Lue keskustelun säännöt.
Mies lihonnut vuoden aikana vastenmieliseksi
02.01.2018 |
Olemme olleet avomiehen kanssa nyt viitisen vuotta yhdessä, asuttu saman katon alla 2v. Ongelmana nyt varmaan 2016 jouluna alkanut lihominen.. ennen normaalipainon ylärajassa huidellut mies sai jokavuotisesti ahmimisjakson päälle jouluherkkujen myötä, ja tasainen lihominen jatkunut siitä asti.
Keväällä otin puheeksi tämän lihomisen ja mies sanoi että kun menee syksyllä 3kk raskaampiin työtehtäviin niin siitä laihtuu helposti ja kunto nousee. No, nämä työtehtävät tuli ja meni, kunto nousi varmasti mutta pelastusrengas turposi vatsan ympärillä kun mässytti raskaan päivän jälkeen pizzaa, kebabia ja muutaman pussillisen karkkeja iltapalaksi. Nyt mies on lihonnut tässä vuoden aikana yli 20kg ja näyttää todella vastenmieliseltä. BMI on 31. Maha on iso ja roikkuu, tissit ovat kasvaneet ja ovat oikeasti suuret, reisien paksuus on noin metri(mittasi hiljattain). Vyötärölihavuuden raja paukkuu ja kunnolla. Lisäksi tuo mies nyt lomaillessaan ei tee muuta kuin pelaa sohvalla 10h päivässä, tulee viereeni vartavasten pieremään ja röhönauraa päälle, syö herkkuja päivittäin, ei kuuntele kun puhun, hermostuu jos joutuu keskustelemaan muutakin kuin joo/ei... ja jatkaa lihomistaan. En usko että lihoaminen muuten haittaisi ihan näin paljoa edes, mutta tuo on muuttunut luonteeltaankin ihan täydeksi persreiäksi. Tekee kokonaisuudesta vieläkin inhottavamman. Makkarissa ei ole ollut toimintaa varmaan kuukauteen, tokkopa tuo on sitä edes ymmärtänyt kaivata kun pelaa vaan.
Olen koittanut ottaa esille tätä lihomista mutta mies nauraa päin naamaa. Sanoi kyllä että alkaa käymään salilla ja sillä laihtuu, mutta ei yhtään ymmärrä ettei lihominen lopu muulla kuin syömisen kohtuullistamisella. Vaikka kävisikin salilla treenaamassa niin sehän on pari suklaapatukkaa ja poltetut kalorit on takaisin.
Mua harmittaa aivan törkeästi ja olen monesti jo miettinyt etten halua enää jatkaa suhdetta. Mies ei ole yhtään viehättävän näköinen enää, itse tykkään pitää ulkonäöstäni huolta ja toivoisin samaa myös kumppanilta. Lisäksi olen ammattini puolesta ehdottanut hänelle ravitsemussuunnitelman tekoa, mutta hän ei sellaista halunnut. Mietin jatkuvasti mitä voisin asian suhteen tehdä, mutta itkettää kun tiedän että laihtuminen on vain miehen itsensä päätettävissä ja tehtävissä.
En oikein tiedä mitä haen tällä, tuntuu että olen vähän hukassa ja halusin avautua. Onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta?
Ja ei olla Porvoosta. Ikää n. 25v molemmilla.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
12121212 kirjoitti:
Ap on ihan oikeassa.
Ylipaino on asia johon pystyy vaikuttamaan. Ja ylipaino vaikuttaa moneenkin asiaan, kunhan ikää tulee lisää sen vaikutukset näkyvät myös seksitouhuissa - tai niiden puuttumisessa. Elleivät näy jo.
Palstalla on lukuisia tarinoita ihmisistä jotka ovat alle 60-vuotiaita eivätkä pääse lattialta ylös avustamatta käsillä, vaikkei taustalla ole onnettomuutta tai sairautta. Ihmiselle normaali syväkyykky ei tahdo onnistua, vähäinenkin liikunta saa puuskuttamaan, tavallisissa asioissa kuten hygienian hoidossa tarvitaan apuvälineitä. Ja tietysti kumppani joutuu jatkuvasti toistelemaan "pidän sinusta sellaisena kuin olet", jottei toinen suuttuisi tai masentuisi siitä että hänelle kerrotaan totuus.
