Parhaan ystävän ex-miehen kanssa seurustelu. Koska kertoa ystävälle? Mitä jos suhteesta ei tulekaan mitään?
Ollaan tapailtu tuon miehen kanssa nyt kuukauden päivät ja eilen sovittiin seurustelevamme. Eihän tässä ketään ole petetty, mutta silti hirvittää kertoa tuolle ystävälle. Entä jos suhde ei jatkukaan pitkään niin en tahtoisi turhaan kitkaa minun ja parhaan ystäväni välille.
Kommentit (228)
Siis tämähän riippuu monesta asiasta....
- Miksi erosivat?
- Kuinka pitkään olivat yhdessä?
- Kuinka pitkä aika erosta on?
Enemmän infoa kiitos.
Paras ystävä ja exä saavat alkaa seurustelemaan ja itse saa laittaa välit poikki kumpaankin, eihän näihin voi luottaa enää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Paras ystävä ja exä saavat alkaa seurustelemaan ja itse saa laittaa välit poikki kumpaankin, eihän näihin voi luottaa enää ollenkaan.
Samaa mieltä. Yllättävän paljon itsekkäisten naisten vastauksia tässä ketjussa. Rajansa kaikella, ei parhaan ystävän exään kosketa. Ainoastaan nainen, joka haluaa kilpailla muiden naisten kanssa, tekee noin.
Ap.lle kysymys: Miten voit olla tämän naisen paras ystävä, jos olet selän takana aloittanut jo seurustelun hänen exänxä kanssa? Etkö ymmärrä ettei noin voi tehdä? Tai ehkä tää olikin vaan provo.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä provo, vai onko ap vielä paikalla?
Pakko olla provo. Vain porvoolainen alkaa seurustelemaan parhaan ystävän exän kanssa. Elämänkoululaisella ei ole parasta ystävää koska kaikki kuitenkin pettävät.
Taisi olla provo. Ap katosi kuin pieru saharaan, eikä vastannut yhteenkään tarkentavaan kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Se ei ollut mulla se pointti, mutta ei, en haluaisi sitäkään. Enemmän hain takaa sitä, että jos olen rakentanut luottamuksellisen ja merkityksellisen suhteen kahteen ihmiseen - ja mieheen vielä tässä romanttisessa, eroottisessa mielessä - en haluaisi, että he pettävät näiden suhteiden luottamuksen ja muuttaisivat muistojen sävyä. Mulla ainakin se muuttuisi väistämättä. Erään ystäväni mies meni naimisiin heidän lapsensa kummin kanssa. Ei tuntunut kauhean hyvältä, vaikka kummina nainen oli toki valittu läheiseksi aikuiseksi heidän lapselleen.
Mun miespuolisella kaverilla oli tällainen "kolmiodraama" aikoinaan. Hän siis alkoi seurustelemaan eksänsä parhaan ystävän kanssa eksän selän takana. Eksälle ei kumpikaan vaivautunut kertomaan, vaan sekä kaverini, että tämä nainen esittivät hyvää pataa tämän"petetyn" kanssa. Vituiksihan noiden naisten ystävyyssuhde meni kun eksä sai kuviosta tietää. Neuvoisin nyt, niin kuin neuvoin kaveriani silloinkin, että kertoa HETI eksälle, että on edes kiinnostunut hänen kaveristaan. Asia joko sopii eksälle, tai sitten ei sovi, mutta reilulla meiningillä etenisin. Kaverini tapauksessahan kävi niin, että tuo suhde ei sitten kestänytkään, ja naisilla meni ystävyys pilalle suotta. Noh, tämä nainen otti sitten kaverini jälkeen miehen, jolla oli kuukauden ikäinen vauva kotona vaimonsa kanssa, joten tämä nainen taisikin olla "niitä naisia", joiden pitää saada mies itselleen aina jonkinlaisella draamalla.
Ap voisi tosiaan vähän valottaa tilannetta. Miten kauan ystävä ja ex olivat yhdessä, asuivatko yhdessä., olivatko naimisissa? Miten kauan hän on itse tuntenut ystävänsä?
