Miehet ja naisten nalkutus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun jostain asiasta mainitsee kaksi (2) kertaa, se on miehen mielestä nalkutusta.

Mutta, kun ei miehelle mikään mene perille asti yhdellä (1) sanomisella. Ensimmäinen sanominen

avaa vasta korvakäytävät, toinen sanominen menee mahdollisesti jo kuulemisprosessiin asti.

Siitä toki menee vielä aikaa, ennenkuin sanoma on käsitelty, jopa toteuttamiseen asti.

On ns. pitkät piuhat, huoh.

Nalkutus on vallankäyttöä. Naisella on tyypillisesti paremmat puhelahjat, joita hän käyttää säälimättä tehden perheen arjesta täyttä helvettiä. Ei ihme, että mies pakenee autotalliin, harrastuksiin, pubiin jne. Nalkuttavalle naiselle antaisin pari ohjetta: mies ei osaa lukea ajatuksia, mies ei välttämättä muista mitä sanoit toissa viikolla kaupassa siinä makaronihyllyn edessä ja tärkeimpänä jos tiedät parhaiten miten asia hoidetaan niin tee se itse.

On sinun ongelmasi että et kykene puhumaan ongelmista vaan luikit pakoon häntä koipien välissä. Se on sinun ongelmasi. Sinun. Ei miesten.

Olen jyrkästi eri mieltä, että ongelma olisi yksinomaan minun. Kyllä ongelma koskee koko perhettä. Kun yksi perheen jäsenistä ei kykene sopuisaan vuorovaikutukseen vaan turvautuu nalkutukseen, niin koko perhe kärsii. Olen toki tietoinen tutkimuksesta, jonka mukaan nalkutus lyhentää juuri minun elinajanodotettani.

Sinä olet vastuussa siitä, että et uskalla kohdata toista vaan pakenet. Se ei ole miesten käytösmalli vaan sinun. Koko perhe kärsii kyvyttömyydestäsi puhua asiat selväksi.

Mutta kun asiat eivät puhumalla selviä. Jos puolustan omia näkökulmiani, niin se johtaa vain entistä pahempaan riitaan. Voisi jopa sanoa, että nalkuttaja on riidanhaastaja. Sen verran monta vuotta ollaan oltu yhdessä, että tiedän kykeneväni puolustautumaan puhumalla myös nalkutusta vastaan. Mutta onko se vaivan arvoista? Perherauha on menetetty moneksi päiväksi jopa viikoiksi, kun vaimo nakkelee niskoja ja uhriutuu. On kaikkien kannalta parempi, jos vain väistän.

Miten joku voi olla noin surkea pelkuri? Oikein inhottaa lukeakin tuollaista tekstiä. Miten sinä pärjäät työelämässä? Tai yleensäkin missään, missä voi tulla pieniäkin konflikteja.

Ja mitä ihmeen nalkutusta vastaan PUOLUSTAUTUMISTA? Ei siinä pidä puolustautua tai paeta vaan etsiä kompromissia. Jo ennen kuin sanominen muuttuu nalkutukseksi. En ihmettele yhtään, jos kumppanilla menee hermot tuollaisen kanssa. Tunnen pariskuntia joissa toinen on juuri tuollainen pakoon luikkija enkä ihmettele yhtään, että heidän kumppaninsa tuntuvat aina olevan valmiita räjähtämään.

Nyt moposi keulii liikaa. Kun puhun puolustautumisesta, niin tarkoitan oman näkökulmani puolustamista. Siis sitä miksi teen tai jätän tekemättä jonkin asian. Mutta kun se ei sovi nalkuttajapersoonalle. Hän ei kestä eriäviä näkökulmia. Kirjoitin myös tuossa aiemmin, että nalkuttaja nalkuttaa puolisolleen myös aiheista, joiden kanssa puolisolla ei ole mitään tekemistä. Hän on siis pahoinvoivan nalkuttajan ukkosenjohdatin.

Mitä taas työelämään tulee niin pärjään oikein hyvin, kiitos kysymästä.

