Parhaan ystävän ex-miehen kanssa seurustelu. Koska kertoa ystävälle? Mitä jos suhteesta ei tulekaan mitään?
Ollaan tapailtu tuon miehen kanssa nyt kuukauden päivät ja eilen sovittiin seurustelevamme. Eihän tässä ketään ole petetty, mutta silti hirvittää kertoa tuolle ystävälle. Entä jos suhde ei jatkukaan pitkään niin en tahtoisi turhaan kitkaa minun ja parhaan ystäväni välille.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota,asutko sä jossain 2000 asukkaan kylässä vai? Miksi ihmeessä AP sulla on noin säälittävän pieni ympyrä? Ootko koskaan asunut missään muualla? Tai edes käynyt naapurikunnassa? Kannattaisko nyt ihan aikuisena ympyräänsä laajentaa ja avartaa?! Ylä-asteella vaihdeltiin poika ja tyttöystäviä keskenään.
Tai vaihtaa edes toiseen kylän karaokebaareista. Jos vaikka Benin baarista löytyisi uusia miehiä, kun kerran Kallen kapakassa on ne siskon ja ystävän entiset miehet.
Miehiä on maailma täynnä, mutta käskystä ei voi rakastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota,asutko sä jossain 2000 asukkaan kylässä vai? Miksi ihmeessä AP sulla on noin säälittävän pieni ympyrä? Ootko koskaan asunut missään muualla? Tai edes käynyt naapurikunnassa? Kannattaisko nyt ihan aikuisena ympyräänsä laajentaa ja avartaa?! Ylä-asteella vaihdeltiin poika ja tyttöystäviä keskenään.
Ehkä pikkukylissä ollaan avarakatseisempia ja ymmärretään, ettei yhden eron takia vaadita puolta kylää polttamaan siltoja takanaan.
Mä olen kotoisin kunnasta jossa on hätinä 5000 asukasta ja siellä ei todellakaan olla avarakatseisia. Itse lähdin pois heti ylä-asteen jälkeen muualle lukioon ja sieltä sitten taas muualle. Kerran kesässä käyn kesämökillä lapsuudenkodissa ja kun niitä omanikäisiä näkee ja jotka ovat jääneet sinne tietämättä mistään muusta mitään,niin jutut on kyllä aika jänniä. Piipahdin jopa kylän ainoan baarin terassilla niin siellä oli varsinaiset parinvaihto viikot :D kun ei ole mistään muusta mitään kokemusta ja ollaan menty naimisiin 15v treffatun tyypin kanssa ja sit noin 30v kriisi päällä ja haetaan niitä kokemuksia paikallisesta kun ei osata muualle mennä. Ja meno oli just tollasta että exiä kierrätetään jne. Onneksi tuli lähdettyä pois
Sehän tässä yhteydessä juuri on avarakatseista, ettei aleta sanella saako joku seurustella toisen kanssa vai ei.
Saa olla herkkähipiäinen ja huono itsetunto, ettei voi hyväksyä toisen menemistä eteenpäin. Tai suuruudenhullu kuvitellakseen, että suhde on vain henkilökohtaista vittuilua ja kostoa.
Tuo kuulostaa itsekkäiden ja kyllästyneiden ihmisten touhulta. Paneskellaan ihan ketä vain vuoron perään aikansa kuluksi. Jos on elämä noin ankeaa, niin kannattaa ehkä tosiaan laajentaa niitä piirejä ettei tartte kiksautella sukulaisten ja ystävien entisiä ja sitten vasta miettiä, että ai niin, ottaakohan se muuten tätä pahalla... Tietty voihan sitä yrittää värittää hopeakynällä ja nimitellä "avarakatseisuudeksikin" kun ei jaksa naapuria, kaveria tai perheenjäsentä kauemmas mennä miestä etsimään. :)
Mistä sä keksit noita juttuja? Kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa. Mitä väliä sillä on, kenen kanssa he on olleet ennen?
"Olen niin intohimoinen ja temperamenttinen, etten vain voi mitään itselleni." Wt-väki taas elää oman elämänsä saippuasarjassaan.
Sulla voi olla mitkä tahansa kriteerit oman parisuhteesi muodostamiseen, ja sulla olkoon siihen oikeus. Aika moni meistä muista valitsee kuitenkin rakkauden.