Siskolleni kävi niin, että hänen lapsuudesta asti paras ystävänsä alkoi seurustella hänen exänsä kanssa. Olivat vuosia yhdessä, asuivatkin yhdessä. Sisko tietysti vuosien varrella kertoi ystävälleen kaikenlaisia asioita, ja itki ja purki sydäntään myös eron aikaan. Eipä mennyt montaa kuukautta erosta, kun exä paljasti siskolle, että seurustelee tämän ystävän kanssa. Ystävällä ei itsellä ollut pokkaa kertoa siskolle asioiden laitaa, ja sisko tästä hermostui. Ystävä syytti ja syyllisti siskoa reaktiostaan tyyliin "just tämän takia en ole sulle uskaltanut kertoa, kun tiesin että suutut". Hän lähetteli näitä syyllistäviä viestejä siskolle, eikä nähnyt omassa toiminnassaan mitään väärää. Yllättäen se lapsuudesta asti jatkunut ystävyys kaatui sitten siihen.
Eipä hän halua olla enää kummankaan kanssa tekemisissä, mutta ex sentään toimi suoraselkäisesti ja kertoi asioiden laidan, toisin kuin ystävä, joka kuunteli toisen erotuskapuheita ja samaan aikaan pelaili selän takana pelejään. Eikä ole todellakaan muutenkaan kiva ajatus miettiä, että onko ex kaikki vuodet salaa katsellut ystävää yhteisissä tapaamisissa, tai ystävä exää, onko heillä ehkä ollut jotain peliä jo aiemmin, vai onko kaikki tosiaan alkanut vasta eron jälkeen. Mitä he puhuvat keskenään siskosta, onko ystävä kertonut exälle luottamuksellisia asioita jne.
Että vaikka tässä ketjussa kuinka osa on sitä mieltä, että hyvän ystävän exän kanssa voi ihan hyvin alkaa seurusella, niin ei asia ole ollenkaan niin yksinkertainen. Siinä menee luultavasti ystävyyssuhteet pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Eli kateus siis tosiaan on motiivi. Kadehdit ystäväsi/siskosi perhettä ja parisuhdetta, joten ujuttaudut vielä lähemmäksi lähipiiriä alkamalla suhteen entiseen mieheen. Hyvässä lykyssä pääset ystäväsi/siskosi lapsen äitipuoleksi. Justjust. Mitä jos hankkisit vain oman perheen?
Tai sitten kaveri tuntee itsensä ulkopuoliseksi, kun ei enää ole entiselle miehelleen eikä ystävälleen se ykkönen. Lapsi on siinä kuviossa pelkkä bonus ja varsinaisen parisuhteen kannalta vähäinen tekijä, vaikka tärkeä onkin. Mielenkiintoista vain on, että katkera exä nimenomaan ei huolisi lapsensa elämään sitä tuttua ja turvallista ihmistä, jonka lapsikin tuntee ennestään.
