pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa te nuoret, että elämä on loppujen lopuksi aivan saakelin lyhyt! En näe yhtään syytä jäädä suhteeseen ylipainoisen, piereskelevän mäntin kanssa ellet ole taloudellisesti alisteisessa asemassa.
Elämä on tässä ja nyt. Kevätkin on täällä ihan just :)
mistä lähtien on olla alisteisessa asemassa jos elää ilmaiseksi toisen rahoilla.
Vaihda miestä. Ota sellainen kukkakeppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis mennyt sanomaan / vihjailemaan painosta? VIRHE! Mies vihjaili kun oli ylipainoa 20kg, (2016) tuli angsti ja vitutitus päälle. Kukaan ei minun syömisiin puutu jne ja lihoin 16 kg lisää :'D Nyt on ukko hiljaa.
Jokaisen pitää itse oivaltaa laihdutus, se lähtee omasta halusta.
Miksi alapeukut??
Eli lihotit itseäsi vielä lisää kun jo olit pahasti ylipainoinen ja se vaivasi miestäsi? Toki hiljeni, murehtii itsekseen miten kaltaisestasi tollosta pääsee eroon. Et ainakaan tehnyt häntä yhtään onnellisemmaksi ja kannustavammaksi.
Jokaisen pitää itse oivaltaa myös vastuunsa parisuhteessa.
No miehen olisi itse pitänyt oivaltaa että jokainen itse päättää miltä näyttää. Olisi pitänyt naamansa kiinni niin olisinkin skarpannut. Saa peiliin katso kun nykytilassa ollaan. Meiltä löytyy ovi mutta eipä ole lähtenyt. -Se plus 36kg-
Mä olen kyllä eri mieltä tuosta että saa päättää miltä näyttää. Toki - joo tietyissä asioissa mutta kyllä mun mielestä parisuhteessa pitää ottaa toisenkin toiveet ja odotukset huomioon. Ei se mies suotta valinnut itselleen aikanaan hoikkaa ja nättiä naista joka näytti hyvältä vaatteissaan. Rajansa kaikella, toisen huomioimatta jättämiselläkin
Olin 162cm/62kg "hoikka". Mies ei huomannut että minulla 2 kuukauden piriputki päällä (ennen tapaamistamme)jolla olin päässyt normaalipainoiseksi. Se piri kun piti hyvän miehen vuoksi lopettaa niin painokin nousi 20kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään jo kymmenen tunnin peliputket ja kuukauden seksittömyys olisivat mulle kriisin paikka.
Miksi? Olisiko se paha sitten, jos mies lukisi 10 tuntia putkessa, tai huhhuijaa, lähtisi vaikka viikonlopuksi vaellukselle yksin, josta tulee 48 tuntia saman asian tekemistä putkeen?
Lukeminen on ok, kehittää älyä, sanavarastoa, yleistietoutta jne jne.
Vaellus on ok, raitis ilma tekee hyvää keholle ja mielelle. Vaatii hyvää kuntoa.
Pelaaminen.....?
Kehittää mm. englannin sanavarastoa, älya, reaktiokykyä, moneen asiaan keskittymistä yhtäaikaa jne.
Mutta jos rehellisiä ollaan, niin eihän sinua muu häiritse kuin se, että mies ei kiinnitä huomiotaan sinuun. Kyllä ne viikonlopun kestävät yksinvaellukset alkaisivat vituttaa sinua vähintään yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet avomiehen kanssa nyt viitisen vuotta yhdessä, asuttu saman katon alla 2v. Ongelmana nyt varmaan 2016 jouluna alkanut lihominen.. ennen normaalipainon ylärajassa huidellut mies sai jokavuotisesti ahmimisjakson päälle jouluherkkujen myötä, ja tasainen lihominen jatkunut siitä asti.