Ei "minun moponi keuli liikaa". Mitä tuo muka edes tarkoittaa? Ei mitään.

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit näkökulmasi puolustamisella. Ja siinä se ongelma on. Jankkaat omaa näkökulmaasi, kun pitäisi tulla vastaan ja löytää kopromissi. Sitten kun et enää uskalla jankata, lähdet pakoon.

Ja miksi sinä nalkutat koko ajan nalkuttamisesta? Nytkö siis jo sekin, että purkaa kumppanilleen tuntojaan on nalkuttamista? Eli koskaan ei saisi edes olla huonoa päivää tai ikävää kokemusta? Tai kun on, sinulle ei siitä saa puhua.

Mopon keulimisella tarkoitin sitä, että teit liian vähäisin tiedoin liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä eli "olet surkea pelkuri".

Totta kai minä teen parisuhteessa "kompromisseja": vien roskat, tiskaan astiat, kolaan pihan jne. Mutta kun jotkut nalkutuksen aiheet ovat vaikeammin toteutettavissa tai niissä ei muuten vain ole päätä eikä häntää. Mikään perustelu ei valitettavasti nalkuttajalle riitä. Mikä pahinta nämä tyytymättömyyden aiheet kumuloituvat nalkuttajan mielessä. Kun nalkuttajalla menee ns. kuppi nurin, hän laukoo koko laidan täydeltä kaiken päin naamaa.

Jokaisella meistä on huonoja päiviä ja hetkiä. Nalkuttaja on siitä raskas seuralainen, että hän purkaa turhautumisensa puolisoonsa. Joku muu saattaisi mököttää, mennä juoksulenkille tai pilkkoa puita kunnes taas jaksaa muiden seuraa.

Annoit itse tarpeelliset tiedot. Sanoit pakenevasi autotalliin, pubiin ym. paikkoihin, koska naisella on sukupuolensa takia niin paljon paremmat puhelahjat. Toisin sanoen: jos nainen sanoo sinulle vastaan, sinun on täysin mahdotonta pitää puolesi koska killuttimet koipien välissä estävät sen. Tämä käsittämätön asenne saa minut pitämään sinua pelkurina.

Ja miksi ihmeessä luokittelet kompromissiksi sen että teet kotitöitä omassa kodissasi? Ei se ole kompromissi. Ei se ole kumppanin kannan huomioimista. Se on aikuisen arkielämää.

Ja sinun asenteesi toista vaivaaviin asioihin on: "Ei ole päätä eikä häntää". Miten sinä voit ajatella kumppanistasi noin epäkunnioittavasti ja halventavasti? Ja hän on kyllä tuon huomannut.

Kun yhdessä eletään, silloin toista ei mitätöidä tuolla tavalla. Ei kerta kaikkiaan ikinä. Toista yritetään aina ymmärtää ja tulla vastaan. Vaikka olisi mistä kyse.

Tässä on nyt ihan klassinen nalkuttamistapaus. Toinen mitätöi kumppanin pyynnöt ja pakenee asiaa selvittämättä. Toinen alkaa pyytää useammin ja äänekkäämmin, kun toinen jättää koko ajan huomiotta.

Sellainen nalkuttaja siellä.  Joko sinun miehesi lähti kävelemään? -eri kirjoittaja.

Sellaiset naisvihafantasiat siellä. Joko pumpattava barbarasi puhkesi? -eri kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Minulle mies ehdotti ihan kirkkain silmin, että voisi etääntyä siksi aikaa, että saan vaikeuteni voitettua ja suruni surtua. Kyllä, hänellä on vapaus lähteä ihan koska vaan, mutta mitä ihmettä tekisin hänellä enää sitten, kun olen yksin tai ystävien kanssa voittanut elämäni suurimmat vaikeudet.

Onko parisuhde sinulle emotionaalista tukea varten?

Ei siinä ole mitään väärää, mutta kai olet tietoinen, että moni hakee parisuhteelta ensisijaisesti aivan eri juttuja.