Mielenkiintoista on enemmänkin se, että tämä ”ystävä”, joka nussii parhaan ystävänsä entistä miestä tämän selän takana edelleen väittäisi olevansa ystävänsä ja tämän lapsen parasta ajatteleva ihminen. Huolimatta siitä, mitä emotionaalista tuhoa saa aikaan, kun menee sekaantumaan parhaan ystävänsä merkittävään ihmissuhteeseen, josta tämä on varmasti vuosien varrella jakanut niin ne ilot kuin surutkin parhaaksi ystäväksi luulemansa henkilön kanssa. Samaan syssyyn hän vielä haukkuu ystäväänsä katkeraksi exäksi, koska ystävä onkin järkyttynyt kaverinsa single white female -touhuista selkänsä takana. Oikea ystävä tässä kohtaa pikemminkin ottaisi itseensä, että voi ei, olen satuttanut ystävääni. Miten voin korjata välimme? Mutta ei, tämäpä ”ystävä” sinun mukaasi saisi vain oikeuden haukkua toista katkeraksi täysin ymmärrettävästä ja inhimillisestä reaktiosta järkyttävään uutiseen. Se kertoo paljon siitä, kuinka tunnekylmästä ja itsekkäästä ihmisestä olisi kyse. Tällainen ihminen ei todellakaan ajattele ystävänsä eikä tämän lapsen parasta. Lasta käytetään vain keinona satuttaa ystävää lisää ja syyllistämällä ystävää tämän petetyksi ja yllätetyksi tulemisen tunteista, joita hän yrittää käsitellä. "Jos olisit hyvä äiti, haluaisit ystäväsi lapsesi äitipuoleksi. Jos olisit toipunut erosta, et välittäisi siitä, että paras ystäväsi harrastaa seksiä entisen kumppanisi kanssa." Tuollainen empatiakyvytön single white female -ystävä, joka mitätöi toisen pahan olon ei siis todellakaan olisi mikään tervetullut äitipuoli, eikä tuttua ja turvallista nähnytkään. Vaan katala omaa etuaan ajava käärme, joka luultavasti alkaa panetella samaan tapaan ystäväänsä myös tämän lapselle ja lapsen isälle, jos ei saa tahtoaan läpi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tilanne ystävänäsi olisi inhottava, koska a) olisin varmasti vuodattanut sinulle koko erotarinan, ehkä paljastanut miehestä asioita, jotka nyt onnen huumassa unohdat b) ystävänäsi en välttämättä haluaisi esim. kutsua teitä pariskuntana juhliin tms. c) vielä a-kohtaan viitaten, pelkäisin että lörpöttelet rakkaushuuruissasi miehelle asioita, joita olen sinulle luottamuksellisesti kertonut.
Tämä ongelma ainakin koskee ihan kaikkia suhteita. Luottamuksellisesti kerrottuja asioita ei kerrota eteenpäin minkäänlaisessa rakkaushuumassa, ihan sama millainen puolisokaruselli olisi menossa.
Vierailija kirjoitti:
Taisi olla provo. Ap katosi kuin pieru saharaan, eikä vastannut yhteenkään tarkentavaan kysymykseen.
Mutta järkyttävästi paljasti, että tällaisia siskonsa miesten panijoita ja ystäviensä miesten perään haikailijoita riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä provo, vai onko ap vielä paikalla?
Pakko olla provo. Vain porvoolainen alkaa seurustelemaan parhaan ystävän exän kanssa. Elämänkoululaisella ei ole parasta ystävää koska kaikki kuitenkin pettävät.
No mites tämä sisko, joka päätti lyödä hynttyyt yhteen oman siskonsa entisen miehen kanssa? "Kyllä pitää siskon antaa minun nauttia onnestani..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Eli kateus siis tosiaan on motiivi. Kadehdit ystäväsi/siskosi perhettä ja parisuhdetta, joten ujuttaudut vielä lähemmäksi lähipiiriä alkamalla suhteen entiseen mieheen. Hyvässä lykyssä pääset ystäväsi/siskosi lapsen äitipuoleksi. Justjust. Mitä jos hankkisit vain oman perheen?
Tai sitten kaveri tuntee itsensä ulkopuoliseksi, kun ei enää ole entiselle miehelleen eikä ystävälleen se ykkönen. Lapsi on siinä kuviossa pelkkä bonus ja varsinaisen parisuhteen kannalta vähäinen tekijä, vaikka tärkeä onkin. Mielenkiintoista vain on, että katkera exä nimenomaan ei huolisi lapsensa elämään sitä tuttua ja turvallista ihmistä, jonka lapsikin tuntee ennestään.
Niin, eli edelleen olet ollut kateellinen ystäväsi parisuhteesta ja lapsesta. Haluat ykköseksi ykkösen paikalle puheidesi mukaan. Ja tuosta kommentistasi "lapsi on vähäpätöinen tekijä kun muodostaa parisuhteen" ystävän entiseen mieheen ja tämän lapsen isään huomaa, kuinka itsekäs olet. Et välitä yhtään siitä, miten ihmissuhdepelisi vaikuttavaa ystävääsi tai tämän lapseen. Sairas tyyppi olet.