Sinä alapeukuttaja: millä perusteella itse valitset puolison? Raha? Ulkonäkö? Mikä ratkaisee, kun rakkaus ei ole pääasia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota,asutko sä jossain 2000 asukkaan kylässä vai? Miksi ihmeessä AP sulla on noin säälittävän pieni ympyrä? Ootko koskaan asunut missään muualla? Tai edes käynyt naapurikunnassa? Kannattaisko nyt ihan aikuisena ympyräänsä laajentaa ja avartaa?! Ylä-asteella vaihdeltiin poika ja tyttöystäviä keskenään.
Ehkä pikkukylissä ollaan avarakatseisempia ja ymmärretään, ettei yhden eron takia vaadita puolta kylää polttamaan siltoja takanaan.
Mä olen kotoisin kunnasta jossa on hätinä 5000 asukasta ja siellä ei todellakaan olla avarakatseisia. Itse lähdin pois heti ylä-asteen jälkeen muualle lukioon ja sieltä sitten taas muualle. Kerran kesässä käyn kesämökillä lapsuudenkodissa ja kun niitä omanikäisiä näkee ja jotka ovat jääneet sinne tietämättä mistään muusta mitään,niin jutut on kyllä aika jänniä. Piipahdin jopa kylän ainoan baarin terassilla niin siellä oli varsinaiset parinvaihto viikot :D kun ei ole mistään muusta mitään kokemusta ja ollaan menty naimisiin 15v treffatun tyypin kanssa ja sit noin 30v kriisi päällä ja haetaan niitä kokemuksia paikallisesta kun ei osata muualle mennä. Ja meno oli just tollasta että exiä kierrätetään jne. Onneksi tuli lähdettyä pois
Sehän tässä yhteydessä juuri on avarakatseista, ettei aleta sanella saako joku seurustella toisen kanssa vai ei.
Saa olla herkkähipiäinen ja huono itsetunto, ettei voi hyväksyä toisen menemistä eteenpäin. Tai suuruudenhullu kuvitellakseen, että suhde on vain henkilökohtaista vittuilua ja kostoa.
Tuo kuulostaa itsekkäiden ja kyllästyneiden ihmisten touhulta. Paneskellaan ihan ketä vain vuoron perään aikansa kuluksi. Jos on elämä noin ankeaa, niin kannattaa ehkä tosiaan laajentaa niitä piirejä ettei tartte kiksautella sukulaisten ja ystävien entisiä ja sitten vasta miettiä, että ai niin, ottaakohan se muuten tätä pahalla... Tietty voihan sitä yrittää värittää hopeakynällä ja nimitellä "avarakatseisuudeksikin" kun ei jaksa naapuria, kaveria tai perheenjäsentä kauemmas mennä miestä etsimään. :)
Voihan sen noinkin ajatella. Siltikään en ymmärrä sitä, että miksi yksittäinen eroon päätynyt suhde olisi x määrälle muuten kenties yhteen sopivia ihmisiä ehdoton kielto tapailla toisiaan.
Ihan kuin niitä yhteen sopivia ihmisiä ei löytyisi muualtakin kuin omien lähimmäisten entisistä. Laiskuutta tuo on, kun ei jakseta tutustua uusiin ihmisiin. Otetaan siitä vierestä vain se, joka jo tunnetaan siskon tai parhaan ystävän miehenä. Itsekästä tuo on, kun ei viitsitä edes miettiä ennen kuin ollaan jo ryhdytty suhteeseen, että oliko tämä muuten ihan ok ystävällenikin. Ap kertokoon nyt sitten ystävälleen jäljestä päin, että tämä on meininki. Mutta turha odotella, että kaveri on yhtä avarakatseinen, koska vaikea tuollaista selän takana touhuamista oman ystävän ex-miehen kanssa on käsittää.
Jos se tietty ihminen sattuu tulemaan vastaan tuollaisessa yhteydessä, niin miksi pitäisi tietoisesti lähteä etsimään muualta? Totta kai jokainen ajattelee nämä asiat miten itse haluaa, minä puolestani en ymmärrä sitä ettei eronneen ihmisen kanssa saisi aloittaa suhdetta, tai että esim. kaveripariskunnan erotessa pitäisi valita puoli ja katkaista kaikki siteet toiseen osapuoleen.
Kummallakohan taktiikalla ap pitäisi välit sekä ystäväänsä että tämän entiseen mieheen? Sillä, että ryhtyy salaa suhteeseen parhaan ystävän entisen miehen kanssa vai sillä, että olisi ollut entiselle miehelle kaveri ja parhaalle ystävälleen ystävä, josta ei tarvitse miettiä, mitähän tämä tekee selän takana. Juuri ap:n kaltaiset ihmiset niitä siltoja polttelevat. Eivät ne eronneet osapuolet, jotka haluavat säilyttää kunnioituksen toisiaan kohtaan, mikä sisältää sen, että entisen puolison ystäviä ja perheenjäseniä ei paneskella, vaan ne uudet kumppanit etsitään muualta kuin entisen puolison lähipiiristä.