Kannattaa keskustella avoimesti siitä, mitkä omat tarpeet ovat ja miksi ylipäätään hakeutuu parisuhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus on epäkunnioittavaa puhetta. Sellaista en kuuntele parisuhteissani. Yhden varoituksen voin antaa.

Jos itse pystyn ilmaisemaan tarpeeni ja toiveeni ilman nalkutusta, odotan kyllä toiselta aivan samaa.

Ja jos toinen ei lotkauta korvaansa sinun tarpeillesi ja toiveillesi? Saman tien mäkeen?

Tuo tekisi kyllä terää monelle pleikkaa remputtavalle tai sohvalla lojuvalle ”miehelle”, joka ei ymmärrä, että se nainen jonka kanssa hän asuu on hönen kumppansinsa, ei äitinsä.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on kuitenkin se, että toiset ihmiset/tilanteet saavat parhaat puolet esiin ja toiset huonoimmat.

Kannattaakin vaihtaa kumppania ja etsiä se itselle sopivampi. Harva meistä parikymppisinä tunsi itseään ja toista niin hyvin, että olisi voinut olla varma, että minä olen paras kumppani tapaamalleni miehelle, ja hän minulle. Parempi vaihtaa siinä vaiheessa, jos nalkutus jatkunut jo pidempään eivätkä normaalit keskustelut tuota pysyvää tulosta. Kyllä meille jokaiselle löytyy se juuri sopiva kumppani, mutta suurin osa on niin laiskoja, että helpommin valittavat puolisoistaan vaikkapa täällä kuin laittaisivat elämänsä kuntoon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle mies ehdotti ihan kirkkain silmin, että voisi etääntyä siksi aikaa, että saan vaikeuteni voitettua ja suruni surtua. Kyllä, hänellä on vapaus lähteä ihan koska vaan, mutta mitä ihmettä tekisin hänellä enää sitten, kun olen yksin tai ystävien kanssa voittanut elämäni suurimmat vaikeudet.

Onko parisuhde sinulle emotionaalista tukea varten?

Ei siinä ole mitään väärää, mutta kai olet tietoinen, että moni hakee parisuhteelta ensisijaisesti aivan eri juttuja.

Kannattaa keskustella avoimesti siitä, mitkä omat tarpeet ovat ja miksi ylipäätään hakeutuu parisuhteisiin.

Eikö parisuhde ole sinulle myös emotionaalista tukea varten? Puolisoko voi vaikkapa muuttaa äitinsä luokse tai omaan asuntoon siksi aikaa, kun sinä taistelet syöpäsi kanssa tai käyt läpi läheisen henkilön menettämisestä johtuvaa kriisiä? Hän siellä chillailee ja elelee tyytyväisenä, ja jos sinä taas joskus olet ehjä ja toimiva, voi hän palata luoksesi muina miehinään tai naisinaan, ellei ole sattunut sillä välin löytämään jotakuta uutta? Tämäkö olisi sinulle ihan ok? Wau, meitä totta tosiaan on erilaisia. En kyllä ehkä itselleni kelpuuttaisi kumppania, jolle kelpaan vain myötämäessä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle mies ehdotti ihan kirkkain silmin, että voisi etääntyä siksi aikaa, että saan vaikeuteni voitettua ja suruni surtua. Kyllä, hänellä on vapaus lähteä ihan koska vaan, mutta mitä ihmettä tekisin hänellä enää sitten, kun olen yksin tai ystävien kanssa voittanut elämäni suurimmat vaikeudet.

Onko parisuhde sinulle emotionaalista tukea varten?

Ei siinä ole mitään väärää, mutta kai olet tietoinen, että moni hakee parisuhteelta ensisijaisesti aivan eri juttuja.

Kannattaa keskustella avoimesti siitä, mitkä omat tarpeet ovat ja miksi ylipäätään hakeutuu parisuhteisiin.