Onneksi nämä palstailijat eivät ole ystäviäni. Miten huono itsetunto pitää olla, jos yrittää omistaa exänsä ja ystävänsä ja vaikuttaa heidän elämäänsä? Minun ystäväni on alkanut seurustella erään exäni kanssa pari vuotta meidän juttumme jälkeen. Ei minulla ollut mitään sitä vastaan. Päinvastoin, he sopivat toisilleen (toisin kuin me tämän exän kanssa), joten eikö se olisi TYPERÄÄ yrittää pitää heidät erossa?? Jos kaksi ihmistä rakastuvat toisiinsa, ei sillä ole mitään väliä, onko se siskon, serkun, ystävän vai lähikaupan myyjän exä.
Jos eroaisin nykyisestäni, en näe mitään syytä, miksi suuttuisin, jos joku ystäväni häneen rakastuisi. Asia on tietysti aivan eri, jos heillä olisi jotain peliä ennen meidän eroamme (silloin aivan varmasti menisi välit poikki molempiin), mutta jos on jo erottu ja erosta päästy yli, niin miksi ei? En keksi yhtään syytä. Kyllä minun ystävät osoittavat arvostuksensa minua kohtaan ihan muulla tavoin kuin välttelemällä rakkauttaan jonkun idioottimaisen "näin kuuluu tehdä" tavan takia.
Aloittajan tilanteessa merkittävää on tosiaan se, miten kauan erosta on, onko ystävä päässyt miehestä jo yli ja miksi he erosivat. Ja aloittajana olisin kyllä jutellut ystävän kanssa heti alkuunsa, jo ennen mitään tapailua.
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi tosiaan vähän valottaa tilannetta. Miten kauan ystävä ja ex olivat yhdessä, asuivatko yhdessä., olivatko naimisissa? Miten kauan hän on itse tuntenut ystävänsä?
Siskolleni kävi niin, että hänen lapsuudesta asti paras ystävänsä alkoi seurustella hänen exänsä kanssa. Olivat vuosia yhdessä, asuivatkin yhdessä. Sisko tietysti vuosien varrella kertoi ystävälleen kaikenlaisia asioita, ja itki ja purki sydäntään myös eron aikaan. Eipä mennyt montaa kuukautta erosta, kun exä paljasti siskolle, että seurustelee tämän ystävän kanssa. Ystävällä ei itsellä ollut pokkaa kertoa siskolle asioiden laitaa, ja sisko tästä hermostui. Ystävä syytti ja syyllisti siskoa reaktiostaan tyyliin "just tämän takia en ole sulle uskaltanut kertoa, kun tiesin että suutut". Hän lähetteli näitä syyllistäviä viestejä siskolle, eikä nähnyt omassa toiminnassaan mitään väärää. Yllättäen se lapsuudesta asti jatkunut ystävyys kaatui sitten siihen.
Eipä hän halua olla enää kummankaan kanssa tekemisissä, mutta ex sentään toimi suoraselkäisesti ja kertoi asioiden laidan, toisin kuin ystävä, joka kuunteli toisen erotuskapuheita ja samaan aikaan pelaili selän takana pelejään. Eikä ole todellakaan muutenkaan kiva ajatus miettiä, että onko ex kaikki vuodet salaa katsellut ystävää yhteisissä tapaamisissa, tai ystävä exää, onko heillä ehkä ollut jotain peliä jo aiemmin, vai onko kaikki tosiaan alkanut vasta eron jälkeen. Mitä he puhuvat keskenään siskosta, onko ystävä kertonut exälle luottamuksellisia asioita jne.
Että vaikka tässä ketjussa kuinka osa on sitä mieltä, että hyvän ystävän exän kanssa voi ihan hyvin alkaa seurusella, niin ei asia ole ollenkaan niin yksinkertainen. Siinä menee luultavasti ystävyyssuhteet pilalle.