Kun se ystäväkin vielä olisi niin hyvä ja jalo, että luopuisi omasta suhteestaan ystävyyden vuoksi. Niin, mahtaisikohan tapahtua jos sellainen tilanne tulisi?
Mistään parisuhteesta ei tarvitse luopua, jos alun alkaenkin on etsinyt niitä kumppaneita muualta kuin parhaan ystävänsä tai siskonsa entisistä. Turha väittää, etteikö tarjontaa olisi muuallakin, jos vain silmänsä viitsisi nostaa sitä omaa napaansa ylemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota,asutko sä jossain 2000 asukkaan kylässä vai? Miksi ihmeessä AP sulla on noin säälittävän pieni ympyrä? Ootko koskaan asunut missään muualla? Tai edes käynyt naapurikunnassa? Kannattaisko nyt ihan aikuisena ympyräänsä laajentaa ja avartaa?! Ylä-asteella vaihdeltiin poika ja tyttöystäviä keskenään.
Ehkä pikkukylissä ollaan avarakatseisempia ja ymmärretään, ettei yhden eron takia vaadita puolta kylää polttamaan siltoja takanaan.
Mä olen kotoisin kunnasta jossa on hätinä 5000 asukasta ja siellä ei todellakaan olla avarakatseisia. Itse lähdin pois heti ylä-asteen jälkeen muualle lukioon ja sieltä sitten taas muualle. Kerran kesässä käyn kesämökillä lapsuudenkodissa ja kun niitä omanikäisiä näkee ja jotka ovat jääneet sinne tietämättä mistään muusta mitään,niin jutut on kyllä aika jänniä. Piipahdin jopa kylän ainoan baarin terassilla niin siellä oli varsinaiset parinvaihto viikot :D kun ei ole mistään muusta mitään kokemusta ja ollaan menty naimisiin 15v treffatun tyypin kanssa ja sit noin 30v kriisi päällä ja haetaan niitä kokemuksia paikallisesta kun ei osata muualle mennä. Ja meno oli just tollasta että exiä kierrätetään jne. Onneksi tuli lähdettyä pois
Sehän tässä yhteydessä juuri on avarakatseista, ettei aleta sanella saako joku seurustella toisen kanssa vai ei.
Saa olla herkkähipiäinen ja huono itsetunto, ettei voi hyväksyä toisen menemistä eteenpäin. Tai suuruudenhullu kuvitellakseen, että suhde on vain henkilökohtaista vittuilua ja kostoa.
Tuo kuulostaa itsekkäiden ja kyllästyneiden ihmisten touhulta. Paneskellaan ihan ketä vain vuoron perään aikansa kuluksi. Jos on elämä noin ankeaa, niin kannattaa ehkä tosiaan laajentaa niitä piirejä ettei tartte kiksautella sukulaisten ja ystävien entisiä ja sitten vasta miettiä, että ai niin, ottaakohan se muuten tätä pahalla... Tietty voihan sitä yrittää värittää hopeakynällä ja nimitellä "avarakatseisuudeksikin" kun ei jaksa naapuria, kaveria tai perheenjäsentä kauemmas mennä miestä etsimään. :)
Mistä sä keksit noita juttuja? Kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa. Mitä väliä sillä on, kenen kanssa he on olleet ennen?
"Olen niin intohimoinen ja temperamenttinen, etten vain voi mitään itselleni." Wt-väki taas elää oman elämänsä saippuasarjassaan.
Sulla voi olla mitkä tahansa kriteerit oman parisuhteesi muodostamiseen, ja sulla olkoon siihen oikeus. Aika moni meistä muista valitsee kuitenkin rakkauden.
Sinä alapeukuttaja: millä perusteella itse valitset puolison? Raha? Ulkonäkö? Mikä ratkaisee, kun rakkaus ei ole pääasia?
Tuo on ihan naurettavaa, että rakkaus löytyy vain ja ainoastaan siitä parhaan ystävän entisestä miehestä. Johan ap itsekin venkoilee sen takia, että viitsiikö edes nytkään kertoa, kun suhde voi lopahtaa alkuunsa. Mistään suurista rakkaustarinoista ei näissä tapauksissa siis ole kyse. Puhtaasta itsekkyydestä ja omaan napaan tuijottelusta. Minä, minun tunteet ja minun halut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään muuta löytynyt, surkeaa. Ihan samaa tasoa kun varattujen kanssa vehtaaminen. Maailma on täynnä sinkkuja tai ei-kaverin-exiä.