Keväällä otin puheeksi tämän lihomisen ja mies sanoi että kun menee syksyllä 3kk raskaampiin työtehtäviin niin siitä laihtuu helposti ja kunto nousee. No, nämä työtehtävät tuli ja meni, kunto nousi varmasti mutta pelastusrengas turposi vatsan ympärillä kun mässytti raskaan päivän jälkeen pizzaa, kebabia ja muutaman pussillisen karkkeja iltapalaksi. Nyt mies on lihonnut tässä vuoden aikana yli 20kg ja näyttää todella vastenmieliseltä. BMI on 31. Maha on iso ja roikkuu, tissit ovat kasvaneet ja ovat oikeasti suuret, reisien paksuus on noin metri(mittasi hiljattain). Vyötärölihavuuden raja paukkuu ja kunnolla. Lisäksi tuo mies nyt lomaillessaan ei tee muuta kuin pelaa sohvalla 10h päivässä, tulee viereeni vartavasten pieremään ja röhönauraa päälle, syö herkkuja päivittäin, ei kuuntele kun puhun, hermostuu jos joutuu keskustelemaan muutakin kuin joo/ei... ja jatkaa lihomistaan. En usko että lihoaminen muuten haittaisi ihan näin paljoa edes, mutta tuo on muuttunut luonteeltaankin ihan täydeksi persreiäksi. Tekee kokonaisuudesta vieläkin inhottavamman. Makkarissa ei ole ollut toimintaa varmaan kuukauteen, tokkopa tuo on sitä edes ymmärtänyt kaivata kun pelaa vaan.Olen koittanut ottaa esille tätä lihomista mutta mies nauraa päin naamaa. Sanoi kyllä että alkaa käymään salilla ja sillä laihtuu, mutta ei yhtään ymmärrä ettei lihominen lopu muulla kuin syömisen kohtuullistamisella. Vaikka kävisikin salilla treenaamassa niin sehän on pari suklaapatukkaa ja poltetut kalorit on takaisin.
Mua harmittaa aivan törkeästi ja olen monesti jo miettinyt etten halua enää jatkaa suhdetta. Mies ei ole yhtään viehättävän näköinen enää, itse tykkään pitää ulkonäöstäni huolta ja toivoisin samaa myös kumppanilta. Lisäksi olen ammattini puolesta ehdottanut hänelle ravitsemussuunnitelman tekoa, mutta hän ei sellaista halunnut. Mietin jatkuvasti mitä voisin asian suhteen tehdä, mutta itkettää kun tiedän että laihtuminen on vain miehen itsensä päätettävissä ja tehtävissä.
En oikein tiedä mitä haen tällä, tuntuu että olen vähän hukassa ja halusin avautua. Onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta?
Ja ei olla Porvoosta. Ikää n. 25v molemmilla.
Miksi et tee niin, että kun se sikasi nukkua röhnöttää kyljellään sorkat ilmaa haroen ja saparo luikerrellen kuin koiran häntä konsanaan uneksien makkarapaketista, laitat sille otsatukan. Siallehan kuuleman mukaan sopii otsatukka joten se on varmaan sen jälkeen sitten paremman näköinen ja sitä voi taas katsella ? Tai sitten vain : JÄTÄ SE SIKA !
Itse kyllä haluisin että mies huomauttaisi jo pienestäkin lihomisesta. Haluan olla normaalipainoinen. Sen lisäksi en ryhtyisi 25-vuotiaana rakentamaan elämää tuollaisen sohvalla pelailijan kanssa. Jos jo ennen perhe-elämän paineita psyyke prakaa noin pahasti niin ei lupaa hyvää. Kylmää tai ei, ihmisen on otettava vastuu itsestään, ei ole ap:n velvollisuus rakastaa miestä terveeksi. Tietysti voi ehdottaa yhteistä tekemistä Ja urheilua tilalle, mutta jos vastakaikua ei ole, niin minkäs teet?
Pitäisi suhteessa molempien arvostaa toista sen verran, että haluaa tehdä yhdessä asioita, pitää itsensä ihmisen näköisenä jne...