Jos ap on kaiken kukkuraksi itse hyväkuntoinen ja terveydestään välittävä, on täysin oikeutettua vaatia ettei toinen liho mässäämällä ja käyttäydy junttimaisesti. Asiasta huomauttamisessa ei ole mitään hävettävää tai väärää. Selvästikään tämä ei riitä, vaan ap:n on kerrottava miehelle suoraan että asioiden pitää muuttua tai suhde alkaa rakoilla.
Siis eikö saisi käsillä itseään auttaa lattialta noustessa???
Eihän sitä laki kiellä.
Mutta perusterveeltä ihmiseltä pitäisi onnistua helposti ilmankin.
Istu alas, risti jalat. Pääsetkö ylös ilman että autat käsillä tai menetät tasapainosi? Näin:
Ellei taustalla ole sairautta/onnettomuutta/yms, pitäisi onnistua helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on lihonut todella paljon. Ennen niin hyväkroppaisesta miehestä tullut lihava plösö. Ei halua ulkoilla, eikä tee puutarhahommia enää. Makaa vaan sohvalla ja lihoo. Ei suostu menemään lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa lukea ketjua. Kommentit ovat aivan eri luokkaa, mitä niissä aloituksissa joissa mies kertoo vaimon lihonneen. Silloin syytetään miestä ja kyseenalaistetaan mitä kaikkea mies on tehnyt väärin suhteessa johon vaimo on reagoinut lihomalla. Mutta näin päin tämä on taas miehen vika.
Olen ihan samaa mieltä kuin aina ennenkin näitä aloituksia lukiessa, jos mies ei asiasta suostu puhumaan ja et koe oloasi hyväksi suhteessa niin lähde. Sun pitää kuitenkin olla onnellinen.
En vain voi uskoa, että tässä asiassa suuren osan mielipiteeseen vaikuttaa lihonneen henkilön sukupuoli.
Siis sinähän nimenomaan uskot, että mielipiteeseen vaikuttaa sukupuoli...?
Eihän sukupuoli ole tässä se ainoa pointti, vaan se, että mies käyttäytyy todella typerästi, kun ap yrittää ottaa asiaa puheeksi. Moniko nainen reagoi piereskelemällä ja röhönauramalla?
Mistä sä tiedät mitä toisten kodeissa tapahtuu? Ja on niissä aiemmissa aloituksissa kerrottu mäkättävästä vaimosta joka aina haastaa riitaa ja loukkaantuu kun terveellisistä elämäntavoista yrittää puhua. Tietääkseni jokainen piereskelee ja tiedän myös naisia jotka harrastavat tuota piereskelyä suurena huvina parisuhteissaan. Ja linnottautuvat sinne kotisohvalle mussuttamaan sipsiä ja suuttuvat kun siitä sanoo.
En hyökkää naisia vastaan, lähinnä kummastuttaa se kuinka miesten aloituksia kohtaan hyökätään. Miehet harvemmin myös osaavat kirjoittaa aloitukseen pidempää tejstiä josta selviäisi muutakin ja morkkaus on ehtinyt jo alkaa ennenkuin he kerkeävät kertomaan suhteesta tarkemmin.
Anyway, olen sitä mieltä että apn mies on porsas ja jos ei ole valmis mitään tekemään niin jääköön yksinään pierunhajuunsa.
Ps. Katson nytkin tvstä ohjelmaa jossa ylipainoinen nainen kiukkuaa kaikille muille paitsi itselleen.
Ei muuta kun laski akka vaihtoon....tai lukko jaakaappiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12121212 kirjoitti:
Ap on ihan oikeassa.