Jos olet vaikka menettänyt useita rakkaita auto-onnettomuudessa tai tullut raiskatuksi ja rakkaasi jättää sinut yksin työstämään asiaa, kyllä siinä ajaudutaan kauas toisistaan, koska se trauman kokenut muuttuu asiaa käsitellessään ja lisäksi ehkä tosiaan kaipaisi tukea ja rakkautta myös.

Nalkuttavat naiset AINA vaihtoon, ne ei koskaan tule muuttumaan. Vaikka mieheltä sitä taas itse vaativatkin.

Ja mikä siinä kusisessa onkalossa ajaa heteromiehet noin epätoivoisiksi, että sietävät mitä tahansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on kuitenkin se, että toiset ihmiset/tilanteet saavat parhaat puolet esiin ja toiset huonoimmat.

Kannattaakin vaihtaa kumppania ja etsiä se itselle sopivampi. Harva meistä parikymppisinä tunsi itseään ja toista niin hyvin, että olisi voinut olla varma, että minä olen paras kumppani tapaamalleni miehelle, ja hän minulle. Parempi vaihtaa siinä vaiheessa, jos nalkutus jatkunut jo pidempään eivätkä normaalit keskustelut tuota pysyvää tulosta. Kyllä meille jokaiselle löytyy se juuri sopiva kumppani, mutta suurin osa on niin laiskoja, että helpommin valittavat puolisoistaan vaikkapa täällä kuin laittaisivat elämänsä kuntoon...

Meillä minä valittaja työstä muutosta. Mies kuulemma ei ole muuttunut vuosikymmenien aikana ja rakastaa edelleen. Huokaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen mielestä nainen nalkuttaa, jos hän pyyttää miestä tekemään osuutensa kotitöistä. Se kuvastaa miehen sisäistä asennetta, jonka mukaan mies on ylempi ja nainen alempi ja naisen tehtävänä on palvella miestä.

Pyytäminen ei ole nalkutusta, eikä nalkutus pyytämistä.

Jotkut miehet kuulevat pyytämisen nalkuttamisena.

Jotkut toiset eivät ollenkaan kuule pyytämistä jolloin naisen äänensävy vähitellen muuttuu nalkuttamiseksi.

Sitten mies kuulee.

Tästä seuraa se että nainen lopulta aloittaakin heti nalkuttamisella koska mies kuulee vain sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.

Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.

Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.

Eli parisuhde nalkuttamattomankaan kanssa ei kestänyt.

Niin, hän ei ehkä nalkuttanut, katseli vaan hetken ja totesi: Tuon kanssa en loppuelämää vietä.

Nykyisesi sen sijaan hakkaa päätään seinään.

miehenkokemuksia kirjoitti:

90% nalkutuksesta tulee seuraavissa tilanteissa.

Joku asia, kenties rikkoutunut lamppu tai pöly työhuoneen nurkassa, aiheuttaa naisessa _tyytymättömyyden_.

Naisen näkemyksen mukaan tyytymättömyyden aihe on pitää hoitaa HETI, jotta tyytymättömyys katoaa. Naisen T-käyrä, siis tyytymättömyyskäyrä, nousee kunnes asia on hoidettu. Seuraa sanominen -> muistutus -> nalkutus.

Miehen näkemyksen mukaan sen lampun voi vaihtaa illalla kun peli on katsottu loppuun, kellään kun ei ole mitään asiaa sinne kellariin sillä aikaa. Työhuoneen pölyt voi pyyhkiä huomenna samassa yhteydessä kun siivotaan muutenkin, työt kun on päivältä tehty ja ilta vietetään olkkarissa. Mies ei haluaisi olla koko ajan pomppaamassa toimintaan sinne tänne, vaan haluaisi tehdä asiat järjestyksessä.

Kummalla tahansa tavalla asiat tulevat tehdyiksi. Jos mies tekee niin kuin nainen haluaa, häntä v-tuttaa kun pitää olla aina pomppimassa sinne tänne kuin vieteriukko. Jos tehdään miehen tavalla, naista v-tuttaa kun on asioita jotka "ovat tekemättä" (vaikkei sillä _järjellä ajateltuna_ ole juuri sillä hetkellä merkitystä, vaan ne asiat voi yhtä hyvin tai jopa paremmin tehdä myöhemmin).

