Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyyden nimissä : en voisi. Onko mitään työläämpää kuin suurperheen äitinä oleminen? Joku jo mainitsikin itsekriittisyyden, niin komppaan tätä. Otan niin kauheita suorituspaineita jo kahden kanssa, että sekoaisin varmasti.
En voisi tehdä lapsia sillä ajatuksella, että ne kasvatetaan jotenkuten ja asiat on mitenkuten. Täytyy olla säällinen elämä ja mahdollisuudet.
siinä se ero onkin, ettei niitä suurperheen lapsia paapota piloille. oppivat sietämään epätäydellisyyttä. omani pärjänneet loistavasti, ovat vielä mukaviakin.
Viisi on ollut sopivasti. Hetkiä kun on ollut rankkaa, mutta niitä on yhdenkin lapsen kanssa. Lapset tasapainoisia,kiireettä kasvaneita. Olen ylpeä jokaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka viitsii sitten myöhemmin ravata lastenlasten synttäreillä jatkuvasti.
Ostan mielummin itselle kaikkea kivaa.
Ja sitten pitäisi tasapuolisesti hoitaa kaikkia lastenlapsia eli jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka viitsii sitten myöhemmin ravata lastenlasten synttäreillä jatkuvasti.
Ostan mielummin itselle kaikkea kivaa.
Ja sitten pitäisi tasapuolisesti hoitaa kaikkia lastenlapsia eli jatkuvasti.
Ja tarjota kauheat määrät ruokaa ja herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Suurperheiden äidit ovat yleensä kouluttamattomia eikä erityisen fiksuja.
poikkeus vahvistaa säännön.
En todella voisi olla edes pienen perheen äiti. En halua lapsia, joten täysin mahdoton ajatus.
Kyllä, sillä olen suurperheen äiti.
Minulla on akateeminen koulutus, ja töissä olen ehtinyt olla jo parikymmentä vuotta tähän mennessä, kun lapset ovat aikuisia.
Tottahan se on vaatinut ajankäytön hallintaa, tarkkaa rahankäyttöä ja aika paljon omista asioista luopumista, että on saanut paletin pyörimään. Olen kuitenkin käynyt jatkuvasti töissä, lapsilla on ollut paljon maksullisia harrastuksia ja matkustettukin on perheellä aika paljon.
Viisikymppinen mummeli kirjoitti:
Voin toki. Minulla on yhdeksän lasta ja viisi lastenlasta. Rakastan heitä kaikkia enkä ketään antaisi pois. On mielettömän hienoa, että elämässä on ollut ja on edelleen ihmisiä,joita saa rakastaa ja joilta saa rakkautta. Toki on raskaitakin hetkiä ollut, mutta tekisin saman uudelleen milloin tahansa. Hyvät puolet peittoavat huonot mennen tullen! Äsken joku oli kommentoinut, että suurperheen vanhemmat olisivat usein huonosti koulutettuja. No, minulla on yliopistotutkinto, joten eipä pidä yleistää. Töitä olen ehtinyt tehdä myös paljon enkä ole mistään tärkeästä jäänyt lasten vuoksi paitsi. Päinvastoin. Olen saanut paljon ja siitä olen kiitollinen.
Tämä! Haastavia aikoja on ollut, ( onneksi niitä ei tiedä etukäteen 🙄 ), mutta itse oon myös äärettömän ylpeä, ja ennen kaikkea kiitollinen kaikista kuudesta lapsestamme. Jokainen on löytänyt oman paikkansa, ovat pärjääviä, itsenäisiä ihmisiä. Niitä lapsenlapsia ootellessa 😊
Tällä hetkellä kaksi lasta (3v ja vauva) ja pohdin usein,oliko lastenteko nyt tässä vai ei. Haikeudella katson kuinka vauva kehittyy joka päivä. Jäävätkö nämä viimeisiksi vauva-ajoiksi? Raskaaksi tuleminen kesti viimeksi kauan. Raskaudet ovat olleet molemmilla helppoja ja synnytykset vaikeita.
En kaipaa paljon omaa aikaa. Puolisen tuntia päivässä riittää, että käyn rauhassa pesulla ja soitan hetken pianoa ilman lisäkäsiä.
Katsotaan, miten elämä soljuu eteenpäin. Kahden tai useamman lapsen äitinä.
en.
M46