Ylipaino on asia johon pystyy vaikuttamaan. Ja ylipaino vaikuttaa moneenkin asiaan, kunhan ikää tulee lisää sen vaikutukset näkyvät myös seksitouhuissa - tai niiden puuttumisessa. Elleivät näy jo.
Palstalla on lukuisia tarinoita ihmisistä jotka ovat alle 60-vuotiaita eivätkä pääse lattialta ylös avustamatta käsillä, vaikkei taustalla ole onnettomuutta tai sairautta. Ihmiselle normaali syväkyykky ei tahdo onnistua, vähäinenkin liikunta saa puuskuttamaan, tavallisissa asioissa kuten hygienian hoidossa tarvitaan apuvälineitä. Ja tietysti kumppani joutuu jatkuvasti toistelemaan "pidän sinusta sellaisena kuin olet", jottei toinen suuttuisi tai masentuisi siitä että hänelle kerrotaan totuus.
Jos ap on kaiken kukkuraksi itse hyväkuntoinen ja terveydestään välittävä, on täysin oikeutettua vaatia ettei toinen liho mässäämällä ja käyttäydy junttimaisesti. Asiasta huomauttamisessa ei ole mitään hävettävää tai väärää. Selvästikään tämä ei riitä, vaan ap:n on kerrottava miehelle suoraan että asioiden pitää muuttua tai suhde alkaa rakoilla.
Siis eikö saisi käsillä itseään auttaa lattialta noustessa???
Täällä yksi läski vastaa... Mulla on tuo nousemisvaikeus tullut kun paino ylitti 100 kg. Kyllä minä hoikempanakin varmaan vähän käsillä autoin, mutta en sillä tavalla kuin nykyisin. Nykyisin ainoat keinot päästä ylös maasta istumasta on
a) Saada kiinni jostain ylempää ja kiskoa itsensä ylös siitä
b) mennä polvilleen kontalleen ensin ja siitä yrittää pungertaa vaikeasti pystyyn
Juuri tuli tämä vaikeus kun jouduin ilmaamaan auton renkaan huoltoasemalla. Oli tosi noloa kun en meinannut päästä sieltä kykkimästä ylös, ihmiset katsoi kun menin kontalleni ja vaikeasti punnersin itseäni pystyyn...
Voi ei. Itsekin huomannut ihan viimeisen kuukauden aikana että en meinaa päästä kunnolla kyykkyyn ja ylösnouseminen on tosi hankalaa. Lisäksi tuntuu että joku puristaisi ilmat pihalle kun on kyykyssä eikä pysty hengittämään normaalisti. Kumartumisen kanssa on ihan sama juttu, pitkän aikaa on sen jälkeen kuin hengästynyt ja jotenkin se on tosi noloa. Itse en tiedä mitä painan (ei ole vaakaa) mutta tuskin sitä ainakaan paljon yli 80 kiloa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet siis mennyt sanomaan / vihjailemaan painosta? VIRHE! Mies vihjaili kun oli ylipainoa 20kg, (2016) tuli angsti ja vitutitus päälle. Kukaan ei minun syömisiin puutu jne ja lihoin 16 kg lisää :'D Nyt on ukko hiljaa.
Jokaisen pitää itse oivaltaa laihdutus, se lähtee omasta halusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sama mun oma vaimo. siks käyn muualla ja otan eron.. hän ei ole se jonka pappi pisti yhteen. enkä lukenu sun tilitystä. liian pitkä.
Mun exkin teki noin kun lihoin. No mä laihduin painoindeksiin 19 ja sain heti paremman miehen, kun pääsin exästä eroon. Ex jäi yksin - itki perääni vuosikausia. Mutta enpä huolisi miestä, jolle pelkkä ulkonäkö on joku parisuhteen tärkein kriteeri.
No miksi lihoit? Mikset laihduttanut kun olitte vielä yhdessä? Laihanahan sää uudenkin miehen sait, et lihavana
Ja et varmaan enää ole lihonu vanhohin lukemiin? Mitähän "parempi miehesi" siitä tuumaisi.