Voi olla noinkin.

Mutta myös näin.

Tuli postista tärkeä paperi miehelle joka jätti sen olohuoneen pöydälle.

Huomautin asiasta pari kertaa että hukkuu sanomalehtien yms väliin ellei pane talteen.

Hän oli sitä mieltä että sen ehtii.

Parin viikon päästä hän etsi sitä vimmalla ja löytyi kai lopulta jostain ärräpäitten säestyksellä.

Syytteli minua. Olisin toki voinut laittaa sen talteen heti mutta ei ollut minun asiani.

Eli se minkä esitit ehtivän huomenna , jää helposti seuraavaan viikkoon, seuraavaan kuuhun, vuoteen, elämään.

Vierailija kirjoitti:

miehenkokemuksia kirjoitti:

90% nalkutuksesta tulee seuraavissa tilanteissa.

Joku asia, kenties rikkoutunut lamppu tai pöly työhuoneen nurkassa, aiheuttaa naisessa _tyytymättömyyden_.

Naisen näkemyksen mukaan tyytymättömyyden aihe on pitää hoitaa HETI, jotta tyytymättömyys katoaa. Naisen T-käyrä, siis tyytymättömyyskäyrä, nousee kunnes asia on hoidettu. Seuraa sanominen -> muistutus -> nalkutus.

Miehen näkemyksen mukaan sen lampun voi vaihtaa illalla kun peli on katsottu loppuun, kellään kun ei ole mitään asiaa sinne kellariin sillä aikaa. Työhuoneen pölyt voi pyyhkiä huomenna samassa yhteydessä kun siivotaan muutenkin, työt kun on päivältä tehty ja ilta vietetään olkkarissa. Mies ei haluaisi olla koko ajan pomppaamassa toimintaan sinne tänne, vaan haluaisi tehdä asiat järjestyksessä.

Kummalla tahansa tavalla asiat tulevat tehdyiksi. Jos mies tekee niin kuin nainen haluaa, häntä v-tuttaa kun pitää olla aina pomppimassa sinne tänne kuin vieteriukko. Jos tehdään miehen tavalla, naista v-tuttaa kun on asioita jotka "ovat tekemättä" (vaikkei sillä _järjellä ajateltuna_ ole juuri sillä hetkellä merkitystä, vaan ne asiat voi yhtä hyvin tai jopa paremmin tehdä myöhemmin).

Voi olla noinkin.

Mutta myös näin.

Tuli postista tärkeä paperi miehelle joka jätti sen olohuoneen pöydälle.

Huomautin asiasta pari kertaa että hukkuu sanomalehtien yms väliin ellei pane talteen.

Hän oli sitä mieltä että sen ehtii.

Parin viikon päästä hän etsi sitä vimmalla ja löytyi kai lopulta jostain ärräpäitten säestyksellä.

Syytteli minua. Olisin toki voinut laittaa sen talteen heti mutta ei ollut minun asiani.

Eli se minkä esitit ehtivän huomenna , jää helposti seuraavaan viikkoon, seuraavaan kuuhun, vuoteen, elämään.

Exä oli tuollainen. Kotona kaikki oli tehty herralle valmiiksi ja kaikesta huolehdittu, ja edellinen tyttöystävä oli jatkanut samaa rataa: nalkuttanut mutta tehnyt puolesta.

Tokihan mies kuvitteli, että sama meno jatkuu minun kanssani. Havaittuani ensimmäiset merkit tuosta täydellisestä piittaamattomuudesta kerroin, kuinka asiat minun kanssani menevät, eli että kumpikin huolehtii omista asioistaan ja molemmat yhdessä yhteisistä.

Juuri samalla tavalla tyyppi sössi asioitaan, kun ei itse jaksanut, muistanut tai osannut niitä hoitaa enkä minä ryhtynyt aikuisen miehen äidiksiä. No arvata saattaa, kenen vika kaikki aina sitten oli.