Joo mutta olisko maailma täynnä sinkkuja tai edes exiä jos se rakastuminen/rakastaminen kävis sormia napsauttamalla. Paperilla täydellinen pari voi oikeasti olla katastrofi ja toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on oikein hyvä miespuolinen tuttu. Ollaan tunnettu jo kymmenen vuotta. Soitellaan ja tavataan satunnaisesti. Jos tarvitsen rahallista apua, niin saan sitä aina. Tässä muutama vuosi sitten yhteisellä viikonlopunvietossa ystäväni viekotteli tämän miehen itselleen. Oli aivan onnensa kukkuloilla. Siinä vaiheessa totesin.... Molemmat hylkyyn. Vaikkei mulla seksisuhdetta tähän mieheen ollut, niin silti ajatus siitä, että ystäväni alkaa vakavasti seurustella tämän miehen kanssa oli inhottava. Ystävään katkasin välit mitään selittämättä ja miehelle ilmoitin: Älä ota enää yhteyttä. Tämä oli tässä.
No se suhde oli sitten loppunutkin melko pian. Naispuolisen ystävän unohdin, mutta tämä mies on ajautunut takaisin elämääni Pitkään pommitti viesteillä ja soittelemalla. Sanoi, että olen hänelle harvoja läheisiä ihmisiä.
Tästä se nyt sitten on vähitellen taas lähtenyt. Tosin jos en olisi ollut tämän miehen kanssa enää siinä vaiheessa tekemisissä, kun ystäväni hänet viekotteli, niin eipä tuo olisi haitannut. Mutta nyt tunsin, että kiilautui meidän väliin.
No niin. Tää on sairainta tässä ketjussa. Paljon sairaampaa kuin siskon exän naiminen.
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on oikein hyvä miespuolinen tuttu. Ollaan tunnettu jo kymmenen vuotta. Soitellaan ja tavataan satunnaisesti. Jos tarvitsen rahallista apua, niin saan sitä aina. Tässä muutama vuosi sitten yhteisellä viikonlopunvietossa ystäväni viekotteli tämän miehen itselleen. Oli aivan onnensa kukkuloilla. Siinä vaiheessa totesin.... Molemmat hylkyyn. Vaikkei mulla seksisuhdetta tähän mieheen ollut, niin silti ajatus siitä, että ystäväni alkaa vakavasti seurustella tämän miehen kanssa oli inhottava. Ystävään katkasin välit mitään selittämättä ja miehelle ilmoitin: Älä ota enää yhteyttä. Tämä oli tässä.
No se suhde oli sitten loppunutkin melko pian. Naispuolisen ystävän unohdin, mutta tämä mies on ajautunut takaisin elämääni Pitkään pommitti viesteillä ja soittelemalla. Sanoi, että olen hänelle harvoja läheisiä ihmisiä.
Tästä se nyt sitten on vähitellen taas lähtenyt. Tosin jos en olisi ollut tämän miehen kanssa enää siinä vaiheessa tekemisissä, kun ystäväni hänet viekotteli, niin eipä tuo olisi haitannut. Mutta nyt tunsin, että kiilautui meidän väliin.
No niin. Tää on sairainta tässä ketjussa. Paljon sairaampaa kuin siskon exän naiminen.
Vähän hajanainen tarina. Itse en tajunnut, että oliko tuossa sitten kuitenkin kyse suhteesta vaikka seksiä ei ollutkaan ja kaveri tiesi sen vai mikä juttu tuo oli.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Ole huoletta, se mies on varmasti jo kertonut ystävällesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Eli kateus siis tosiaan on motiivi. Kadehdit ystäväsi/siskosi perhettä ja parisuhdetta, joten ujuttaudut vielä lähemmäksi lähipiiriä alkamalla suhteen entiseen mieheen. Hyvässä lykyssä pääset ystäväsi/siskosi lapsen äitipuoleksi. Justjust. Mitä jos hankkisit vain oman perheen?