No ei tuollaiseen kannata aikaa haaskata. Edessä loistava tulevaisuus, nelikymppisenä on ylipainoa jo tuplaten ja sitä rataa. Vielä tuollainen moukkamainen käytös. Vaihtoon vaan.
Ei selkeästikään arvosta sinua, ap, vaan olet itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihtuminen pelkällä kulutuksen lisäämisellä on toivoton tehtävä.Yksi ex-kiekkoilija yritti turhaan vuosikausia.
Eiköhän mies ole tajunnut lihomisen itsekin mutta ei osaa tehdä asialle mitään, on ikään kuin lamaantunut ja häpeissäänkin ja yrittää vitsailemalla saada sinut(kin) unohtamaan koko asian. En toki ole mies, mutta kyllä minulle ainakin tämä ylipaino on kipeä ja arkakin asia, olisi kamalaa jos joku alkaisi huomautella painostani. Ihan tarpeeksi vihaan koko olemustani ja oloani jo muutenkin, en siihen enää kenenkään suunsoittoa halua lisäksi kuunnella.
N160/83
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sama mun oma vaimo. siks käyn muualla ja otan eron.. hän ei ole se jonka pappi pisti yhteen. enkä lukenu sun tilitystä. liian pitkä.
Mun exkin teki noin kun lihoin. No mä laihduin painoindeksiin 19 ja sain heti paremman miehen, kun pääsin exästä eroon. Ex jäi yksin - itki perääni vuosikausia. Mutta enpä huolisi miestä, jolle pelkkä ulkonäkö on joku parisuhteen tärkein kriteeri.
Onko täällä Porvoon ajot kun kolme ekaa viestiä on kilpailijoita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12121212 kirjoitti:
Ap on ihan oikeassa.
Ylipaino on asia johon pystyy vaikuttamaan. Ja ylipaino vaikuttaa moneenkin asiaan, kunhan ikää tulee lisää sen vaikutukset näkyvät myös seksitouhuissa - tai niiden puuttumisessa. Elleivät näy jo.
Palstalla on lukuisia tarinoita ihmisistä jotka ovat alle 60-vuotiaita eivätkä pääse lattialta ylös avustamatta käsillä, vaikkei taustalla ole onnettomuutta tai sairautta. Ihmiselle normaali syväkyykky ei tahdo onnistua, vähäinenkin liikunta saa puuskuttamaan, tavallisissa asioissa kuten hygienian hoidossa tarvitaan apuvälineitä. Ja tietysti kumppani joutuu jatkuvasti toistelemaan "pidän sinusta sellaisena kuin olet", jottei toinen suuttuisi tai masentuisi siitä että hänelle kerrotaan totuus.
Jos ap on kaiken kukkuraksi itse hyväkuntoinen ja terveydestään välittävä, on täysin oikeutettua vaatia ettei toinen liho mässäämällä ja käyttäydy junttimaisesti. Asiasta huomauttamisessa ei ole mitään hävettävää tai väärää. Selvästikään tämä ei riitä, vaan ap:n on kerrottava miehelle suoraan että asioiden pitää muuttua tai suhde alkaa rakoilla.
Siis eikö saisi käsillä itseään auttaa lattialta noustessa???
Täällä yksi läski vastaa... Mulla on tuo nousemisvaikeus tullut kun paino ylitti 100 kg. Kyllä minä hoikempanakin varmaan vähän käsillä autoin, mutta en sillä tavalla kuin nykyisin. Nykyisin ainoat keinot päästä ylös maasta istumasta on
a) Saada kiinni jostain ylempää ja kiskoa itsensä ylös siitä
b) mennä polvilleen kontalleen ensin ja siitä yrittää pungertaa vaikeasti pystyyn
Juuri tuli tämä vaikeus kun jouduin ilmaamaan auton renkaan huoltoasemalla. Oli tosi noloa kun en meinannut päästä sieltä kykkimästä ylös, ihmiset katsoi kun menin kontalleni ja vaikeasti punnersin itseäni pystyyn...