No ei tuo entinen mieskään mikään suoraselkäinen ole, jos on mennyt parhaan ystävän kanssa touhuilemaan. Tässäkin tapauksessa selvästi asia on loukannut ja syvästi siskoasi, ja kumpikaan ei ole hänen tunteistaan välittänyt. Ihan järkyttävää, miten paskasti ihmiset toisiaan kohtelevat. Myös heitä, joita ovat joskus muka rakastaneet.
En kertakaikkiaan tajua tätä ketjua. Jos minun paras kaverini alkaisi seurustelemaan exäni kanssa, voisin vähän kummastella, mutta eipä tuo minulle kuuluisi. No, ehkä johtuu siitä, että olen oikeasti päässyt exästäni yli aikoja sitten. Ehkä tuo sitten on ikävää niille, jotka eivät ole päässeet yli.
Vähän tuntuu, että taas vain on pakko noudattaa jotain ikiaikaista sääntöä asiaa sen kummemmin miettimättä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nämä palstailijat eivät ole ystäviäni. Miten huono itsetunto pitää olla, jos yrittää omistaa exänsä ja ystävänsä ja vaikuttaa heidän elämäänsä? Minun ystäväni on alkanut seurustella erään exäni kanssa pari vuotta meidän juttumme jälkeen. Ei minulla ollut mitään sitä vastaan. Päinvastoin, he sopivat toisilleen (toisin kuin me tämän exän kanssa), joten eikö se olisi TYPERÄÄ yrittää pitää heidät erossa?? Jos kaksi ihmistä rakastuvat toisiinsa, ei sillä ole mitään väliä, onko se siskon, serkun, ystävän vai lähikaupan myyjän exä.
Jos eroaisin nykyisestäni, en näe mitään syytä, miksi suuttuisin, jos joku ystäväni häneen rakastuisi. Asia on tietysti aivan eri, jos heillä olisi jotain peliä ennen meidän eroamme (silloin aivan varmasti menisi välit poikki molempiin), mutta jos on jo erottu ja erosta päästy yli, niin miksi ei? En keksi yhtään syytä. Kyllä minun ystävät osoittavat arvostuksensa minua kohtaan ihan muulla tavoin kuin välttelemällä rakkauttaan jonkun idioottimaisen "näin kuuluu tehdä" tavan takia.
Aloittajan tilanteessa merkittävää on tosiaan se, miten kauan erosta on, onko ystävä päässyt miehestä jo yli ja miksi he erosivat. Ja aloittajana olisin kyllä jutellut ystävän kanssa heti alkuunsa, jo ennen mitään tapailua.
Varmaan riippuu siitä, kuinka avoimesti asia hoidetaan. Jos tietää, että suhde ei satuta eikä aiheuta vahinkoa ystävälle, niin eihän sitä ole mitään syytä salailla. Mutta ap on tehnyt tämän kaiken ystävänsä selän takana eli tietää, että suhde tulee olemaan kova isku tälle. Oikea ystävä ei sekaannu entisiin, jos tietää, että siellä on vielä asioita pahasti käsittelemättä. Sinä vaikutat selvästi välinpitämättömältä entistä miesystävääsi kohtaan, joten sinua ei ole loukattu. Pitkät ja vakavammat parisuhteet kuitenkin jättävät jälkensä, ja jos niistä on avauduttu parhaalle ystävälle, tällainen selän takana touhuaminen on erityisen satuttavaa.
Oletteko jossain kierrätysjengissä?
On myös eri asia jos on pyöritty ja sekoiltu samoissa opiskelijaporukoissa, kuin jos on ollut kyse läheisestä ystävyydestä. Ap:n kohdalla taisi olla paras ystävä.
Myös, oliko entinen poikakaveri kevyt suhde / säätö, vai rakkaussuhde jonka intensiivisyys ei jäänyt kenellekään ulkopuoliselle epäselväksi. Ollaanko tultu suunnilleen pariskunnan ekassa kriisissä "lohduttamaan" ja ilmaisemaan ihastusta, vai ollaanko vasta eron jälkeen huomattu.
Seuranut sivusta tällaista "lohduttamis"tapausta...