Eihän siitä mitään tullut, muuta kuin varsin pikainen ero. Mies oli todella tuohtunut ja loukkaantunut siitä, että en häntä muistutellut ja patistellut vaan vihelsin pelin poikki ilman nalkutusta. Minun olisi pitänyt tuolle kullannuppuselle kertoa toistuvasti, mitä haluan hänen tekevän... miehelle, joka oli jaksanut valittaa nalkuttavasta ja päsmäröivästä exästä. Hohhoijjaa.

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttavat naiset AINA vaihtoon, ne ei koskaan tule muuttumaan. Vaikka mieheltä sitä taas itse vaativatkin.

Ja mikä siinä kusisessa onkalossa ajaa heteromiehet noin epätoivoisiksi, että sietävät mitä tahansa?

Kuule, ei se ongelma naista vaihtamalla parane, jos itse jatkat samaa rataa eli oletettavasti heittäydyt toisen harteille vapaamatkustajaksi. Parisuhteessa kun ei riitä, että mies joskus viitsiessään ”vähän auttelee äitiä”. Miehen pitää ymmärtää, että hän on yhtä lailla vastuussa asioiden sujumisesta kuin se nainenkin. Kokeilkaas miehet huviksenne ottaa sitä vastuuta itsellenne niin huomaatte, että vaimohan ei nalkuta. Näin yksinkertaista.

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Lapsi on ja ei hän vaan osaa nalkuttaa, koska ei sellainen lapsellisuus kuulu heidän kulttuuriin. Meillä autetaan toisiamme ihan rakkaudesta ja kunnioituksesta. Koita nyt ymmärtää, että hän on kuin aivan eri planeetalta verrattuna suomalaisiin naisiin. Nykyisin en enää yhtään ihmettele, miksi juuri tuon tietyn maan naiset ovat niin suosittuja miesten keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Lapsi on ja ei hän vaan osaa nalkuttaa, koska ei sellainen lapsellisuus kuulu heidän kulttuuriin. Meillä autetaan toisiamme ihan rakkaudesta ja kunnioituksesta. Koita nyt ymmärtää, että hän on kuin aivan eri planeetalta verrattuna suomalaisiin naisiin. Nykyisin en enää yhtään ihmettele, miksi juuri tuon tietyn maan naiset ovat niin suosittuja miesten keskuudessa.

Tällä palstalla saa tosiaan törmätä ihmeellisiin käsityksiin milloin minkäkin maan naisista - myös omani, jonka naiset eivät ole näyttelyesineitä, palvo miehiä tai rakasta kotitöitä sen enempää kuin muutkaan, vaikka täällä kuvitellaan näiden asioiden "kuuluvan kulttuuriin". Passissani on kaksipäinen kotka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Lapsi on ja ei hän vaan osaa nalkuttaa, koska ei sellainen lapsellisuus kuulu heidän kulttuuriin. Meillä autetaan toisiamme ihan rakkaudesta ja kunnioituksesta. Koita nyt ymmärtää, että hän on kuin aivan eri planeetalta verrattuna suomalaisiin naisiin. Nykyisin en enää yhtään ihmettele, miksi juuri tuon tietyn maan naiset ovat niin suosittuja miesten keskuudessa.

No hieno homma, jos yhdellä pyytämisellä teet osuutesi kotihommista. Vielä parempi tietysti olisi, jos älyäisit tehdä ne ilman, että toisen tarvitsee pyytää, mutta onhan tuo alku.

Mitä luulisit tapahtuva suhteellenne, jos lakkaisit toimimasta, kun vaimosi pyytää apua? Sittenkö hän vain alistuu kohtaloonsa ja tekee itse kaiken? Sekö on ideaalitilanne mielestäsi?