Apua, mä olen nyt jonkun aikaa joutunut tekemään noin ja olen kuvitellut sen johtuvan ainoastaan siitä että ristiselkäni on ollut jumalattoman kipeä jo jonkin aikaa. Samoin etureidet on ihan jumissa (uusi seisomatyö) ja sen kun yhdistää tuohon selkäkipuun niin ei mitään toivoa päästä muuten ylös. Toki sinne kyykkyyn pääseminenkin on ihan oma projektinsa. mutta en mä ole edes osannut ajatella että se johtuisi ylipainosta. Sitäkin kun kyllä hieman on ja tietenkin just keskivartalossa..
Ei ollut nyt hyvä asia näin aamusta saada tällainen ahaa-elämys. :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa lukea ketjua. Kommentit ovat aivan eri luokkaa, mitä niissä aloituksissa joissa mies kertoo vaimon lihonneen. Silloin syytetään miestä ja kyseenalaistetaan mitä kaikkea mies on tehnyt väärin suhteessa johon vaimo on reagoinut lihomalla. Mutta näin päin tämä on taas miehen vika.
Olen ihan samaa mieltä kuin aina ennenkin näitä aloituksia lukiessa, jos mies ei asiasta suostu puhumaan ja et koe oloasi hyväksi suhteessa niin lähde. Sun pitää kuitenkin olla onnellinen.
En vain voi uskoa, että tässä asiassa suuren osan mielipiteeseen vaikuttaa lihonneen henkilön sukupuoli.
Hassua, minä taas ensimmäisenä näin vastauksissa enemmän suopeutta verrattuna siihen, jos sukupuolet olisivat toisinpäin. Jos mies valittaisi lihonneesta vaimosta, ketju olisi viisikymmentäsivuinen, sisältäen noin kolme neljäsosaa neuvoja, miten pitää käskeä laihduttamaan eron uhalla ja toki myös ne pakolliset "nokkelat" synonyymit ylipainoiselle.
Mä ymmärrän ap:ta. Kyllä muakin vituttaa kun äijä on lihonnut, seksi on joku pikainen nylkytys housut jalassa ja paita päällä, kun ukko häpeää vartaloaan.
Ja olen sanonut, että rakastan ja haluaisin joskus olla alasti hänen lähellään. Mut ei. Ja syömistavat ovat sitä luokkaa, että yöllä syö jääkaapista kaiken ja sit jättää tyhjät purkit ja paketit mun siivottavakseni.
Onpa v#tun kiva.
Jos teillä ei kerran ole lapsia niin eroa.
Ei se mies valittamalla laihdu.
Tuskin rakastatkaan miestäsi. Entäs kun se harmaantuu ja tulee ryppyjä? Tai menettää puolet naamasta an onnettomuudesta, mitä teet sitten, tulet palstalle itkemään kun mies ei mene 200 000e kauneusleikkaukseen?
Ei se laihdutus helppoa ole. Jos olisi niin ei maailmassa olisi ylipainoisia.
Nämä, jotka valittaa, kun ovat joutuneet jätetyiksi ylipainon takia.. ihan oikeasti, jos ihminen (olipa sitten mies tai nainen) on tapaamishetkellä urheileva, aktiivinen, timmi ja seksikäs, mutta muuttuu vuosien aikana löysäksi sohvalla makaavaksi passattavaksi, niin mikä siinä on enää samaa kuin siinä ihmisessä, johon rakastui? Kyllä se rupsahtaminen on korvien välissä, ei silloin ole henkisestikään enää sama ihminen. Tietenkään ei voi vaatia, että paino pysyy grammalleen samana tai sääret pitää ajella yhtä usein tai muuta, mutta jos toinen lihoo 10-20kg, niin kyllä se alkaa silloin olla jo eri ihminen. Minä voin ihan suoraan sanoa (ja olemme mieheni kanssa keskustelleetkin), että jos miehestä tulisi sohvaperuna, niin saattaisi ero olla edessä. Samoin tiedän, ettei mies katsoisi naista, joka vaan mättää "mäkkisafkaa" kaksin käsin naamariin ja pieree sohvalla. Se ei vain ole sellaista elämää, jota itse haluaisi elää, joten miksi kukaan haluaisi sellaisen kumppanin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomminen on kamalaa.