Aloittajan ystävä ei omista aloittajaa eikä ex-miestään. Toki hänellä on oikeus pistää välit poikki molempiin jos kantti ei kestä, mutta se ei liene tappio kenellekään. Kaikki osapuolet löytänevät parempiakin ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää tosiaan vähän enemmän. Jos ex-mies on entinen lyhytaikainen poikakaveri, niin ok. Ehkä hän sopii sinulle paremmin. Jos pidempiaikainen, esim. lapseni isä, ei ole ok. Ja jos suhteessa ollut väkivaltaa tms, jonka suhteen ystäväsi on sinulle avautunut, niin paskasti teit.
Sinulle ei olisi ok, että lapsesi saisi pitkään tuntemasi ja hyvän äitipuolen?
Eli kateus siis tosiaan on motiivi. Kadehdit ystäväsi/siskosi perhettä ja parisuhdetta, joten ujuttaudut vielä lähemmäksi lähipiiriä alkamalla suhteen entiseen mieheen. Hyvässä lykyssä pääset ystäväsi/siskosi lapsen äitipuoleksi. Justjust. Mitä jos hankkisit vain oman perheen?
Tai sitten kaveri tuntee itsensä ulkopuoliseksi, kun ei enää ole entiselle miehelleen eikä ystävälleen se ykkönen. Lapsi on siinä kuviossa pelkkä bonus ja varsinaisen parisuhteen kannalta vähäinen tekijä, vaikka tärkeä onkin. Mielenkiintoista vain on, että katkera exä nimenomaan ei huolisi lapsensa elämään sitä tuttua ja turvallista ihmistä, jonka lapsikin tuntee ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pystyis ikinä tohon. Esim suudellessa tai sängyssä on miehellä valta aatella kumpi teista hoitaa hommat paremmin.
Olisin loukkaantunu jos edes mun teinipoikkiksia joku deittais lähipiiristä, kun niitä miehiä tosiaan riittää muuallakin.
Huh huh kuinka lapsellisia kommentteja.
Ap jos ystäväsi on ihan normaali, tervejärkinen ei teidän välit siittä miksikään muutu. Mutta ilmeisesti on paljon myös ihmisiä ketkä haluaa tehdä asioista hankalia, niin sitten ei kestä, mutta onko sitten edes kovin hyvä ystävä ollutkaan?
Kyllä minä miettisin nimenomaan ap:sta millainen ystävä on ollut kun koko ajan kärkkynyt ystävänsä ex-miehen perään. Hyi helv...
Olet valehtelija ja sen oikeuttaaksesi keksit päässäsi juttuja. Vai koko ajan kärkkynyt, mistäs sä sen tiedät?
Sinun kaltaisesi ihmiset, jotka "tietävät" muiden asiat paremmin kuin nämä itse olette ikäviä määräilijöitä, joiden suokin jäävän kiehumaan liemissään yksin.
Älä kerro ikinä, hääkutsusta saa tietää, ellette eroa ennen sitä. Win to win.
Ero ei ole välttämättä lopullinen. Tiedän muutaman eronneen parin jotka jatkoivat sinkkuina peittojen heiluttelua. Lopettivat kun alkoivat seurustelemaan. Palasivat yhteen 10 vuoden päästä ja molemmilla oli tuolloin lapsia.
Exiin ei kosketa ilman lupaa koska lopputuloksena on yleensä ihmissuhdesotku.
Ystävän entisiin seurustelukumppaneihin ei kosketa. PISTE. Tarkoitan nyt kumppania, jonka kanssa on suunniteltu tulevaa/kihloja/häitä/lapsia yms. En ala-asteen viikon suhdetta.
Minusta tilanne ystävänäsi olisi inhottava, koska a) olisin varmasti vuodattanut sinulle koko erotarinan, ehkä paljastanut miehestä asioita, jotka nyt onnen huumassa unohdat b) ystävänäsi en välttämättä haluaisi esim. kutsua teitä pariskuntana juhliin tms. c) vielä a-kohtaan viitaten, pelkäisin että lörpöttelet rakkaushuuruissasi miehelle asioita, joita olen sinulle luottamuksellisesti kertonut.
Oliko tämä provo, vai onko ap vielä paikalla?
Minua kaverina vähän ällöttäisi. En halua tietää, millainen kaverin seurustelukumppani on intiimillä tasolla (tai millainen kaveri on jonkun miehen mielestä). Kiusallista olisi myös, jos ei tahtoisi olla exän kanssa tekemisissä ja joutuisi valitsemaan exän välttelyn ja kaverin kanssa hengailun väliltä.
Muutoin en vaan näe mitään ongelmaa asiassa. Tosin ei kannata ihmetellä "I told you so"-asennetta, jos valittaa samoista ongelmista kuin omassa suhteessa aikaanaan oli.