Eihän nimittäin kovasti parjaamasi suomalaisen naisenkaan tarvitse nalkuttaa, jos kumppani hoitaa osuutensa ilman jankutusta. (Kummallisen vaikeaa on joillekin miehille käsittää näiden asioiden välinen yhteys.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Lapsi on ja ei hän vaan osaa nalkuttaa, koska ei sellainen lapsellisuus kuulu heidän kulttuuriin. Meillä autetaan toisiamme ihan rakkaudesta ja kunnioituksesta. Koita nyt ymmärtää, että hän on kuin aivan eri planeetalta verrattuna suomalaisiin naisiin. Nykyisin en enää yhtään ihmettele, miksi juuri tuon tietyn maan naiset ovat niin suosittuja miesten keskuudessa.

No millaista kuvittelet olevan niiden suomalaisten parien elämä, kun suhteessa mies auttaa tai siis osallistuu ihan vaan rakkaudesta ja kunnioituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on vain yksi naisten lapsellisista ominaisuuksista. Nalkuttava nainen ei ole oikeasti aikuinen vielä, koska ei kykene rakentavaan ja normaaliin keskusteluun. Jos miehet tekisivät edes viikon ajan täsmälleen samaa, eli nalkuttaisivat mitä pienimmistäkin asioista, niin eroamisiin tulisi varmasti piikki, koska eihän naiset siedä muutenkaan että heille sanotaan vastaan, lapsellisia kun ovat.

Minulla on ulkomaalainen nainen, eikä hän nalkuta koskaan. Häntä on mukava auttaa kaikin tavoin esimerkiksi kotitöissä, koska hän ei nalkuta eikä vaadi, vaan saattaa kysyä että, baby, can you help me. Suomalaiset naiset on todella huonosti kasvatettuja juntteja.

Eli teilläkin on pikkuäitiä kotitöissä autteleva mies. Ilmeisesti ei lapsia eikä pitkää suhdetta? Jos jommankumman saatte, pidä huoli, että toimit aina kun toinen babyttelee, muuten se muuttuu nalkutukseksi. Äläkä juurru sohvaan kiinni, muuten se babyttely loppuu kokonaan ja alamäki alkaa.

Lapsi on ja ei hän vaan osaa nalkuttaa, koska ei sellainen lapsellisuus kuulu heidän kulttuuriin. Meillä autetaan toisiamme ihan rakkaudesta ja kunnioituksesta. Koita nyt ymmärtää, että hän on kuin aivan eri planeetalta verrattuna suomalaisiin naisiin. Nykyisin en enää yhtään ihmettele, miksi juuri tuon tietyn maan naiset ovat niin suosittuja miesten keskuudessa.

Tällä palstalla saa tosiaan törmätä ihmeellisiin käsityksiin milloin minkäkin maan naisista - myös omani, jonka naiset eivät ole näyttelyesineitä, palvo miehiä tai rakasta kotitöitä sen enempää kuin muutkaan, vaikka täällä kuvitellaan näiden asioiden "kuuluvan kulttuuriin". Passissani on kaksipäinen kotka.

No, venäläisissä ja suomalaisissa on liikaa samankaltaisuutta, kun ollaan naapureita.

Eihän nainen mikään näyttelyesine ole siitä huolimatta, että sattuu olemaan kaunis, eikä miehen kunnioittaminen ole palvomista, eikä kotitöitä tarvitse rakastaa, jos haluaa pitää kodin siistinä.

Itseasiassa suomalainen nainenhan haluaa olla ruma, hän ei kunnioita ketään, ei edes itseään, ei taatusti palvo mitään/ketään ja kaikenlainen työ on suomalaiselle naiselle pakkopullaa.

Minua on aina hymyilyttänyt se, miten suomalaisista naisista luodaan mielikuva, että pitävät kodin siistinä, mutta totuus on aivan toisenlainen. Olen aiemmassa työssäni joutunut vierailemaan naisten huusholleissa ja ilmeisesti ne todella sikoläteissä asustavat tuhannet naiset nalkuttavat itselleen, kun roskaa, paskaa ja likaisia vaatteita lojuu joka puolella. Ihme kyllä miesten huusholleista löytyi vain harvoin vastaavia lääviä. Kyseessä siis aivan normaalit työssäkäyvien kodit.