Itse huomasin tänään lihoneeni loppuvuoden aikana ja olo onkin harvinaisen v*ttumainen ja tukala kun ensin mahamakkara rellahtaa housunkauluksen päälle, sitten housut rullautuu mahamakkaran alle ja sen jälkeen valuvat jalasta kokonaan. Koko päivän sai olla nyhtämässä niitä vaikka yritti vain seisoa paikallaan. Kaiken huipuksi ne repesi (vähän) kun menin kyykkyyn ja se olikin jotenkin omituisen henkeä salpaava asento, ihan kuin joku olisi puristanut keuhkot kasaan.
Ainakaan tämä lihava ei todellakaan ole leppoinen, koko päivän teki lähinnä mieli motata ensimmäistä vastaantulijaa.
Juu en ole leppoinen minäkään. Olo on niin turpea, kömpelö ja kankea että ihan kaikki ärsyttää. Vaatteet puristaa ja rullautuu päällä, osa ylös osa alas, pukeutuminen lähinnä vituttaa kun kaikki kinnaa eikä mikään ei istu nätisti päälle ja lopputulos on silti, se että peilistä näkyy lähinnä syöttöporsas. Eilen huomasin ettei takkikaan enää mene kunnolla kiinni. Tai siis menihän se, mutta tuntui kuin päällä olisi ollut pakkopaita koska niin tiiviisti se oli kroppaa vasten ja liikkuminen oli miltei mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomminen on kamalaa.
Itse huomasin tänään lihoneeni loppuvuoden aikana ja olo onkin harvinaisen v*ttumainen ja tukala kun ensin mahamakkara rellahtaa housunkauluksen päälle, sitten housut rullautuu mahamakkaran alle ja sen jälkeen valuvat jalasta kokonaan. Koko päivän sai olla nyhtämässä niitä vaikka yritti vain seisoa paikallaan. Kaiken huipuksi ne repesi (vähän) kun menin kyykkyyn ja se olikin jotenkin omituisen henkeä salpaava asento, ihan kuin joku olisi puristanut keuhkot kasaan.
Ainakaan tämä lihava ei todellakaan ole leppoinen, koko päivän teki lähinnä mieli motata ensimmäistä vastaantulijaa.
Juu en ole leppoinen minäkään. Olo on niin turpea, kömpelö ja kankea että ihan kaikki ärsyttää. Vaatteet puristaa ja rullautuu päällä, osa ylös osa alas, pukeutuminen lähinnä vituttaa kun kaikki kinnaa eikä mikään ei istu nätisti päälle ja lopputulos on silti, se että peilistä näkyy lähinnä syöttöporsas. Eilen huomasin ettei takkikaan enää mene kunnolla kiinni. Tai siis menihän se, mutta tuntui kuin päällä olisi ollut pakkopaita koska niin tiiviisti se oli kroppaa vasten ja liikkuminen oli miltei mahdotonta.
Samat olotilat ollut jo vuoden mutta ei näköjään riitä motivaatioksiblaihduttamaan. Tulee 2kg per kk lisää
Täällä yksi läski vastaa... Mulla on tuo nousemisvaikeus tullut kun paino ylitti 100 kg. Kyllä minä hoikempanakin varmaan vähän käsillä autoin, mutta en sillä tavalla kuin nykyisin. Nykyisin ainoat keinot päästä ylös maasta istumasta on
a) Saada kiinni jostain ylempää ja kiskoa itsensä ylös siitä
b) mennä polvilleen kontalleen ensin ja siitä yrittää pungertaa vaikeasti pystyyn
Juuri tuli tämä vaikeus kun jouduin ilmaamaan auton renkaan huoltoasemalla. Oli tosi noloa kun en meinannut päästä sieltä kykkimästä ylös, ihmiset katsoi kun menin kontalleni ja vaikeasti punnersin itseäni pystyyn...